Kuopion, Siilinjä rven jä Suonenjoen erityinen kuntäräkenneselvitys jä esitys kuntäräkenteen

Transkriptio

1 Siilinjärvi Kuopio Suonenjoki Kuopion, Siilinjä rven jä Suonenjoen erityinen kuntäräkenneselvitys jä esitys kuntäräkenteen muuttämiseksi Kuntäjäkoselvittä jä t HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen

2 Sivu 1 / 46 Sisällysluettelo 1. Yleistä Toimeksianto Toimeksiannon kommentointi Kuntajakoselvityksen aikataulu Selvitystyön organisointi Alueen perustiedot Väestö Muuttoliike Työvoima ja työpaikat Koulutus ja osaaminen Kaupunkiseudun sisäinen kilpailukyky Elinvoiman ja taloudellisen itsenäisyyden tarkastelu Väestönlisäys Kilpailukykyanalyysi Kuopion seudun kilpailijat Kuopion kilpailija-analyysi Alueen merkitys kansantaloudessa Kuntatalous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Tase Konsernitase Tulot ja menot Palvelurakenteet kustannukset Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine SOTE-ratkaisun vaikutus Johtopäätös: tarve liitokselle Kuopion seudun kehittäminen Kuopion seudun visio ja strategiset painopisteet Kuntien rooli ja mahdollisuudet kilpailukyvyn lisäämisessä Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen Yhdyskuntarakenne yhdistyvässä kunnassa Uuden kunnan rakenne ja organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen organisointi Arvio eduista ja haitoista yhdistyneessä kunnassa verrattuna nykytilaan Sopeuttamisen mahdollisuudet Ehdotus kuntarakenteen muuttamiseksi Kuvat ja taulukot Kuva 1: Selvitysalue... 3 Kuva 2: Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen yhteenlaskettu nettomuuttovoitto ja tappio vuosina (Tilastokeskus)... 9 Kuva 3: Työpaikkarakenne toimialoittain ja työnantajasektoreittain selvitysalueella vuonna Kuva 4: Elinvoimatekijät kuntaliitosalueen kunnissa Kuva 5: BTV- indikaattori vertailuseutukunnittain (Tilastokeskus) Kuva 6: Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 7: Strategiakartta... 30

3 Sivu 2 / 46 Kuva 8: Kuopion seudun kehityskäytävät Taulukko 1: Asukasluvun kehitys selvitysalueella... 7 Taulukko 2: Mediaani-iän kehitys selvitysalueella... 8 Taulukko 3: Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain yhteenlaskettuna selvitysalueen kunnissa... 8 Taulukko 4: Kuntien välinen nettomuutto muuttajien ikärakenteen mukaan yhteensä vuosina (Tilastokeskus)... 9 Taulukko 5: Työllisten ja työpaikkojen määrän ja työpaikkaomavaraisuuden kehitys selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 1990 ja (Tilastokeskus)... 9 Taulukko 6: Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa 2012 (Tilastokeskus ja Pohjois-Savon liitto)...10 Taulukko 7: Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) ja akateemisten osuus (%) yli 1 5-vuotiaasta väestöstä selvitysalueella ja vertailukaupungeissa (Tilastokeskus)...11 Taulukko 8: Kilpailija-analyysi: Väestö, maankäyttö, asuminen, matkailu ja liikkuminen...16 Taulukko 9: BKT/asukas ja BKT/työllinen seutukunnittain (Tilastokeskus)...17 Taulukko 10 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Taulukko 11: Taseen mittarit tunnuslukuina...20 Taulukko 12: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Taulukko 13 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna...21 Taulukko 14 Työntekijät kuntien palveluksessa ja kolmen pienimmän sektorin nettomenot eur/as Taulukko 15: Suurimpien sektoreiden ja kokonaisuuden sektorin nettomenot eur/as Taulukko 16: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...23 Taulukko 17: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...23 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...24 Taulukko 19: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...24 Taulukko 20: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...25 Taulukko 21: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 77 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (Tpe tilinpäätösennuste)...25 Taulukko 22: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät Taulukko 23: Kuntien nettolaina vero-% velkasopeutus...26 Taulukko 24: Kuntien kriisimittarit 2012 ja Taulukko 24: Tavoitteet asiakasryhmien edistämiseksi toiminta-alueella...29 Taulukko 26: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua...39 Taulukko 27: Toimintakatteen kasvun raja-arvo...40 Taulukko 28: Paine veroprosenttiin...40 Taulukko 29: Sektorikohtainen sopeutuspotentiaali kuntakohtaisesti...41 Taulukko 30 Yhteenlaskettu sopeutuspotentiaali...42 Taulukko 31: Uuden Kuopion yhteenlaskettu talous...43

4 Sivu 3 / Yleistä 1.1. Toimeksianto Kuntarakennelain (478/2013) 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästi omaa palvelutuotantoa. Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvun määräysten mukaan kunnilla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden lähikuntien kanssa, kun palveluiden edellyttämä väestöpohjan, työpaikkaomavaraisuuden, työssäkäynnin, yhdyskuntarakenteen sekä kunnan taloudellisen tilanteen kriteerit sitä edellyttävät. Suonenjoen kaupunki on todettu selvitysvelvolliseksi väestöpohjan ja kuntataloutensa perusteella. Siilinjärven kunta taas täyttää työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäynnin selvitysperusteet. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan yhteisenä perusteena on yhdyskuntarakenne. Edellä mainituista syistä valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi kuntia kuultuaan määrätä kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Suonenjoen kaupungin kesken. Kuntajakoselvittäjiksi ministeriö asetti hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän ja maakuntaneuvos Timo Säkkisen. Siilinjärvi Juankoski Kuopio Suonenjoki Kuva 1: Selvitysalue Selvittäjien tuli tuottaa kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys, jonka tulee esitellä tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään 1. suunnitelma hallinnon ja palveluiden järjestämisestä, 2. palveluiden tuottamisesta selvitysalueella,

5 Sivu 4 / selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, 4. selvitys taloudellisesta tilanteesta, 5. arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja lähidemokratian toteutumisesta ja 6. arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Jos kuntajaon muutos kuntajakoselvittäjien mielestä on tarpeellinen, heidän tulee tehdä selvityskuntien valtuustoille esitys kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjien on ehdotukseen liittyen laadittava kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Selvittäjät voivat tarpeelliseksi katsoessaan esittää ministeriölle samalla kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntarakennelain 16 :n mukaisesti Toimeksiannon kommentointi Kuntajakoselvitettävä toiminta-alue poikkeaa muista alueista ainakin kahdesta syystä: Kuopioon on liittynyt ja siihen liittyy jo tehtyjen päätösten perusteella uusia kuntia. Näiden kuntien kuntalaisten etua ei voi loukata ja se on otettava huomioon, varsinkin kun nämä kunnat ovat tunnistaneet vapaaehtoisen liitoksen parhaaksi ratkaisuksi elinkaarensa tässä vaiheessa alueensa kuntalaisille. Toisaalta Kuopion kanssa selvitettävät Suonenjoki ja Siilinjärvi ovat elinkaaressaan aivan toisessa äärilaidassa: Suonenjoen kehityskaari on ollut jo pitkään laskeva ja Siilinjärven kasvava. Siilinjärvi on elimellinen osa Kuopiota, Suonenjoki ei ole kummankaan kunnan kanssa suoranaisesti samaa yhdyskuntarakennetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suonenjoki ei saisi osaa elinvoimastaan juuri Kuopion suunnasta. Voidaan sanoa, että Kuopion heikon menestymisen vuoksi ensimmäinen kärsijä olisi juuri Siilinjärvi, mutta Suonenjoki vasta seuraavassa vaiheessa Kuntajakoselvityksen aikataulu Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kuntajakoselvitys käynnistyi Se toteutetaan kuntarakennelaissa (478/2013) säädetyllä tavalla. Selvityksen tulee valmistua mennessä. Kuntajakoselvittäjien esityksestä riippuu, missä vaiheessa kuntajakoselvitys asetetaan nähtäville ja miten lausuntojen ja huomautusten jättöaika sijoitetaan. Kuntajakoselvityksen laatimisaikataulu Ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmien toimeksianto Johtoryhmä/ strategia Työryhmien väliraportit Johtoryhmä/väliraportit Ohjausryhmä/väliraportit ja talous Työryhmien lisätoimeksianto Johtoryhmä/ strategian viimeistely Työryhmien loppuraportit Valtuustojen yhteisinfo Johtoryhmä/ loppuraportit Ohjausryhmä/työryhmäraportit Selvitys valmistuu Kuntajakoselvittäjien esitys Johtoryhmän/ohjausryhmän kokous / Selvitysmiesten esitys nähtäville Yhdistymissopimus Kunnanhallitusten käsittely ja ehdotus Valtuustokäsittelyt Selvityksen luovutus ministeriölle

6 Sivu 5 / 46 Jos jokin kunnanvaltuusto tekee yhdistymisestä kielteisen päätöksen, kuntajakoselvittäjät ratkaisevat ohjausryhmän kokouksen jälkeen, jatketaanko selvitystyötä kuntaparin puitteissa toiseen vaiheeseen. Jos näin tehdään, neuvotellaan valtiovarainministeriön kanssa mahdollisesta toimeksiannon jatkamisesta. Tältä osin aikataulu ja toimenpiteet päätetään kuntien ja VM:n kanssa erikseen sopien Selvitystyön organisointi Kuntajakoselvitykselle päätettiin nimetä laaja poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluivat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot, niiden ulkopuolelle jääneiden puolueiden valtuustoryhmien nimeämät edustajat ja henkilöstön edustajat yksi kustakin kunnasta varahenkilöineen ammattijärjestöjen sopimusten mukaan sekä kaupungin- ja kunnanjohtajat. Ohjausryhmässä päätettiin, että selvitystyölle nimetään pienempi johtoryhmä, joka toimii samalla ohjausryhmän työvaliokuntana. Johtoryhmään nimettiin kuntien hallitusten puheenjohtajat ja kaupungin- sekä kunnanjohtajat ja sen sihteeriksi kutsuttiin Kuopion kaupunginsihteeri Heikki Vienola. Selvityksen valmistelua varten asetettiin seitsemän työryhmää, joihin kunnat nimesivät edustajansa. Työryhmät olivat henkilöstötyöryhmä, talous- ja hallintotyöryhmä, sivistys- ja vapaa-aikatyöryhmä, elinkeinot ja elinvoima sekä maankäyttö -työryhmä, kuntatekniikkatyöryhmä, perusturvatyöryhmä ja demokratiatyöryhmä. Työryhmille järjestettiin erillinen toimeksiantotilaisuus Toimeksianto liitetään selvityksen liitteeksi. Perusturvatyöryhmän työtä haittasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä toiminnan rahoitusratkaisun viipyminen, mikä on huomioitava selvitystyön tulosta tarkastellessa. Kaikkien edellä mainittujen ryhmien kokoonpanot ovat selvitysraportin liitteenä. Niin ikään kuntajakoselvitykseen liitetään työryhmien loppuraportit. Ohjausryhmän puheenjohtajisto Pj. Markku Rossi (Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja) vpj. Tuula Väätäinen saakka (Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja) lukien Erkko Nykänen (Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja) vpj. Pentti Huuskonen (Suonenjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja) Ohjausryhmän sihteerinä toimi kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kuopion kaupungilta Kuntajakoselvityksen johtoryhmä Pj. Ilmari Hartikainen (Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja) vpj. Pekka Kantanen (Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja) Jäsen Erkki Paukkunen (Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja) Jäsen Petteri Paronen (Kuopion kaupunginjohtaja) Jäsen Vesa Lötjönen (Siilinjärven kunnanjohtaja) Jäsen Juha Piiroinen (Suonenjoen kaupunginjohtaja) Johtoryhmän sihteerinä toimi kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kuopion kaupungilta Demokratiaryhmä Kuopio: Siilinjärvi: Suonenjoki: Ismail Atik Hassinen Raija Tiihonen Markku, puheenjohtaja Kananen Hannu Juvonen Toni Huttunen Olavi Kosunen Jaakko Katainen Lauri Kivinen Kirsti Kulin Sirpa Ojala Jaakko Pentikäinen Pia Paulo-Tuovinen Anne Oksman Merja Ropponen Minna Pentikäinen Sakari Pitkänen Marjaana Sorsa Timo Raninen Ilkka Uljonen Henri Savukoski Seija, sihteeri

7 Sivu 6 / 46 Elinvoima ja maankäyttö strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, puheenjohtaja (Kuopio) suunnittelija Satu Moilanen, sihteeri (Kuopio) yleiskaavajohtaja Juha Romppanen (Kuopio) elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen, (Kuopio) kaavoituspäällikkö Timo Nenonen (Siilinjärvi) maanhankintainsinööri Heikki Pietikäinen (Siilinjärvi) yritysasiamies Heikki Simonen (Siilinjärvi) kaavoittaja Eija Kinnunen (Suonenjoki) kaupunginjohtaja Juha Piiroinen (Suonenjoki) elinkeinoasiamies Olli Tiainen (Suonenjoki) Hallinto, päätöksenteko ja tukipalvelut puheenjohtaja Heikki Vienola, kaupunginsihteeri, Kuopion kaupunki Riitta Kokkonen, talouspäällikkö, Kuopion kaupunki Juha Piiroinen, kaupunginjohtaja, Suonenjoen kaupunki Sari Karhu, henkilöstöpäällikkö, Suonenjoen kaupunki Pekka Takkinen, talousjohtaja, Siilinjärven kunta Eeva Miettinen, talouspäällikkö, Siilinjärven kunta Pauliina Kulo, toimistoharjoittelija, Kuopion kaupunki Henkilöstö Puheenjohtaja: Markku Mattila, henkilöstöjohtaja, Kuopio Sihteeri: Seija Pärnänen, henkilöstösuunnittelija, Kuopio Jäsenet Siilinjärvi: Tuula Lukkarila, Johanna Antikainen, Pekka Sutinen (varalla Päivi Heikkinen), Anne M. Holopainen (varalla Raija Suhonen) Suonenjoki: Sari Karhu, Jaakko Roitto, Pilvi Hänninen (varalla Arja Janatuinen), Seija Ahola (varal-la Mari Korhonen) Kuopio: Terttu Ruotsalainen, Marita Koskinen (varalla Tiia Hentunen), Juha Pirskanen (varalla Merja Ohvo) Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä: Irja Vehniäinen (varalla Tarja Heikkinen) Perusturva Puheenjohtaja: Mira Laasonen, Suonenjoki Sihteeri: Marja Leena Markkanen, Suonenjoki Mari Antikainen; Kuopio Olli-Pekka Ryynänen; Kuopio Jari Saarinen; Kuopio Reijo Ruostila; Siilinjärvi Mikko Korhonen; Siilinjärvi Heikki Konttinen; Siilinjärvi Jussi Helin, Suonenjoki Mikko Suihkonen, Suonenjoki Sivistys Sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen (pj,sihteeri), Siilinjärvi Valtuuston varapuheenjohtaja Veijo Koljonen (vpj), Suonenjoki Opetusjohtaja Leena Auvinen, Kuopio Opetusjohtaja Tuula Jalkanen, Suonenjoki Sivistystoimen talouspäällikkö Pekka Kauhanen, Siilinjärvi Kirjastotoimenjohtaja Eija Kettunen-Hujanen, Suonenjoki Varhaiskasvatusjohtaja Pekka Lindell, Kuopio Varhaiskasvatusjohtaja Eeva-Liisa Lyytinen, Siilinjärvi Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja, Kuopio.

8 Sivu 7 / 46 Tekniikka Ismo Heikkinen Kuopio kaupungininsinööri Tapio Räsänen Kuopio suunnittelujohtaja Ari Kainulainen Siilinjärvi tekninen johtaja, työryhmän pj. Jere Toppinen Siilinjärvi työpäällikkö, työryhmän siht. Herkko Torssonen Suonenjoki tekninen johtaja Hanna Luukkonen Suonenjoki luottamushenkilö 1.5. Alueen perustiedot Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen erityisessä kuntajakoselvityksessä on otettava huomioon, että Maaningan kunta liittyy Kuopioon ja samoin Juankosken kaupunki. Jos asiaa ei ole erikseen mainittu, kyseiset kunnat ovat selvityksen laskelmissa aina mukana Väestö Selvitysalueen koko väestö oli vuoden 2013 lopussa tilastokeskuksen mukaan yhteensä henkilöä. Vuoden 1990 jälkeen asukkaiden määrä on lisääntynyt alueen kunnissa ainoastaan Kuopiossa 13,2 %, henkilöä, joka merkittävältä osaltaan selittyy Vehmersalmen, Karttulan ja Nilsiän kuntaliitoksilla. Siilinjärven kunnan väkiluku on lisääntynyt samana aikana 15,0 % tarkoittaen 2818 henkilöä. Muissa alueen kunnissa väestö on vähentynyt. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Juankosken ja Maaningan liityttyä Kuopion kaupunkiin sen väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä :een ja 2030 mennessä :een. Siilinjärven kunnassa asukkaita olisi vastaavina vuosina ja sekä Suonenjoella 7362 ja Näiden Tilastokeskuksen laatimien ennusteiden mukaan koko selvitysalueella asuisi vuonna ja vuonna henkilöä. Suonenjoen oma asukaslukutavoite on jonkin verran Tilastokeskuksen ennustetta optimistisempi (vuonna asukasta, mikä edellyttäisi asukasluvun kääntyvän nousuun pitkään jatkuneesta asukasluvun alenemasta poiketen). Kuntakolmikon mediaani-ikä vaihtelee Suonenjoen hieman yli 50 vuodesta Siilinjärven ja Kuopion alhaisempiin lukuihin. Kuntajoukon mediaani-ikää nostaa erityisesti Juankosken korkea ikämediaani. Siilinjärven mediaani-ikä on kuntajoukossa ja koko maassakin - nuori, mutta Siilinjärvi ikääntyy hyvin nopeasti. Tämä vaatii kunnalta suuria panostuksia ikääntyneiden palveluiden tuottamiseksi samalla kun kunta joutuu muuttamaan palvelurakennetta merkittävästi >40 Kuopio % Juankoski % Maaninka % Uusi Kuopio % Siilinjärvi % Suonenjoki % Yhteensä % Taulukko 1: Asukasluvun kehitys selvitysalueella

9 Sivu 8 / 46 Mediaani-ikä >40 Kuopio Juankoski Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Taulukko 2: Mediaani-iän kehitys selvitysalueella Kunnan nimi: Yhdistelmä KNO 297 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,2 % 0,2 % 0 6 vuotiaat ,4 % ,5 % ,0 % ,8 % ,3 % -0,1 % 6 vuotiaat ,0 % ,1 % ,0 % ,0 % ,8 % 0,1 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,7 % ,7 % ,7 % ,2 % ,2 % 0,0 % Lukio, vuotiaat ,7 % ,3 % ,4 % ,3 % ,9 % -0,2 % Työikäiset, vuotiaat ,4 % ,8 % ,4 % ,6 % ,9 % -0,3 % vuotiaat ,1 % ,0 % ,6 % ,5 % ,4 % 3,0 % Yli 84 vuotiaat ,3 % ,8 % ,8 % ,3 % ,5 % 7,2 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,7 % ,7 % ,5 % ,1 % ,3 % 1,9 % Mediaani 41,0 42,0 44,0 45,0 Painotettu keskiarvo 41,6 43,0 44,6 45,6 Taulukko 3: Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain yhteenlaskettuna selvitysalueen kunnissa Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhdetta työikäisten eli vuotiaiden määrään. Se antaa viitteen siitä, millä tavalla kunnan tai alueen palvelujen tarve on muuttunut ja muuttuu. Koko Suomeen verrattuna koko selvitysalueen kehitys on edullisempaa, joskin erot ovat varsin pieniä. Väestön määrällä mitaten Kuopion seutu yhtenä kuntana olisi jo vuoden 2017 alusta lukien maamme seitsemänneksi suurin kaupunki. Väestömäärää merkittävämpää on, että ikäihmisten määrä lisääntyy alueella varsin nopeasti, mitä demografinen huoltosuhdekin indikoi. Koko alueen yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä 74,6 %. Siilinjärven vielä varsin nuori väestö ikääntyy suhteellisesti nopeimmin 130,5 % ja Suonenjoen jo ikääntyneempi väki 52,2 %. Tämä seikka vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen palvelutuotannossa. Kun koulutusikäisten asukkaiden määrä koko alueella Kuopion ansiosta lisääntyy, ei siitä osasta palvelutuotantoa ole odotettavissa helpotusta kuntien talouteen, vaan palvelurakenteiden sekä toimintatapojen sopeuttaminen on välttämätöntä Muuttoliike Muuttoliikkeen mukaan Kuopio saa nettolisäystä enimmin oman maakunnan sekä lähimaakuntien pienehköistä kaupungeista ja menettää väestöään pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Siilinjärvelle. Siilinjärvi saa nettomuuttonsa voiton pääosin Kuopiosta ja tappiota tulee varsin tasaisesti kaupunkeihin eri puolille Suomea sekä Maaningalle. Suonenjoen muuttovoitto tulee naapuri Rautalammelta ja Kuopiosta ja tappiota kertyy lähimaakuntien keskuksiin ja Turkuun. Nettomuuton ikärakenne noudattelee elämänvaiheiden mukaista tilannetta. Nuoret koulutusikäiset muuttavat korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sijaintikuntiin. Valmistumisen jälkeinen muutto on näistä kaupungeista poispäin. Tämä muutto johtunee työllistymisestä, nykyaikana aika usein samalla siitä, että mistä töitä löytyy molemmille puolisoille. Eläkkeelle jäätyään väestö jossain määrin muuttaa taas kaupunkikeskuksiin.

10 Sivu 9 / 46 Vuotuinen väestömuutos Luonnollinen väestölisäys Nettomuutto Väestömuutos Kuva 2: Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen yhteenlaskettu nettomuuttovoitto ja tappio vuosina (Tilastokeskus) Kuva osoittaa, että alueen kunnat ovat olleet nettokasvajia väkiluvun suhteen, ja että lisäys on tullut erityisesti alueelle muutosta. Syntyneiden ja kuolleiden luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivinen, mutta elinvoiman muutosta osoittaa, että 1990-luvun alussa tunnusluvun arvot olisivat huomattavasti positiivisempia. Tämän vuoksi alueen vetovoiman on lisäännyttävä, jotta elinvoima alueella kasvaa. Kunta Alle Yli 65- Yhteensä Juankoski vuotiaat -23 vuotiaat -216 vuotiaat -60 vuotiaat 1 vuotiaat 13 vuotiaat 37 vuotiaat Kuopio Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Selvitysalue yht Joensuu Jyväskylä Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vaasa Taulukko 4: Kuntien välinen nettomuutto muuttajien ikärakenteen mukaan yhteensä vuosina (Tilastokeskus) Työvoima ja työpaikat Työllisiä Kuopion seudulla oli vuonna 2012 yhteensä , mikä on noin 61 % Pohjois-Savon työllisestä työvoimasta. Vuosina työllisten määrä on kasvanut Juankoskea lukuun ottamatta koko alueella kokonaiskasvun ollessa 12,9 %. Työpaikkoja alueella on syntynyt vielä enemmän, joten se on tukenut alueen elinvoimaa merkittävästi. Taulukko 5: Työllisten ja työpaikkojen määrän ja työpaikkaomavaraisuuden kehitys selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 1990 ja (Tilastokeskus)

11 Sivu 10 / 46 Kunta Työlliset, hlöä Työpaikat, kpl Työpaikkaomavaraisuus (%) Muutos,% Muutos,% Muutos, %-yks Juankoski , ,8 94,1 100,0 95,7-4,2 Kuopio , ,3 106,5 106,4 108,9 2,6 Maaninka , ,3 83,8 75,9 59,5-16,4 Siilinjärvi , ,7 79,6 71,9 73,6 1,7 Suonenjoki , ,5 90,8 95,3 93,2-2,1 Selvitysalue , ,6 100,4 99,5 101,1 1,5 Joensuu , ,2 109,6 107,7 113,0 5,3 Jyväskylä , ,6 107,3 106,2 108,1 1,8 Lahti , ,7 109,3 109,1 110,7 1,5 Oulu , ,0 106,2 106,0 105,4-0,6 Pori , ,6 106,9 106,2 106,0-0,2 Tampere , ,7 118,4 118,7 123,5 4,9 Turku , ,1 123,5 122,9 124,2 1,3 Vaasa , ,5 119,4 122,8 127,3 4,5 Selvitysalueen työpaikoista 77,5 % on palvelusektorilla, 17,4 % jalostustoiminnassa ja 4,0 % alkutuotannossa. Vuoden 2015 alusta Kuopiosta tullee maamme maitopitäjä Maaningan liittyessä ja tuodessa paljon alkutuotantotyötä tullessaan. Siilinjärvellä jalostuselinkeinolla on hyvin suuri merkitys osuuden ollessa 28 % ja Suonenjoella samoin 26,5 %. Alueen elinkeinorakenne on palveluvaltaisempi kuin maassamme keskimäärin, mikä kuvaa valtakunnanosakeskus Kuopion asemaa laajan alueen palvelukeskuksena. Kuva 3: Työpaikkarakenne toimialoittain ja työnantajasektoreittain selvitysalueella vuonna 2012 Selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus on vuonna ,1 %. Se on peräisin Kuopiosta, jossa työpaikkoja on 8,9 % yli oman tarpeen. Niinpä pendelöinti on koko selvitysalueella hyvin yleistä. Siilinjärven työllisestä työvoimasta 47,5 % käy töissä Kuopiossa ja kun kuopiolaisia käy Siilinjärvellä töissä 1985 henkilöä, Siilinjärven nettovoitto on kokonaista 2537 työssäkäyvää eli 26,7 % koko työvoimasta. Suonenjoen työvoimasta Kuopiosta hakee ansionsa 15,4 % ja kun kuopiolaisia käy siellä töissä 225 henkilöä, sen nettovoitto on 198. Näin mittava työperäinen pendelöinti lisättynä laajamittaisella muulla asioinnilla keskuskaupungissa, osoittaa osaltaan kaupunkirakenteen ja palveluverkon yhtenäisyyttä selvitysalueella. Tilastojen perusteella oman asuinkunnan ulkopuolella työssä käyvien osuus työllisestä työvoimasta on jossain määrin lisääntynyt 2000-luvulla. Taulukko 6: Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa 2012 (Tilastokeskus ja Pohjois-Savon liitto)

12 Asuinkunta Sivu 11 / 46 Työssäkäyntikunta Juankoski Kuopio Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Muu P-S Juankoski Kuopio Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Muu P-S Muu Suomi Työpaikat yhteensä Työlliset yhteensä Muu Suomi Koulutus ja osaaminen Selvitysalueen väestö on koulutukseltaan samaa tasoa vertailualueiden kanssa. Tutkinnon suorittaneiden osuus (72,7 %) kokonaisväestöstä on runsaat neljä prosenttiyksikköä koko Suomen vastaavaa korkeampi. Itä-Suomen yliopiston varsin monialainen koulutus vaikuttaa siihen, että akateemisten osuus selvitysalueella on suuri. Taulukko 7: Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) ja akateemisten osuus (%) yli 1 5-vuotiaasta väestöstä selvitysalueella ja vertailukaupungeissa (Tilastokeskus) Tutkinnon suorittaneiden osuus, % Akateemisten osuus, % Kunta Muutos, %-yks Muutos, %-yks Juankoski 51,4 61,2 9,8 1,9 2,6 0,7 Kuopio 64,7 74,0 9,4 6,3 9,4 3,2 Maaninka 49,8 64,8 15,0 1,9 3,4 1,5 Siilinjärvi 65,0 73,9 8,9 4,5 7,4 2,8 Suonenjoki 53,2 63,3 10,1 2,6 3,8 1,1 Selvitysalue 63,0 72,7 9,7 5,5 8,4 2,9 KOKO MAA 59,4 68,5 9,1 6,0 8,9 3,0 Joensuu 63,3 73,4 10,1 5,9 8,8 2,9 Jyväskylä 66,5 75,5 9,0 8,1 11,5 3,4 Lahti 58,4 67,8 9,4 4,0 6,6 2,5 Oulu 67,7 75,8 8,1 8,5 12,3 3,8 Pori 58,4 68,2 9,8 3,7 5,7 2,0 Tampere 66,0 74,3 8,3 8,3 12,4 4,0 Turku 63,0 71,7 8,7 8,4 11,6 3,2 Vaasa 63,6 71,8 8,2 6,7 10,2 3,5 Itä-Suomen yliopisto tarjoaa koulutusta neljän tiedekunnan puitteissa. Filosofisen tiedekunnan neljä osastoa sekä harjoittelukoulut, luonnontieteiden alan kuusi laitosta, metsätieteiden osasto ja tutkimusyksiköt, terveystieteiden neljä laitosta ja koe-eläinkeskus sekä yksi osasto ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden viisi laitosta ja kaksi tutkimusyksikköä luovat myös edellytyksiä uudenlaiselle yritystoiminnalle niin luonnontieteisiin kuin lääketieteisiin kytkeytyen. Tätä toimintaa tukee Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate sekä hyvin laaja-alainen avoin yliopisto. Savonia-ammattikorkeakoulu tukee niin opetuksellisesti kuin tutkimustoiminnallaan Itä-Suomen yliopistoa. Se on opiskelijamäärältään yksi maamme suurimpia oppilaitoksia tarjoten humanistista ja kasvatusalaa lukuun ottamatta hyvin monipuolista koulutusta. Ammattikorkeakoulussa on maamme ainoa palopäällystön koulutusohjelma ja yksi kolmesta tanssinopettaja (AMK) koulutusta tarjoavasta oppilaitoksesta. Teknologia- ja ympäristö-, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen ovat Savonian omikseen määrittelemiä osaamisalueita.

13 Sivu 12 / 46 Ammatillista koulutusta tarjoaa Savon koulutuskuntayhtymä 8 koulutusalalla, joilla suoritetaan 150 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Koulutuskuntayhtymä on maakunnallinen, monialainen ja eri koulutusmuodot sisältävä nuorten ja aikuisten koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä. Sen toimesta tuotetaan ammatillista perustutkinto-, lisä-, oppisopimus-, työvoima-, henkilöstö- ja lukiokoulutusta sekä työelämän kehittämishankkeita. Koulutusta tarjotaan 211 kunnasta kotoisin olevalle, yli opiskelijalle kuluvana lukuvuonna. Selvitysalueen koulutus on erittäin monipuolista ja tasokasta. Silla on oleellinen merkitys alueen elinvoiman kasvulle ja asemalle suhteessa vertailualueisiin. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen monialaisuus ja yhteydet Kuopion yliopistosairaalan osaamiseen ja sen myötä myös sosiaali- ja terveydenhuollon aluerakenteeseen vahvistavat selvitysalueen merkitystä keskisessä ja itäisessä Suomessa.

14 Sivu 13 / Kaupunkiseudun sisäinen kilpailukyky Kuva 4: Elinvoimatekijät kuntaliitosalueen kunnissa Elinvoiman ja taloudellisen itsenäisyyden tarkastelu Yllä oleva kuva kuvaa nyt itsenäisten kuntien elinvoimaa ja taloudellista itsenäisyyttä: mitä laajempi kunnan elinvoiman kehä on, sitä elinvoimaisempi ja taloudellisesti itsenäisempi kunta. Vuonna 2012 laajin kehä on ollut Kuopiolla, sitä hieman pienempi Siilinjärvellä Tämä on ymmärrettävää, koska kuntien keskinäinen vaihdanta on suuri. Juankosken ja Maaningan elinvoima ja taloudellinen itsenäisyys olivat hyvin pieniä, mikä osoittaa niiden tehnee oikeaan aikaan kuntajakopäätöksen, mutta Suonenjoenkaan elinvoimaa ei voi pitää paljon näitä kahta kunta-aluetta vahvempana Väestönlisäys Kuopion seudulla Siilinjärvi kasvoi suhteellisesti eniten vuosina , väestönlisäys perustui kuitenkin eniten muuttoon keskuskaupungista. Kuopio väestönlisäys jäi selvästi vähäisemmäksi kuin muilla kuudella kaupunkiseuduilla, vaikkakin muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliikkeestä kasvoivat merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Tämä on kuitenkin heikentänyt alueen suhteellista etua ja voimaa koko maassa. Tätä kehitystä vahvistaa myös se, että Kuopion seutu koki erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttotappiota ja että Kuopion seudun muuttajien tulokertymä oli kokonaisuudessaan negatiivinen. Kehyskuntien tulokertymä oli 28 milj. positiivinen, mutta vastaavasti Kuopion kaupungin 52 milj. negatiivinen Muuttoliikkeessä positiivista on, että Kuopio sai vuonna 2012 maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yli 700 henkilöä, joka oli määrällisesti enemmän kuin kertaakaan Kuopiossa vuoden 1980 jälkeen. Kuopion kaupungin väestönlisäyksen dynaamisin osatekijä oli luonnollinen väestönlisäys. Kuopion seudun muuttovoitto painottui vuotiaisiin

15 Sivu 14 / Kilpailukykyanalyysi Työllisyysaste ylitti niukasti maan mediaaniarvon Kuopion seudulla indeksillä Kuopion seutu jäi teollisuusvaltaisuudessa ja työn tuottavuudessa suurista kaupunkiseuduista viimeiselle sijalle. Yritysdynamiikka seudulla oli maan kolmanneksi parasta, mutta pahinta on, että kokonaiskilpailukyky oli heikointa Lahden ja Kuopion seuduilla. Kuopion edellä olivat kilpailukykyindeksin perusteella myös Vaasan, Porin, Lappeenrannan, Seinäjoen, ja Joensuun kaupunkiseudut. Lähde: Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky; Muuttoliikkeen määrä ja rakenne suurilla kaupunkiseuduilla 2000-kuvulla, Timo Aro, (70 sivua). Linkki: 42a4-baaf &v=default&b=&from_search=5 Alueen talouden kehitys riippuu koko maan taloudellisesta kehityksestä ja siitä, kuinka kilpailukykyinen alue on eli kuinka suuri osa maan kasvusta kohdistuu selvitysalueelle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on menossa pudotuspeli, jossa kasvu näyttää keskittyvän muutamalle kaupunkiseudulle ja muiden kohtalona on jäädä taantuviksi ja ikääntyneiden asukkaiden alueiksi. Alueen sisäinen kilpailu olisikin suunnattava ulospäin.

16 Sivu 15 / Kuopion seudun kilpailijat Kuopion seutua tule kilpailukyvyltään verrata lähinnä samansuuruisiin ja vastaavalla tavalla kansakunnan kokonaisuudessa asemoituviin kaupunkikeskuksiin. Valtakunnanosakeskuksena ja Pohjois-Savon maakuntakeskuksena Kuopiolla on pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta Oulun, Tampereen ja Turun kanssa samantyyppinen asema ja sijainti. Näiden seutujen lisäksi vertailukaupungiksi on valikoitunut samaa kokoluokkaa oleva Jyväskylä, jonka sijainti on Suomen kartalla samanlainen ja jolla on saman tasoisia toimintoja varsin mittavassa määrin. Kokonaisarviona Kuopion seudun ollessa yksi ainoa kunta se kooltaan, asukasta, asettuu maamme seitsemänneksi suurimpana kaupunkina merkittävästi kasvavien kaupunkikeskusten joukkoon. Pintaalaltaan (3165 neliökilometriä) toiseksi suurimpana Oulun jälkeen ja luonnonoloiltaan erittäin monipuolisena ja vaihtelevana siitä tulisi hyvin vetovoimainen ja omaleimainen kehityskeskus keskiseen Suomeen. Väestön lisääntyminen on ollut hieman muuta Suomea hitaampaa, joskin ennusteissa sen katsotaan jatkossa ylittävän maamme keskimääräisen. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 selvitysalueella asuisi jo asukasta. Kuopion seudun keskeinen strateginen kehittämisalue on elinkeinopolitiikka ja siihen liittyvä maankäytön suunnittelu niin yritystoiminnan kuin asumisen suhteen. Oleellista on se, miten alueen kehityskäytäviä kyetään yhdessä naapurimaakuntien keskuksien kanssa hyödyntämään. Sen yhteistyön tuloksena yritystoimintaa ja työpaikkoja on mahdollista sekä lisätä että monipuolistaa. Tämä työ on mahdollista vain entistä tiiviimmällä yhteistyöllä, Loikka 2030 sovitulla tavalla toimien. Vaikka viimeaikainen kehitys suhteessa vertailualueisiin on ollut monilta osin merkittävästi parempaa, maankäyttöpolitiikka on Kuopion seudulla ratkaisevassa roolissa. Edellä mainittua tukee työpaikkojen vertailualueita parempi kasvu nimenomaan Kuopion kaupungissa. Myös työn tuottavuuden kasvu (34,3 %) on ollut koko Suomea nopeampaa ja vertailuseutukunnista ainoastaan Turussa selvitysalueen kehitys on ylitetty. Työn tuottavuus ( /työllinen) onkin varsin lähellä valtakunnan keskiarvoa ja siinä tasolla olevaa Oulun seutua, mutta merkittävästi Jyväskylän ja Lahden seutukuntia korkeampi. Työllisyysaste selvitysalueella on kaikkia vertailualueita korkeampi, mikä edelliseen liitettynä kuvaa Kuopion seudun palveluvaltaisuutta. Selvitysalueen teollinen tuotanto on vähäisempää kuin vertailukaupungeissa. Erityisesti vientiteollisuus koko Pohjois-Savossa on keskittynyt Iisalmen ja Varkauden seuduille, mutta sitä löytyy joskin pienimuotoisempana myös vertailualueella. Teollisen tuotannon kehittämispotentiaali on kyllä merkittävä, kun ottaa huomioon alueen kehittämisapparatuurin laajuuden ja korkeakoulujen panostuksen uuden tuotannon lisäämiseen. Tekniikan alan akateemisen koulutuksen puuttuminen korvautuu jossain määrin ammattikorkeakoulun aktiivisuudella Kuopiossa. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan ole vaikuttanut alueen yritysdynamiikkaan, jonka arvioidaan olevan vertailualueiden tasoa sijoittuen kolmanneksi kaikkien vertailukuntien joukossa. Se heijastuu mitä ilmeisimmin myös juuri tuotannossa ja työn tuottavuudessa ja työllisyysasteen positiivisessa kehityksessä. Kokonaiskilpailukyvyssä Kuopion ja Lahden seudut ovat olleet muita vertailuseutuja heikompia. Tulomuuttoa kuvaavan muuttovetovoiman suhteen Kuopion seutu on aivan vertailualueiden tasoa. Näin ollen kehitykselle ja kasvulle on olemassa hyvät potentiaaliset edellytykset. Korkeasti koulutettuja Kuopion seudulla (8,4 %) on tosin hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin (8,9 %), mutta Kuopion kaupungissa heitä on saman verran enemmän koko maahan verrattuna. Vuosien aikana akateemisesti koulutettujen osuus väestöstä on kasvanut 3,2 %, mikä jää jossain määrin vertailukunnista. Selvitysalue siis menettää erityisesti korkea-asteen koulutettuja muualle Suomeen.

17 Sivu 16 / Kuopion kilpailija-analyysi Taulukko 8: Kilpailija-analyysi: Väestö, maankäyttö, asuminen, matkailu ja liikkuminen Vahvuudet suhteessa Kuopion seutuun Heikkoudet suhteessa Kuopion seutuun Oulu Jyväskylä Turku Tampere Enemmän alle 14- ja vähemmän yli 64-vuotiaita Matalat vanhojen osakeasuntohuoneistojen hinnat Matkailussa huoneiden käyttöaste kehittynyt paremmin Ennakkoluulottomuus uusien innovaatioiden ja teknologian käyttöön Hieman enemmän alle 14-vuotiaita ja hieman vähemmän yli 64- vuotiaita Vahvat kansalliset poliitikot Tieliikenteen ja junaliikenteen parempi saavutettavuus Korkeampi väestöntiheys Väestö lisääntyy Varsinais- Suomessa Matkailussa huoneiden käyttöaste kehittynyt hieman paremmin Korkeampi väestöntiheys Väestö lisääntyy Pirkanmaalla Muuttovoitto suhteessa väkilukuun Työttömyysaste korkea Oulu ympäristökuntineen huoltosuhde heikko Väestö pienenee Keski-Suomessa Pohjois-Savoa nopeammin Hajanainen kuntarakenne Lentomatkustajien määrä tänä vuonna -11,1 % (Huom! Kenttä heinäkuun suljettuna kiitoradan päällystystyön takia) (Kuopiossa -0,4 %) Korkeat vanhojen osakeasuntohuoneistojen hinnat Lentomatkustajien määrä -11,3 % tänä vuonna (Kuopiossa -0,4 %) Matkailussa huoneiden käyttöaste kehittynyt huonommin 1.7. Alueen merkitys kansantaloudessa Alueen osuus koko Suomen väestöstä, työllisestä työvoimasta ja työpaikoista on noin 2,6 %. Selvitysalueen työpaikkarakenne eroaa muusta Suomesta keskimääräistä palveluvaltaisempana. Se selittyy osittain Kuopion asemalla palvelu- ja yliopistokaupunkina. Pohjois-Savossa on jalostustuotantoa mittavammin Iisalmen ja Varkauden seuduilla, mutta selvitysalueellakin sitä on suhteellisesti tarkastellen enimmin Siilinjärvellä ja Suonenjoella. Aluetta rasittaa jossain määrin vientituotannon vähyys, mihin on ollut tarkoitus kohdistaa myös yhteiskunnan panostusta enemmän tulevaisuudessa. Bruttokansantuotteen kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2011 on ollut niin Kuopion seudulla (+58,2 %) kuin Sisä-Savossa, johon Suonenjoki sen suurimpana kuntana kuuluu, (71,1%) selvästi koko maan keskimääräistä kehitystä (37,1%) nopeampaa. Kuopion seudun bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna on varsin lähellä koko Suomen keskiarvoa ja vertailukunnista vain Vaasa on merkittävästi korkeammalla tilastoissa.

18 Sivu 17 / 46 Taulukko 9: BKT/asukas ja BKT/työllinen seutukunnittain (Tilastokeskus) BKT, / asukas BKT, / työllinen Seutukunta * Muutos, * Muutos, % * * Muutos, * Muutos, % * Kuopio , ,3 Koillis-Savo , ,5 Sisä-Savo , ,0 KOKO MAA , ,9 Joensuu , ,2 Jyväskylä , ,3 Lahti , ,3 Oulu , ,0 Pori , ,3 Tampere , ,3 Turku , ,9 Vaasa , ,3 Työn tuottavuuden kasvu selvitysalueella bruttokansantuotteella työllistä kohden mitattuna on ollut maamme keskimääräistä nopeampaa. Vain Vaasan ja Turun seuduilla kehitys on ollut parempaa. Tuottavuus niin Kuopion seudulla (7,9 %) kuin varsinkin Sisä-Savon seutukunnassa (11,5%) on ollut maamme keskiarvoa parempaa. Kun absoluuttinenkin tuottavuus on korkeammalla tasolla, selvitysalueen merkitys kansantaloudelle kasvaa. Elinvoiman lisäämiselle alueella on olemassa siten varsin hyvät edellytykset. BTV-indikaattori suhteuttaa alueen bruttoarvonlisäyksen (tuotannon arvon), työllisyyden (työssäkäyvien) ja väestön (alueella asuvien) muutokset koko maan vastaavaan keskimääräiseen kehitykseen. Tässä vertailussa Kuopion seutukunta on vuosina ollut kolmanneksi paras. Kehitys seutukunnassa on ollut 2,79 prosenttiyksikköä koko Suomen kehitystä voimakkaampaa. Sisä-Savon, keskuksenaan Suonenjoki, kehitys on ollut bruttoarvonlisäyksen kasvusta johtuen noin 1,19 prosenttiyksikköä heikompaa. Kuva 5: BTV- indikaattori vertailuseutukunnittain (Tilastokeskus)

19 Sivu 18 / Kuntatalous 2.1. Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on kasvanut Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Nopeimmin väkiluku on kasvanut Siilinjärvellä, noin 0,7 %/v. Kuopiossa vauhti on ollut noin 0,5 %/v. Suonenjoen asukasluku on supistunut noin 0,6 %/v. Asukasluvun kasvu on aiheutunut Siilinjärvellä luonnollisesta väestökasvusta. Kuopiossa väkiluvun kasvu on pohjautunut melko tasaisesti luonnolliseen väestökasvuun, kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettomaahanmuuttoon. Suonenjoella väkiluvun supistuminen perustuu negatiiviseen luonnolliseen väestökasvuun. Myös Suonenjoella sekä kuntien välinen, että maahanmuutto on kasvattanut asukaslukua. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Suonenjoella, joissa mediaani-ikä on myös maan keskitasoa (47) korkeampi. Kuopiossa ja Siilinjärvellä puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella väestökasvun ennakoidaan jatkuvan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Suonenjoella asukasluvun supistumisen ennustetaan jatkuvan. Mediaani-iän kasvun ennakoidaan jatkuvan kaikissa alueen kunnissa. Nopeimmin mediaani-ikä kasvaa Siilinjärvellä. Asukasluku >40 Mediaani-ikä >40 Kuopio % Kuopio Siilinjärvi % Siilinjärvi Suonenjoki % Suonenjoki Yhteensä % Yhteensä Taulukko 10 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvuennuste aikajaksossa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Ongelmaksi tulee se, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana palveluntarjonnan hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri varsinkin 2020-luvun alussa. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 250:llä vuodessa, mutta kasvuvauhti jopa kolminkertaistuu aivan tulevan vuosikymmenen alussa luvulla yli 75-vuotiaiden määrän kasvu tasaantuu, mutta ylittää silti nykyisen vauhdin. Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 6: Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2013 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Siilinjärvi (noin eur/v/yli 75-vuotias) ja vähiten Suonenjoki ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Suonenjoella, pienin Kuopiossa.

20 Sivu 19 / 46 Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja Talouden nykytilan tarkastelu Tase Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Suonenjoki, joka kuului 2013 Suomen 20 nettovelkaisimman kunnan joukkoon. Kuopion ja Siilinjärven nettovelkataso oli maan 2013 lähellä maan keskiarvoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suonenjoki on nettovelkaantunut eniten (+ 17,0 vero- %).Myös Kuopion nettovelkatason on noussut lähes 10 veroprosenttiyksikköä Uusi kunta olisi vero-% ja /as-mitattuna vähän maan keskiarvoa enemmän velkaantunut kunta. Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Tarkasteltavissa kunnissa käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.468 eur/as; koko maassa eur/as), mutta käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut hitaammin kuin koko maassa asukasta kohden. Yksittäisistä kunnista suurin käyttöomaisuus 2013 oli Suonenjoella (6.970 eur/as), pienin Siilinjärvellä (5.960 eur/as). Suonenjoki on myös kasvattanut käyttöomaisuuttaan nopeimmin. Tarkasteltaessa käyttöomaisuuden ja nettovelan muutosten välistä suhdetta voidaan havaita, että Suonenjoella nettovelka on kasvanut käyttöomaisuutta enemmän Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Kuopion ei-konsernisijoitukset (vero-%) olivat 2013 tarkastelujoukon suurimmat vastaten noin 5,3 veroprosenttiyksikön tuottoa. Vastaavasti pienimmät ei-konsernisijoitukset olivat Suonenjoella (2,6 vero-%). Kaikkien tarkasteltavien kohteiden antolainasaamiset olivat 2013 melko pienet ja myös niiden taso oli kehittynyt maltillisesti, mikä osoittaa varsin hyvin sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Korkeimmat takaukset 2013 olivat Kuopiolla (17,1 vero-%), pienimmät Siilinjärvellä (2,8 vero-%). Suurin osa tarkasteltavien kuntien takauksista oli annettu omaan konserniin kuuluvien yksiköiden puolesta. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa

21 Sivu 20 / 46 alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista vain Suonenjoella oli taseessa vuonna 2013 kumulatiivista alijäämää ja kunta täyttääkin viisi kuudesta kriisikuntakriteeristä. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa Konsernitase Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Kuopiossa (32,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Suonenjoen konsernilainakanta ylittää 20 veroprosenttiyksikköä (20,4). Siilinjärven konsernilainakanta oli 2013 joukon pienin (9,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Siilinjärvi on joukon ainoa kunta, jossa konsernilaina (vero-%) on laskenut Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Kuopiossa, jonka tase vastaa lähes 90 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Suonenjoella. Taulukko 11: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden tilinpäätöstietoihin. Kuopion lukuihin arvoihin on sisällytetty myös Maaninka ja Juankoski. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan painottamattomilla arvoilla Kuopiolla, joka säilyttää asemansa myös tunnuslukuja painotettaessa.