Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla."

Transkriptio

1 b a Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla. Kelluslehtikasvillisuudessa on mm. vehkaa ja rantaluikkaa. Tämä on myös vesilintujen suosimaa aluetta. Osa kelluvista kasvilautoista oli tiiviin kasvimassan muodostamia ja muuttoaikoina lirot ja valkoviklot lepäilivät niillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Alhaalla (b): Avovesialueen pohjois- ja koillispuolella on laaja järvikortevaltainen alue. Juurakko kelluu cm syvyydellä. Vaikka järvikorte kasvaa näin tiiviinä kasvustona, versot ovat kuitenkin sen verran harvassa, että vesilinnut poikasineen voivat liikkua kasvuston seassa. Vesilinnut myös liikkuvat paljon avovesialueen ja siihen rajautuvan kortteikon välillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu muita toimenpiteitä kuin avovesiuoman teko koillisosaan lähelle rantaa. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/ , ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 15

2 b a Kuva 11. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Eteläosassa osmankäämi muodostaa tiheitä kasvustoja. Kasvin tyviosa muodostaa melko ison kasvimassan ja juurakko kelluu aivan pinnan lähellä, jolloin versojen väliin ei jää välttämättä lainkaan avovettä. Vesilinnuilla ei ole mahdollisuuksia liikkua tällaisissa kasvustoissa, joten niihin on suunniteltu avoveden lisäystä. Alhaalla (b): Kapea ilmaversoiskasvien vyöhyke, jossa mm. osmankäämiä, pullosaraa, järvikortetta ja myrkkykeisoa. Vesilinnut eivät pääse ilmaversoiskasvillisuuden sekaan, mutta ruokailevat mielellään sen ja avoveden vaihettumisvyöhykkeesä. 16 Tällaiset alueet paranisivat, jos ilmaversoiskasvillisuuden sekaan tekisi esim. avovesilaikkuja. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/7.7. ja , ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

3 Sirokeijukorento (Lestes sponsa) Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) koiras ja naaras Isotytönkorento (Erythromma najas) koiras ulpukan lehdellä Kuva 12. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 17

4 Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) naaras munimassa Tummasyyskorento (Sympetrum danae) naaras Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Kuva 13. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 18

5 3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa patoamalla pengertämällä avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiiv istelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Kaamatti Avovesialueen lisäys poistamalla kelluvaa kasvillisuutta ja niiden juurakoita Kaamatin keskivedenpinnan korkeutta ei muuteta Patolaitteita ei asenneta Pohjaa ei ruopata Kaivettu massa kasataan rantavyöhykkeelle, kuivalle maalle Järveen laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta. Toimenpide Puuston poisto Kaamatinpuro (toimenpiteet tehdään tarpeen mukaan v iimeistään v. 2013) Purouomaa kunnostetaan poistamalla siitä pensaikkoa Uoman nykyistä tulvakynnystä levennetään Patolaitteita ei asenneta Toimenpiteiden yksityiskohtainen kuv aus Tavoitteet Kaamatin eteläpäässä: 1) Palautetaan avoin järvenrantanäkymä Kaamatin eteläpäässä Mutkankyläntieltä järvelle (kuvat 15 ja 17). Puuston poistoa täytyy tehdä samalla paikalla myös ojan kunnostustyön vuoksi, jolla edelleen parannetaan veden virtausta kosteikolle ja helpotetaan veneellä liikkumista järvelle. 2) Avoimuuden lisääminen parantaa vesilintujen mahdollisuutta käyttää järven eteläpäätä elinympäristönä. Puustoa poistetaan Kaamatin eteläpäästä, noin 40 m etäisyydellä Mutkankyläntiestä. Puustoa poistetaan kaivetun uoman eteläpuolelta useiden aarin alalta, joka on Ilomäen ja Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. Tämä alue on ollut aikoinaan avointa aluetta. Nykyisin se on kuivahkoa maata, jossa kasvaa lähinnä läpimitaltaan koivua ja jonkin verran leppää ja pajua. Muualta kosteikon reunoilta puustoa ei tarvitse poistaa läjitettävän kasvimateriaalin kasauspaikoilta. Mikäli tähän kuitenkin ilmenee tarvetta työn aikana, siitä sovitaan erikseen kiinteistönomistajan kanssa. Tavoitteet Kaamatinpuron varrella: 1) Tehostaa Kaamatinpuron virtausta poistamalla pensaikkoa purouomasta ja sen varrelta (kuva 17) 2) Palauttaa avointa peltomaisemaa. Kaamatinpuron pensaikon raivaus tehdään viimeistään vuonna Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen ja Vesalan kiinteistöille. Kaamatinpuron varrella toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle. Toimenpiteistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kosteikon kaivuutyöt Tavoitteet: 1) Lisätä vesilintujen elinympäristöä. Kaamatin umpeenkasvu haittaa vesilintujen elinympäristöjen käyttöä, koska vesilinnut eivät pääse ruokailemaan hyvin tiiviin kasvillisuuden sekaan. Tämä on ongelma järven eteläosan osmankäämivaltaisella alueella (kuva 16) ja sammaloituneessa eteläpäässä toisen etelästä virtaavan ojan edustalla. Vastaava tilanne on pohjoisosassa, jossa on laaja pensoittunut ja muuten kasvittunut alue rannasta useiden kymmenien metrien päähän järven keskiosaa kohti (kuva 10 alhaalla). Kun toimenpiteet keskitetään pahimmin umpeenkasvaneisiin osiin, niistä saadaan paras hyöty. 2) Tehostaa veden virtausta järven eri osissa vähentäen tulvimista ja hidastaen 19

6 tehtyjen avovesialueiden umpeenkasvua. Avointen vesiyhteyksien kautta vedet voivat virrata paremmin järven eri osissa, jolloin nykyisin esiintyvä tulviminen pelloille keväällä vähenisi. Se parantaisi sitä kautta myös järven tilaa, kun pellolta ei huuhtoudu ravinteita ja kiintoainesta järveen tulvavesien mukana. 3) Edistää järven virkistyskäyttöä. Kaamatista suurin osa on umpeenkasvanutta vesialuetta, jossa ei voi kalastaa tai veneillä. Lähialueen ihmiset muistavat Kaamatin järvenä, jonka virkistyskäyttö- ja maisema-arvot ovat olleet aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Kaivuutyöt Avovesialueen keskitetään kuvassa 14 esitetyille alueille. Avovesialueista tehdään 5-15 m leveitä yhtenäisiä uomia, jossa on kapeikkoja ja leveämpiä osia vaihtelevuuden lisäämiseksi. Eteläosaan pyritään tekemään hieman isompi yhtenäinen vesialue. Avovesipinnan lisääminen tehdään sulan maan aikana, ponttooneilla varustetulla kaivinkoneella. Se pystyy liikkumaan itsenäisesti paikasta toiseen ja työskentelemään avovedessä ja vesikasvillisuuden päällä. Kun kaivinkoneessa on pitkä puomi (esim. 12 m), se pystyy nostamaan kasvillisuutta tehokkaasti vesialueelta kuivalle rantavyöhykkeelle. Kasvillisuus, jota poistetaan on lähinnä osmankäämi-, sara- ja järvikortekasvillisuutta. Niiden juurakko on 5-50 cm vedenpinnan alapuolella ja tämä osa ilmaversoineen on tarkoitus nostaa pois. Kyseessä ei ole ruoppaus. Järven pohjaa ei ruopata, koska mutapohjan kaivuu ei edistä tavoitteita. Puolisukeltajien ravinnonhankinnan optimivedensyvyys on vain cm, joten tässä tapauksessa vesialueen syventäminen ei paranna vesilintujen ravinnonsaantia. Kaivettu kasviaines kasataan kosteikon reunoille rantavyöhykkeen kuivalle osalle, missä se on kesän aikana kuivalla maalla. Se tiivistetään ja maisemoidaan, jolloin se ei erotu ympäristöstä. Kaivuumassat ovat kuivalla maalla ja kun niissä on lähinnä vain kasvien orgaanista ainesta, ravinteiden valuminen veteen on suhteellisen vähäistä. Tarvittaessa läjityskasoja voidaan siirtää rantametsän kautta liikkuvalla tela-alustaisella kaivinkoneella vielä kuivemmalle maalle, mikäli kasaus järveltä päin rantavyöhykkeelle on hankalaa. Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka kerää kiintoainesta ja ravinteita. Vesalan kiinteistöllä olevalla mökin edustalla ei tehdä kaivuumateriaalin läjitystä 40 m matkalla rannan suuntaisesti. Mikäli kaivuumateriaalia joudutaan läjittämään muiden kuin Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle, siitä ollaan ennen toimenpiteitä yhteydessä kiinteistönomistajaan. Patopenkereet ja patolaitteet Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kosteikolle ei rakenneta penkereitä eikä asenneta patolaitteita. Tulo-uomat Kaamatin eteläpäässä on kaksi tulo-ojaa, joista itäistä ojaa kaivetaan auki ja levennetään muutaman metrin levyiseksi, sillä siihen on kertynyt kiintoainesta ja kasvanut pensaikkoa (kuvat 15 ja 17). Ojaan tehdään pieni laskeutusallas kiintoaineksen keräämistä varten. Kaivuumaat kasataan ojan eteläpuolelle kuivalle maalle. Tällä paikalla voi myöhemmin esim. pitää soutuvenettä. Ojan muoto ja reunat tehdään jossain määrin vaihtelevaksi, jolloin se sulautuu paremmin lähimaisemaan. Kaivuumaat kasataan lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen kiinteistölle. Tällä kohteella on keskusteltu toimenpiteistä em. kiinteistönomistajien edustajien kanssa viimeksi Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. 20

7 Lähtöuoma: Kaamatinpuro Kaamatinpuron kunnostus tehdään tarvittaessa viimeistään vuonna Puron kunnostuksessa tela-alustaisella kaivinkoneella nostetaan pensaikot juurineen pois uomasta sekä siellä olevat heinäkasvien mättäät (kuva 17 alhaalla). Kaivettu aines kuljetetaan muualle. Nykyinen peltotien ylityspaikka kunnostetaan tarkistamalla betonirumpujen läpäisevyys sekä asentamalla uusi läpimitaltaan 500 mm muovinen rumpuputki betoniputkien viereen. Kaamatista noin 500 m Kaamatinpuron alajuoksulle, kuusikon kohdalla olevaa kivikkoa levennetään tarpeen mukaan n. 4 m leveäksi tulvakynnykseksi (kuva 18). Leventäminen tehdään poistamalla puron reunoilla olevaa irtokivikkoa, joka on kasattu siihen aikoinaan tehdyn kunnostuksen aikana. Työ tehdään enintään 20 m pituisella matkalla puron varrella. Nykyistä cm leveää ja cm syvää purouomaa ei kaiveta, jotta Kaamatin alivedenkorkeus ei laske nykyistä alemmaksi. Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet toimenpiteiden jälkeen Kuiv atustilanne Toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Lähteenmäen sekä J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kaamatinpurossa kala voi nousta toimenpiteiden jälkeen Kaamattiin kuten nykyisin, koska nousua estäviä patolaitteita tai muita rakenteita ei tehdä. Avovesialueiden laajuus ennen toimenpiteita 2,1 ha = 23 % toimenpiteiden jälkeen 3,4 ha = 38 %, lisäystä 15 % Veden syvyydet eivät muutu Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta, koska tulvavesi laskee nopeammin parantuneen virtauksen vuoksi. 21

8 TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: lev ennetään puron kiv istä kapeikkoa ja tehdään pohjapato, jolla estetään veden lasku liian alas kuiv an kauden aikana. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013 (v ihreä v iiva): poistetaan purossa ja v esirajasta enintään n. 2 m etäisyydellä kasvavaa lehtipensaikkoa. Jos purossa on virtausta haittaavia puita, ne poistetaan. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: laitetaan muov inen rumpuputki (läpimitta 500 mm, pituus 6 m, SN8) puron y littävään peltotiehen. Kohdassa sijaitsee nykyisin 1000 mm ja 2 x 300 mm betonirenkaat. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. VUONNA 2012:Kaiv etaan pintakasvillisuuteen av ov esikanavaa resurssien mukaan. Alue on Ähtärinjärv en kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Vesalan rantarakennuksen edustalla ei läjitystä 40 m matkalla rannalla VUONNA 2012 (siniset alueet, n. 1,2 ha): lisätään avovesialuetta kasvillisuuden peittämillä alueilla (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 (v aalean ruskeat alueet): kaivetun kasvimateriaalin läjitys (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 ojan lev ennys ja syvennys + laskeutusallas. Puuston poisto (vihreä alue). Tuloojan suulle jätetään käsittelemätön kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja ravinteita. Kuva 14.Kaamatin kunnostamisen toimenpiteet. Merkittävin toimenpide on avovesialueiden lisääminen kasvillisuuden peittämillä alueilla. Pohjakartta ja ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 22

9 VUONNA 2012: av oveden lisäys (ks. tarkemmin kuva 14) VUONNA 2012: puuston poisto VUONNA 2012: ojan lev ennys ja muodon v aihtelun lisäy s Kuva 15. Kaamatin eteläpäässä tehtävät toimenpiteet. Vasemmalla otetussa ilmakuvassa erottuu vesiuoma tieltä järven eteläpäähän ja sen ympärillä lähes avoin kuivan maan alue alue. Oikealla nykytilanne, jossa puuston määrän lisääntyminen on ollut merkittävää koko eteläpään rantaalueilla. Ojauomia on laajennettu ja oikaistu. Vesialueen umpeenkasvu on ollut kokonaisvaltaista. Toimenpiteissä eteläpään ojauoman länsipuolen ympäristöä on suunniteltu palauttaa aikaisempaan tilaan. Vesialueelle on tavoitteena tehdä laajempia avovesialueita ja niitä yhdistäviä avovesiuomia. Ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 23

10 b a Kuva 16. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Avovesiuomaa tehdään taustalla näkyvän pensaikon ja etualalla olevan osmankäämikasvuston väliin. Välillä uoma avataan avovesialueeseen saakka. Kaivuumaat kasataan järveltä päin pitkäpuomisella kelluvalla kaivinkoneella pajun taakse kuivalle rantavyöhykkeelle. Alhaalla (b): Kuvassa oleva kapeasta uomasta puuttuu osmankäämikasvuston versot juurakoineen, mikä saa heti aikaan avovettä. Tämän osoittaa, että jo pelkkä kelluvan osmankäämikasvuston poisto saa aikaan avovettä ja monipuolista mosaiikkimaisuutta muuten monotoniseen kasvustoon. Pinnalta poistettu kasvusto ei sisällä paljoakaan esim. mutaa, joten rannalle kasattuna kasviaineksesta ei irtoa paljoakaan kiintoainesta, se painuu hyvin tiiviiksi eikä muodosta korkeita kasoja. Kuvat J. Siekkinen/

11 c b Kuva 17. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Kaamatin eteläpäässä oleva oja on mataloitunut kiintoaineksen kertymisen vuoksi ja näkymä järvelle on sulkeutunut puuston ja risukon vuoksi. Toimenpiteiksi on suunniteltu uoman levennystä vaihtelevan levyiseksi, jolloin paikalle pääsisi myös soutuveneellä. Puuston poisto avaisi järvimaiseman tielle. Alhaalla vasemmalla (b): Kaamatinpuroa on aikoinaan kaivettu ja suoristettu. Nykyisin sen varsi on pensoittunut monin paikoin uomaa myöten. Toimenpiteiksi on suunniteltu pensaikon poistoa ja uomassa olevien heinämättäiden poisto. Alhaalla oikealla (c): Kaamatinpurossa oleva peltotien ylityspaikka osaltaan hidastaa virtausta. Kohdalla on kiinteistönomistajan mukaan betoniset rumpuputket. Niiden läpivirtaama pitäisi tarkistaa, lisäksi paikalle on suunniteltu uusi muovinen rumpuputki ja maanpinnan korotus. Kuvat J. Siekkinen/ , ja a 25

12 Kaamatinpuron kapeikko kuusikossa Kuvattu Nykytilanne Nykyinen puroa reunustava maanpinta Nykyinen tulvakynnys: leveys n. 150 cm Tulvakynnyksen laajentaminen n. 400 cm:n levyiseksi Uusi puroa reunustava maanpinta Nykyinen uoman pohjaosa (=sininen täyttöväri), jossa vettä virtaa koko ajan: leveys cm, syvyys cm Levennys aloitettaisiin vesipinnan tason yläpuolelta. Nykyistä uoman pohjaosaa ei kaiveta Kuva 18. Kaamatinpuron kapeikon mahdollinen levennys kuusikon kohdalla. Tulvakynnyksen leventämisessä poistettaisiin puroa reunustavalta maalta puita ja irtokiviä enintään n. 20 m matkalta. Kivet nostettaisiin ylemmäksi, tasaiselle maalle. Kuvassa olevan vesiuoman leveys on noin 90 cm. Uomaa ei kaivettaisi, sillä sen pohja toimii hyvin nykyisenä pohjakynnyksenä säädellen Kaamatin aliveden tasoa. Alakuva: kaavamainen kuva nykytilanteesta ja toimenpiteiden jälkeen vallitsevasta tilanteesta paikalla olivat mm. kohteen kiinteistönomistaja L. Lähteenmäki ja naapurikiinteistönomistaja J. Ollikainen, jotka molemmat hyväksyivät toimenpiteen. Valokuva J. Siekkinen/ , piirros J. Siekkinen. 26

13 Taulukko 1. Kaamatinpuron kapeikon läpäisevyys. Nykytilanteessa vesi nousee kapeikon kynnyksestä normaalin tulvan aikana 47 cm jonkin matkaa Kaamatinpuron yläjuoksulla (=painekorkeus). Mikäli kapeikkoa levennetään 4 m:n levyiseksi, veden nousu jäisi 31 cm:iin. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Lähtötiedot: Valuma-alue (järviä ei ole) F 7200 ha Keskiylivaluma MHq 200 l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 1440 l/s Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ l/s PUROUOMAN KAPEIKON NYKYTILANNE, KUN UOMAN LEVEYS ON NOIN 1,5 M Suuri kevättulva Normaali kevättulva (kerran 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 1,5 b 1,5 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 5 Painekorkeus (m) h 0,47 h 0,66 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,50 (h+d/6) 0,69 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,55 q 0,89 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,648 Q2 1,459 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,790 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,99 v max 1,15 PUROUOMAN KAPEIKON LÄPÄISEVYYS, JOS SIIHEN TEHDÄÄN 4,0 M LEVEÄ TULVAKYNNYS Suuri tulva (kerran Normaali tulva 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 4,0 b 4,0 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 3 Painekorkeus (m) h 0,31 h 0,47 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,34 (h+d/6) 0,50 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,30 q 0,55 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,244 Q2 0,648 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,828 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,87 v max 1,04 27

14 4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMINEN Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Rantavyöhykkeelle kasatusta kasviaineksesta valuu ravinteita veteen Toimenpiteet haitan v ähentämiseksi Kunnostuksessa poistetaan kelluvaa kasviainesta juurakoineen tai sammalta, ei pohjaliejua. Kasviaines kasataan kuivalle rantavyöhykkeelle. Toimenpiteiden yhtenä tavoitteena on parantaa veden virtausta ja vähentää tulvimista, jolloin ravinteita valuu vähemmän järveen niin kasatuista kasvimateriaaleista kuin nykyisen tulvan aiheuttamasta peltojen ravinne- ja kiintoaineseroosiosta Kaamatin lähellä. Mikäli kasattua kasvimateriaalia ei saada kunnolla siirrettyä kuivalle maalle sitä voidaan siirtää myöhemmin tela-alustaisella kaivinkoneella maalta päin (peltoalueiden kohdalla). Ojavesien mukana virtaa enemmän ravinteita ja kiintoainesta Kaamattiin Luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat heikkenevät kunnostuksen vuoksi Kasatusta kasviaineksesta valuu joka tapauksessa jonkin verran ravinteita veteen, mutta toisaalta niitä poistuu paljon poistetun ja rannalle kasatun kasviaineksen biomassan mukana. Tulo-ojien suulle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. Vesisukeltajakuoriaiset todennäköisesti hyötyvät kunnostuksesta (vrt. liite 2). Liitteessä mainittuja sudenkorentoja ei ole tavattu 3 kartoituskerran aikana. Kasvillisuuden rakenteen monipuolistuminen todennäköisesti suosii sudenkorentoja. Viitasammakko vaatii elinympäristöltään ainakin jonkin verran avovettä kasvillisuuden sekaan, joten avoveden lisäys todennäköisesti lisää lajin elinpaikkoja. Lisäksi pohjaa ei ruopata. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Kaamattiin. Konetyö vesialueella aiheuttaa paikallista melua yms. joten eläimet voivat siirtyä muualle. Kelluva kaivinkone on varustettu asianmukaisella öljyntorjuntavälineistöllä. Tela-alustaisessa kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tav oite Lisätiedot ja v astuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus 28

15 Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Patorakenteita tai laitteita ei ole. Järvessä tapahtuvat muutokset ovat luontaista muutosta. Kiinteistönomistajat seuraavat omilla maillaan olevia tulo- ja lähtöuomia. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta ja kiinteistönomistajat Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta tai paikalliset pienpetopyytäjät Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv ) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta Metsästysoikeuden haltija kerää tietoa saalisseuran- kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana (20.8. nalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen ) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunta (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus Riistapelto Ruokailualue Ei tehdä 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti hankkeen opastetaulu kyllä ei sovitaan kiinteistönomistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus alueelliseen ELYkeskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei 29

16 7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja mahdollisesti hakattava puutavara. Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie Helsinki Kosteikkohanke: KAAMATTI, Ähtäri, pinta-ala 9,0 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA YKSIKKÖ MÄÄRÄ YHT. Suunnitteluun liittyvät maas tokäynnit (maas tosuunnittelu ja vaaitus: J. Siekkinen, J. Heikkilä) htp Toimen pide suun nite lman laad inta (J. Siekkin en) htp Toteutuks een liittyvä t maa stokäynni t (J. Siekki nen, J. Heikkilä) htp Yhteensä KONETYÖT: PONTTOONEILLA VARUSTETTU KELLUVA KAIVINKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht Kon een siirtoku lut km Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin eteläosas sa: työteho 100 m 3/tunti. Avovesialueet ja -uomat = 70 x 100 m x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3500 m3 = 0,7 ha Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin keski- ja pohjois osas sa: työteho 120 m3/tunti. Avovesiuomat = 800 m pitkä x kes kim. 8 m leveä x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3200 m3 = 0,64 ha m m Yhteensä KONETYÖT: es im tn TELAKAIVUKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht Kon een siirtoku lut km Pintakasvillisuuden kaivuumass an levitys ja maisemointi, eteläos an ojan kunnostus, Kaamatinpuron kunnos tus (pensaikon yms. pois to, rumpuputken as ennus peltotiehen ja kivikon tulvakynnyksen levennys) tuntia Yhteensä MATERIAALIT Rumpuputki Kaamatinpuron peltotiehen: 400/347 m m x 6 m SN8 ilman jatkoholkkia kpl M AANOMISTAJIEN TALKOOTYÖN OSUUS (10 /t) Puuston poisto Kaamatin eteläpääs sä, mahdollis esti myös Kaamatinpuron varrella tuntia HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET suunnittelu ja toteutuks en valvonta, konetyöt, materiaalit sekä talkootyö 2. KONETYÖT JA M ATERIAALIT, J OSTA a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS 97 % b) PAIKALLINEN KONEURAKOINTI 3 %

SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ 9.12.2013 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot ja sijainti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 20.3.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 28.10.2011 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 10.10.2012 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50

Lisätiedot

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 19.9.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS 2015 Saara Siekkinen 28.7.2015 1 Suomussalmen Latvalammen kunnostuksen lähtökohtia Tavoitteena oli Parantaa Latvalammen tilaa vakiinnuttamalla

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (14) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 9.8.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Kuvat: Reijo

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien

Lisätiedot

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 26.08.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. 1 Täydentävä suunnitelma aiemmin 9.4.2015 päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. Maveplan on laatinut vuonna 2015 siivouskaivusuunnitelma aiemman 1992 Suomen salaojakeskus Oy:n

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa KOSTEIKOILLA ELOA Kosteikoilla MAISEMAAN eloa maisemaan elinympäristöt tarvitsevat hoitoa elinympäristöt tarvitsevat hoitoa Hoidettu kosteikko tuo eloa maisemaan ja houkuttelee lintuja Kosteikot ovat erittäin

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa Teksti ja kuvat: riistasuunnittelija, Timo Niemelä, Suomen riistakeskus Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa Säätösalaojakaivon rakenne ja valmistaja Tässä työohjeessa esitellään Pohjanmaan Tervajoella

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot