Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla.
|
|
- Kirsti Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 b a Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla. Kelluslehtikasvillisuudessa on mm. vehkaa ja rantaluikkaa. Tämä on myös vesilintujen suosimaa aluetta. Osa kelluvista kasvilautoista oli tiiviin kasvimassan muodostamia ja muuttoaikoina lirot ja valkoviklot lepäilivät niillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Alhaalla (b): Avovesialueen pohjois- ja koillispuolella on laaja järvikortevaltainen alue. Juurakko kelluu cm syvyydellä. Vaikka järvikorte kasvaa näin tiiviinä kasvustona, versot ovat kuitenkin sen verran harvassa, että vesilinnut poikasineen voivat liikkua kasvuston seassa. Vesilinnut myös liikkuvat paljon avovesialueen ja siihen rajautuvan kortteikon välillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu muita toimenpiteitä kuin avovesiuoman teko koillisosaan lähelle rantaa. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/ , ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 15
2 b a Kuva 11. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Eteläosassa osmankäämi muodostaa tiheitä kasvustoja. Kasvin tyviosa muodostaa melko ison kasvimassan ja juurakko kelluu aivan pinnan lähellä, jolloin versojen väliin ei jää välttämättä lainkaan avovettä. Vesilinnuilla ei ole mahdollisuuksia liikkua tällaisissa kasvustoissa, joten niihin on suunniteltu avoveden lisäystä. Alhaalla (b): Kapea ilmaversoiskasvien vyöhyke, jossa mm. osmankäämiä, pullosaraa, järvikortetta ja myrkkykeisoa. Vesilinnut eivät pääse ilmaversoiskasvillisuuden sekaan, mutta ruokailevat mielellään sen ja avoveden vaihettumisvyöhykkeesä. 16 Tällaiset alueet paranisivat, jos ilmaversoiskasvillisuuden sekaan tekisi esim. avovesilaikkuja. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/7.7. ja , ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.
3 Sirokeijukorento (Lestes sponsa) Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) koiras ja naaras Isotytönkorento (Erythromma najas) koiras ulpukan lehdellä Kuva 12. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 17
4 Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) naaras munimassa Tummasyyskorento (Sympetrum danae) naaras Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Kuva 13. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 18
5 3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa patoamalla pengertämällä avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiiv istelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Kaamatti Avovesialueen lisäys poistamalla kelluvaa kasvillisuutta ja niiden juurakoita Kaamatin keskivedenpinnan korkeutta ei muuteta Patolaitteita ei asenneta Pohjaa ei ruopata Kaivettu massa kasataan rantavyöhykkeelle, kuivalle maalle Järveen laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta. Toimenpide Puuston poisto Kaamatinpuro (toimenpiteet tehdään tarpeen mukaan v iimeistään v. 2013) Purouomaa kunnostetaan poistamalla siitä pensaikkoa Uoman nykyistä tulvakynnystä levennetään Patolaitteita ei asenneta Toimenpiteiden yksityiskohtainen kuv aus Tavoitteet Kaamatin eteläpäässä: 1) Palautetaan avoin järvenrantanäkymä Kaamatin eteläpäässä Mutkankyläntieltä järvelle (kuvat 15 ja 17). Puuston poistoa täytyy tehdä samalla paikalla myös ojan kunnostustyön vuoksi, jolla edelleen parannetaan veden virtausta kosteikolle ja helpotetaan veneellä liikkumista järvelle. 2) Avoimuuden lisääminen parantaa vesilintujen mahdollisuutta käyttää järven eteläpäätä elinympäristönä. Puustoa poistetaan Kaamatin eteläpäästä, noin 40 m etäisyydellä Mutkankyläntiestä. Puustoa poistetaan kaivetun uoman eteläpuolelta useiden aarin alalta, joka on Ilomäen ja Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. Tämä alue on ollut aikoinaan avointa aluetta. Nykyisin se on kuivahkoa maata, jossa kasvaa lähinnä läpimitaltaan koivua ja jonkin verran leppää ja pajua. Muualta kosteikon reunoilta puustoa ei tarvitse poistaa läjitettävän kasvimateriaalin kasauspaikoilta. Mikäli tähän kuitenkin ilmenee tarvetta työn aikana, siitä sovitaan erikseen kiinteistönomistajan kanssa. Tavoitteet Kaamatinpuron varrella: 1) Tehostaa Kaamatinpuron virtausta poistamalla pensaikkoa purouomasta ja sen varrelta (kuva 17) 2) Palauttaa avointa peltomaisemaa. Kaamatinpuron pensaikon raivaus tehdään viimeistään vuonna Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen ja Vesalan kiinteistöille. Kaamatinpuron varrella toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle. Toimenpiteistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kosteikon kaivuutyöt Tavoitteet: 1) Lisätä vesilintujen elinympäristöä. Kaamatin umpeenkasvu haittaa vesilintujen elinympäristöjen käyttöä, koska vesilinnut eivät pääse ruokailemaan hyvin tiiviin kasvillisuuden sekaan. Tämä on ongelma järven eteläosan osmankäämivaltaisella alueella (kuva 16) ja sammaloituneessa eteläpäässä toisen etelästä virtaavan ojan edustalla. Vastaava tilanne on pohjoisosassa, jossa on laaja pensoittunut ja muuten kasvittunut alue rannasta useiden kymmenien metrien päähän järven keskiosaa kohti (kuva 10 alhaalla). Kun toimenpiteet keskitetään pahimmin umpeenkasvaneisiin osiin, niistä saadaan paras hyöty. 2) Tehostaa veden virtausta järven eri osissa vähentäen tulvimista ja hidastaen 19
6 tehtyjen avovesialueiden umpeenkasvua. Avointen vesiyhteyksien kautta vedet voivat virrata paremmin järven eri osissa, jolloin nykyisin esiintyvä tulviminen pelloille keväällä vähenisi. Se parantaisi sitä kautta myös järven tilaa, kun pellolta ei huuhtoudu ravinteita ja kiintoainesta järveen tulvavesien mukana. 3) Edistää järven virkistyskäyttöä. Kaamatista suurin osa on umpeenkasvanutta vesialuetta, jossa ei voi kalastaa tai veneillä. Lähialueen ihmiset muistavat Kaamatin järvenä, jonka virkistyskäyttö- ja maisema-arvot ovat olleet aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Kaivuutyöt Avovesialueen keskitetään kuvassa 14 esitetyille alueille. Avovesialueista tehdään 5-15 m leveitä yhtenäisiä uomia, jossa on kapeikkoja ja leveämpiä osia vaihtelevuuden lisäämiseksi. Eteläosaan pyritään tekemään hieman isompi yhtenäinen vesialue. Avovesipinnan lisääminen tehdään sulan maan aikana, ponttooneilla varustetulla kaivinkoneella. Se pystyy liikkumaan itsenäisesti paikasta toiseen ja työskentelemään avovedessä ja vesikasvillisuuden päällä. Kun kaivinkoneessa on pitkä puomi (esim. 12 m), se pystyy nostamaan kasvillisuutta tehokkaasti vesialueelta kuivalle rantavyöhykkeelle. Kasvillisuus, jota poistetaan on lähinnä osmankäämi-, sara- ja järvikortekasvillisuutta. Niiden juurakko on 5-50 cm vedenpinnan alapuolella ja tämä osa ilmaversoineen on tarkoitus nostaa pois. Kyseessä ei ole ruoppaus. Järven pohjaa ei ruopata, koska mutapohjan kaivuu ei edistä tavoitteita. Puolisukeltajien ravinnonhankinnan optimivedensyvyys on vain cm, joten tässä tapauksessa vesialueen syventäminen ei paranna vesilintujen ravinnonsaantia. Kaivettu kasviaines kasataan kosteikon reunoille rantavyöhykkeen kuivalle osalle, missä se on kesän aikana kuivalla maalla. Se tiivistetään ja maisemoidaan, jolloin se ei erotu ympäristöstä. Kaivuumassat ovat kuivalla maalla ja kun niissä on lähinnä vain kasvien orgaanista ainesta, ravinteiden valuminen veteen on suhteellisen vähäistä. Tarvittaessa läjityskasoja voidaan siirtää rantametsän kautta liikkuvalla tela-alustaisella kaivinkoneella vielä kuivemmalle maalle, mikäli kasaus järveltä päin rantavyöhykkeelle on hankalaa. Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka kerää kiintoainesta ja ravinteita. Vesalan kiinteistöllä olevalla mökin edustalla ei tehdä kaivuumateriaalin läjitystä 40 m matkalla rannan suuntaisesti. Mikäli kaivuumateriaalia joudutaan läjittämään muiden kuin Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle, siitä ollaan ennen toimenpiteitä yhteydessä kiinteistönomistajaan. Patopenkereet ja patolaitteet Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kosteikolle ei rakenneta penkereitä eikä asenneta patolaitteita. Tulo-uomat Kaamatin eteläpäässä on kaksi tulo-ojaa, joista itäistä ojaa kaivetaan auki ja levennetään muutaman metrin levyiseksi, sillä siihen on kertynyt kiintoainesta ja kasvanut pensaikkoa (kuvat 15 ja 17). Ojaan tehdään pieni laskeutusallas kiintoaineksen keräämistä varten. Kaivuumaat kasataan ojan eteläpuolelle kuivalle maalle. Tällä paikalla voi myöhemmin esim. pitää soutuvenettä. Ojan muoto ja reunat tehdään jossain määrin vaihtelevaksi, jolloin se sulautuu paremmin lähimaisemaan. Kaivuumaat kasataan lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen kiinteistölle. Tällä kohteella on keskusteltu toimenpiteistä em. kiinteistönomistajien edustajien kanssa viimeksi Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. 20
7 Lähtöuoma: Kaamatinpuro Kaamatinpuron kunnostus tehdään tarvittaessa viimeistään vuonna Puron kunnostuksessa tela-alustaisella kaivinkoneella nostetaan pensaikot juurineen pois uomasta sekä siellä olevat heinäkasvien mättäät (kuva 17 alhaalla). Kaivettu aines kuljetetaan muualle. Nykyinen peltotien ylityspaikka kunnostetaan tarkistamalla betonirumpujen läpäisevyys sekä asentamalla uusi läpimitaltaan 500 mm muovinen rumpuputki betoniputkien viereen. Kaamatista noin 500 m Kaamatinpuron alajuoksulle, kuusikon kohdalla olevaa kivikkoa levennetään tarpeen mukaan n. 4 m leveäksi tulvakynnykseksi (kuva 18). Leventäminen tehdään poistamalla puron reunoilla olevaa irtokivikkoa, joka on kasattu siihen aikoinaan tehdyn kunnostuksen aikana. Työ tehdään enintään 20 m pituisella matkalla puron varrella. Nykyistä cm leveää ja cm syvää purouomaa ei kaiveta, jotta Kaamatin alivedenkorkeus ei laske nykyistä alemmaksi. Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet toimenpiteiden jälkeen Kuiv atustilanne Toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Lähteenmäen sekä J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi Kaamatinpurossa kala voi nousta toimenpiteiden jälkeen Kaamattiin kuten nykyisin, koska nousua estäviä patolaitteita tai muita rakenteita ei tehdä. Avovesialueiden laajuus ennen toimenpiteita 2,1 ha = 23 % toimenpiteiden jälkeen 3,4 ha = 38 %, lisäystä 15 % Veden syvyydet eivät muutu Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta, koska tulvavesi laskee nopeammin parantuneen virtauksen vuoksi. 21
8 TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: lev ennetään puron kiv istä kapeikkoa ja tehdään pohjapato, jolla estetään veden lasku liian alas kuiv an kauden aikana. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013 (v ihreä v iiva): poistetaan purossa ja v esirajasta enintään n. 2 m etäisyydellä kasvavaa lehtipensaikkoa. Jos purossa on virtausta haittaavia puita, ne poistetaan. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: laitetaan muov inen rumpuputki (läpimitta 500 mm, pituus 6 m, SN8) puron y littävään peltotiehen. Kohdassa sijaitsee nykyisin 1000 mm ja 2 x 300 mm betonirenkaat. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. VUONNA 2012:Kaiv etaan pintakasvillisuuteen av ov esikanavaa resurssien mukaan. Alue on Ähtärinjärv en kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Vesalan rantarakennuksen edustalla ei läjitystä 40 m matkalla rannalla VUONNA 2012 (siniset alueet, n. 1,2 ha): lisätään avovesialuetta kasvillisuuden peittämillä alueilla (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 (v aalean ruskeat alueet): kaivetun kasvimateriaalin läjitys (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 ojan lev ennys ja syvennys + laskeutusallas. Puuston poisto (vihreä alue). Tuloojan suulle jätetään käsittelemätön kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja ravinteita. Kuva 14.Kaamatin kunnostamisen toimenpiteet. Merkittävin toimenpide on avovesialueiden lisääminen kasvillisuuden peittämillä alueilla. Pohjakartta ja ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 22
9 VUONNA 2012: av oveden lisäys (ks. tarkemmin kuva 14) VUONNA 2012: puuston poisto VUONNA 2012: ojan lev ennys ja muodon v aihtelun lisäy s Kuva 15. Kaamatin eteläpäässä tehtävät toimenpiteet. Vasemmalla otetussa ilmakuvassa erottuu vesiuoma tieltä järven eteläpäähän ja sen ympärillä lähes avoin kuivan maan alue alue. Oikealla nykytilanne, jossa puuston määrän lisääntyminen on ollut merkittävää koko eteläpään rantaalueilla. Ojauomia on laajennettu ja oikaistu. Vesialueen umpeenkasvu on ollut kokonaisvaltaista. Toimenpiteissä eteläpään ojauoman länsipuolen ympäristöä on suunniteltu palauttaa aikaisempaan tilaan. Vesialueelle on tavoitteena tehdä laajempia avovesialueita ja niitä yhdistäviä avovesiuomia. Ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 23
10 b a Kuva 16. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Avovesiuomaa tehdään taustalla näkyvän pensaikon ja etualalla olevan osmankäämikasvuston väliin. Välillä uoma avataan avovesialueeseen saakka. Kaivuumaat kasataan järveltä päin pitkäpuomisella kelluvalla kaivinkoneella pajun taakse kuivalle rantavyöhykkeelle. Alhaalla (b): Kuvassa oleva kapeasta uomasta puuttuu osmankäämikasvuston versot juurakoineen, mikä saa heti aikaan avovettä. Tämän osoittaa, että jo pelkkä kelluvan osmankäämikasvuston poisto saa aikaan avovettä ja monipuolista mosaiikkimaisuutta muuten monotoniseen kasvustoon. Pinnalta poistettu kasvusto ei sisällä paljoakaan esim. mutaa, joten rannalle kasattuna kasviaineksesta ei irtoa paljoakaan kiintoainesta, se painuu hyvin tiiviiksi eikä muodosta korkeita kasoja. Kuvat J. Siekkinen/
11 c b Kuva 17. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Kaamatin eteläpäässä oleva oja on mataloitunut kiintoaineksen kertymisen vuoksi ja näkymä järvelle on sulkeutunut puuston ja risukon vuoksi. Toimenpiteiksi on suunniteltu uoman levennystä vaihtelevan levyiseksi, jolloin paikalle pääsisi myös soutuveneellä. Puuston poisto avaisi järvimaiseman tielle. Alhaalla vasemmalla (b): Kaamatinpuroa on aikoinaan kaivettu ja suoristettu. Nykyisin sen varsi on pensoittunut monin paikoin uomaa myöten. Toimenpiteiksi on suunniteltu pensaikon poistoa ja uomassa olevien heinämättäiden poisto. Alhaalla oikealla (c): Kaamatinpurossa oleva peltotien ylityspaikka osaltaan hidastaa virtausta. Kohdalla on kiinteistönomistajan mukaan betoniset rumpuputket. Niiden läpivirtaama pitäisi tarkistaa, lisäksi paikalle on suunniteltu uusi muovinen rumpuputki ja maanpinnan korotus. Kuvat J. Siekkinen/ , ja a 25
12 Kaamatinpuron kapeikko kuusikossa Kuvattu Nykytilanne Nykyinen puroa reunustava maanpinta Nykyinen tulvakynnys: leveys n. 150 cm Tulvakynnyksen laajentaminen n. 400 cm:n levyiseksi Uusi puroa reunustava maanpinta Nykyinen uoman pohjaosa (=sininen täyttöväri), jossa vettä virtaa koko ajan: leveys cm, syvyys cm Levennys aloitettaisiin vesipinnan tason yläpuolelta. Nykyistä uoman pohjaosaa ei kaiveta Kuva 18. Kaamatinpuron kapeikon mahdollinen levennys kuusikon kohdalla. Tulvakynnyksen leventämisessä poistettaisiin puroa reunustavalta maalta puita ja irtokiviä enintään n. 20 m matkalta. Kivet nostettaisiin ylemmäksi, tasaiselle maalle. Kuvassa olevan vesiuoman leveys on noin 90 cm. Uomaa ei kaivettaisi, sillä sen pohja toimii hyvin nykyisenä pohjakynnyksenä säädellen Kaamatin aliveden tasoa. Alakuva: kaavamainen kuva nykytilanteesta ja toimenpiteiden jälkeen vallitsevasta tilanteesta paikalla olivat mm. kohteen kiinteistönomistaja L. Lähteenmäki ja naapurikiinteistönomistaja J. Ollikainen, jotka molemmat hyväksyivät toimenpiteen. Valokuva J. Siekkinen/ , piirros J. Siekkinen. 26
13 Taulukko 1. Kaamatinpuron kapeikon läpäisevyys. Nykytilanteessa vesi nousee kapeikon kynnyksestä normaalin tulvan aikana 47 cm jonkin matkaa Kaamatinpuron yläjuoksulla (=painekorkeus). Mikäli kapeikkoa levennetään 4 m:n levyiseksi, veden nousu jäisi 31 cm:iin. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Lähtötiedot: Valuma-alue (järviä ei ole) F 7200 ha Keskiylivaluma MHq 200 l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 1440 l/s Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ l/s PUROUOMAN KAPEIKON NYKYTILANNE, KUN UOMAN LEVEYS ON NOIN 1,5 M Suuri kevättulva Normaali kevättulva (kerran 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 1,5 b 1,5 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 5 Painekorkeus (m) h 0,47 h 0,66 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,50 (h+d/6) 0,69 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,55 q 0,89 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,648 Q2 1,459 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,790 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,99 v max 1,15 PUROUOMAN KAPEIKON LÄPÄISEVYYS, JOS SIIHEN TEHDÄÄN 4,0 M LEVEÄ TULVAKYNNYS Suuri tulva (kerran Normaali tulva 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 4,0 b 4,0 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 3 Painekorkeus (m) h 0,31 h 0,47 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,34 (h+d/6) 0,50 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,30 q 0,55 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,244 Q2 0,648 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,828 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,87 v max 1,04 27
14 4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMINEN Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Rantavyöhykkeelle kasatusta kasviaineksesta valuu ravinteita veteen Toimenpiteet haitan v ähentämiseksi Kunnostuksessa poistetaan kelluvaa kasviainesta juurakoineen tai sammalta, ei pohjaliejua. Kasviaines kasataan kuivalle rantavyöhykkeelle. Toimenpiteiden yhtenä tavoitteena on parantaa veden virtausta ja vähentää tulvimista, jolloin ravinteita valuu vähemmän järveen niin kasatuista kasvimateriaaleista kuin nykyisen tulvan aiheuttamasta peltojen ravinne- ja kiintoaineseroosiosta Kaamatin lähellä. Mikäli kasattua kasvimateriaalia ei saada kunnolla siirrettyä kuivalle maalle sitä voidaan siirtää myöhemmin tela-alustaisella kaivinkoneella maalta päin (peltoalueiden kohdalla). Ojavesien mukana virtaa enemmän ravinteita ja kiintoainesta Kaamattiin Luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat heikkenevät kunnostuksen vuoksi Kasatusta kasviaineksesta valuu joka tapauksessa jonkin verran ravinteita veteen, mutta toisaalta niitä poistuu paljon poistetun ja rannalle kasatun kasviaineksen biomassan mukana. Tulo-ojien suulle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. Vesisukeltajakuoriaiset todennäköisesti hyötyvät kunnostuksesta (vrt. liite 2). Liitteessä mainittuja sudenkorentoja ei ole tavattu 3 kartoituskerran aikana. Kasvillisuuden rakenteen monipuolistuminen todennäköisesti suosii sudenkorentoja. Viitasammakko vaatii elinympäristöltään ainakin jonkin verran avovettä kasvillisuuden sekaan, joten avoveden lisäys todennäköisesti lisää lajin elinpaikkoja. Lisäksi pohjaa ei ruopata. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Kaamattiin. Konetyö vesialueella aiheuttaa paikallista melua yms. joten eläimet voivat siirtyä muualle. Kelluva kaivinkone on varustettu asianmukaisella öljyntorjuntavälineistöllä. Tela-alustaisessa kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tav oite Lisätiedot ja v astuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus 28
15 Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Patorakenteita tai laitteita ei ole. Järvessä tapahtuvat muutokset ovat luontaista muutosta. Kiinteistönomistajat seuraavat omilla maillaan olevia tulo- ja lähtöuomia. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta ja kiinteistönomistajat Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta tai paikalliset pienpetopyytäjät Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv ) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta Metsästysoikeuden haltija kerää tietoa saalisseuran- kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana (20.8. nalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen ) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunta (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus Riistapelto Ruokailualue Ei tehdä 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti hankkeen opastetaulu kyllä ei sovitaan kiinteistönomistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus alueelliseen ELYkeskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei 29
16 7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja mahdollisesti hakattava puutavara. Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie Helsinki Kosteikkohanke: KAAMATTI, Ähtäri, pinta-ala 9,0 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA YKSIKKÖ MÄÄRÄ YHT. Suunnitteluun liittyvät maas tokäynnit (maas tosuunnittelu ja vaaitus: J. Siekkinen, J. Heikkilä) htp Toimen pide suun nite lman laad inta (J. Siekkin en) htp Toteutuks een liittyvä t maa stokäynni t (J. Siekki nen, J. Heikkilä) htp Yhteensä KONETYÖT: PONTTOONEILLA VARUSTETTU KELLUVA KAIVINKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht Kon een siirtoku lut km Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin eteläosas sa: työteho 100 m 3/tunti. Avovesialueet ja -uomat = 70 x 100 m x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3500 m3 = 0,7 ha Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin keski- ja pohjois osas sa: työteho 120 m3/tunti. Avovesiuomat = 800 m pitkä x kes kim. 8 m leveä x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3200 m3 = 0,64 ha m m Yhteensä KONETYÖT: es im tn TELAKAIVUKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht Kon een siirtoku lut km Pintakasvillisuuden kaivuumass an levitys ja maisemointi, eteläos an ojan kunnostus, Kaamatinpuron kunnos tus (pensaikon yms. pois to, rumpuputken as ennus peltotiehen ja kivikon tulvakynnyksen levennys) tuntia Yhteensä MATERIAALIT Rumpuputki Kaamatinpuron peltotiehen: 400/347 m m x 6 m SN8 ilman jatkoholkkia kpl M AANOMISTAJIEN TALKOOTYÖN OSUUS (10 /t) Puuston poisto Kaamatin eteläpääs sä, mahdollis esti myös Kaamatinpuron varrella tuntia HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET suunnittelu ja toteutuks en valvonta, konetyöt, materiaalit sekä talkootyö 2. KONETYÖT JA M ATERIAALIT, J OSTA a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS 97 % b) PAIKALLINEN KONEURAKOINTI 3 %
ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA
ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 29.8.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään
LisätiedotSIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ 9.12.2013 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot ja sijainti
LisätiedotSEINÄJOEN KURJENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
SEINÄJOEN KURJENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 22.10.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen
LisätiedotSIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA
SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 20.3.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään
LisätiedotPUDASJÄRVEN VÄLITALON KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
PUDASJÄRVEN VÄLITALON KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 26.8.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPELKOSENNIEMEN AAPAJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
PELKOSENNIEMEN AAPAJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Tapani Vartiainen, 3.9.2013 Juha Siekkinen, 9.6.2011 Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ 16.10.2013 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotPYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 12.12.2011 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään hankkeen
LisätiedotElinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life+ -hanke PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKKO Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Teksti ja valokuvat: riistanhoidonsuunnittelija Juha
LisätiedotSUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA
SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 28.10.2011 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotLIMINGAN PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
LIMINGAN PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 27.11.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotSIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 10.10.2012 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi
LisätiedotLIMINGAN ANKKALINNAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
LIMINGAN ANKKALINNAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Juha Siekkinen 9.4.2014 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet,
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotElinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life+ -hanke PUDASJÄRVEN VÄLITALON KOSTEIKKO Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Teksti ja valokuvat: riistanhoidonsuunnittelija Juha
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotHonnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotPerräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 19.9.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,
LisätiedotKulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 22.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotMikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus
Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,
LisätiedotVesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta
Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti TANKKAN KOSTEIKON (1,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotKotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen
Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS 2015 Saara Siekkinen 28.7.2015 1 Suomussalmen Latvalammen kunnostuksen lähtökohtia Tavoitteena oli Parantaa Latvalammen tilaa vakiinnuttamalla
LisätiedotKosteikkoja käytännössä
Kosteikkoja käytännössä ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotKosteikkojen toteutus käytännön esimerkein
Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein RIISTAKOSTEIKKO PÄIVÄ 19.1.2012 Suomen riistakeskus Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 2 1 Raaseporin
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotJurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotHärmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma
Härmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 20.06.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotHannu Korhonen, +358 (0) 440 531175
KOTISEUTUKOSTEIKKO: Karstula, Isokylä, Isonniityn kosteikko Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 1. Toteuttajat: Suomen riistakeskus - Life+Return of Rural Wetlands, Kotiseutukosteikko hanke Heli ja
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotHULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA
HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella: Lahti 28.11.2018 Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma 1 Kempeleen Zatelliitin kosteikkoalue
LisätiedotValkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotMUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA
MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 9.8.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotMyllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma
Myllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 16.07.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotVuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma
Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotYHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotKosteikkoja monelta kantilta
Kosteikkoja monelta kantilta Esityksen kuvat Mikko Alhainen, ellei toisin mainita Marko Muuttola Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Esityksen sisältö: Mikä on kosteikko? Valuma-alue
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
Lisätiedot14341 Sivu- ja niskaojat
InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1
LisätiedotPienempien kosteikkokohteiden rakentaminen
TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.
LisätiedotÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA
1 (5) ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (5) Tiivistelmä.. 3 Kohteet... 5 Kohde 1. Ojan kiveys, rummun korjaus, patoseinä, virtaaman jako.
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotKotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands Suomen riistakeskus Juha Siekkinen Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Juha Siekkinen Kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotIsoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma
Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 26.08.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Kuvat: Reijo
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotLÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA
1 (13) LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA Hankkeen tavoitteet Kunnostettavat lähteet ovat menettäneet luonnontilaisuutta suurelta osin ihmistoiminnan vuoksi joko lähdettä
Lisätiedot27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä
27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus
Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot
Lisätiedot