Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tiina Kaipainen, Tuire Valjus / GTK/211/03.01/2017 Raportin laji Yhteistyöprojekti Toimeksiantaja Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen Vesi Liikelaitos, Ylöjärven maankäyttö- ja ympäristöpalvelut, Ylöjärven Vesi Oy, Hämeenkyrön kunta/vesilaitos Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen tärkeälle Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle vuosina Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Tutkimusalueen kallionpinnan syvin kohta sijaitsee Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon alueella. Kallionpinnan korkeus vaihtelee välillä m mpy. Kallion pinta nousee laajoilla alueilla pohjavedenpinnan yläpuolelle etenkin Pinsiön ja Julkujärven vedenottamoiden välillä sekä pohjavesialueen kaakkoisrajalla. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen paksuus vaihtelee alle metristä yli 55 metriin. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla ja kallion painanteissa. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen laajoista soranotto- ja teollisuusalueista, joilta on poistettu maa-ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 m. Pohjavedenpinnan taso on korkeimmillaan tutkimusalueen luoteisosassa Julkujärven vedenottamon alueella tasolla m mpy. Pinta laskee luoteessa m mpy ja kaakossa alle +100 m mpy. tasolle. Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven tai soistuman. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, Ylöjärvenharju Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Ylöjärvi, Nokia, Hämeenkyrö, Ylöjärven pohjavesialue (ELY-tunnus ) Karttalehdet M4212, M4221, KKJ , , , , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 54/2017 Kokonaissivumäärä 21 s., 89 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK PVI Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jussi Ahonen yksikön päällikkö Tiina Kaipainen projektipäällikkö

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Sisällysluettelo 1 Johdanto Yleistä Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Tutkimusalueen kuvaus Harjumuodostumien syntymekanismeista Tampereen harjujakso ja Ylöjärvenharjun pohjavesialue 5 3 Tutkimusmentelmät Maastokartoitus Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Painovoimamittaus Maatutkaluotaus 8 4 Tehdyt tutkimukset Maastokartoitus Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Painovoimamittaus Maatutkaluotaus 12 5 Mallinnukset ja visualisointi 13 6 Tutkimustulokset Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Maaperän koostumus Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Poikkileikkauslinjat 18 7 Johtopäätökset ja yhteenveto 20 8 Kirjallisuusluettelo 21

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1: Liite 2 Maaperäkartta 1: Liite 3 Kallionpinnan taso 1: Liite Pohjavedenpinnan taso ja havaintoputket Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1: Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1: Liite Painovoimamittausten tulkintaprofiilit ja pintakartta Liite Havaintoputkikortit Liite Tulkittu kairaustieto Liite 11 Poikkileikkausprofiilit Liite 12 Kallionpinnan viistokuvat Kannen kuva: Julkujärven leirikeskuksen maastoa lokakuussa Kuva T. Kaipainen, GTK.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen tärkeälle Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle (tunnus ). Alue tutkittiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen vuonna 2016 ja toinen vaihe Pohjavesialue sijaitsee Ylöjärvellä (Kuva 1). Projektin ovat rahoittaneet yhteistyöprojektina Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen Vesi Liikelaitos, Ylöjärven maankäyttö- ja ympäristöpalvelut, Ylöjärven Vesi Oy, Hämeenkyrön kunta/vesilaitos ja GTK. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet Pohjavesiyksikön päällikkö Jussi Ahonen ja geologi Tiina Kaipainen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus. Maatutkaluotauksista ja niiden tulkinnasta on vastannut maanmittausinsinööri Juha Majaniemi. Maaperäkairauksien valvonnasta ja maaperänäytteiden seulonnasta on vastannut tutkimusassistentti Janne Tranberg. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia, harjumuodostuman syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Matisto, A Tampereen Kartta-alueen kallioperä. Summary: Precambrian rocks of the Tampere map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1: , Kallioperäkartan selitykset, 2123 Tampere. 50 pages, 34 figures and one appendix, 50 s., 1 liites. Kallioperäkarttojen (1: ), maaperäkarttojen (1: ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2016).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 2 TUTKIMUSALUEEN KUVAUS 2.1 Harjumuodostumien syntymekanismeista Mannerjäätikön sulamisvesien vaikutuksesta syntyneitä glasifluviaalisia eli jäätikköjokimuodostumia ovat pitkittäisharjut, deltat sekä lajittuneet sauma- ja reunamuodostumat, kuten esimerkiksi Salpausselät. Yleisesti puhutaan kuitenkin harjumuodostumista, jotka ovat materiaaliltaan pääasiassa hiekkaa ja soraa. Suomessa harjumuodostumat kattavat maapinta-alasta noin 2,2 % (Mälkki 1999). Jäätikköjoet syntyvät mannerjäätikön sulamisvesien hakeutuessa jäätikön sisään ja pohjalle, missä ne virtaavat kohti jäätikön reunaa, purkautuen lopulta sen edustalla. Suurten jäätikköjokien valuma-alue on saattanut olla jopa yli km 2 (Mälkki 1999), joten myös sulamisvesimäärät ovat olleet suuria. Merkityksellistä jäätikköjokien kerrostamistapahtumassa on myös jäätikön edustan vedensyvyys harjujen syntyvaiheessa. Pitkittäisharjun poikkileikkauksessa kerrossuhteet ja raekoko ovat vaihtelevia, mutta muodostuman pituussuunnassa rakenteen ja aineksen vaihtelu on yleensä vähäisempää. Syntytavasta johtuen harjun keskivaiheilla on yleensä koholla oleva karkeampi ydinosa, josta muodostuma ohenee reunoja kohti symmetrisesti tai epäsymmetrisesti, maa-aineksen muuttuessa samalla hienorakeisemmaksi. Mannerjäätikön perääntymisvaiheessa jäätikkömassan alle muodostuu jäätikön liikkeen suuntainen jäätikköjokitunneli, jossa esiintyy kerääntyneiden sulamisvesien voimakkuudeltaan vaihtelevia virtauksia, suurelta osin paineellisissa olosuhteissa. Alkuvaiheessa, tunnelin poikkileikkauksen ollessa pienehkö, jäätikköjoen lajitteluvoima on suurimmillaan. Tällöin tapahtuu karkean aineksen kerrostumista sekä hienomman aineksen huuhtoutumista ja harjuytimen pääosa muodostuu (Kuva 2). Tällaiset ytimet ovat tavallisesti koko harjun poikkileikkaukseen nähden pieniä. Niiden aineksen laatu vaihtelee yleensä soraisesta hiekasta kiviseen soraan. Ydinharjun kohdalla kallionpintaa verhonnut moreenipeite on pääosin kulunut pois ja sorat ovat kerrostuneet suoraan kalliota vasten. Ytimen lähelle kerrostuu usein myös karkeita hiekkoja. Harjun karkea ydinosa on tavallisesti myöhemmin kerrostuneiden hienompirakeisten lievehiekkojen ja/tai rantahiekkojen peitossa, eikä sitä ole useinkaan havaittavissa maanpinnalla. Käytännössä harjujen niin sanottujen juuriosien rakenteet kuitenkin vaihtelevat merkittävästi ja niiden poikkileikkaukset ovat usein epäsymmetrisiä ytimen suhteen. Karkeita, hyvin vettä johtavia kerrostumia, tavataan usein myös harjuytimen ulkopuolella peitteisinä esimerkiksi kalliopainannealueilla. Osa näiden alueiden aineksesta on myös suoraan jäätikön pohjasta kerrostunutta ja heikommin lajittunutta. Jäätikköjokitunnelin ja jäätikön reunan vaihtelevia kerrostumisolosuhteita kuvastavat puolestaan harjuytimissä esiintyvät katkokset sekä ydinosan laidoilta tai sisältä yleisesti tavattavat moreenit ja hienorakeiset kerrostumat.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 A B 1. Kallio 2. Moreeni 3. Soravaltainen ydinharju 4. Hiekkavaltaiset lieveosat 5. Jää + Kiviaines Kuva 2. Kaaviollinen piirros pitkittäisharjun synnystä mannerjäätikön edustalle, syvään veteen. A) Harjun karkea ydinosa syntyi tunneliin tai jäätikön reunan välittömään läheisyyteen. Ydinharjussa saattaa esiintyä haarautumia, sivuttaissiirtymiä ja katkoksia esim. sulamisvesien vuodenaikaisvaihtelun tai kerrostumisalustan topografiavaihtelun seurauksena. B) Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja/tai kauempana jäätikön reunasta, jolloin syntyivät harjun hiekkavaltaiset lievealueet. Kuva: Harri Kutvonen, GTK. Myöhemmässä vaiheessa mannerjäätikön reuna ohenee ja jäätikkötunneli avartuu tai vaihettuu avokanaaliksi. Tällöin myös sulamisvesien virtausnopeudet ja kuljetusvoima pienenevät, jolloin kerrostuu hienorakeisempia sedimenttejä harjujakson reuna-alueille ja ydinosan päälle lievehiekkoina. Syvän veden olosuhteissa ohentuneen mannerjäätikön reuna voi alkaa myös kellumaan, jolloin hiekkaista materiaalia saattaa kerrostua useasta eri kohdasta leveämmälle vyöhykkeelle jäätikön edustalle. Jäätikköjokia on esiintynyt mannerjäätikön pohjan lisäksi myös sen sisällä ja pinnalla ja ne ovat voineet kerrostaa hiekkaa ja soraa jättämättä jälkeensä varsinaista sulamisvesien virtausuoman sijaintia osoittavaa harjua. Harjun lievehiekkojen ulkopuolella esiintyy puolestaan lähinnä moreenia sekä syvän veden silttejä ja savia jotka ovat kerrostuneet lähes seisovaan veteen jäätikön reunan vetäydyttyä kauemmas. Viimeisessä vaiheessa syntyneitä ovat kaikkia edellisiä kerrostumia peittävät hiekkavaltaiset ranta- ja tuulikerrostumat sekä turpeet.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Tampereen harjujakso ja Ylöjärvenharjun pohjavesialue Tampereen läpi kulkee suuri harjujakso. Se alkaa Salpausseliltä ja kulkee Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle ja aina Hämeenkyröön saakka. Harjujakso on syntynyt viimeisimmän jääkauden lopulla kun jäätikkö suli ja vetäytyi kohti luodetta. Sulamisvedet koversivat jäätikön alle uomia ja kerrostivat niihin lajittelemaansa hiekkaa ja soraa harjuiksi ja jäätikön eteen suistoksi eli deltaksi. Sulaessaan jäätikkö jakautui kielekevirroksi (Kuva 3), joissa jäätikön liike oli nopeampaa kuin kielekkeiden välisillä, hitaamman virtauksen ja passiivisen jään alueilla. Ilmaston vaihtelut, muinaisen Itämeren pinnanvaihtelut ja jäämassojen väliset jännitteet säätelivät kielekevirtojen ja reunamuodostumien syntyä. Ilmaston lämmetessä jäätikkö irtaantui Salpausselkävyöhykkeestä noin vuotta sitten (Saarnisto 2000). Ylöjärven harju syntyi passiivisemman Päijänteen kolmion ja aktiivisemman Itämeren kielekevirran saumaan. Syntytapansa vuoksi harjujaksoa kutsutaan saumamuodostumaksi. (Kukkonen et al. 2003). Jäätikön peräännyttyä alue jäi Yoldia -mereksi kutsutun muinaisen Itämeren peittoon. Merenpinta oli tuolloin noin m nykyistä merenpintaa korkeammalla. Pääosin sorasta ja hiekasta koostuvan, maastosta jyrkkärinteisenä erottuvan harjun liepeillä on hiekkaisia rantakerrostumia, jotka ovat syntyneet muinaisen Itämeren vaiheiden aikana, kun aallokko kulutti ja kerrosti uudelleen harjun ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla on säilynyt useita jyrkkäreunaisia suppakuoppia (Kuvat 9 ja 14), joiden pohjalla on pieni lampi tai soistuma. Kalliopaljastumien rinteillä on maaperäkartassa näkyvissä huuhtoutunutta moreenia. Maaperäkartta on esitetty liitteessä 2 ja maaperästä puhutaan myös kappaleessa 6.2 Maaperän koostumus. Kuva 3. Jäätikkövirrat viimeisimmän jäätikön sulamisvaiheen aikana Johansson et al mukaan.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 Harjulla sijaitsee useita suuria soranottoalueita, joista osa on vielä aktiivisessa toiminnassa. Vanhat soranottoalueet on pääasiassa maisemoitu istuttamalla puustoa ja osa on otettu virkistyskäyttöön (Kuvat 4 ja 5). Harjulla on laajat ulkoilumaastot, joilla voi harrastaa perinteisempien hiihdon, juoksun ja kävelyn lisäksi myös frisbeegolfia. Harjun suppajärvissä on useita uimapaikkoja (Kuva 14). Harjun lievealueet ovat lähes kokonaan asutuksen, teollisuuden ja tiestön peitossa. Vaasantie seuraa harjualueen koillisreunan kulkua (Liite 2). Kuvat 4 ja 5 Julkujärven frisbeegolf radan aloituspaikka ja Harjun ulkoilureitistä kertova opastaulu. Kuvat: T. Kaipainen, GTK. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 20,96 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 14,29 km 2. Vuotuinen sademäärä on noin 630 mm. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan koko pohjavesialueella vuorokaudessa noin 16500m 3. Imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,7. Alueella sijaitsevat Ylöjärven Veden Saurion ja Ahveniston vedenottamot sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen omistamat Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot. Pohjavesialue on määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi mutta alue on silti riskialuetta (Suomen ympäristökeskus 2017).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostetaan yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksessa tehdään geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. Myös pohjavesialueella sijaitsevista mahdollisista kalliopaljastumista ja niiden laajuudesta tehdään havaintoja. Maastokartoituksen yhteydessä määritetään myös geofysikaalisten mittauslinjojen ja kairauspisteiden sijainnit. 3.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Porakonekairaus on käyttökelpoinen kairausmenetelmä, kun tutkimuskohteen maakerrospaksuudet ovat huomattavat ja maaperä on karkearakeista. Porakonekairauksella saadaan luotettava tieto kallionpinnan asemasta. Kairaus tehdään poraamalla samanaikaisesti tangolla ja suojaputkella kallionpintaan saakka (Kuva 6). Kallion tavoittamisen jälkeen tehdään kolmen metrin kalliovarmistus tankoporauksella. Porakonekairausten yhteydessä voidaan ottaa myös (häiriintyneitä) maanäytteitä tyhjentämällä kairauksissa käytettyä suojaputkea ilmahuuhtelulla. Häiriintymättömiä näytteitä voidaan ottaa erityisillä putkiottimilla (Rantamäki et al. 1990). Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havaintoverkkoa silmällä pitäen. Jos kairauksessa tavataan pohjavettä, asennetaan pohjaveden havaintoputki (Kuva 7). Kuvat 6 ja 7. Porakonekairaus ja havaintoputkiasennus sekä havaintoputki GTK Kuvat: T. Kaipainen, GTK.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Painovoimamittaus Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Painovoimamenetelmällä ei voida erotella maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit sijoitetaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kallion paljastumilla tai pisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit saattavat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi ja mittauspisteiden korkeusasema tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Kallionpinnan taso saadaan laskettua vertaamalla maapeitteen paksuuden tulkintaa maanpinnan korkeusmalliin. Tulos kuvaa yleensä hyvin kallionpinnan tason vaihtelua, vaikka maapeitteen tulkitussa paksuudessa saattaa paikoitellen olla epätarkkuutta. 3.4 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta (Kuva 8). Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, joissa sillä saadaan tietoa jopa yli 25 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin sekä kallion- että pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä. Maatutkalinjat on tallennettu GTK:n tietokantaan, mistä niitä on tarvittaessa saatavana sekä numeerisena että paperitulosteina.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 9 Kuva 8. Maatutkaluotauksen tulkintakuva linjalta f 80 (Julkujärventie-Pirkantie). Pohjaveden pinnan heijastukset näkyvät vaakakerroksina tutkakuvan pintaosissa ja kallion pinta näkyy syvemmällä olevissa heijasteissa. Kuva: J. Majaniemi, GTK.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 10 4 TEHDYT TUTKIMUKSET 4.1 Maastokartoitus Maastokartoitukset suoritettiin ja Kartoituksen yhteydessä havainnoitiin alueen pohjaveden havaintoputkien kuntoa ja mitattiin pohjaveden pinnat putkista, joista mittaus oli mahdollista tehdä. Maasto on hyvin monipuolista ja vaihtelee helppokulkuisesta harjumaastosta, soranottoalueisiin, soihin ja teollisuusalueisiin. Harjun luonnontilaisilla osilla on useita suuria ja jyrkkäseinäisiä suppakuoppia (Kuva 9) joiden pohjalla on usein soistuma tai lampi. Kuva 9. Ylöjärvenharjulla sijaitseva suppa ja sen pohjalla oleva pieni lampi. Kuva: T. Kaipainen, GTK. 4.2 Maaperäkairaukset ja havaintoputkiasennukset Tutkimusalueelle tehtiin kahdeksan maaperäkairausta kesällä 2016 ja kymmenen maaperäkairausta keväällä Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. Kairaukset ja pohjavesiputkien asennukset suoritti tilaustyönä vuonna 2016 Geopalvelu Oy ja vuonna 2017 Mitta Oy. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 421 metriä ja asennettiin kymmenen pohjavesiputkea GTK 25 16, GTK 27 16,

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 11 GTK 29 16, GTK 30 16, GTK 31 16, GTK 32 16, GTK 2 17, GTK 3 17, GTK 5 17 ja GTK Muut pohjavesiputket asennettiin kallioon saakka ulottuneisiin kairauksiin, mutta pohjavesiputki GTK jouduttiin asentamaan ilman kalliovarmistusta konerikon vuoksi. Putket varustettiin suositusten mukaisesti (Arjas 2005) lukittavilla suojaputkilla (kuva 7). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoinen pohjavesiputki on materiaaliltaan korkeatiheyksistä polyeteeniä (PEH). Pohjavesiputkiin asennettiin siiviläputket pohjavesivyöhykkeeseen. Kairauksen yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Osa maanäytteistä seulottiin ja seulontatuloksesta laskettiin vedenjohtavuusarvot (Taulukko 1). Havaintoputkikortit ovat liitteenä 9 ja yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 10. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). 4.3 Painovoimamittaus Painovoimamittaukset suorittivat GTK:n geofysiikan kenttäryhmät syksyllä 2016 ja kesällä Mitattujen painovoimaprofiilien sijainti on esitetty liitteessä 1. Painovoimalinjojen päät ovat kallion paljastumilla tai kairauspisteissä, joista tunnetaan kallion pinnan taso. Painovoimalinjoja mitattiin 45 kpl, yhteensä n. 38,3 km. Suunnitelluista linjoista jäi mittaamatta noin yhden kilometrin matka puimattomien peltojen kohdalta linjoilla 8 ja 12. Linjat mitattiin 20 m pistevälein. Mittauksissa käytettiin Scintrex Autograv-CG5 gravimetriä ja maanpinnan korkeusaseman määrityksessä osin letkuvaaitusta ja osin VRS-GPS-laitteistoa. Linjojen päissä maan pinnan tasot on määritetty VRS-GPS laitteistolla. Topografiaeroista johtuva tulosten vääristymä korjattiin käyttämällä Geosoftin Oasis Montaj ohjelmiston 3D-topografiakorjausta, jossa käytettään referenssiaineistona Maanmittauslaitoksen 10 x 10 m korkeusmallia. Nopeissa maanpinnan muodon muutoksissa, kuten esimerkiksi soramonttujen tai muilla maaston jyrkänteillä, tulkintatuloksen luotettavuus saattaa heikentyä topografiakorjauksesta huolimatta. Mittaustuloksista laskettiin Bouguer - anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tulkinnassa käytettiin Interpex MAGIX-XL - tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmalla etsitään annetun mallin parametreja muuttamalla mitattua painovoimakäyrää parhaiten vastaava laskennallinen käyrä, jolloin tulkintamallista muodostuu kalliopinnan tasoa ja maapeitteen paksuutta kuvaava kappale. Mittauslinjat päättyvät kalliopaljastumille tai kallioon asti kairattuihin pisteisiin, joista useimmista on tiedossa myös pohjaveden pinnan taso. Kairaustiedoista saatua pohjaveden pintaa on käytetty hyväksi arvioitaessa kuivan ja kostean maa-aineksen rajapintaa tulkinnoissa, mutta se ei välttämättä kuvasta todellista pohjaveden pintaa. Kuivalle maa-ainekselle on tulkinnoissa käytetty tiheyttä 1600 kg/m 3 ja veden kyllästämälle maa-ainekselle 1900 kg/m 3 ja näiden rajapinta esitetään leikkauskuvissa maaperämallia jakavana vaaka/vinoviivana. Joidenkin linjojen kohdalla harjuaines on selvästi raskaampaa kuin yllä mainittujen tiheysluokkien maa-ainekset. Tulkinnassa tätä raskaampaa harjun ydintä on simuloitu käyttämällä korkeampia tiheyksiä valikoiduissa kohdissa. Tiheyden muutoksia tehtiin linjoilla 8-

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 12 16, 12-16, 14-16, 20-16, ja (Liitteet 1 ja 8). Linjoilla 8-17 ja ei voitu mitata peltoalueiden kohdalla, joten tulkinta jäi näillä linjoilla vaillinaiseksi. Tästä johtuen tulkintatulokseen on syytä suhtautua varauksella. Liitteissä on esitetty painovoimamittausten tulkinnat syvyysleikkauksina. Eri vuosien mittauslinjat on erotettu linjan numeron perässä olevalla tunnuksella -16 tai -17. Malleissa käytetty vaaka-akselin mittakaava vaihtelee mittauslinjan pituudesta riippuen. Pystyakselin mittakaava on kaikilla linjoilla 1:1000. Leikkauskuvien koordinaatisto on ETRS89/TM35Fin ja korkeusjärjestelmä on N2000. Painovoimatulkinnoista tehty kallionpinnan väripintakartta on liitteenä Maatutkaluotaus Tutkimusalueella luodattiin kesällä 2016 ja keväällä 2017 GTK:n maatutkakalustolla (Kuva 10) 79 linjaa. Linjojen yhteispituus on noin 55 kilometriä. Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia, joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa. Mittausaikana käytettiin 400 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS paikantimella. Tohlopin radiomasto häiritsi tutkimusta pohjavesialueen kaakkoisosassa, sillä sen lähettämä taajuus on lähellä maatutkalaitteiston käyttämää taajuutta. Kuva 10. Maatutkakalusto Hauskalankankaan pohjavesialueella syksyllä Kuva: T. Kaipainen, GTK.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 13 5 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Kairauksista, painovoimamittauksista ja paljastumahavainnoista saadut kallionpinnan tasotiedot yhdistettiin ArcGIS -ohjelmistolla. Aineistosta laskettiin Topo to grid - interpolointimenetelmällä mallit tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvasta. Pohjavesipintamallit tehtiin vastaavalla tavalla hyödyntäen alueelle aiemmin ja tämän tutkimuksen yhteydessä asennettujen pohjavesiputkien pohjavedenpinnan tasotietoja. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 300 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteiden puutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella mallin tarkkuus on kuitenkin melko hyvä. Kalliopinnan taso (Liite 3) saatiin selville melko kattavasti kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja painovoimamittauslinjaston ansiosta. Tutkimusalueen keskeisimmissä osissa kallionpintatiedot perustuvat suurilta osin painovoimamittauksista saatujen tietojen tulkintaan ja osin myös kairaustietoihin. Näillä alueilla laskentamallit ovat melko luotettavia. Pohjavedenpintojen havaintotietoja oli runsaasti varsinaisella tutkimusalueella. Osa havaintoputkista oli vaurioitunut niin, ettei pohjaveden pintaa voinut enää mitata. Osa pintatiedoista saatiin SYKE:n Hertta -ympäristötietojärjestelmästä ja osa tiedoista oli vanhoja ja satunnaiseen vuodenaikaan havaittuja. Samaan ajankohtaan mitattuja putkia oli kuitenkin eripuolilla tutkimusaluetta useita, ja pohjavedenpintamallin voidaan olettaa pitävän hyvin paikkansa havaintoputkien lähettyvillä. Pohjavedenpinnan malli on esitetty liitteessä 4. Pohjavedenpinnan laskentamallien voidaan olettaa pitävän varsin hyvin paikkansa, ja yleiskuvan pohjaveden virtauksesta voi muodostaa jo kolmella pohjavedenpinnan havainnolla (Korkka-Niemi & Salonen 1996). Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 14 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperä on syntynyt arkeeisena aikana miljoonaa vuotta sitten, kun taas valtaosa Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä syntyi proterotsooisena aikana miljoonaa vuotta sitten svekofennisen vuorijonon muodostumisen yhteydessä. Tämän prosessin aikana muodostui tulivuoriperäisiä eli vulkaanisia kaarisysteemejä, jotka olivat samanlaisia kuin esimeriksi Japanin saaret. Kaarisysteemit törmäsivät lopulta vanhempaan arkeeiseen mantereeseen. (Lahtinen et al. 2005). Ylöjärvenharjun alue kuuluu Tampereen liuskevyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle tyypilliset liuskeet, gneissit ja migmatiitit ovat syntyneet maan pinnalle kerrostuneista vulkaanisista- ja sedimenttikivistä kun nämä kiteytyivät uudelleen ja jopa sulivat osittain jouduttuaan vuorijonon muodostumistapahtumassa useiden kilometrien syvyyteen. Vyöhykkeen sisällä on granitoidiintruusioita, jotka ovat syntyneet kivisulan tunkeutuessa liuskekiveen. Nämä syvällä syntyneet kivet ovat tulleet eroosion vaikutuksesta esiin maan pinnalle. Tutkimusalueen kallioperä koostuu kvartsidioriitista, porfyyrisestä granodioriitista ja kiilleliuskeesta (Kuva 11). Alueen kaakkoisosassa on kiilleliuskeeseen työntynyt diabaasijuoni ja pohjavesialueen halki kulkevan kiilleliuskevyöhykkeen seurassa on plagioklaasiporfyriittiä ja amfiboliittia. Kuva 11. Tutkimusalueen kallioperän koostumus. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 15 Painovoimamittausten tulkintojen mukaan (Liite 8.46) kallionpinnan syvin kohta pohjavesialueen rajojen sisäpuolella sijaitsee linjojen ja risteyksessä Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon läheisyydessä. Myös Julkujärven ja Pinsiön vedenottamot sijaitsevat kallioperän painanteissa. Linja 1-17 sijaitsee topografialtaan hyvin vaihtelevassa maastossa, jossa topografiakorjauskaan ei pysty poistamaan kaikkia häiriöitä. Siitä johtuen linjan loppupäähän tulkintatuloksena syntyneen painauman syvyys saattaa olla virheellinen. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ko. kohdassa kalliossa on jonkinlainen painauma, joka jatkuu mahdollisesti linjalle Kallioperän korkeus vaihtelee tutkimusalueella välillä m merenpinnan yläpuolella (Liite 3 ja 8.46). Kallion pinta on useilla painovoimalinjoilla pohjavedenpinnan tason yläpuolelle (Liite 5). Pohjavesialueen kaakkoisrajan lähialueille on tämän projektin ja viereisen Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Kaipainen et al. 2016) yhteydessä tehty yhteensä viisi kairausta (GTK 17 16, GTK 18 16, GTK 19 16, GTK 20 16, ja GTK 26 16), jotka ovat osoittautuneet kuiviksi. Kairauksissa havaittiin myös että kallion pinta oli usein rikkonainen. Keväällä 2017 kuivalle alueelle tehtiin kaksi kairausta GTK ja GTK varmistamaan kallion kohoumaa. Molemmat kairaukset osoittautuivat ennakko-oletuksen mukaisesti kuiviksi ja alueella esiintyy vain orsivesiä. 6.2 Maaperän koostumus Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) vaihtelee runsaasti tutkimusalueella. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla (jopa 55 m) sekä kallion painanteissa. Ohuimmillaan maakerros on pohjavesialueen laidoilla sekä kalliopaljastumilla. Myös monilla vanhoilla soranottoalueilla maakerroksen paksuus on ohentunut huomattavasti. Maapeitteenpaksuuden vaihtelua on havainnollistettu liitteen 11 poikkileikkausprofiileilla. Poikkileikkauslinjojen kulku on esitetty liitteessä 2. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus (Liite 6) on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen siitä, että harjusta on poistettu huomattava määrä maa-ainesta laajoilta soranottoalueilta ja teollisuusalueilta. Tämä näkyy hyvin liitteen 11 poikkileikkausprofiilissa E (Kuva 12). Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 metriä. Kuva 12. Poikkileikkausprofiili E, liitteestä 11. Profiilin kulku on esitetty liitteessä 2. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 16 Tutkimuksen aikana pohjavesialueella kairattiin maaperää kallioon saakka seitsemässätoista kohteessa ja lisäksi yhdessä kohteessa, jossa ei päästy kallion pintaan saakka konerikon vuoksi. Kairauksen yhteydessä tehdyt maalajihavainnot on esitetty kootusti liitteessä 10. Kairausten perusteella harjun materiaali on pääasiassa hiekkaa ja hiekkaista soraa. Kallion päällä on paikoin ohut kerros hiekka- tai soramoreenia ja kallio on usein rikkonainen. Osa kairausten yhteydessä otetuista karkeista maanäytteistä seulottiin ja seulontatuloksesta laskettiin Kozeny-Carmanin kaavalla (Kozeny 1927, Carman 1937) K-arvot eli vedenjohtavuusarvot (Taulukko 1). Vedenjohtavuus vaihtelee esiintymän eri kerroksissa. Havaitut sorakerrokset olivat pääasiassa hiekkaisia soria ja niiden vedenjohtavuusarvo on siksi pienempi kuin puhtailla sorilla yleensä. Keskimäärin vedenjohtavuudet ovat hiekan tasolla, K=1,3x10-4. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974). Taulukko 1. Maanäytteiden vedenjohtavuusarvot Näytetiedot Kozeny-Carman Näyte Syvyys m maanpinnasta GEO-luokitus Vedenjohtavuus K -arvo mse-01 GTK ,5-2,2 Hiekka 2,6E-04 GTK ,5-2,5 Hiekkainen sora 1,3E-04 4,3-4,8 Hiekka 2,5E-04 GTK ,4-7,4 Hiekkamoreeni 3,4E-06 9,9-10,9 Hiekkainen sora 9,3E-05 GTK ,7-4,3 Hiekkainen sora 1,1E-04 GTK ,7-11,7 Soramoreeni 2,2E-05 GTK ,5-2,5 Hieno hiekka 1,4E-05 11,5-11,9 Hieno hiekka 9,5E-06 18,2-19,2 Soramoreeni 9,6E-08 GTK ,5-1,5 Hiekka 3,6E Sorainen hiekka 4,2E Hiekka 3,3E-04 21,3-21,4 Hiekkamoreeni 3,8E-07 GTK ,5-2,5 Hiekkainen sora 7,7E-05 5,5-6,0 Sorainen hiekka 3,8E-04 12,1-13,1 Hiekkainen sora 1,4E Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Pinsiön vedenottamon alueella pohjaveden pinta on tasolla m mpy. ja pohjaveden päävirtaussuunta vaikuttaisi olevan lähes pohjois-eteläsuuntainen. Alueella on paljon vanhoja havaintoputkia, mutta niistä ei saatu luotettavaa pohjavedenpintatietoa ja pintakartta on hajanainen. Pohjavedenpinnan taso on esitetty liitteissä

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17 Julkujärven vedenottamon ympäristössä pohjavedenpinta on laajalla alueella noin tasolla m mpy. Pohjaveden virtaus näyttäisi suuntautuvan tältä alueelta harjun pituussuunnassa sekä kaakkoon että luoteeseen. Alueen halki etelästä pohjoiseen kulkevan E12 tien kohdalla kallion pinta laskee selvästä lännestä itään kuljettaessa ja pohjaveden pinta laskee samalla alueella tasolta + 140m tasolle + 130m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon tällä Ahveniston vedenottamon lähialueella, mutta pinta viettää mallin mukaan myös Keijärven etelärannalle, Saurion vedenottamon suuntaan (n. +115m mpy.), jossa pohjavettä purkautuu lähteenä. Pohjaveden pinta laskee lähelle m mpy. tasoa kuljettaessa kohti kaakkoa ja Epilänharju- Villilä (A) pohjavesialuetta. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesi nousee paineellisena maanpinnan yläpuolelle havaintoputkessa GTK Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven (Kuva 13), tai soistuman. Kuva 13 Julkujärvi on eräs Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suppajärvistä. Kuva: T. Kaipainen, GTK.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 18 Pohjavesivyöhykkeen paksuus (Liite 5) vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 25 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Julkujärven vedenottamon ympäristössä. Kallion pinta on pohjavesivyöhykkeen mallin mukaan laajoilla alueilla pohjavedenpinnan tason yläpuolella. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Pohjavesialueen kaakkoisrajan lähialueen ja viereisen Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen rajalle tehdyissä kairauksissa (GTK 17 16, GTK 18 16, GTK 28 16, GTK ja GTK 43-17) ei havaittu pohjavettä. Samalle alueelle, kairauspisteeseen GTK asennetun havaintoputken ja putkien GA 8, GA 9 ja GA 10 pohjavedenpinnan on puolestaan arveltu edustavan vallitsevaa pohjavedenpintaa korkeammalla olevaa orsivettä tai kallion päällä olevaa ohutta epäyhtenäistä vesikerrosta. Maatutkamittauksissa havaittiin myös samalla alueella vettä tasolla m mpy. ja vesipinta on tulkittu orsivedeksi. Maatutkatulkintapisteet joissa havaittiin pohjavettä (orsivesipinta tai vallitseva pohjavedenpinta) on merkitty pohjavedenpintakarttaan liitteeseen Poikkileikkauslinjat Poikkileikkauslinjat seuraavat painovoimalinjoja, sillä niillä kallion pinnan korko perustuu mittaukseen. Poikkileikkaukset ovat liitteessä 11 ja niiden kulku on esitetty liitteessä 2. Poikkileikkauslinja A on pohjavesialueen kaakkoisosassa ja kulkee laajan kuivan kallioalueen läpi. Pohjavettä on tavattu vain vähän kallion päällä, kuten havaintoputken GTK kohdalla. Kairaus GTK oli kuiva, eikä siihen asennettu pohjavesiputkea. Alueella esiintyy vain hajanaisia orsivesiä. Poikkileikkauslinja B kulkee myös kuivan kallioalueen ylitse, mutta sen alkupäässä harjun reunaosilla havaintoputkessa GTK havaittiin pohjavettä samoin kuin linjan loppupäässä Keijärven rannalla Saurion vedenottamon alueella. Poikkileikkauslinja C alkaa kalliopaljastumalta pohjavesialueen laidalta ja kulkee luonnontilaisen harjun korkeimman kohdan ylitse ja teollisuusalueen poikki. Harjulle tehty kairaus GTK osoittautui kuivaksi. Myös teollisuusalue on vallitsevaa pohjaveden pintaa ylempänä, kallionkynnyksen päällä. Poikkileikkauslinja D:n keskivaiheilla kallion pinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle teollisuusalueen alla. Havaintoputkessa GTK vesi on paineellista. Poikkileikkauslinja E alkaa Julkujärven vedenottamon eteläpuolelta ja siinä näkyy hyvin noin 30 metriä paksu pohjavesikerros ottamon alueella. Sorakerros on poistettu sorakuopan kohdalta ja vettä suojaava maakerron on hyvin ohut. Putkessa GTK havaittu vesi on vallitsevaa pohjavedenpintaa ylempänä, kallion päällä.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19 Poikkileikkauslinja F kulkee suuren sorakuopan lävitse. Linjan pohjoispäässä on vielä aktiivista soranottoa. Vanha sorakuoppa on kaivettu jopa kymmenen metriä alemmalle tasolle kuin toiminnassa olevan sorakuopan pohja. Pohjavesivyöhykkeen paksuusmallin mukaan (Liite 5.2) sorakuopan ympäristössä vettä suojaava maakerron on hyvin ohut. Poikkileikkauslinja G kulkee havaintoputkelta HP149A, Pinsiön vedenottamon ohitse havaintoputkelle GTK Vedenottamon kohdalla pohjavesivyöhykkeen paksuus on vain 5-10 metriä.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Ylöjärvenharjun pohjavesialueelle. Alue on jaettu kahteen osaan ja se tutkittiin kahdessa vaiheessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta, kairauksia ja maastokartoituksia. Painovoimamittausten tulkintojen mukaan kallionpinnan syvin kohta pohjavesialueen rajojen sisäpuolella sijaitsee Keijärven etelärannalla, Saurion vedenottamon läheisyydessä. Myös Julkujärven vedenottamo sijaitsee kallioperän painanteessa ja veden kyllästämää maaperää on mallin mukaan yli 30 metriä. Kallionpinnan korkeus vaihtelee välillä m mpy. Tutkimusalueella ei ole juurikaan kalliopaljastumia, vaikka kallion pinta nouseekin laajoilla alueilla pohjavedenpinnan yläpuolelle, etenkin pohjavesialueen kaakkoisrajalla ja Pisiön ja Julkujärven vedenottamoiden välillä. Kallioalueet ohjaavat pohjaveden kulkua ja niillä muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita. Etenkin pohjavesialueen kaakkoisrajalla esiintyy orsivettä. Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus vaihtelee alle metristä yli 55 metriin. Maakerros on paksuimmillaan selvästi ympäristöstään kohoavilla luonnontilaisilla harjun osilla sekä kallion painanteissa. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on keskimäärin vain 5 10 metriä, johtuen laajoista soranotto- ja teollisuusalueista, joilta on poistettu harjun maa-ainesta. Harjun luonnontilaisilla osilla pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on jopa yli 45 metriä. Pohjaveden pinta on Julkujärven vedenottamon ympäristössä laajalla alueella noin tasolla m mpy. Pohjaveden virtaus näyttäisi suuntautuvan tältä alueelta harjun pituussuunnassa sekä kaakkoon että luoteeseen. Luoteessa, Pinsiön vedenottamon alueella pohjaveden pinta on tasolla m mpy. ja pohjaveden päävirtaussuunta vaikuttaisi olevan lähes pohjois-eteläsuuntainen. Ahveniston vedenottamon alueella, E12 tien kohdalla pohjaveden pinta laskee tasolta + 140m tasolle + 130m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja pinta viettää myös Keijärven etelärannalle, Saurion vedenottamon suuntaan (n. +115m mpy.), jossa pohjavettä purkautuu lähteenä. Pohjaveden pinta laskee lähelle m mpy. tasolle kuljettaessa kohti Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialuetta. Useissa harjun suppakuopissa pohjavedenpinta on maanpinnan yläpuolella muodostaen pienen järven tai soistuman.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 21 8 KIRJALLISUUSLUETTELO Arjas, J Pohjaveden havaintoputket. Teoksessa: Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys s. Carman, P Fluid flow through a granular bed, Trans. Inst. Chem. Eng., 15, Johansson, P., Lunkka, J. P., Sarala, P Glaciation of Finland. In Ehlers, J. & Gibbard, P. L., Hughes, P. D. (Eds), Developments in Quaternary Science vol.15 Elsevier, Amsterdam, The Netherlands. p Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Kaipainen, T., Luoma, S. & Valjus, T Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys. Arkistoraportti 70/2016. Geologian tutkimuskeskus. (Raportin luonnos ) Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P Maanalaiset vedet pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 50. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 181 s. Kozeny, J Uber kapillare Leitung der Wasser in Boden, Sitzungsber. Akad. Wiss. Wien, 136, Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R Maaperäkartta 1: selitys. Karttalehti Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Lahtinen, R., Korja, A. & Nironen, M Paleoproterozoic tectonic evolution. Teoksessa: Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) Precambrian Geology of Finland Key to the Evolution of the Fennoscandian Shield. Amsterdam: Elsevier, Matisto, A Tampereen Kartta-alueen kallioperä. Summary: Precambrian rocks of the Tampere map sheet area. Suomen geologinen kartta 1: , Kallioperäkartan selitykset, 2123 Tampere. 50 pages, 34 figures and one appendix, 50 s., 1 liites. Mälkki, E Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö, Tammi, Helsinki. Rantamäki, M., Jääskeläinen, R. & Tammirinne, M. (1990). Geotekniikka. Otatieto 464, Espoo. 293 s. Saarnisto, M The last Clasial Maximum and the Deglaciation of the Scandinavian Ice Sheet. LUNDQUA Report 37, Department of Quaternary Geology, Lund University; Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Suomen ympäristökeskus Hertta-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

26 L6-16 L20-16 L19-17 Lepola GTK L21-16 GTK Jordaninoja Leposuo Kangasniemi L5-16 Julkujärven vedenottamo L24-16 L18-16 Hopeatie Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi L4-16 GTK Iso-Ahvenisto L16-16 Pehkusuo GTK Julkujärvi GTK L15-16 L3-16 L1-16 Mustalammi L14-16 Pikku-Ahvenisto Forsmestarinsuo L2-16 L17-16 Ahvenisto Pihlajistonkorpi Koivikko Elovainio L22-16 Kivilähde Kortesuo Rotikko GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo L12-16 Malminmäki GTK Urkonmäki GTK L L19-16 Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Saurion vedenottamo Saurionlähde L23-16 GTK Isomäki Eerola Mäkkylä Keijärvi Pukkisaari Runnunlahti Mittauslinjat Niittylä ja kairauspisteet Pitkäsuo Ollila Siukola Vedenottamo Perävainio Painovoimamittauslinja 2016 Pohjavesialueen raja Vasama Kaisko Pohjavesialueiden välinen raja Runnunmäki Pohjavesialueen varsinaisen Vasamajärvi muodostumisalueen raja Alho Vettä läpäisevä rantaviiva Hartunhaka Myllypuro Mettistö Takalampuoti Purola Ilmarinmäki Salorinne Simola Ilmarinjärvi Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi L LIITE 1.1 Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Kairauspisteet 2016 ja 2017 Painovoimamittauslinja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus L11-16 GTK GTK L8-16 Teivaala Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK L7-16 L9-16 Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

27 LIITE Marjassuo Yli-Pentti Lenkola Murhasuo Muorinmäki Mittauslinjat ja kairauspisteet Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Pikku Marjassuo Mäkipää Marjamäki Pikku-Pyhältö Pentinmaa Saari Kuppisuo GTK 1-17 Iso Lehmijärvi L3-17 L1-17 L18-17 L2-17 Kankaanranta GTK 2-17 L13-17 L14-17 L12-17 L15-17 Pinsiön vedenottamo L17-17 L8-17 GTK 3-17 Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Pihlajaniemi Lepojärvi Lammi Lepomäki L12-97 L4-97 Laihalamminsuo Laihalammi Mattila Vähä Työläjärvi Työläjärvi Tornivuori Isosuo Kiviranta Kulmala Ihantala Seppola Ilmes Kairauspisteet 2016 Röhkö ja 2017 Vedenottamo Painovoimamittauslinja 1997 Painovoimamittauslinja 2016 Tunturavuori Painovoimamittauslinja 2017 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Työlänoja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Leivätönsuo Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Salo Niittukorpi Vuorenmaa Koukosuo Kivelä Perkoo Alanen Lähde Paavola Karhumaa L5-17 L20-17 Kiilavuori Puronsivu Korkea L3-97 L16-17 L5-97 L11-97 L9-17 L6-97 L6-17 L2-97 L8-97 L7-97 L9-97 L7-17 L1-97 Röökinmäki Rajalanmutka Vaonnotko GTK 4-17 L10-17 L4-17 Hautalammi GTK 5-17Metsäkylä L11-17 L21-17 L6-16 Huurteila Ahola GTK Kangasniemi L5-16 Pehkusuo Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys GTK 6-17 L19-17 L20-16 Kulmala Lepola Vanha-Jordan L21-16 Julkujärven vedenottamo GTK Jordaninoja L24-16 Leposuo L18-16 Hopeatie L4-16 GTK L16-16 GTK Julkujärvi L Elovaara Järvenpää Jaakkola Kivisalo Pinsiö Salonsuo Pertunkorvenoja Ämmänneva Kallioniemi Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta GTK L15-16 L1-16 L Annala Mikkolankorpi L

28 GTK Kangasniemi Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo E1 GTK Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi Pehkusuo GTK D2Julkujärvi GTK D1 C1 Hopeatie GTK LjSa Kortesuo Kivilähde Haavisto LjHs Rotikko Koivikko Suojastenlahti Elovainio Pietilä Urkonmäki Pappilanniemi C2 Keijärvi GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK Pikku-Ahvenisto Saurion vedenottamo Saurionlähde B2 Ahvenisto Malminmäki GTK B1 Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK Maaperän korkokuva Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä Myllypuro Kalliomaa Havaintoputki Hiekka- tai Kairaus Perävainio soramoreeni Pitkäsuo Pohjavesilammikko Sora Keijärvi Vedenottamo Hiekka Poikkileikkauslinja Vasama Pukkisaari Kaisko karkea Hieta Runnunlahti Pohjavesialueen raja hieno Hieta Runnunmäki Vasamajärvi Pohjavesialueiden välinen raja Hiesu Alho Eerola Pohjavesialueen varsinaisen Liejuhiesu muodostumisalueen raja Isomäki Savi Vettä läpäisevä rantaviiva Liejusavi Lieju LIITE 2.1 Rahkaturve Ollila Saraturve km Purola Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Täytemaa Pohjavesialueet SYKE. Salorinne Pohjakartta Maanmittauslaitos Vesi Siukola Mettistö ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Simola Mäkkylä Takalampuoti Ilmarinjärvi A2 Hartunhaka Ilmarinmäki Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK Teivaala GTK Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä A1 Vuorentausta GTK Teivon ravirata Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

29 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo Niittukorpi Koukosuo Kivelä Marjassuo GTK 1-17 Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 G2 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola G1 Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi F1 Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi F2 Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo GTK Seppola Liejusavi Ahola Ilmes Muorinmäki Työlänoja Havaintoputki Röhkö Rahkaturve 0 0.5Leivätönsuo 1 Saraturve km Täytemaa Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Huurteila Vesi Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus E2 Kangasniemi Maaperän korkokuva Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Kalliomaa Hiekka- tai soramoreeni Sora Hiekka karkea Hieta hieno Hieta Hiesu Savi Kairaus TunturavuoriVedenottamo Pehkusuo LIITE 2.2 Pohjavesilammikko Poikkileikkauslinja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja LjSa Elovaara Rajamaa Sysimiilunmäki Oksi Järvenpää Antinmaa Oksilammi Metsänen Kivisalo LjSa Haapaniemi LjSa Salonsuo Jänisneva Särkänperä LjSa Jaakkola Pinsiö Mäkipää LjSa LjSa Kiltti Kieronperä Honkaniemi LjSa Hassi Hassinvuori Pertunkorvenoja Ämmänneva LjSa Manunahde Vehmas Kuusjoki Kallioniemi Rajalanmäki Ahteenpäällys Kivisalonmäki Latosuo Kylmänlähteenkorpi Nevakorpi Jokiranta Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo E1 GTK Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta GTK D2Julkujärvi GTK D1 C1 Hopeatie GTK C Annala LjSa Mikkolankorpi

30 LIITE GTK Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Kallionpinnan taso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK GTK Julkujärvi Hopeatie GTK Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Urkonmäki Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pukkisaari Runnunlahti Eerola Pitkäsuo Keijärvi Runnunmäki Isomäki Pappilanniemi km Keijärvi Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Ollila ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Perävainio Havaintoputki Pohjavesilammikko Vasama Kaisko Vedenottamo Maatutkatulkintapiste Vasamajärvi Painovoimatulkintapiste Alho Pohjavesialueen raja Myllypuro Kairaus Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Purola Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK Saurion vedenottamo Saurionlähde Siukola Mettistö Salorinne Ahvenisto Malminmäki GTK Mäkkylä Takalampuoti Simola Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK Hartunhaka Ilmarinmäki Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK Teivaala GTK Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK Teivon ravirata Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

31 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo Niittukorpi Koukosuo Kivelä Marjassuo GTK 1-17 Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Kallionpinnan Murhasuo taso Isosuo metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Seppola Huurteila GTK Ahola Kangasniemi Ilmes Tunturavuori km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Muorinmäki Työlänoja Pehkusuo Röhkö Havaintoputki Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo LIITE 3.2 Maatutkatulkintapiste Painovoimatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen Leivätönsuo varsinaisen muodostumisalueen raja Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK GTK Julkujärvi Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala Mikkolankorpi

32 PVP PER PER GTK Keijärvi Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ollila Ylöjärvenharju,Ylöjärvi LIITE 4.1 Havaintoputki Purola Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Malminmäki GTK GTK SPHP Saurionlähde Saurion SPHP5 vedenottamo SPHP RHP RHP11: KP11 SPHP7 SPHP SPHP4 RHP13: KP3 RHP19: RHP15: KP KP5 RHP16: KP RHP18: KP8 RHP17: KP7 PVP38 PVP39 PVP31 PVP SPHP3 122 Mäkkylä Siukola Alle 110 Kairaus Vedenottamo Mettistö Maatutkatulkintapiste Orsivesialue Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen Takalampuoti muodostumisalueen raja Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Hartunhaka ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Vettä läpäisevä rantaviiva m 126 Pohjola HPVuor GTK Pohjajärvenletto Pohjajärvi GTK GTK Länsimäki 112 GTK Koreeniitty Mäkelä Leppioja GTK Hatola GTK

33 LIITE Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 115 SPHP Havaintoputki SPHP Vedenottamo Maatutkatulkintapiste 122 Saurion vedenottamo RHP SPHP m Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja SPHP RHP11: KP RHP13: KP3 115 SPHP SPHP RHP19: KP RHP15: KP RHP16: KP RHP18: KP RHP17: KP PVP PVP PVP31 PVP SPHP3

34 LIITE rven vedenottamo GTK HP PL Julkujärvi HP28/P HP HP146 Hopeatie HP GTK GTK HP Koivikko Elovainio 134 Kivilähde Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Rotikko km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Urkonmäki Havaintoputki Kairaus Haavisto Pohjavesilammikko Vedenottamo Maatutkatulkintapiste Orsivesialue Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Niemenpää Korvenranta Hopeatie GTK PVP PER PER1 GTK Mikkolankorpi 138 Ahveniston vedenottamo GTK Pikku-Ahvenisto 122 Ahvenisto Malminmäki GTK Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo

35 LIITE 4.4 Rajala Lammi Lepojärvi Iso Työläjärvi Kiviranta Kulmala Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi GTK HP Ty2 150 Rajaniemi / Ty PP1 148 Työläjärvi Ihantala Seppola km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Huurteila Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Havaintoputki Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Leivätönsuo Maatutkatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Ahola P Topi GTK 5-17 Metsäkylä Kiilavuori HP32 GTK GTK Kangasniemi Pehkusuo Korkea HP Rajalanmäki 142 Latosuo P Synkkänotko HP5 GTK GTK Hassi Kylmänlähteenkorpi PL Julkujärvi HP28/P Hassinvuori Haikanvuori Manunahde Vehmas Vanha-Jordan Kulmala Julkujärven vedenottamo GTK HP HP HP HP GTK Honkaniemi Nevakorpi 142 Hopeatie

36 LIITE Yli-Pentti Pohjavedenpinnantaso metriä mpy. Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Marjassuo Lenkola Havaintoputki Kuppisuo HP GTK 1-17 Mäkipää Pikku-Pyhältö Marjamäki GTK 2-17 Saari Kankaanranta Pentinmaa Suomela Viisi Rajala Pihlajaniemi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepojärvi Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kairaus Vedenottamo Tornivuori Maatutkatulkintapiste Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Mattila Iso Työläjärvi Kiviranta Lammi Paskolammi Rajaniemi HP Pvp 1 Pinsio M HP HP15x HP512 HP15E HP 149A Pinsiön vedenottamo GTK HP Ty / Ty PP1 148 Työläjärvi Niittukorpi Vuorenmaa Lähde 130 Karhumaa 130 Ylä-Pinsiö Koukosuo Kivelä Perkoo Paavola P Topi GTK Kiilavuori HP GTK

37 LIITE GTK Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Niittylä Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK GTK Julkujärvi Hopeatie GTK Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella Pitkäsuo 0-1 Keijärvi Pukkisaari Runnunlahti Eerola Isomäki Runnunmäki km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Keijärvi Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Ollila Havaintoputki Perävainio Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Vasama Kaisko Orsivesialue Pohjavesialueen Vasamajärvi raja Pohjavesialueiden välinen Alho raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Myllypuro Vettä läpäisevä rantaviiva Purola Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK Saurion vedenottamo Siukola Mettistö Salorinne Ahvenisto Malminmäki GTK Mäkkylä Takalampuoti Simola Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pohjola GTK Hartunhaka Ilmarinmäki Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK Teivaala GTK Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

38 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Niittukorpi Koukosuo Kivelä Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Viisi Pinsiönkangas Rajala GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Isosuo Pohjavesivyöhykkeen Murhasuo paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi 20 - Seppola 25 Ahola Ilmes ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Huurteila GTK Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella Kangasniemi Tunturavuori km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Muorinmäki Työlänoja Leivätönsuo Pehkusuo Röhkö Havaintoputki Kairaus LIITE 5.2 Pohjavesilammikko Vedenottamo Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Haapaniemi Jänisneva Metsänen Mäkipää Särkänperä Kiltti Latosuo Rajalanmäki Hassi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Manunahde Vehmas Nevakorpi Kuusjoki Jokiranta Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK GTK Julkujärvi Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK Elovaara Annala Mikkolankorpi

39 LIITE GTK Kangasniemi Pehkusuo Kortesuo Pohjaveden yläpuolisen Niittylä maakerroksen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta GTK GTK Julkujärvi Hopeatie GTK Kivilähde Koivikko Elovainio Rotikko GTK 7-17 Urkonmäki Haavisto Pietilä Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Isomäki Pitkäsuo 5 Keijärvi Pukkisaari Runnunlahti Eerola Havaintoputki Perävainio Kairaus Pohjavesilammikko Vedenottamo Vasama Kaisko Pohjavesialueen raja Runnunmäki Pohjavesialueiden välinen Vasamajärvi raja Alho Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva km Myllypuro Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Ollila Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Purola Mikkolankorpi Pikku-Ahvenisto Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki GTK Saurion vedenottamo Saurionlähde Siukola Mettistö Salorinne Ahvenisto Malminmäki GTK Mäkkylä Takalampuoti Simola Iso-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ilmarinjärvi Mustalammi Pihlajistonkorpi Pohjola GTK Hartunhaka Ilmarinmäki Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK Teivaala GTK Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK Teivon ravirata Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

40 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Niittukorpi Koukosuo Kivelä Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Vuorenmaa Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala GTK 3-17 Kiilavuori Korkea Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi Tornivuori Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo Huurteila GTK Seppola35-40 Ahola Kangasniemi Ilmes Muorinmäki Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Havaintoputki Kairaus Työlänoja Pehkusuo Röhkö Pohjavesilammikko Tunturavuori Vedenottamo Pohjavesialueen raja LIITE 6.2 Pohjavesialueiden välinen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet Leivätönsuo SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Latosuo Kiltti Rajalanmäki Hassi Haapaniemi Kylmänlähteenkorpi Hassinvuori Jänisneva Kieronperä Manunahde Vehmas Metsänen Mäkipää Nevakorpi Honkaniemi Kuusjoki Jokiranta Särkänperä Ahteenpäällys Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Kulmala Lepola Vanha-Jordan Hopeatie Jordaninoja GTK GTK Julkujärvi Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Pertunkorvenoja Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilaskivi Niemenpää Sapilasmäki Korvenranta Hopeatie GTK Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala Mikkolankorpi

41 GTK Kangasniemi Julkunmäki Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Lepola Hopeatie Jordaninoja Sapilaskivi Niemenpää Korvenranta Mikkolankorpi GTK Iso-Ahvenisto Pehkusuo GTK Julkujärvi Hopeatie GTK Mustalammi Pikku-Ahvenisto Forsmestarinsuo Ahvenisto Pihlajistonkorpi Koivikko Elovainio Kivilähde Kortesuo Rotikko GTK 7-17 Ahveniston vedenottamo Soppeenmäki Malminmäki GTK Urkonmäki GTK Haavisto Pietilä Pohjola Suojastenlahti Pappilanniemi Keijärvi Saurion vedenottamo Saurionlähde GTK Isomäki Kallionpinnan yläpuolisen Niittylä Eerola Mäkkylä Alle 1m Pitkäsuo 1 Keijärvi - 5 Pukkisaari Runnunlahti Pohjavesilammikko Vasama Kaisko Vedenottamo Alho Karttatuloste & Maaperäkartta GTK Ollila Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos Purola ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Salorinne Siukola irtomaakerroksen kokonaispaksuus metreinä Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Perävainio Havaintoputki Runnunmäki Pohjavesialueen raja Hartunhaka Kairaus Myllypuro Mettistö Takalampuoti LIITE 7.1 Pohjavesialueiden välinen raja Ilmarinmäki Vasamajärvi Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva km Simola Ilmarinjärvi Hovinneva Pikku Kivikesku Saapaslammi Haukijärvi Pohjajärvenletto Pohjajärvi Teivaalanharju GTK Teivaala GTK Äijänahde Kiimalammi Koreeniitty Länsimäki Mäkelä Vuorentausta GTK Teivon ravirata Vihattula Paskolammi Leppioja Luike Tukiaistenmaa Hatola Ryydynpohja

42 Pikku Marjassuo Iso Lehmijärvi Kuppisuo GTK 1-17 Koukosuo Kivelä Marjassuo Perkoo Mäkipää Salo Alanen Marjamäki Pikku-Pyhältö Sysimiilunmonttu Yli-Pentti Lähde Lenkola Pentinmaa Saari Suomela Kankaanranta GTK 2-17 Paskolamminmaa Paskolammi Pinsiön vedenottamo Paavola Karhumaa Puronsivu Viisi Pinsiönkangas Rajala GTK 3-17 Pihlajaniemi Lammi Mäyräjärvi Pihlajaniemenjärvi Lepomäki Lepojärvi Rajalanmutka Laihalamminsuo Laihalammi Vähä Työläjärvi Työläjärvi GTK 4-17 Mattila Topi Kiviranta Kulmala Ihantala GTK 5-17 Metsäkylä Murhasuo Isosuo Huurteila GTK Seppola30-35 Ahola Kangasniemi Kallionpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen kokonaispaksuus metreinä Ilmes Ylöjärvenharju,Ylöjärvi Alle 1m Havaintoputki Kairaus Työlänoja Pehkusuo Röhkö Pohjavesilammikko Vedenottamo LIITE 7.2 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Leivätönsuo Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja km Sysimiilunmäki Antinmaa Rajamaa Oksi Oksilammi Kiltti Hassi Haapaniemi Jänisneva Kieronperä Metsänen Mäkipää Honkaniemi Särkänperä Rajalanmäki Manunahde Vehmas Kuusjoki Jokiranta Ahteenpäällys Latosuo Julkunmäki GTK Synkkänotko 6-17 Pikku Julkujärvi Julkujärven vedenottamo GTK Kulmala Lepola Hopeatie GTK GTK Julkujärvi Järvenpää Kivisalo Jaakkola Pinsiö Ämmänneva Kivisalonmäki Antila Sapilasmäki Sapilaskivi Niemenpää Hopeatie GTK Elovaara Salonsuo Kallioniemi Annala

43 n:j (!) -19 >..., > n:j (!) Ē 170 C r-t 150 ro 140 > QJ r--t LJ.J sw Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 1 Oate: Prof i le: NE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.1

44 2016 LIITE 8.2

45 2016 LIITE 8.3

46 E > µ r-t > C: r-t 130.µ CC 120 > QJ r--t LU w Distance (m) E GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 4 0ate: Prof i le: , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.4

47 -19 -l""""i ctj (.!J >-.a-j > ctj (.!J Ē 160 C: r ,J m 130 > QJ,... UJ NW Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 5 Oate: Prof i le: SE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.5

48 - r-t m >.a-j,r-t -20 > m C r-t ,J m > 130 QJ...-1 L.U w Distance (ml E v1o arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 6 Date: Prof ile: 6 GTK/Geof Siikka/TV , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 3000 Vert. Exagg: 3.00: 1 LIITE 8.6

49 ltj t!j E >, +J r-1 > ltj L t!j C: 0 r-t -1,-J > QJ r--t L.U NW Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 7 Oate: Prof ile: SE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.7

50 ie e c r sw Distance (m) 500 NE Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 8 Oate: Prof i le: 8 GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1:3000 Vert. Exagg: 3.00: 1 LIITE 8.8

51 - 17 -r-1 (!) -18 >..., r-t >rtj -19 (!) Ē 150 C: r-t , CC 120 > aj r-1 UJ NW Distance (m) v1o arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 9 Date: Prof i le: 9 GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 s 1 C LIITE 8.9

52 -... ro C!) > -1-,J r ro C!) E 150 C: r-t...µ 130 CC > 120 QJ l'""""1 110 UJ N Distance (m) Ylo'arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 10 Oate: Prof i le: s GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1:6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.10

53 -17 -r-1 ro t!) > -1-,J ro -19 t!) C r-t...µ 140 CC > 130 QJ,...-f 120 LU NW Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 11 Date: 0L Profile: SE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.11

54 l'c (.!) > -19 r-1 > l'c (.!) E C: r-f -1,,,J 140 CC > 130 QJ r UJ NW Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 12 oate: Prof i le: 12 GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 s 1 ( LIITE 8.12

55 C: 130 r-t NW Distance (m) SE Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 13 Oate: Prof i le: 13 GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.13

56 -18..., ,.,. > CC -20 c.. <.!)......_ C:: 150 r-t 140 CC 130 > QJ 120 l""""t UJ ,f-+-+-t ,f-+--1-f--l--l--l--l--i--l,._._-l-f--l--l--l--l--4--l,._._l--l--l--l--l--l--4--l--4-l--l l--l f--l r r r--r ,.._, ,.._,...,.._, ,.._,...,.._, NW Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 14 oate: 0L Prof i le: SE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.14

57 E >..µ r-1 > CD t.. C!) C: r µ m > 140 Q) r""""i 130 UJ sw Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 15 Date: Prof i le: NE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le Scale: 1: 3000 Vert. Exagg: 3. 00: 1 LIITE 8.15

58 -r-f r C r-t...µ 140 CO > 130 aj r UJ NW Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 16 oate: Prof i le: SE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.16

59 -18.5 [= ========= = =::::!== ======r _, ,-- 1 E > "'"",r-t > C: r-t ,J CC 130 > aj r--1 UJ w Distance (m) E Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 17 oate: Prof i le: 17 GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.17

60 > rl C: r-t..µ 130 CC > 120 QJ r w Distance (m) Ylo. arvi GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus , Data Set: 18 Maapeitteen paksuustulkinta Date: Prof i le: 18 Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 1 ( LIITE 8.18

61 m S M m c:: r-t 130..µ CO 120 > QJ 110 UJ sw Distance (m) Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 19 oate: OL Prof i le: NE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Prafile Scale: 1: 4000 Vert. Exagg: 4.00: 1 LIITE 8.19

62 + = = :::=!====:i == =================== 1 -;::::; >, +.J... > rc c.. <.!) C: 0 r-1-1-,j CC > QJ r--f LU N Distance (m) 1 ( Ylo. arv i Geologian Tutkimuskeskus Data Set: ate: 0Ll GTK/Geof si ikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Prof i le: 20 Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.20

63 r-1 rc t.!) > +J... > rc t.. t.!) c:: 0 r-1.,j CC > QJ r-t UJ s Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 21 oate: Profile: N GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Prafile Scale: 1: 6000 Vert. Exagg: 6.00: 1 LIITE 8.21

64 C'C >, -1,,,1 r-1 > -20 C'C E C: r-t 140 ctj > 130 QJ r UJ N Ylo I arvi Distance (m) GTK/Geof siikka/tv Geologian Tutkimuskeskus , Data Set: 22 oate: 04_ Maapeitteen paksuustulkinta 2016 Prof i le: 22 Profile Scale: 1: 2000 Vert. Exagg: 2.00: 1 LIITE 8.22

65 S > ro ,..._, C: r µ CC 120 > QJ 110 r-1 UJ s Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 23 Date: ot Prof i le: N GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.23

66 ... rc t!) >, r-1 > rc -21 t!) C: r-t ,J CC 130 > QJ 120 r--t UJ sw Distance (m) Ylo arvi Geologian Tutkimuskeskus Data Set: 24 oate: Prof i le: NE GTK/Geof siikka/tv , Maapeitteen paksuustulkinta Profile Scale: 1: 5000 Vert. Exagg: 5.00: 1 LIITE 8.24

67 2017 LIITE 8.25

68 2017 LIITE 8.26

69 2017 LIITE 8.27

70 2017 LIITE 8.28

71 2017 LIITE 8.29

72 2017 LIITE 8.30

73 2017 LIITE 8.31

74 2017 LIITE 8.32

75 2017 LIITE 8.33

76 2017 LIITE 8.34

77 2017 LIITE 8.35

78 2017 LIITE 8.36

79 2017 LIITE 8.37

80 2017 LIITE 8.38

81 2017 LIITE 8.39

82 2017 LIITE 8.40

83 2017 LIITE 8.41

84 2017 LIITE 8.42

85 2017 LIITE 8.43

86 2017 LIITE 8.44

87 2017 LIITE 8.45

88 LIITE 8.46

89 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus 4.00 m y Maanpinnan yläpuolella 1.00 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella 9.80 m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Mitattu putken päästä MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

90 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus m y Maanpinnan yläpuolella 0.98 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Mitattu putken päästä MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

91 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus m y Maanpinnan yläpuolella 0.98 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa porakone GM150 Lisätietoja: Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Mitattu putken päästä MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

92 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus m y Maanpinnan yläpuolella 0.96 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa Asennettu vandaaliputki. Huom! Paineellinen pohjavesi. porakone GM150 POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Paineellinen vesi MS Mitattu putken päästä, paineellista. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

93 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Martti Orpana, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus m y Maanpinnan yläpuolella 0.85 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PE Putken asennustapa porakone GM200 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Asennuksen jälkeen putken päästä MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

94 GEOPALVELU OY POHJAVESIPUTKI 2.6 Asennus ja mittaustiedot SKOL jäsen Työkohde Teivo Julkujärvi, pohjavesiputket Työnumero Tilaaja GTK Pvm Asentaja Matti Haverinen, Tommi Vainionperä HAVAINTOPUTKEN N:O GTK PL oik/vas Putken kokonaispituus m x Siiviläosan pituus 2.00 m y Maanpinnan yläpuolella 0.95 m Maanpinnan korkeus Maanpinnan alapuolella m Putken yläpään korkeus Putken halkaisija 60 mm Putken materiaali PEH Putken asennustapa porakone GM150 Asennettu vandaaliputki. POHJAVEDENPINNAN MITTAUS Pvm Syvyys Taso Mittaaja HUOM TV Mitattu putken päästä. Lähes kuiva MS Mitattu putken päästä. Mikkolantie Ylöjärvi Puhelin (03) Sähköposti suunnittelu@geopalvelu.fi Y-tunnus Kotipaikka Tampere Alv rek. www. geopalvelu.fi

95 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 1-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-6,3 SORA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 6,3-7,0 KIVI Lukko 7,0-7,5 SORA Suodatinsukka 7,5-10,5 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

96 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 2-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: 6.00 Putken kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-6,2 HIENO HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: ,2-9,5 HIEKKA Lukko 9,5-9,9 KIVI Suodatinsukka 9,9-25 HIEKKA 25-26,9 MOREENI 26,9-29,9 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 6.0 Huomautukset MAAPUTKIA JÄ REIKÄÄ 1,5 METRIÄ + KRUUNU Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

97 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 3-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: 9.80 Siivilän pituus: 8.00 Putken kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-8,5 HIEKKAINEN SORA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 9.8 8,5-8,9 KIVI Lukko 8,9-13 SORA Suodatinsukka 13-14,9 HIEKKA 14,9-15,2 KIVI 15,2-17,5 KIVIÄ USEITA 17,5-205 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 8.0 Huomautukset REIKÄ TEHTY KAHTEEN KERTAAN, ENSIMMÄISEEN JÄI 3 METRIÄ MAAPUTKIA JA KRUUNU Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

98 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 4-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Ei Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-1 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: ,7 SORA Lukko 12,7-13,4 KIVI Suodatinsukka 13,4-16 SORA MOREENI ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

99 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 5-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: 8, Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Putken kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-18,2 HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: ,2-27 HIEKKAINEN SORA Lukko 27-29,90 KIVINEN SORA Suodatinsukka 29,90-32,90 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 16.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

100 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 6-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-4,5 SORA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 4,5-5,5 KIVI Lukko 5,5-17,5 SORA JA KIVIÄ Suodatinsukka 17,5-26,3 HIEKKAINEN SORA 26,3-29,3 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

101 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK 7-17 Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-13,8 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: ,8-15,8 MOREENI Lukko 15,8-16,2 KIVI Suodatinsukka 16,2-17,4 MOREENI 17,4-20,4 ( VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 Huomautukset REIKÄ KUIVA. EI PUTKEA Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

102 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 1.00 Jatkoputken pituus: Siivilän pituus: Putken kokonaispituus: Wmax = Wmin = Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0-6,5 HIEKKA Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: ,5-25 SORA Lukko HIEKKA Suodatinsukka 26-31,2 HIEKKAINEN SORA 31,2-38,3 KIVINEN SORA 38,3-40,3 KIVI 40,3 42 Sr, Ki Siivilän pituus: 16.0 Huomautukset KÄYTIIN 42, EI PÄÄSE SYVEMMÄLLE, JÄÄ KALUSTO K Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

103 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017 Projekti: Epilänharju-Villilä Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: GTK Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Huom. Asiakkaan viite: GTK / Tiina Kaipainen Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: ei vettä Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: TM35FIN - N2000 Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: Putken halkaisija, mm: TASOTIEDOT JA RAKENNE Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta Sr, kivä >10cm Vandaaliputki Jatkoputken pituus: Kivi Lukko Sr, kivä >10cm Suodatinsukka Kivi Sr, kivä >10cm Kivi Muuta tietoa Sr t. Mr Kivi Työputki m Mr Siivilän pituus: Kivi Mr Kivi Huomautukset Mr Ka Näytteet : m m Maalajit ovat aistinvaraisia m m m (näyte toimitettu suoraan Gtk:lle) Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Työputki saatiin 45m:iin saakka, eikä siihen mennessä havaittu vettä. Kivisyyden vuoksi putkea ei saatu syvemmälle. EI ASENNETTU PV-PUTKEA Mitta Oy Y-tunnus

104 POHJAVESIPUTKIKORTTI Projekti: GTK Ylöjärvi Kairakone: GM200/ HAVAINNOT Putken numero: GTK Asentaja: Keijo Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: ETRS-TM35 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: Siivilän alapään taso: Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe89 Maanpäällinen putki 0.00 Jatkoputken pituus: 0.00 Siivilän pituus: 0.00 Putken kokonaispituus: 0.00 Wmax = 0.00 Wmin = 0.00 Putki maanpinnasta: 0.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0-0,8 HIEKKA Vandaaliputki Jatkoputken pituus: 0.0 0,8-1,1 KIVI Lukko 1,1-36 KIVINEN SORA Suodatinsukka SORAA JA KIVIÄ 41-43,7 MOREENI 43,7-46,7 (VARMISTETTU 3 M Siivilän pituus: 0.0 REIKÄ KUIVA Huomautukset Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisia

105 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot Kuiva, ei pohjavesiputkea m mpy GTK ,47 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-7,5 Sr 0,8-1,9 Lohkare 170 2,6-2,9 Kivi 170 6,4-6,8 Kivi ,5-10,6 Ka GTK ,46 m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea Syvyys (m) Maalaji 155 0,0-9,6 Hk GTK ,29 m mpy. 155 Syvyys (m) Maalaji 0,0-4,0 Sr ,0-5,2 hksr 7,4-8,1 Kivi 5,2-5,8 Hk pohjavesi 147,41 5,8-6,8 hksr 6,8-21,5 Sr 145 9,6-12,6 Ka 8,0-8,4 Kivi GTK ,18 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-8,8 Hk ,5-24,6 Ka 8,6-8,8 Kivi 130 8,8-18,6 Sr 130 pohjavesi 129,19 HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora ,6-21,6 Ka HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 21,0-21,2 ruhje Moreeni 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

106 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot m mpy HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti 170 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 170 Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS GTK ,01 m mpy. Karkea hiekka ja sora Syvyys (m) Maalaji 165 0,0-18,1 Sr 165 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 160 täytemaa 160 HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio GTK ,58 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-1,0 HkSr 1,0-15,2 Sr GTK ,52 m mpy. 150 Syvyys (m) Maalaji 150 0,0-4,2 Hk pohjavesi 149,07 18,1-21,2 Ka 145 4,2-5,8 Sr 145 pohjavesi 143,93 Paineellinen pohjavesi 5,8-21,3 Hk pohjavesi 143,56 GTK ,27 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 140 pohjavesi 140, ,0-17,0 Hk 15,2-18,2 Mr tai 135 rikkonainen Ka 135 hienoainesta 18,2-21,4 Ka raitoina ,3-21,4 Mr 21,4-28,6 Sr ,0-19,6 Mr ,6-22,6 Ka 28,6-32,0 Ka ,8-21 Ruhje, vettä

107 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot kairausten yhteydessä Kuiva, ei pohjavesiputkea m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea 180 GTK ,31 m mpy. 180 Syvyys (m) Maalaji 0,0-6,3 Sr ,3-7,0 Kivi 7,0-7,5 Sr 7,5-10,5 Ka Kuiva, ei pohjavesiputkea GTK ,06 m mpy. 160 Syvyys (m) Maalaji 160 GTK ,05 m mpy. 0,0-1,0 Hk Syvyys (m) Maalaji 1,0-12,7 Sr 0,0-6,2 hhk ,2-9,5 Hk ,5-9,9 Kivi 9,9-25,0 Hk GTK ,76 m mpy. 12,7-13,4 Kivi 145 Syvyys (m) Maalaji 13,4-16,0 Sr 145 0,0-8,5 HkSr 16,0-20,0 Mr 140 Pohjavesi 140,64m mpy ,0-23,0 Ka 8,5-8,9 Kivi 135 8,9-13,0 Sr ,0-26,9 Mr Pohjavesi 134,61m mpy. 26,9-29,9 Ka 13,0-14,9 Hk ,9-15,2 Kivi ,2-17,5 Kiviä HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti 17,5-20,5 Ka KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora 120 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

108 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. pohjavesi havainnot kairausten yhteydessä m mpy Kuiva, ei pohjavesiputkea 170 GTK ,09 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-4,5 Sr GTK ,87 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 4,5-5,5 Kivi 0,0-18,2 Hk 5,5-17,5 Sr, kiviä GTK ,52 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-6,5 Hk 155 Kuiva, ei pohjavesiputkea 155 GTK ,15 m mpy. Syvyys (m) Maalaji 0,0-13,8 Hk ,5-26,3 HkSr 150 6,5-25,0 Sr Pohjavesi 146,63m mpy ,2-27,0 HkSr 26,3-29,3 Ka ,8-17,4 Mr 15,8-16,2 Kivi ,0-29,9 Sora, kiviä 17,4-20,4 Ka ,9-32,9 Ka ,0-26,0 Hk ,0-31,2 HkSr HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Pohjavesi 127,64 Savi ja Siltti ,2-38,3 Sr, kiviä 125 KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 120 Karkea hiekka ja sora 120 Putken pohja 118,52 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 38,3-40,3 Kivi Moreeni 40,3-42 Sr, kiviä 115 HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS e.k.s 115 täytemaa HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

109 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA m mpy. m mpy. Kuiva, ei pohjavesiputkea GTK ,04m mpy. 170 Syvyys (m) Maalaji 170 0,0-0,8 Hk 0,8-1,1 Kivi Kuiva, ei pohjavesiputkea 1,1-36,0 Sr, kiviä GTK ,91m mpy. 165 Syvyys (m) Maalaji 165 0,0-42,2 Sr, kiviä, >10cm ,2-28,6 Kivi ,2-32,6 Kivi 36,0-41,0 Sr, isoja kiviä ,0-43,7 Mr Savi ja Siltti HEIKKO VEDENJOHTAVUUS ,7-46,7 Ka KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 125 Hienohiekka ja hiekka 42,2-42,8 Kivi HYVÄ VEDENJOHTAVUUS 42,8-45 Sr/Mr Karkea hiekka ja sora ,6 Kivi ,6-49,4 Mr HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 46,4-47,2 Kivi Moreeni 48,4-48,8 Kivi HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS 115 täytemaa ,4-52,4 Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

110

111 LIITE 12.1

112 LIITE 12.2

113 LIITE 12.3

114 LIITE 12.4