Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Transkriptio

1 Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Suomen riistakeskus - 1

2 Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Padotut kosteikot jäljittelevät mainiosti majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä. lähiympäristössä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista. vesilintujen poikueympäristöjä. allikoissa viihtyy lisäksi suuri joukko kosteikkolajeja kuten vesilisko, jättisukeltaja ja monet sudenkorennot. pidättävät kiintoainetta ja tulvavirtaamia, mikä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa ja edistää siten arvokalojen ja rapujen elinoloja 2

3 Vain vähän suojaa ja ruokaa lajistolle Vesi valuu pelloilta suoraan ojiin, ja vesi virtaa vauhdilla alapuoliseen vesistöön kiintoaine ja ravinteet mukanaan 3

4 Ruokaa ja suojaa lajistolle luonnon monimuotoisuus ja riistakannat Hidastetaan virtausta kiintoaine ja ravinteet laskeutuvat pohjalle tai sitoutuvat kasvillisuuteen 4

5 Kunnostettu kosteikko luonnonmukaista peruskuivatusta perustettu kosteikko 5

6 % avovettä % mosaiikkimaista kasvillisuutta cm tai matalampaa Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet Vaihteleva syvyys Riittävä avoimuus. Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus Kalaton Kokonaisuutena monipuolinen lajisto 6

7 Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Hyvistä poikue- elinympäristöistä puutetta Aikuisille linnuille sarat, vidat ja palpakot Sorsien ravinto 7

8 Kosteikkoluonnon hoidon työkalut 8

9 Uusi kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Luontaiseen paikkaan Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Kosteikon perustaminen 9

10 Kosteikkojen patorakenteet Mitoitus 1:5 Loivat luiskat tiiviistä maaaineksesta Tiivistesydän tarpeen mukaan Ylivirtauskohtaan suodatinkangas ja riittävän järeää kiveä 10

11 Putken ja säätelylaitteet Mitoitus valuma-alueen, tulvavirtaamien ja padotuskorkeuden mukaan Säätelylaitteisto asennetaan aina käsittelemättömälle pohjamaalle altaan syvimpään kohtaan, ei koskaan vanhaan uomaan Lisää patorakenteista mm. Riistakosteikko-oppaassa ja -sivuilla 11

12 Valuma-alue Valuma-alueelta vedet virtaavat kosteikkoon Valuma-alueen koko vaikuttaa uomassa virtaavaan vesimäärään, eli kosteikon ja padon mitoitukseen Tällä kohteella 69 ha valuma-alueesta Peltoa n. 20 ha, 28 % Kosteikkoa 2,5 ha, 3,6 % Täyttää maataloustuen ehdot Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitoksen Maanmittauslaitos lupanro 159/MML/10 326/MML/11 12

13 Pato ja vedensäätelylaitteisto Suojavyöhyke Luonnonhoito -pelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, Saarekkeet Kasvillisuusmosaiikki Avoimet ja loivat rannat 13

14 Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! 14

15 Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla (Lumo tuki) Pienkohteiden kunnostaminen 15

16 Kosteikkojen kunnostaminen 16

17 Vedenpinnan nosto Kosteikkojen kunnostaminen Niittäminen Kaivaminen 17

18 Vedenpinnan nosto Loiva pohjapato Patopengertä 18

19 Niittämällä Kohteena tiheät järvikorte, -ruoko ja - kaislakasvustot Tavoitteena kanavien ja lampareiden mutkitteleva verkosto Toteutetaan heinäelokuussa 19

20 Käytetään kohteissa missä vedenpinnan nostolla tai niitolla ei saada haluttua tulosta Kaivamalla Kaivettu maa-aines läjitetään Ympäröiville pelloille Läjitysalueille Riistapelto Pesimäsaarekkeiksi 20

21 Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja 21

22 Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro Lietekuoppa Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Rantakasvillisuus ja suojaa riistalle Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne Suomen riistakeskus 22

23 23

24 Kosteikkojen hoito Pienpetopyynti Raivaus Niitto Kosteikon hoitoon voi hakea rahoitusta Tuki monivaikutteisen kosteikon hoitoon LUMO tuki 24

25 Yhteistyöllä tuloksiin Luonnonhoito onnistuu hyvin yhteistyöllä maanomistajat metsästysseura kalastuskunta/osakaskunta tueksi asiantuntija-apua ja rahoitusta Riistakosteikko-opas kosteikoista kiinnostuneille. Käytännönläheistä tietoa vesilintuelinympäristöjen kunnostajalle Lisätietoa kosteikoista mm. Riistanhoito Riistakosteikot 25

26 Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Suomen riistakeskus

27 Tavoitteet Innostaa paikallisia toimijoita kotiseutunsa kosteikkojen hoitoon Esimerkkikohteet, mallisuunnitelmat Koulutustilaisuudet, tiedotus muista rahoitusmahdollisuuksista Rakentaa yhteistyöverkostoa ja toimintamallia sidosryhmien kanssa kosteikkojen kunnostamisen ja perustamisen edistämiseksi Lisätä vesilintujen elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta 27

28 Kotiseutukosteikot Ensimmäiset kohteet on toteutettu Pappilanluhta Lieksa Härmälä Sauvo Järvelä Salo Elinlampi Ilomantsi Peräsuo Pieksämäki Välitalo Pudasjärvi Isoahde Raasepori Hujansalo Heinola Koneet parhaillaan käynnissä Kiuruvedellä Lahnasen kosteikolla ja Kiteen Koposensuolla Kohteita valittuna 33 28

29 Ensimmäinen mallikohde toteutettiin yhteistyössä Lieksan kaupungin kanssa Pappilanluhta Suunnitelman teki Reijo Kotilainen Kaivutyöt kevättalvella 2011 Kuivuneen ja umpeenkasvaneen luhtaalueen keskelle noin hehtaarin kosteikkoalue parantaa koko 10 hehtaarin luhta-alueen arvoa elinympäristönä. Erinomainen koulutus- ja esittelykohde Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11 29

30 30

31 31

32 Härmälän kosteikko Varsinais-Suomen Sauvoon patoamalla perustettu 2,1 hehtaarin kosteikkoalue Suunnittelijana Timo Niemelä Kosteaa riistapeltopohjaa ja soistunutta metsämaata Padonrakennustyöt toteutettu kaksi viikkoa sitten Kosteikko saadaan täyteen vettä ensi keväänä 32

33 33

34 34

35 Vesi n. 35 cm tavoitetason alapuolella

36 Kuva: Mikko Koho

37 MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ 37

38 Kiitos! 38