Muikun kannoilla. HuS + <0.01 (I) - <0.05* icebreak SH. temp SH A1 HuS. water height (I) * * DW egg AA + <0.

Transkriptio

1 Muikun kannoilla SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH H-<0.001 zoopl August G yoy HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 SH G older HS SHu - SH (I) * * H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH temp D yoy SH SH B yoy A SHu - SH B stock AA AA SH A4 SH AA SHu - (I) * * DW egg AA + <0.001 AA A K icebreak SH (I) temp water height (I) A A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S zoopl A1 (I) HuS - <0.01 A wind A S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S S - HS4 - VB HS4 - N SH pike burbot roach stocked whitefish native whitefish A A A00 A00, S, V, Sa A00, V S V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A R D older M - <0.001 H3 B older V V D eggs V V (II) (II) V D larvae week V , A significant correlation/regression V V not significant V D V , H studied in this thesis, significant older studied in this thesis, not significant V M - <0.001 reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki Timo J. Marjomäki Jyväskyl skylän n yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos

2 Aineistot ja yhteistyö CORNET COregonid Research NETwork Jyväskyl skylän n yliopisto Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Olli Urpanen Joensuun Yliopisto Markku Viljanen, Hannu Huuskonen Turun yliopisto Jouko Sarvala Lounais-Suomen ympärist ristökeskus Harri Helminen Riistan- ja kalantutkimus Heikki Auvinen, Ari Huusko,, Juha Jurvelius, Pentti Valkeajärvi, Raimo Riikonen ym. Mutta puheistani vastaan yksin

3 Hyviä kysymyksiä muikusta Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä muikkukato johtuu? Vaikuttavatko petokalat muikkukantoihin? Vaikuttaako kalastus muikkukantaan? Pitää ääkö kutukantaa suojella?

4 Miten tutkitaan 1: Tavallisen muikun elämäkerta Määrä eri elinvaiheissa kutukanta: kalastuskirjanpito kaikuluotaus saalisnäytteet vastakuoriutuneet poikaspyynti 3 viikon ikäiset iset vuosiluokan runsaus syksyllä/talvella Tulos: missä vaiheessa suuri ja vaihteleva kuolevuus

5 Miten tutkitaan 2: Pitkät t aikasarjat - vuosikymmeniä Esim. kaksivuotisvaihtelu osoittaminen vaatii n. 10 sykliä=20 vuotta Pitkä n. 10 vuoden syklisyys (Lind & Peiponen 1988) osoittaminen vaatii 3 tutkijasukupolvea Muikkukato harvinainen esim. Puulavesi: n luvulla (kirjallisuus) 1930-luvulla (Kirjallisuus + haastattelut) 1990-luvun alussa lyhyt (seurantatutkimus) Ympärist ristötekijät erilaisia kriittisiä tekijöit itä eri vuosina

6 Marjomäki et al Miten tutkitaan 3: Monen järven j yhtäaikainen seuranta CORNET-seuranta n. 12 järvej rveä tarkasti RKTL n. 100 järvej rveä postitiedusteluin ym. -> > vertailutietoa esim. kannanvaihtelun samarytmisyys -> > ympärist ristön n vaikutus esim. kalastuksen vaikutus verrataan heikosti ja tehokkaasti kalastettuja

7 Miten tutkitaan 4: Laboratoriokokeet (Olli Urpanen) Ajankohtaista Mädin hedelmöittyvyys ja talvikuolleisuus Kysymys: vaikuttaako nälkiintyminen n lisää ääntymismenestykseen? Neljä muikkukantaa Hidaskasvuisia (=kova ravintokilpailu) nopeakasvuisia (=vähäinen ravintokilpailu) Kannibalismi Kysymys: syökö muikku muikkua?

8 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta kanta vaihtelee? Koska vuosiluokan runsaus (syksyllä) ) vaihtelee vuosien välillv lillä Miksi vuosiluokan runsaus vaihtelee? paljolti siksi että kudun ja ensimmäisen isen syksyn välinen kuolevuus vaihtelee valtavasti MUTTA MIKSI? vähän n myös s kutukannan vaihtelun vuoksi (myös s näennn ennäisesti havainnointivirheiden vuoksi) Mikset vastaa suoraan? koska ilmiö on mutkikas

9 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mitä tapahtuu välillv lillä kutu-hedelm hedelmöittyminen-talvehtiminen- kuoriutuminen Vasta vähän v n tietoa Onkamo: Suuri vuosien välinen v vaihtelu 2000) Mutta missä vaiheessa vaihtelua? hedelmöittyminen? talvehtiminen?... koe menossa juuri nyt vaihtelu (Auvinen et al.

10 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Vastakuoriutuneiden poikasten määm äärä suuria eroja vuosien ja järvien j välillv lillä

11 Oulu, vastakuor Etelä-Konnevesi, vastakuor Esimerkkejä Höytiäinen., vastakuor Puula, vastakuor Päijänne Tehi, vastakuor Säkylän Pyhäjärvi, vastakuor Onkamo, vastakuor Paasivesi, vastakuor Puruvesi, Hummons., vastakuor Puruvesi, Harvans., vastakuor

12 Tuloksia 1: Karjalainen et al Miksi muikkukanta vaihtelee? Voidaanko vastakuoriutuneiden määrästä ennustaa mitää ään kyllä ja ei Runsas poikasmää äärä on runsaan vuosiluokan edellytys mutta ei tae Paljonko on paljon? kpl/ha=1/m 2? syksyllä Karjalainen et al vastakuoriutuneet

13 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Poikasten ja nuorten kuolevuus n. 80% ensimmäisten isten parin viikon aikana n. 90% selviytyneistä syksyyn mennessä Tyypillisesti siis vain pari % säilyy s syksyyn mutta ei se suuri kuolevuus mitää ään vaan sen SUURI VUOSIEN VÄLINEN VAIHTELU Kuolleisuus Karjalainen et al. 2000

14 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 1: SääS ää- ym. muikkukannasta riippumattomat tekijät Todisteita? Epäsuoria: vaihtelu paljolti (yleensä yli 80%) kannan runsaudesta riippumatonta vähemmän n epäsuoria: esim. Puulavedellä poikasvaiheen tuulisuus (Marjomäki 2004) esim. SäkylS kylän n Pyhäjärvell rvellä lämpötila (Helminen & Sarvala 1994) vähemmän n epäsuoria läheisten järvien j vaihtelun samarytmisyys = synkronia (Marjomäki et al. 2004)

15 MUIKUT Samarytmisyyttä samarytmisyys kasvaa -> LÄMPÖSUMMA Marjomäki et al järvien etäisyys, km

16 Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 2: Kalakannan runsaudesta Kutukannan runsaudestako? Esim. Puula -> Ehkä,, mutta ei siitä voi paljoa ennustaa milloin kutukanta liian pieni? mitä tarkoittaa liian Puula n kg/ha? vuosiluokka syksyllä, kpl/ha Recruits, indiv.. ha Spawning biomass, kg. ha Proportional Cushing Ricker Beverton & Holt Observations and the year of recruitment Marjomäki 2004 kutukanta, kg/ha

17 Marjomäki et al Tuloksia 1: Miksi muikkukanta vaihtelee? Mistä kuolevuuden vaihtelu johtuu Syy 2: Kalakannan runsaudesta <- Kaksivuotissyklikö siitä seuraa? Tätä tutkitaan: onko sykli todellinen? missä elämänvaiheessa muodostuu? ehkä jo vastakuoriutuneet johtuuko edellisen vuoden kilpailusta ei kai se vaan ole kannibaali johtuuko sittenkin vain kutukannan vaihtelusta? esim. Puruvesi ennen vanhaan

18 Tuloksia 2: Erää ään n muikkukadon tarina Esim. Konnevesi -> (Valkeajärvi & Marjomäki 2004) ahven ehkä aiheutti tai ainakin pitkitti katoa ahvenet söivs ivät t muikkuja koko kesän n (Tolonen, julkaisematon) Myös s esim. PäijP ijänteen Tehinselälk lkä muikun pitkän n syklisyyden aiheuttaja? Ahven runsastuu, kun ilmasto lämpeneel järvi rehevöityy (voi-voi!) voi!) Muutkin petokalat vaikuttavat esim. taimen ja lohi kutukanta poikasmäärä ahven nuotassa ahven koeverkoissa vuosiluokka syksyllä ahven muikkuverk. (iso ahven) (lämpötila)

19 Tuloksia 3:Vaikuttaako kalastus muikkukantaan ja sen vaihteluun? Totta kai, jos tarpeeksi tehokasta Kalastuksen teoria jo yli 100 v: kun kalastusteho kasvaa niin kannan keskimää ääräinen runsaus pienenee ikäjäkauma kauma nuorenee saaliin vuosien välinen v vaihtelu lisää ääntyy kokonaissaalis kasvaa ensin tehon kasvaessa, sitten pienenee lopulta ylikalastus keskenkasvuisina, kasvupotentiaalia menee hukkaan lisää ääntyminen vaarantuu, kun kutukanta pienenee liikaa MUTTA: Muikkukanta kestää tehokasta kalastusta, koska kompensaatioprosessit voimakkaita Kompensaatio??? Kun muikkukanta harvenee niin kasvu paranee: esim. 2 v. 10 g -> > 40 g lisää ääntymismenestys saattaa jopa parantua aluksi ei heikkene nopeasti, mutta lopulta varmasti (Säkyl kylän n Pyhäjärvi) Olen enemmän n huolissani esim. kuhan verkkopyynnistä

20 Tuumailua: Pitää ääkö muikunpyyntiä säädellä? Pitää ääkö muikkukantaa suojella? Muikunpyynti ammattikalastusyrityksen näkökulmastan kulmasta yritystoiminnan reunaehdot pieni ja vakaa kysyntä (3 milj. kg) ja kova kilpailu vaihteleva raaka-aineresurssi, aineresurssi, hintajousto lupien saaminen monesti vaikeaa laskeva hinta ja kasvavat kustannukset Strategia: tarjontaa tasataan itsesää äätelyllä kun kanta kasvaa -> > kalastetaan vähemmv hemmän ja päinvastoinp ei paras mutta ainut toimiva strategia oltava tehokasta tarvittaessa kannan heiketessä kannattavuusraja tulee vastaan milloin pyynti täytyy t lopettaa?

21 Tuumailua: Pitää ääkö muikunpyyntiä säädellä? Pitää ääkö muikkukantaa suojella? Muikunpyynti kalastusoikeuden haltijan näkökulmastan kulmasta Luvat ei merkittävä tulolähde Pystytää äänkö KalL 1 :n vaativa velvoite täyttt yttämään Saadaanko tuoreen kalan paikallinen tarjonta järjestettyj rjestettyä Vaarantaako ammattikalastus muikkukannan onko kalastajia liikaa voiko kalastusta sääs äädellä muutenkin kuin lakituvassa riittää ääkö saalista myös s kotitarvepyyntiin loppuuko pyynti varmasti ajoissa, jos kanta heikkenee vaarantaako ammattikalastus muut kalakannat virkistysarvokalat :: ei yleensä ongelma siika, esim. PäijP ijänne vaarantaisipa edes roskakalakannat haittaako muuta kalastusta viihtyvyyttä

22 Lopuksi: terveisiä,, terveisiä Mitä pitäisi isi voida sääs äädellä (ja mielellää ään n yhdessä ja sovussa) 1. Kalastuksen lopettaminen, kun kanta heikentynyt liikaa kaikkien edun mukaista käytännässä loppuu yleensä riittävän n aikaisin, esim. Puula yksikköhinta/yksikk hinta/yksikkökustannukset kustannukset yms. vaikuttavat kuitenkin vaatiiko järvikohtaista j tietoa: Huom: : kalastuskirjanpito halpaa ja hyödyllist dyllistä 2. Ammattikalastuslupien kokonaismää äärä yhtenäisell isellä vesialueella kaikkien edun mukaista osakaskuntaa laajempi näkökulma n kulma välttv lttämätön: käyttk yttö- ja hoitosuunnittelu Keskeinen kysymys: montako lupaa tuotannoltaan yhtenäiselle alueelle = selkä,, järvi j tms. vaatiiko järvikohtaista j tietoa nykyinen yksiköintiin intiin perustuva systeemi ei ajan tasalla Tässä haasteita varsinkin tutkimukselle

23 Kirjallisuusviitteet Auvinen, H., Karjalainen, J. & Viljanen, M. 2000: Fluctuation of year-class strength of vendace (Coregonus albula (L.)) in Lake Onkamo, eastern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol.. 27: Helminen, 2062.Helminen, H. & Sarvala, J. 1994: population regulation of vendace (Coregonus albula) in Lake Pyhäjärvi, southwest Finland. Arch. hydrobiol. Spec. Issues Advanc. Limnol.. 46: Karjalainen, J., Auvinen, H., Helminen, H., Marjomäki, T. J., Niva, T., Sarvala, J. & Viljanen, M. 2000: Unpredictability of fish recruitment: : interannual variation in young-of of-the-year abundance. J. Fish.. Biol. 56: Lind, E. A., & Peiponen, V. A. 1988: Population fluctutaion as a biological basis for coregonid management in Finland. Finnish Fish.. Res. 9: Marjomäki, T. J. 2004: Analysis of the spawning stock-recruitment relationship of vendace (Coregonus albula (L.)) with evaluation of alternative models, additional variables, biases and errors. -Ecol. Freshwat. Fish,, 13, Marjomäki, T. J., Auvinen, H., Helminen, H., Huusko, A., Sarvala, J., ValkeajV alkeajärvi, P., Viljanen, M. & Karjalainen, J. 2004: Spatial synchrony in the inter-annual population variation of vendace (Coregonus albula (L.)) in Finnish lakes. Ann. Zool. Fennici 41: Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T. J. 2004: Perch (Perca fluviatilis) as a factor in recruitment variations of vendace (Coregonus albula) in Lake Konnevesi, Finland and- Ann. Zool. Fennici 41: