PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Transkriptio

1 PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen

2 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi Kosteikon nimi Vähä-Komu Pinta-ala 18,5 ha Maakunta Oulu Kunta Pyhäjärvi Suomen riistakeskuksen alue Oulu Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen kyllä ei vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Keskipisteen N: Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN-koordinaatisto koordinaatit E: Kiinteistöt Kosteikko on yhden kiinteistön alueella (kuva 2). Kiinteistön haltijoina on 7 henkilöä Toimenpiteiden Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä tavoitteet (enintään ravinnonhankinta- ja levähdysalueita kolme tärkeintä) Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turv la vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä Edistää luonnon monimuotoisuutta Maanomistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän kyllä toimenpidesuunnitelman mukaisesti Alueen omistaja/omistajien Jouko Tikka, Pyhäjärvi yhteyshenkilö Kosteikkohankkeen toteuttaja Jouko Tikka, Pyhäjärvi (vastuu- ja yhteyshenkilö) Kosteikkosuunnittelu Suunnitteluun osallistuneet Rahoitusvastuu(t) Työmaan työnjohtaja Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen ei Suostumukset ovat liitteenä kyllä Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Kosteikon maanomistajat Risto Ruotoistenmäki, Seppo Ruotoistenmäki, Jouko Tikka ja Juha Tikka sekä riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja (Suomen riistakeskus, Oulu) Suomen riistakeskus: Kotiseutukosteikko Life hanke Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Kosteikon kunnostamisen ehdotuksen teki Jouko Tikka Pyhäjärveltä. Esiselvitys-vaiheen jälkeen pidettiin Juha Tikan ja S. Ruotoistenmäen kanssa yhteinen kartoitus- ja suunnittelupalaveri maastossa Tapaamisessa keskusteltiin mm. mallikosteikon toteuttamisen periaatteita ja kosteikon kunnostamisen lähtökohtia ja alustavia toimenpiteitä pidettiin kosteikolla maanomistajapalaveri, jossa olivat edellä mainittujen maaomistajien lisäksi myös kosteikon maanomistajat R. Ruotoistenmäki ja Jouko Tikka sekä H. Hepo-oja (kuva 5). Kosteikko kierrettiin ympäri ja keskusteluita käytiin etenkin kosteikon kunnostamisen toimenpiteistä, vedenpinnan tavoitekorkeudesta, veden ohjauksesta kosteikolle ja sieltä pois sekä muiden pääaltaan vieressä olevien kosteikkojen mahdollisista toimenpiteistä. ei 2

3 J. Siekkinen selvitti kosteikon pinnanmuotoja tasolasermittauksen avulla. Mittauksessa keskityttiin lähinnä patopenkereen korkeussuhteiden mittaukseen sekä kosteikon, ojien ja Väliojan vedenpintojen korkeussuhteisiin osa kosteikon maanomistajista sai tarkasteltaviksi vaaitusmittausten tulokset karttaesityksenä. Jatkosuunnittelua varten oli laadittu kaksi vedenpinnan tavoitekorkeutta, joista toinen vastasi kosteikolla ollut vedenpinnan korkeutta ja toinen 15 cm alempana olevaa tavoitekorkeutta. Kosteikon perustamisesta ja hoidosta käytiin lisäksi myös sähköposti- ja puhelinkeskusteluita lähinnä Jouko Tikan ja Juha Tikan kanssa. Maanomistajat saivat tarkistettavaksi päivätyn suunnitelman, Toimenpidesuunnitelman hyväksyntää varten lähetettiin samalla maanomistajan suostumus kosteikon toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti. Sähköpostiviestien pohjalta tehtiin täydennyksiä ja liitettiin kuvat päivättyyn versioon. Maanomistajan edustajan allekirjoitettu suostumus saatiin sähköpostilla skannattuna, jonka J. Siekkinen allekirjoitti ja liitti oheen. Suostumus saatiin myöhemmin myös kirjepostina. Vastuu patorakenteista Kosteikon maanomistajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet merkittävästi omalta osaltaan hankkeen toteuttamista koko suunnitteluprosessin ajan. Heidän toiveet on huomioitu toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatilassa Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy maanomistajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon toteuttaminen suunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia lähiympäristön kuivatustilassa Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Komun järven valuma-alueen hoitosuunnitelma 2011 Kosteikko kuuluu suunnittelualueeseen Lisätietoja Alueen käytön historia Suunnittelualueena on Vähä-Komun kosteikkoalue, jonka historiaan liittyy 1900-luvun alkupuolen rakennuslevyteollisuutta. Alueen läpi virtasi alun perin muutaman metrin levyinen Komunpuro, joka muuttui leveämmäksi Välijoeksi ja siihen liittyi ilmeisesti myös pieni vesialue. Alueen teollinen toiminta alkoi luvulla, jolloin alettiin kaivaa hienojakoista maata sen ajan tekniikalla. Maa-aines, ns. piimaa kuljetettiin mm. kapeilla raiteilla kulkeneilla pienillä vaunuilla. Maa kuivattiin alueen vieressä olevassa kuivaamossa ja siitä puristettiin aaltomaista rakennuslevyä. Piimaan kaivuun yhteydessä maata kaivettiin yli 20 ha:n alalta. Pintamaata kasattiin lähinnä eteläpohjoissuuntaisiksi maapenkoiksi ja kosteikon ympäri kiertäväksi penkereeksi. Kaakosta virtaava Komunpuro ohjattiin kaivetulla kanavalla kosteikon eteläpuolitse ja se yhtyi alkuperäiseen uomaan länsipuolella. Siitä länteen päin virtavesi on leveämpi ja se on merkitty karttoihin Välijoeksi. Penkereen sisäpuolella entisen Välijoen uomaa syvennettiin n. 10 m leveäksi kanavaksi (syvyys nykyisin 2-2,5 m), jolloin muuta osaa pystyttiin pitämään kuivana. Kanavaan kertynyt vesi ohjautui länsipäähän, jossa pienen pumppaamon avulla vesi pumpattiin kosteikolta takaisin Välijokeen. Piimaata kaivettiin myös kosteikon etelä- ja pohjoispuolella, jonka metsittyneillä alueilla kaivuumaakuoppia ja maapenkkoja on edelleen hyvin nähtävissä. Komujärven kunnostushankkeen kytkeytyminen Pyhäjärven kaupungilla on hanke Komujärven ja valuma-alueen kunnostamiseksi. Vähä-Komun suunnittelun aikana selvitettiin mahdollisuutta kääntää kosteikon eteläpuolelle kaivettu kanava kokonaan Vähä-Komulle. Esiselvityksen jälkeen kanavan kääntämisestä luovuttiin, koska Komujärven hankkeen suunnitelmat olivat lausunnolla marraskuussa 2011 ja rahoitusta haetaan sen suunnitelman toimenpiteille. Tulevaisuudessa Komunpuron vesien ohjaaminen kokonaan Vähä-Komulle on kuitenkin mahdollista. Lisäksi se olisi vesiensuojelun kannalta tärkeää, koska Komunpuron valuma-alueella on satojen hehtaarien ojitusalueet. Myös Vähä-Komun kosteikon näkökulmasta vesien ohjaaminen olisi hyödyllistä. 3

4 Suunnitelman kartat, piirustukset ja taulukot Laadittu Yleissijaintikartta kuva 1 Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 2 Valuma-alue peruskartalla kuva 3 Ilmakuva/väärävärikuva kuva 4 Kosteikon topografia kuva 6 Lisätieto Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 10 Kosteikon veden syvyysluokat selostettu kappaleessa 3, kohdassa Vesialueiden pintaalat ja syvyydet Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus selostettu kappaleessa 3, kohdassa Patolaitteet ja patopenkereet Patolaitteen rakenne kuvat 11 ja 14 Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus Toimenpiteiden kustannusarvio taulukko 1 Kuva 1. Pyhäjärven Vähä-Komun kosteikon sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 4

5 Välijoki/Komunpuro: Mäkiöisten osakaskunta yhteiset vedet VÄHÄ-KOMU: 7 kiinteistönomistajaa Kuva 2. Vähä-Komun kiinteistötiedot. Kiinteistön omistaa Vähä-Komu niminen metsäyhtymä, jossa maanomistajina on seitselmän henkilöä,. Pohjakartatta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 5

6 2 Alueen nykytila Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta n. 152 mmpy kuva 2 (korkeuskäyrät ja niiden arvot) Valuma-alueen laajuus Kohteen vaaitus ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella Kosteikko on eristetty ympäristöstään reunapenkereellä. Pengerretylle alueelle on tullut vettä tulvakaudella jonkin verran kosteikon itäpuolelta virtaavasta Komunpurosta, koska kosteikon reunapenkereessä on ollut aukko. Lisäksi vesitaloutta on ylläpitänyt lumien sulamisvedet ja sadevesi. Samaan kohtaan on suunniteltu pohjakynnys, johon tulisi vettä Komunpurosta tulvakauden aikana muutaman päivän ajan. Tämä täyttäisi kosteikon tavoitevedenpintaan, jos vedenpinta on vajennut. Kosteikon suhteelliset korkeudet kuvassa 6. Mittaukset: Juha Siekkinen, Kosteikon itäpuolella (Komunpuron valuma-alueella) on laajat metsä- ja suoalueet, joissa on tehty mittavia ojituksia. Näillä alueilla tehdään lähivuosina kunnostusojituksia ainakin useiden kymmenien hehtaarien alueella. Metsäojitukset kuormittavat alla olevia virtavesiä. Komunpuron valuma-alueella on ojitusalueita n ha ja nämä vedet laskevat Komunpuroon ja edelleen Välijokeen. Kosteikon kohdalla Komunpuro muuttuu Välijoeksi. Välijoki laskee n. 3 km:n päässä olevaan Komujärveen. Kohde on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, joka on syntynyt 1900-luvun alkupuolen ns. piimaan kaivuusta (ks. alueen historiaa kappaleessa 1). Toiminnan loputtua kosteikko täyttyi vedellä ja on säilynyt sellaisena nykypäiviin saakka (kuvat 7-9). Kosteikon länsi- ja keskiosalla on lähinnä pohjois-eteläsuuntaisia kaivuumaapenkkoja, joiden leveys vaihtelee muutamasta metristä kymmeneen metriin. Niiden väliin jää kaivuualueita, joiden leveys on 5-15 m ja syvyys n. 0,7-2 m. Itäpuoliskolla on vähemmän kaivuumaapenkkoja ja siellä onkin ollut viime vuosina laajempia yhtenäisiä vesialueita. Veden syvyys itäosalla on yleisesti n. 1 m:n molemmin puolin. Reunaosat nousevat koko alueella vähitellen ylemmäksi ennen reunapengertä. Eteläreunalla penkereen sisäreunan vierellä kiertää lähes koko matkalla 5 m leveä hieman syvempi oja. Kosteikon keskiosassa on itä-länsisuuntainen kanava, jonka leveys on n ja syvyys 2-2,5 m (kuva 9). Kanava on kaivettu niille kohdin, jossa Komunpuro/Välijoki virtasi luonnontilassa ollessaan. Kosteikon ympäri kiertää koko matkalla kaivuumaista kasattu maapenger, jolla on kasvanut hyvin tiheä läpimitaltaan 5-15 (20) cm lehtipuusto. Patoturvallisuuden ja kosteikon kunnostamisen vuoksi puusto on poistettu lokakuussa 2011 ja se on kuljetettu pois kokopuuna edelleen haketettavaksi bioenergiaksi. Piimaan oton ja veden pumppaamisen päättymisen jälkeen kaivuualue täyttyi vedellä ja kasvillisuus alkoi vallata alaa. Jossain vaiheessa tulvien aikana itä- ja länsipään penkereisiin tuli veden kuluttavan vaikutuksen myötä sortumia. Itäpäässä Komunpuron tulviessa vesi pääsi virtaamaan reunapenkereeseen tulleen kapean sortuman kautta kosteikolle (kuva 12). Keväällä tulvan aikana Komunpuron vesipinta on noussut noin metrillä. Se on täyttänyt kosteikon ääriään myöten täyteen siten, että ylimääräinen vesi on virrannut pois useista kohdin pohjoisen reunapenkereen yli sen pohjoispuolella sijaitsevaan ojaan. Altaan täyttyessä länsipäähän on tullut myös pieni sortuma, josta vesi on päässyt virtaamaan pois myös kesän kuivimpaan aikaan. Nämä kaikki vedet virtasivat takaisin Välijokeen. Kesän matalimman veden aikana kosteikon vesipinta on ollut n cm Komunpuron pintaa ylempänä. Tuossa vaiheessa kosteikon vesitilanne on ollut jo melko huono. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa kosteikon Lisätiedot tai tietolähde perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 500 m:n etäisyydellä kyllä ei Lähde: sähköpostiviesti suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6

7 EU:n direktiivilajeja kyllä ei Viitasammakolle alue epäedullinen, koska rantojen matalat vesialueet kuivuvat alavedenkorkeuden aikaan (sammakkokartoitusta ei ole tehty) Suojelualue alle 500 m kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto etäisyydellä Metsälain erityisen tärkeät kyllä ei elinympäristöt Virkistyskäyttöä tai kyllä ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Muinaisjäännöksiä alle 200 kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto m etäisyydellä Pohjavesialue kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi - verkkosivusto Muita erityispiirteitä kyllä ei Kosteikon nykytilan suurin ongelma on se, että tulvan laskiessa vesi pääsee virtaamaan pois kosteikolta itäpään tulouoman kautta takaisin Komunpuroon. Tämä johtaa vedenpinnan alenemiseen ainakin puolella metrillä, mikä aiheuttaa kosteikon kuivumiseen kesän aikana. Tilanne on monien kosteikkolajien kannalta haitallista. Kevään tulvaa lukuun ottamatta Komunpurossa vesi ei nouse riittävän korkealle ja siksi vettä ei pääse virtaamaan kosteikolle vähentämään vedenpinnan vaihtelua. Kosteikon kunnostamisen tarkoituksena on estää veden pinnan lasku kesän aikana. Tärkeimmät luontoarvot Luontokartoitus tehty Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto kyllä ei Kosteikolla ei ole tehty varsinaista kasvisto- ja kasvillisuuskartoitusta, vaan niitä on selvitetty muun suunnittelun yhteydessä. Koko kosteikon alueella sarakasvillisuus on yleistä muodostaen melko laajoja saraluhtia matalan veden alueille. Saraikossa on pullosaraa (Carex rostrata), vesisaraa (Carex aquatilis) ja viiltosaraa (Carex acuta). Kuivemmilla maa-alueilla (reunapenkereen lähellä ja kaivuumaapenkoilla) on myös sara- ja ruoholuhtaa. Ruohoja heinäkasvillisuudessa tyypillisiä ovat etenkin kurjenjalka (Potentilla palustris) ja kastikat (Calamagrostis sp.) Reunapenkereellä ja kaivuumaapenkoilla on kasvanut tai kasvaa tiheästi puustoa ja pensaikkoa. Puusto on lähinnä läpimitaltaan 5-15 cm koivikkoa ja pensaikko pajukkoa ja pientä koivua. Linnusto kyllä ei Kosteikolla on tehty vesilintujen kartoitusta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden mukaan. Kosteikolla on kaksi vakiopistettä, joilta vesilinnut laskettiin neljä kertaa v. 2011: keväällä kaksi parilaskentaa, kesällä poikuelaskenta ja elokuun alussa loppukesän laskenta. Parilaskennassa havaittiin heinäsorsia, taveja, telkkiä, haapanoita, mustakurkku-uikkuja ja sotkia. Muista lajeista todettiin joutsenia ja kurkia. Loppukesän laskennassa : 1 heinäsorsa ja 2 tavia Kartoitukset: Juha Tikka Muu eläimistö kyllä ei Jouko Tikan ja Juha Tikan mukaan Vähä-Komussa on ollut ainakin haukea ja särkeä. Kosteikon kunnostamisen yhteydessä kalastoa jää kosteikolle ja sitä voi tulla myöhemminkin pohjapatojen kautta. Lisätiedot 7

8 Vähä-Komun kosteikkoalue Komunpuron valuma-alue (n ha) Kuva 3. Vähä-Komun alueen hydrologiaa. Komunpuron valuma-alueen laajuus on n ha. Valumaalueen vedet eivät virtaa Vähä-Komun kosteikon kautta, vaan sen eteläpuolelle kaivetun kanavan kautta. Valuma-aluetiedot: Paikkatietoikkuna.fi -verkkosivusto (tiedot haettu Internetistä , viivapiirrokset: J. Siekkinen). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 8

9 Vähä-Komu (18,3 ha) Läntinen kosteikko (0,2 ha) Välijoki Komunpuro Kuva 4. Vähä-Komun kosteikkoalueeseen kuuluvat Vähä-Komun kosteikko ja sen länsipuolella oleva pieni Läntinen kosteikko.. Pohjakartta (väärävärikuva v:lta 2010) Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. Kuva 5 Vähä-Komun kosteikon osallistavaa suunnittelua. Kosteikon suunnitteluun on osallistunut useita henkilöitä, minkä ansiosta kosteikon eri toimenpiteiden vaihtoehtoja ja toteuttamismahdollisuuksia on pohdittu eri näkökulmista. Maanomistajien kanssa kosteikolla on käyty kahdesti, ja Jälkimmäisellä kerralla maastosuunnittelussa mukana olivat Suomen riistakeskuksesta riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja (vas), kosteikon patopenkereiden puuston hakkuun tehnyt kaivinkoneen kuljettaja Henri Laitila sekä kosteikon maanomistajat Risto Ruotoistenmäki, Juha Tikka ja Jouko Tikka. Lisäksi mukana oli osan aikaa Seppo Ruotoistenmäki (kuva J. Siekkinen/ ). 9

10 Lyhenteet: P = penkereen yläreuna M = metsämaan pinta OJ VP = ojan vesipinta VP = vesipinta KO = kosteikon vesipinta KA POHJA = kanavan pohja Kuva 6. Vähä-Komun kosteikon topografia. Mittaukset on tehty , jolloin 0-tasoksi on valittu Vähä-Komun tavoitevedenpinta. Muut arvot ovat vertailuarvoja tähän tasoon. Mittauspiste on luvun etumerkin kohdalla oleva punainen ympyrä. Arvot ovat cm:nä ja etumerkki osoittaa, että tason suhteessa tavoitekorkeuteen. Numeron jälkeen oleva kirjainlyhennys osoittaa mistä pinnasta mittaus on tehty. Mittausten perusteella kosteikon itäpuolella, suunnitellun tulokynnyksen lähellä Komunpuron vedenpinta on 51 cm alempana kuin kosteikon tavoitevedenpinta. Lisäksi pohjoispuolen pengertä on korotettava monesta kohdin niin, että sen yläreuna on n. 50 cm korkeammalla kuin tavoitekorkeus. Kosteikon vesipinnan taso oli n. -30 cm alempana kuin tavoitepinta. Pohjakartta (ortoilmakuva v:lta 2010) Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 10

11 Kuva 7. Vähä-Komun kosteikkoalue. Ylhäällä: Vähä-Komun kosteikkoalueen keski- ja itäosa on melko avointa aluetta. Vesialueen kaivuumaapenkkoja on vähän ja ne ovat matalia, jonka vuoksi niillä kasvaa vain paju- ja koivupensaikkoa. Kuvattu eteläpuolen penkereen keskikohdalta ja kuvan etualan puusto on penkereen reunapuustoa. Alhaalla: Vähä-Komun länsiosalla kosteikon kaivuumaapenkat ovat laajempia ja korkeampia ja niillä kasvaa mm. läpimitaltaan cm koivua. Kuvattu eteläpuolen penkereeltä, jolla Juha Tikka (vas.) ja Seppo Ruotoistenmäki seisovat. Kuvat: J. Siekkinen/

12 Kuva 8. Patoturvallisuutta lisätty poistamalla puusto penkereiltä. Ylhäällä: Vähä-Komun kaakkoispuolelta tuleva Komunpuro on käännetty kaivetulla kanavalla kosteikon eteläpuolelle. Kuvauspaikkana on kosteikon kaakkoiskulma, jossa puro kääntyy kaivettuun kanavaan varrella. Komunpuron kanavan pohjoisreunan ja penkereen muun osan puusto on poistettu loka-marraskuussa Alhaalla: penkereiden puuston helpottaa myös merkittävästi sen huoltotöitä ja riistapeltojen hoitoa. Kuvat: J. Siekkinen/

13 Kuva 9. Vähä-Komun kosteikkoalue. Ylhäällä: Kuvattu pohjoisreunan penkereen länsiosalla länteen. Kosteikkoa ympäröivät penkereet olivat tiheäpuustoisia ennen syksyllä 2011 tehtyä puuston poistoa. Kuvan vasemmassa reunassa kosteikko tulvakorkeudessa. Oikeassa reunassa oleva kaivettu, leveä oja säilyy nykytilassa ja sitä kunnostetaan muutamin paikoin. Vähä- Komun katastrofikynnyksen tulvavedet virtaavat tulevat tähän ojaan. Keskellä: Kuvattu Vähä-Komun keskikanavan länsiosassa itään. Kanavan kaivuumaat on kasattu lähinnä eteläreunalle (kuvassa oikealle), jossa kasvaa runsaasti puustoa ja pensaikkoa. Tavoitevedenpinta tulisi olemaan kuvausaikaan ( ) verrattuna n. 45 cm korkeammalla, joten kaivuumaapenkat jäisivät vedenpinnan yläpuolelle muodostaen saaria. Maanomistajat ovat suunnitelleet raivaavansa tämänkin alueen puustoa metsurityönä. Alhaalla: Kuvattu Vähä-Komun keskikanavan keskiosassa itään, jossa kaivuumaita ei ole paljoa enää näkyvissä. Kasvillisuustyyppinä vallitsevat laajat saraluhdat. Tavoitevedenpinta tulisi olemaan kuvausaikaan ( ) verrattuna n. 45 cm korkeammalla. Tällöin saraikot olisivat cm syvyisessä vedessä. Kuvat J. Siekkinen/27.4. ja

14 3 Toimenpidealueet ja toimenpiteet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti KOSTEIKON PERUSTAMINEN Kosteikko perustetaan Toimenpide Puuston poisto TIIVISTELMÄ TÄRKEIMMISTÄ TOIMENPITEISTÄ patoamalla tehdään 2 kosteikkoa: Vähä-Komu ja Läntinen kosteikko Molempia kosteikkoja ympäröiviltä penkereiltä puuston poisto kaivamalla Vähä-Komulla pohjoispuolen reunapenkereen korotus Vähä-Komun vedenpinta vakiinnutetaan keskivedentasolle, jonka korkeus on todettu maastossa. Läntisen kosteikon vedenpinta jää hieman alemmalle tasolle. Veden ohjaus kosteikolle: Vähä-Komulle ohjataan osa Komunpuron tulvavedestä pohjakynnyksellä. Läntiselle kosteikolle rumpuputken avulla esim. Vähä-Komulta. Veden ohjaus kosteikolta: Vähä-Komulla pohjakynnyksen kautta Välijokeen, katastrofikynnys pohjoisreunalle, tyhjennys munkkipadolla. Läntisellä kosteikolla pohjakynnyksen kautta Välijokeen, tyhjennys putkella. Toimenpiteen tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Tavoite Penkereiltä kaikki puusto on poistettu tai poistetaan patoturvallisuuden varmistamiseksi. Avoimuuden lisäämisestä hyötyvät myös vesilinnut. Lisäksi kosteikon penkereen ja riistapeltojen huoltotyöt helpottuvat merkittävästi. Vähä-Komu Penkereiden puusto on poistettu konetyönä ja kokopuukorjuuna 10/2011 ja se on kuljetettu pois 11/2011. Puustoa poistetaan myöhemmin myös kosteikkoalueen länsiosan runsaspuustoisimmilta paikoilta metsurityönä talven aikana ja se ajetaan pois moottorikelkalla. Pensaikkoa raivataan enintään vain paikoin. Patolaitteet ja patopenkereet Läntinen kosteikko Puusto poistetaan konetyönä talvella 2011/2012. Tavoite Vakiinnuttaa Vähä-Komun vedenpinnan taso keskivedentasolle. Toimenpiteellä estetään nykyisin esiintyvä vedenpinnan aleneminen kesän aikana useilla kymmenillä cm:llä, mikä on haitallinen matalassa vedessä ja avovedessä eläville vesilinnuille ja muulle kosteikkolajistolle. Lisäksi patoamalla voidaan perustaa kokonaan uusi Läntinen kosteikko. Patolaitteet vaativat vähän huoltoa. Vähä-Komu Veden ohjaus kosteikolle on suunniteltu itäosaan lähelle Komunpuroa. Purossa on jyrkkä kulma sen tullessa kosteikon penkereen viereen (kuva 12). Tulvan aikana puron pinta nousee n cm, jolloin osa tulvavedestä voidaan ohjata Vähä- Komulle. Virtaamien määrää ja niiden mitoituksen vaikutusta patolaitteiden mitoitukseen ei ole laskettu, koska pohjapadon aukon koko ja alareunan taso säätelee veden tulon kosteikolle. Lähtöpadon mitoitus on sama ja lisäksi kosteikolle on suunniteltu varalta ns. katastrofikynnys. Komunpuron tulvavirtaamasta päätyy kosteikolle ilmeisesti vain alle 10 %, koska purouoman pohja on n. metrin alempana kuin kosteikon tavoitepinta ja leveys on n. kuusi metriä. Jonkin verran vettä tulee kosteikolle sateen ja lumen sulamisvesien myötä. Veden ohjaus kosteikolle tehdään kiviverhoillulla pohjakynnyksellä, johon asennetaan lankusta tehty tiivisteseinä (kuva ). Se tehdään kyllästetyistä ponttilankuista, jotka painetaan kaivinkoneella yksitellen pystysuoraan patopenkereeseen. Tiivisteseinässä on aukko, johon asennetaan settilankut tulvaveden ohjaamista varten. Aukon alareuna tehdään tavoitekorkeuteen nähden -20 cm, jotta vettä voidaan ohjata riittävästi kosteikolle tulvan aikana. Kiviverhoilu tehdään louheella. Settilankut tehdään tiivisteseinän molemmin puolin veden tuloa varten ja tulvan laskettua veden virtaamisen estämiseksi pois kosteikolta. Veden ohjaus kosteikolta tehdään länsipäähän lähelle Välijokea. Rakenne on kuten 14

15 kuin tulopuolella, mutta settilankut asennetaan vain tiivisteseinän kosteikon puoleiselle osalle. Vähä-Komun optimaalinen vedenpinnan korkeus arvioidaan kesällä 2012, kun puusto on poistettu ja veden tavoitekorkeus saavutettu. Tämän vuoksi pohjakynnyksen aukon alareuna tehdään tavoitekorkeuteen nähden tasoon - 20 cm ja yläreuna +25 cm. Pohjakynnys on suunniteltu n. 15 m Välijoesta pohjoiseen, jolloin veden ohjaus Välijokeen tehdään kaarevan, louheella verhoillun uoman avulla. Tällainen uoma on luonnonmukaisen näköinen. Pohjakynnys tehdään sellaiseksi, että sen yli voi ajaa traktorilla kosteikon huoltotöihin. Tällöin tiivisteseinä tehdään kosteikon puoleiselle reunalle ja pohjakynnyksen louhekerroksesta vahva. Kosteikon tyhjennystä varten (noin 4-6 v välein) asennetaan munkkipato. Se tulisi lähtökynnyksen lähelle ja sen eteläpuolelle. Veden ohjaus tulisi samaan kiviverhoiltuun uomaan. Veden säätelyn varmistamiseksi tehdään ns. katastrofikynnys (tulvakynnys) pohjoisen reunapenkereen länsiosaan. Se voidaan tehdä jo nykyisin sopivassa tasossa olevaan penkereen kohtaan, jonka pinta on tiivistynyt ja kasvillisuuden peittämä. Kynnyksen taso on +30 cm tämän suunnitelman veden tavoitekorkeuteen. Vesi voi virrata penkereen yli pohjoispuolella olevaan ojaan. Patopenkereet ovat pääosin hyvässä kunnossa ja riittävän korkeita. Pohjoista reunapengertä korotetaan monista kohdin siten, että sen yläreuna on cm tämän suunnitelman veden tavoitepintaa korkeammalla. Penkereen harjan leveys tehdään 4 m leveäksi, jotta sitä voi ajaa traktorilla huoltotöitä ja riistapellon hoitoa varten. Tarvittava maa-aines otetaan vierestä kosteikon puolelta. Eteläpuolen reunapenger on riittävän korkea, mutta se tasoitetaan traktorilla ajettavaksi ja kannot poistetaan koneniiton helpottamiseksi. Länsireunan pengertä korotetaan paikoin. Läntinen kosteikko Veden ohjaus kosteikolle voidaan tehdä kahdesta eri suunnasta. Toinen mahdollisuus on tehdä se Vähä-Komulta ohjaamalla vesi patopenkereeseen asennetun rumpuputken kautta. Rumpuputkeen laitetaan säätömahdollisuus, koska Vähä-Komun vedenpinnan taso voi vaihdella. Toinen mahdollisuus on ohjata vesi kosteikolle sen länsipuolella olevasta laskeutusaltaasta. Laskeutusaltaan veden ohjaamisesta kosteikolle selvitetään erikseen sen huollosta vastaavan tahon kanssa. Veden ohjaus kosteikolta tehdään pienen kiviverhoillun pohjakynnyksen kautta. Kynnykseen ei laiteta tiivisteseinää. Kosteikon pinta-ala on pieni, minkä vuoksi sille tuleva vesimäärä on vähäinen, vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä kiviverhoilun avulla eikä erillistä katastrofikynnystä tarvita. Tyhjennystä varten patopenkereeseen asennetaan tyhjennysputki. Patopenkereet ovat valmiina. Vähä-Komun lähtöuoman teon yhteydessä muodostuu myös ainoa puuttuva penger, jota vahvistetaan. Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Kosteikon muut kaivuutyöt Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesialueiden pintaalat ja syvyydet Toimenpiteet eivät vaikuta ympäröivien kiinteistöjen kuivatustilanteeseen. Lyhyet tulo- ja lähtöuomat sijaitsevat nykyisissä patopenkereissä tai kosteikkoa kiertävissä ojissa. Komunpuroa tai Välijokea ei kaiveta. Vähä-Komulla kaivetaan pohjoisen patopenkereen kosteikon puoleiseen reunaan kapea kanava veden virtauksen tehostamiseksi reuna-alueella. Läntisellä kosteikolla tehdään pohjan muotoa parantavia kaivuutöitä. Koillisosaan tehdään 2-3 riistapellon peruskunnostustyöt kasaamalla maata. Kevätkutuisten kalojen kulku on varmistettu, koska ne voivat uida etenkin keväällä kosteikon ja Komunpuron/Välijoen välillä pohjakynnysten kautta. Toisaalta kaloja ei tarvitsisi olla kosteikolla lainkaan, koska ne kilpailevat ravinnosta vesilintujen kanssa. Vähä-Komu (18,3 ha) + Läntinen kosteikko (0,2 ha) = 18,5 ha, josta arvioituna: alle 20 cm:n syvyistä vettä 2 ha (11 %) cm:n syvyistä vettä 7 ha (38 %) cm syvyistä vettä 9 ha (49 %) kuivan maan saarekkeet kosteikon vesialueella 0,5 ha (3 %). Jos vedenpintaa nostetaan 10 cm, vesialueen pinta-ala lisääntyy vain vähän, koska vesi ulottuu tavoitekorkeudella penkereeseen tai sen lähelle. Pinta-ala lisääntyisi lähinnä itäosan kuivien alueiden ja vesialueen kuivan maan saarekkeiden jäädessä veden alle. Avoveden osuus lisääntyisi vähän. 15

16 Katastrofikynnys (tulvakynnys) Patopenkereen korotus cm:llä (violetti viiva) Ympärysojan kaivuu nykyisen ojan kohdalle, kaivuumaat patopenkereeseen (valkoinen viiva) Patopenkereen korotus cm:llä (keltainen viiva) Telkänpönttö (3 kpl) Riistapelto (2-3 paikkaa) POHJAPATO: veden ohjaus pois kosteikolta Välijokeen Pienpetoloukku (2 kpl) Patopenkereen tasoitus (ei korotustarvetta) sekä kantojen poisto POHJAPATO: veden ohjaus kosteikolle Komunpurosta Kuva 10. Vähä-Komun kosteikon kunnostamisen toimenpiteet. Kosteikon merkittävimmät toimenpiteet keskittyvät veden ohjaukseen kosteikolle ja sen poistoon kosteikolta liittyviin rakenteisiin sekä nykyisten patopenkereiden vahvistamiseen ja kohentamiseen. Puuston poistoalueita ei ole merkitty, mutta ne on kuvattu kappaleessa 3. Läntiselle kosteikolle ohjataan vesi joko sen länsipuolella olevasta laskeutusaltaasta tai Vähä-Komulta. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 16

17 Kuva 11. Vähä-Komun kosteikon pohjapadot. Yläkuva: Vähä-Komun pohjapadon pitkittäisleikkaus. Kuvan mukainen rakenne tehdään veden ohjaukseen pois Vähä-Komun länsireunalla. Tiivisteseinä asennetaan patopenkereen kosteikon puoleiselle osalle. Patopenkereen kohdalle laitetaan vahva kivilouhekerros, jotta sen yli voi ajaa traktorilla. Alakuva: Vähä-Komun pohjapadon tiivisteseinä. Tulopadon tiivisteseinän aukko on 4 m leveä ja tiivisteseinän leveys cm. Aukko varustetaan kahdella settilankkusysteemillä, joilla säädellään tulvaveden tuloa kosteikolle ja estetään se virtaaminen pois kosteikolta. Lähtöpadossa rakenne on samanlainen, mutta siinä on vain yksi settilankkusysteemi. 17

18 Kuva 12. Penkereen sortumasta vettä kosteikolle. Vähä-Komun itäpäässä, Komunpuron mutkassa on ollut penkereessä sortuma, josta vesi on päässyt kosteikolle (vasemmalle). Tulvalla vettä on virrannut 3-4 m leveästä aukosta. Tulvan laskettua vesi virtasi takaisin Komunpuroon. Kuvat: J. Siekkinen/ Kuva 13. Pohjapato tiivisteseinällä ja verhoilu kivilouheella. Pyhäjärvellä sijaitseva Parkkimajoki laskee Pyhäjärveen ja joen suulle on tehty kolme kappaletta oheisen kuvan mukaista pohjapatoa. Kuvassa on eteläisin näistä padoista. Yläkuvassa erottuu padon harjalle kiinnitetty teräksinen u-rauta, mutta Vähä-Komulla se korvataan vaakasuoraan asennettavilla lankuilla, jotka sitovat ponttilankut toisiinsa. Tiivisteseinä ulotetaan ainakin metrin verran rantapenkkaan. Alakuva: Kivilouhe parantaa hienojakoisen maa-aineksen pysymistä paikoillaan ja kasvillisuuden juurtumista. Jos sekaan lisätään pyöreätä kiveä, rakenne on entistä luonnonmukaisemman näköinen. Runsaan veden aikaan kalat voivat uida pohjapadon aukon kautta. Kuvat: J.Siekkinen/

19 Vähä-Komun munkkikaivo Runkoputken seinämävahvuus 8 mm Runkoputken halkaisija 45 cm Lukittava muoviumpikansi Runkoputken korkeus 250 cm Settilankut, säätömahdollisuus cm (kosteikon tyhjennysmahdollisuus Tuloyhde: rumpuputki 315/275 x 3 m SN8 Poistoyhde: rumpuputki 315/275 x 9 m SN8 jatkoholkilla Veden ohjaus pohjapadolle tehtyyn uomaan ja edelleen Välijokeen Kuva 14. Vähä-Komun munkkikaivo. Munkkikaivo asennetaan Vähä-Komun länsireunaan, lähelle pohjapatoa. Sen avulla kosteikko voidaan tyhjentää muutaman vuoden välein kesannointia varten. Kaivon materiaali hankitaan irtotavara ja tehdään valmiiksi kosteikon maanomistajien talkootyönä. Kaaviopiirros Mikko Alhainen/Suomen riistakeskus, mitoitustiedot Juha Tikka. 4 Hankkeen haittojen arviointi Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jonka seurauksena öljyä valuu Komunpuroon tai Väliojaan Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku. 5 Seurannat, riistanhoito ja metsästys Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. 19

20 Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv ) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannan avulla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Metsästysoikeuden haltijat pitävät kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana ( ) aikana saadusta vesilintusaaliista vuoden 2015 loppuun saakka. Seurannassa kirjataan saadun saaliin lukumäärä lajeittain. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Riistapelto Ruokailualue Tehdään pohjoisen reunapenkereen itäpuoliskolle. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat 6 Viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti kyllä ei hankkeen opastetaulu sovitaan maanomistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Lähialueella ei asukkaita Ilmoitus alueelliseen elykeskukseen Muu taho kyllä ei kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Komujärven kunnostushanke projekti, n. 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta 7 Toimenpiteet ja kustannukset Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja mahdollisesti hakattava puutavara. 20