PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen

2 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi Kosteikon nimi Vähä-Komu Pinta-ala 18,5 ha Maakunta Oulu Kunta Pyhäjärvi Suomen riistakeskuksen alue Oulu Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen kyllä ei vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Keskipisteen N: Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN-koordinaatisto koordinaatit E: Kiinteistöt Kosteikko on yhden kiinteistön alueella (kuva 2). Kiinteistön haltijoina on 7 henkilöä Toimenpiteiden Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä tavoitteet (enintään ravinnonhankinta- ja levähdysalueita kolme tärkeintä) Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turv la vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä Edistää luonnon monimuotoisuutta Maanomistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän kyllä toimenpidesuunnitelman mukaisesti Alueen omistaja/omistajien Jouko Tikka, Pyhäjärvi yhteyshenkilö Kosteikkohankkeen toteuttaja Jouko Tikka, Pyhäjärvi (vastuu- ja yhteyshenkilö) Kosteikkosuunnittelu Suunnitteluun osallistuneet Rahoitusvastuu(t) Työmaan työnjohtaja Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen ei Suostumukset ovat liitteenä kyllä Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Kosteikon maanomistajat Risto Ruotoistenmäki, Seppo Ruotoistenmäki, Jouko Tikka ja Juha Tikka sekä riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja (Suomen riistakeskus, Oulu) Suomen riistakeskus: Kotiseutukosteikko Life hanke Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Kosteikon kunnostamisen ehdotuksen teki Jouko Tikka Pyhäjärveltä. Esiselvitys-vaiheen jälkeen pidettiin Juha Tikan ja S. Ruotoistenmäen kanssa yhteinen kartoitus- ja suunnittelupalaveri maastossa Tapaamisessa keskusteltiin mm. mallikosteikon toteuttamisen periaatteita ja kosteikon kunnostamisen lähtökohtia ja alustavia toimenpiteitä pidettiin kosteikolla maanomistajapalaveri, jossa olivat edellä mainittujen maaomistajien lisäksi myös kosteikon maanomistajat R. Ruotoistenmäki ja Jouko Tikka sekä H. Hepo-oja (kuva 5). Kosteikko kierrettiin ympäri ja keskusteluita käytiin etenkin kosteikon kunnostamisen toimenpiteistä, vedenpinnan tavoitekorkeudesta, veden ohjauksesta kosteikolle ja sieltä pois sekä muiden pääaltaan vieressä olevien kosteikkojen mahdollisista toimenpiteistä. ei 2

3 J. Siekkinen selvitti kosteikon pinnanmuotoja tasolasermittauksen avulla. Mittauksessa keskityttiin lähinnä patopenkereen korkeussuhteiden mittaukseen sekä kosteikon, ojien ja Väliojan vedenpintojen korkeussuhteisiin osa kosteikon maanomistajista sai tarkasteltaviksi vaaitusmittausten tulokset karttaesityksenä. Jatkosuunnittelua varten oli laadittu kaksi vedenpinnan tavoitekorkeutta, joista toinen vastasi kosteikolla ollut vedenpinnan korkeutta ja toinen 15 cm alempana olevaa tavoitekorkeutta. Kosteikon perustamisesta ja hoidosta käytiin lisäksi myös sähköposti- ja puhelinkeskusteluita lähinnä Jouko Tikan ja Juha Tikan kanssa. Maanomistajat saivat tarkistettavaksi päivätyn suunnitelman, Toimenpidesuunnitelman hyväksyntää varten lähetettiin samalla maanomistajan suostumus kosteikon toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti. Sähköpostiviestien pohjalta tehtiin täydennyksiä ja liitettiin kuvat päivättyyn versioon. Maanomistajan edustajan allekirjoitettu suostumus saatiin sähköpostilla skannattuna, jonka J. Siekkinen allekirjoitti ja liitti oheen. Suostumus saatiin myöhemmin myös kirjepostina. Vastuu patorakenteista Kosteikon maanomistajat ovat olleet aktiivisia ja edistäneet merkittävästi omalta osaltaan hankkeen toteuttamista koko suunnitteluprosessin ajan. Heidän toiveet on huomioitu toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatilassa Vastuu kosteikon patorakenteiden ylläpidosta ja alueen hoidosta siirtyy maanomistajalle kosteikon rakennusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon toteuttaminen suunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia lähiympäristön kuivatustilassa Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Komun järven valuma-alueen hoitosuunnitelma 2011 Kosteikko kuuluu suunnittelualueeseen Lisätietoja Alueen käytön historia Suunnittelualueena on Vähä-Komun kosteikkoalue, jonka historiaan liittyy 1900-luvun alkupuolen rakennuslevyteollisuutta. Alueen läpi virtasi alun perin muutaman metrin levyinen Komunpuro, joka muuttui leveämmäksi Välijoeksi ja siihen liittyi ilmeisesti myös pieni vesialue. Alueen teollinen toiminta alkoi luvulla, jolloin alettiin kaivaa hienojakoista maata sen ajan tekniikalla. Maa-aines, ns. piimaa kuljetettiin mm. kapeilla raiteilla kulkeneilla pienillä vaunuilla. Maa kuivattiin alueen vieressä olevassa kuivaamossa ja siitä puristettiin aaltomaista rakennuslevyä. Piimaan kaivuun yhteydessä maata kaivettiin yli 20 ha:n alalta. Pintamaata kasattiin lähinnä eteläpohjoissuuntaisiksi maapenkoiksi ja kosteikon ympäri kiertäväksi penkereeksi. Kaakosta virtaava Komunpuro ohjattiin kaivetulla kanavalla kosteikon eteläpuolitse ja se yhtyi alkuperäiseen uomaan länsipuolella. Siitä länteen päin virtavesi on leveämpi ja se on merkitty karttoihin Välijoeksi. Penkereen sisäpuolella entisen Välijoen uomaa syvennettiin n. 10 m leveäksi kanavaksi (syvyys nykyisin 2-2,5 m), jolloin muuta osaa pystyttiin pitämään kuivana. Kanavaan kertynyt vesi ohjautui länsipäähän, jossa pienen pumppaamon avulla vesi pumpattiin kosteikolta takaisin Välijokeen. Piimaata kaivettiin myös kosteikon etelä- ja pohjoispuolella, jonka metsittyneillä alueilla kaivuumaakuoppia ja maapenkkoja on edelleen hyvin nähtävissä. Komujärven kunnostushankkeen kytkeytyminen Pyhäjärven kaupungilla on hanke Komujärven ja valuma-alueen kunnostamiseksi. Vähä-Komun suunnittelun aikana selvitettiin mahdollisuutta kääntää kosteikon eteläpuolelle kaivettu kanava kokonaan Vähä-Komulle. Esiselvityksen jälkeen kanavan kääntämisestä luovuttiin, koska Komujärven hankkeen suunnitelmat olivat lausunnolla marraskuussa 2011 ja rahoitusta haetaan sen suunnitelman toimenpiteille. Tulevaisuudessa Komunpuron vesien ohjaaminen kokonaan Vähä-Komulle on kuitenkin mahdollista. Lisäksi se olisi vesiensuojelun kannalta tärkeää, koska Komunpuron valuma-alueella on satojen hehtaarien ojitusalueet. Myös Vähä-Komun kosteikon näkökulmasta vesien ohjaaminen olisi hyödyllistä. 3

4 Suunnitelman kartat, piirustukset ja taulukot Laadittu Yleissijaintikartta kuva 1 Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 2 Valuma-alue peruskartalla kuva 3 Ilmakuva/väärävärikuva kuva 4 Kosteikon topografia kuva 6 Lisätieto Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 10 Kosteikon veden syvyysluokat selostettu kappaleessa 3, kohdassa Vesialueiden pintaalat ja syvyydet Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus selostettu kappaleessa 3, kohdassa Patolaitteet ja patopenkereet Patolaitteen rakenne kuvat 11 ja 14 Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus Toimenpiteiden kustannusarvio taulukko 1 Kuva 1. Pyhäjärven Vähä-Komun kosteikon sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 4

5 Välijoki/Komunpuro: Mäkiöisten osakaskunta yhteiset vedet VÄHÄ-KOMU: 7 kiinteistönomistajaa Kuva 2. Vähä-Komun kiinteistötiedot. Kiinteistön omistaa Vähä-Komu niminen metsäyhtymä, jossa maanomistajina on seitselmän henkilöä,. Pohjakartatta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 5

6 2 Alueen nykytila Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta n. 152 mmpy kuva 2 (korkeuskäyrät ja niiden arvot) Valuma-alueen laajuus Kohteen vaaitus ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella Kosteikko on eristetty ympäristöstään reunapenkereellä. Pengerretylle alueelle on tullut vettä tulvakaudella jonkin verran kosteikon itäpuolelta virtaavasta Komunpurosta, koska kosteikon reunapenkereessä on ollut aukko. Lisäksi vesitaloutta on ylläpitänyt lumien sulamisvedet ja sadevesi. Samaan kohtaan on suunniteltu pohjakynnys, johon tulisi vettä Komunpurosta tulvakauden aikana muutaman päivän ajan. Tämä täyttäisi kosteikon tavoitevedenpintaan, jos vedenpinta on vajennut. Kosteikon suhteelliset korkeudet kuvassa 6. Mittaukset: Juha Siekkinen, Kosteikon itäpuolella (Komunpuron valuma-alueella) on laajat metsä- ja suoalueet, joissa on tehty mittavia ojituksia. Näillä alueilla tehdään lähivuosina kunnostusojituksia ainakin useiden kymmenien hehtaarien alueella. Metsäojitukset kuormittavat alla olevia virtavesiä. Komunpuron valuma-alueella on ojitusalueita n ha ja nämä vedet laskevat Komunpuroon ja edelleen Välijokeen. Kosteikon kohdalla Komunpuro muuttuu Välijoeksi. Välijoki laskee n. 3 km:n päässä olevaan Komujärveen. Kohde on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, joka on syntynyt 1900-luvun alkupuolen ns. piimaan kaivuusta (ks. alueen historiaa kappaleessa 1). Toiminnan loputtua kosteikko täyttyi vedellä ja on säilynyt sellaisena nykypäiviin saakka (kuvat 7-9). Kosteikon länsi- ja keskiosalla on lähinnä pohjois-eteläsuuntaisia kaivuumaapenkkoja, joiden leveys vaihtelee muutamasta metristä kymmeneen metriin. Niiden väliin jää kaivuualueita, joiden leveys on 5-15 m ja syvyys n. 0,7-2 m. Itäpuoliskolla on vähemmän kaivuumaapenkkoja ja siellä onkin ollut viime vuosina laajempia yhtenäisiä vesialueita. Veden syvyys itäosalla on yleisesti n. 1 m:n molemmin puolin. Reunaosat nousevat koko alueella vähitellen ylemmäksi ennen reunapengertä. Eteläreunalla penkereen sisäreunan vierellä kiertää lähes koko matkalla 5 m leveä hieman syvempi oja. Kosteikon keskiosassa on itä-länsisuuntainen kanava, jonka leveys on n ja syvyys 2-2,5 m (kuva 9). Kanava on kaivettu niille kohdin, jossa Komunpuro/Välijoki virtasi luonnontilassa ollessaan. Kosteikon ympäri kiertää koko matkalla kaivuumaista kasattu maapenger, jolla on kasvanut hyvin tiheä läpimitaltaan 5-15 (20) cm lehtipuusto. Patoturvallisuuden ja kosteikon kunnostamisen vuoksi puusto on poistettu lokakuussa 2011 ja se on kuljetettu pois kokopuuna edelleen haketettavaksi bioenergiaksi. Piimaan oton ja veden pumppaamisen päättymisen jälkeen kaivuualue täyttyi vedellä ja kasvillisuus alkoi vallata alaa. Jossain vaiheessa tulvien aikana itä- ja länsipään penkereisiin tuli veden kuluttavan vaikutuksen myötä sortumia. Itäpäässä Komunpuron tulviessa vesi pääsi virtaamaan reunapenkereeseen tulleen kapean sortuman kautta kosteikolle (kuva 12). Keväällä tulvan aikana Komunpuron vesipinta on noussut noin metrillä. Se on täyttänyt kosteikon ääriään myöten täyteen siten, että ylimääräinen vesi on virrannut pois useista kohdin pohjoisen reunapenkereen yli sen pohjoispuolella sijaitsevaan ojaan. Altaan täyttyessä länsipäähän on tullut myös pieni sortuma, josta vesi on päässyt virtaamaan pois myös kesän kuivimpaan aikaan. Nämä kaikki vedet virtasivat takaisin Välijokeen. Kesän matalimman veden aikana kosteikon vesipinta on ollut n cm Komunpuron pintaa ylempänä. Tuossa vaiheessa kosteikon vesitilanne on ollut jo melko huono. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa kosteikon Lisätiedot tai tietolähde perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 500 m:n etäisyydellä kyllä ei Lähde: sähköpostiviesti suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6

7 EU:n direktiivilajeja kyllä ei Viitasammakolle alue epäedullinen, koska rantojen matalat vesialueet kuivuvat alavedenkorkeuden aikaan (sammakkokartoitusta ei ole tehty) Suojelualue alle 500 m kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto etäisyydellä Metsälain erityisen tärkeät kyllä ei elinympäristöt Virkistyskäyttöä tai kyllä ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Muinaisjäännöksiä alle 200 kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto m etäisyydellä Pohjavesialue kyllä ei Lähde: Paikkatietoikkuna.fi - verkkosivusto Muita erityispiirteitä kyllä ei Kosteikon nykytilan suurin ongelma on se, että tulvan laskiessa vesi pääsee virtaamaan pois kosteikolta itäpään tulouoman kautta takaisin Komunpuroon. Tämä johtaa vedenpinnan alenemiseen ainakin puolella metrillä, mikä aiheuttaa kosteikon kuivumiseen kesän aikana. Tilanne on monien kosteikkolajien kannalta haitallista. Kevään tulvaa lukuun ottamatta Komunpurossa vesi ei nouse riittävän korkealle ja siksi vettä ei pääse virtaamaan kosteikolle vähentämään vedenpinnan vaihtelua. Kosteikon kunnostamisen tarkoituksena on estää veden pinnan lasku kesän aikana. Tärkeimmät luontoarvot Luontokartoitus tehty Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto kyllä ei Kosteikolla ei ole tehty varsinaista kasvisto- ja kasvillisuuskartoitusta, vaan niitä on selvitetty muun suunnittelun yhteydessä. Koko kosteikon alueella sarakasvillisuus on yleistä muodostaen melko laajoja saraluhtia matalan veden alueille. Saraikossa on pullosaraa (Carex rostrata), vesisaraa (Carex aquatilis) ja viiltosaraa (Carex acuta). Kuivemmilla maa-alueilla (reunapenkereen lähellä ja kaivuumaapenkoilla) on myös sara- ja ruoholuhtaa. Ruohoja heinäkasvillisuudessa tyypillisiä ovat etenkin kurjenjalka (Potentilla palustris) ja kastikat (Calamagrostis sp.) Reunapenkereellä ja kaivuumaapenkoilla on kasvanut tai kasvaa tiheästi puustoa ja pensaikkoa. Puusto on lähinnä läpimitaltaan 5-15 cm koivikkoa ja pensaikko pajukkoa ja pientä koivua. Linnusto kyllä ei Kosteikolla on tehty vesilintujen kartoitusta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden mukaan. Kosteikolla on kaksi vakiopistettä, joilta vesilinnut laskettiin neljä kertaa v. 2011: keväällä kaksi parilaskentaa, kesällä poikuelaskenta ja elokuun alussa loppukesän laskenta. Parilaskennassa havaittiin heinäsorsia, taveja, telkkiä, haapanoita, mustakurkku-uikkuja ja sotkia. Muista lajeista todettiin joutsenia ja kurkia. Loppukesän laskennassa : 1 heinäsorsa ja 2 tavia Kartoitukset: Juha Tikka Muu eläimistö kyllä ei Jouko Tikan ja Juha Tikan mukaan Vähä-Komussa on ollut ainakin haukea ja särkeä. Kosteikon kunnostamisen yhteydessä kalastoa jää kosteikolle ja sitä voi tulla myöhemminkin pohjapatojen kautta. Lisätiedot 7

8 Vähä-Komun kosteikkoalue Komunpuron valuma-alue (n ha) Kuva 3. Vähä-Komun alueen hydrologiaa. Komunpuron valuma-alueen laajuus on n ha. Valumaalueen vedet eivät virtaa Vähä-Komun kosteikon kautta, vaan sen eteläpuolelle kaivetun kanavan kautta. Valuma-aluetiedot: Paikkatietoikkuna.fi -verkkosivusto (tiedot haettu Internetistä , viivapiirrokset: J. Siekkinen). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 8

9 Vähä-Komu (18,3 ha) Läntinen kosteikko (0,2 ha) Välijoki Komunpuro Kuva 4. Vähä-Komun kosteikkoalueeseen kuuluvat Vähä-Komun kosteikko ja sen länsipuolella oleva pieni Läntinen kosteikko.. Pohjakartta (väärävärikuva v:lta 2010) Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. Kuva 5 Vähä-Komun kosteikon osallistavaa suunnittelua. Kosteikon suunnitteluun on osallistunut useita henkilöitä, minkä ansiosta kosteikon eri toimenpiteiden vaihtoehtoja ja toteuttamismahdollisuuksia on pohdittu eri näkökulmista. Maanomistajien kanssa kosteikolla on käyty kahdesti, ja Jälkimmäisellä kerralla maastosuunnittelussa mukana olivat Suomen riistakeskuksesta riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-oja (vas), kosteikon patopenkereiden puuston hakkuun tehnyt kaivinkoneen kuljettaja Henri Laitila sekä kosteikon maanomistajat Risto Ruotoistenmäki, Juha Tikka ja Jouko Tikka. Lisäksi mukana oli osan aikaa Seppo Ruotoistenmäki (kuva J. Siekkinen/ ). 9

10 Lyhenteet: P = penkereen yläreuna M = metsämaan pinta OJ VP = ojan vesipinta VP = vesipinta KO = kosteikon vesipinta KA POHJA = kanavan pohja Kuva 6. Vähä-Komun kosteikon topografia. Mittaukset on tehty , jolloin 0-tasoksi on valittu Vähä-Komun tavoitevedenpinta. Muut arvot ovat vertailuarvoja tähän tasoon. Mittauspiste on luvun etumerkin kohdalla oleva punainen ympyrä. Arvot ovat cm:nä ja etumerkki osoittaa, että tason suhteessa tavoitekorkeuteen. Numeron jälkeen oleva kirjainlyhennys osoittaa mistä pinnasta mittaus on tehty. Mittausten perusteella kosteikon itäpuolella, suunnitellun tulokynnyksen lähellä Komunpuron vedenpinta on 51 cm alempana kuin kosteikon tavoitevedenpinta. Lisäksi pohjoispuolen pengertä on korotettava monesta kohdin niin, että sen yläreuna on n. 50 cm korkeammalla kuin tavoitekorkeus. Kosteikon vesipinnan taso oli n. -30 cm alempana kuin tavoitepinta. Pohjakartta (ortoilmakuva v:lta 2010) Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 10

11 Kuva 7. Vähä-Komun kosteikkoalue. Ylhäällä: Vähä-Komun kosteikkoalueen keski- ja itäosa on melko avointa aluetta. Vesialueen kaivuumaapenkkoja on vähän ja ne ovat matalia, jonka vuoksi niillä kasvaa vain paju- ja koivupensaikkoa. Kuvattu eteläpuolen penkereen keskikohdalta ja kuvan etualan puusto on penkereen reunapuustoa. Alhaalla: Vähä-Komun länsiosalla kosteikon kaivuumaapenkat ovat laajempia ja korkeampia ja niillä kasvaa mm. läpimitaltaan cm koivua. Kuvattu eteläpuolen penkereeltä, jolla Juha Tikka (vas.) ja Seppo Ruotoistenmäki seisovat. Kuvat: J. Siekkinen/

12 Kuva 8. Patoturvallisuutta lisätty poistamalla puusto penkereiltä. Ylhäällä: Vähä-Komun kaakkoispuolelta tuleva Komunpuro on käännetty kaivetulla kanavalla kosteikon eteläpuolelle. Kuvauspaikkana on kosteikon kaakkoiskulma, jossa puro kääntyy kaivettuun kanavaan varrella. Komunpuron kanavan pohjoisreunan ja penkereen muun osan puusto on poistettu loka-marraskuussa Alhaalla: penkereiden puuston helpottaa myös merkittävästi sen huoltotöitä ja riistapeltojen hoitoa. Kuvat: J. Siekkinen/

13 Kuva 9. Vähä-Komun kosteikkoalue. Ylhäällä: Kuvattu pohjoisreunan penkereen länsiosalla länteen. Kosteikkoa ympäröivät penkereet olivat tiheäpuustoisia ennen syksyllä 2011 tehtyä puuston poistoa. Kuvan vasemmassa reunassa kosteikko tulvakorkeudessa. Oikeassa reunassa oleva kaivettu, leveä oja säilyy nykytilassa ja sitä kunnostetaan muutamin paikoin. Vähä- Komun katastrofikynnyksen tulvavedet virtaavat tulevat tähän ojaan. Keskellä: Kuvattu Vähä-Komun keskikanavan länsiosassa itään. Kanavan kaivuumaat on kasattu lähinnä eteläreunalle (kuvassa oikealle), jossa kasvaa runsaasti puustoa ja pensaikkoa. Tavoitevedenpinta tulisi olemaan kuvausaikaan ( ) verrattuna n. 45 cm korkeammalla, joten kaivuumaapenkat jäisivät vedenpinnan yläpuolelle muodostaen saaria. Maanomistajat ovat suunnitelleet raivaavansa tämänkin alueen puustoa metsurityönä. Alhaalla: Kuvattu Vähä-Komun keskikanavan keskiosassa itään, jossa kaivuumaita ei ole paljoa enää näkyvissä. Kasvillisuustyyppinä vallitsevat laajat saraluhdat. Tavoitevedenpinta tulisi olemaan kuvausaikaan ( ) verrattuna n. 45 cm korkeammalla. Tällöin saraikot olisivat cm syvyisessä vedessä. Kuvat J. Siekkinen/27.4. ja

14 3 Toimenpidealueet ja toimenpiteet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti KOSTEIKON PERUSTAMINEN Kosteikko perustetaan Toimenpide Puuston poisto TIIVISTELMÄ TÄRKEIMMISTÄ TOIMENPITEISTÄ patoamalla tehdään 2 kosteikkoa: Vähä-Komu ja Läntinen kosteikko Molempia kosteikkoja ympäröiviltä penkereiltä puuston poisto kaivamalla Vähä-Komulla pohjoispuolen reunapenkereen korotus Vähä-Komun vedenpinta vakiinnutetaan keskivedentasolle, jonka korkeus on todettu maastossa. Läntisen kosteikon vedenpinta jää hieman alemmalle tasolle. Veden ohjaus kosteikolle: Vähä-Komulle ohjataan osa Komunpuron tulvavedestä pohjakynnyksellä. Läntiselle kosteikolle rumpuputken avulla esim. Vähä-Komulta. Veden ohjaus kosteikolta: Vähä-Komulla pohjakynnyksen kautta Välijokeen, katastrofikynnys pohjoisreunalle, tyhjennys munkkipadolla. Läntisellä kosteikolla pohjakynnyksen kautta Välijokeen, tyhjennys putkella. Toimenpiteen tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Tavoite Penkereiltä kaikki puusto on poistettu tai poistetaan patoturvallisuuden varmistamiseksi. Avoimuuden lisäämisestä hyötyvät myös vesilinnut. Lisäksi kosteikon penkereen ja riistapeltojen huoltotyöt helpottuvat merkittävästi. Vähä-Komu Penkereiden puusto on poistettu konetyönä ja kokopuukorjuuna 10/2011 ja se on kuljetettu pois 11/2011. Puustoa poistetaan myöhemmin myös kosteikkoalueen länsiosan runsaspuustoisimmilta paikoilta metsurityönä talven aikana ja se ajetaan pois moottorikelkalla. Pensaikkoa raivataan enintään vain paikoin. Patolaitteet ja patopenkereet Läntinen kosteikko Puusto poistetaan konetyönä talvella 2011/2012. Tavoite Vakiinnuttaa Vähä-Komun vedenpinnan taso keskivedentasolle. Toimenpiteellä estetään nykyisin esiintyvä vedenpinnan aleneminen kesän aikana useilla kymmenillä cm:llä, mikä on haitallinen matalassa vedessä ja avovedessä eläville vesilinnuille ja muulle kosteikkolajistolle. Lisäksi patoamalla voidaan perustaa kokonaan uusi Läntinen kosteikko. Patolaitteet vaativat vähän huoltoa. Vähä-Komu Veden ohjaus kosteikolle on suunniteltu itäosaan lähelle Komunpuroa. Purossa on jyrkkä kulma sen tullessa kosteikon penkereen viereen (kuva 12). Tulvan aikana puron pinta nousee n cm, jolloin osa tulvavedestä voidaan ohjata Vähä- Komulle. Virtaamien määrää ja niiden mitoituksen vaikutusta patolaitteiden mitoitukseen ei ole laskettu, koska pohjapadon aukon koko ja alareunan taso säätelee veden tulon kosteikolle. Lähtöpadon mitoitus on sama ja lisäksi kosteikolle on suunniteltu varalta ns. katastrofikynnys. Komunpuron tulvavirtaamasta päätyy kosteikolle ilmeisesti vain alle 10 %, koska purouoman pohja on n. metrin alempana kuin kosteikon tavoitepinta ja leveys on n. kuusi metriä. Jonkin verran vettä tulee kosteikolle sateen ja lumen sulamisvesien myötä. Veden ohjaus kosteikolle tehdään kiviverhoillulla pohjakynnyksellä, johon asennetaan lankusta tehty tiivisteseinä (kuva ). Se tehdään kyllästetyistä ponttilankuista, jotka painetaan kaivinkoneella yksitellen pystysuoraan patopenkereeseen. Tiivisteseinässä on aukko, johon asennetaan settilankut tulvaveden ohjaamista varten. Aukon alareuna tehdään tavoitekorkeuteen nähden -20 cm, jotta vettä voidaan ohjata riittävästi kosteikolle tulvan aikana. Kiviverhoilu tehdään louheella. Settilankut tehdään tiivisteseinän molemmin puolin veden tuloa varten ja tulvan laskettua veden virtaamisen estämiseksi pois kosteikolta. Veden ohjaus kosteikolta tehdään länsipäähän lähelle Välijokea. Rakenne on kuten 14

15 kuin tulopuolella, mutta settilankut asennetaan vain tiivisteseinän kosteikon puoleiselle osalle. Vähä-Komun optimaalinen vedenpinnan korkeus arvioidaan kesällä 2012, kun puusto on poistettu ja veden tavoitekorkeus saavutettu. Tämän vuoksi pohjakynnyksen aukon alareuna tehdään tavoitekorkeuteen nähden tasoon - 20 cm ja yläreuna +25 cm. Pohjakynnys on suunniteltu n. 15 m Välijoesta pohjoiseen, jolloin veden ohjaus Välijokeen tehdään kaarevan, louheella verhoillun uoman avulla. Tällainen uoma on luonnonmukaisen näköinen. Pohjakynnys tehdään sellaiseksi, että sen yli voi ajaa traktorilla kosteikon huoltotöihin. Tällöin tiivisteseinä tehdään kosteikon puoleiselle reunalle ja pohjakynnyksen louhekerroksesta vahva. Kosteikon tyhjennystä varten (noin 4-6 v välein) asennetaan munkkipato. Se tulisi lähtökynnyksen lähelle ja sen eteläpuolelle. Veden ohjaus tulisi samaan kiviverhoiltuun uomaan. Veden säätelyn varmistamiseksi tehdään ns. katastrofikynnys (tulvakynnys) pohjoisen reunapenkereen länsiosaan. Se voidaan tehdä jo nykyisin sopivassa tasossa olevaan penkereen kohtaan, jonka pinta on tiivistynyt ja kasvillisuuden peittämä. Kynnyksen taso on +30 cm tämän suunnitelman veden tavoitekorkeuteen. Vesi voi virrata penkereen yli pohjoispuolella olevaan ojaan. Patopenkereet ovat pääosin hyvässä kunnossa ja riittävän korkeita. Pohjoista reunapengertä korotetaan monista kohdin siten, että sen yläreuna on cm tämän suunnitelman veden tavoitepintaa korkeammalla. Penkereen harjan leveys tehdään 4 m leveäksi, jotta sitä voi ajaa traktorilla huoltotöitä ja riistapellon hoitoa varten. Tarvittava maa-aines otetaan vierestä kosteikon puolelta. Eteläpuolen reunapenger on riittävän korkea, mutta se tasoitetaan traktorilla ajettavaksi ja kannot poistetaan koneniiton helpottamiseksi. Länsireunan pengertä korotetaan paikoin. Läntinen kosteikko Veden ohjaus kosteikolle voidaan tehdä kahdesta eri suunnasta. Toinen mahdollisuus on tehdä se Vähä-Komulta ohjaamalla vesi patopenkereeseen asennetun rumpuputken kautta. Rumpuputkeen laitetaan säätömahdollisuus, koska Vähä-Komun vedenpinnan taso voi vaihdella. Toinen mahdollisuus on ohjata vesi kosteikolle sen länsipuolella olevasta laskeutusaltaasta. Laskeutusaltaan veden ohjaamisesta kosteikolle selvitetään erikseen sen huollosta vastaavan tahon kanssa. Veden ohjaus kosteikolta tehdään pienen kiviverhoillun pohjakynnyksen kautta. Kynnykseen ei laiteta tiivisteseinää. Kosteikon pinta-ala on pieni, minkä vuoksi sille tuleva vesimäärä on vähäinen, vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä kiviverhoilun avulla eikä erillistä katastrofikynnystä tarvita. Tyhjennystä varten patopenkereeseen asennetaan tyhjennysputki. Patopenkereet ovat valmiina. Vähä-Komun lähtöuoman teon yhteydessä muodostuu myös ainoa puuttuva penger, jota vahvistetaan. Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Kosteikon muut kaivuutyöt Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesialueiden pintaalat ja syvyydet Toimenpiteet eivät vaikuta ympäröivien kiinteistöjen kuivatustilanteeseen. Lyhyet tulo- ja lähtöuomat sijaitsevat nykyisissä patopenkereissä tai kosteikkoa kiertävissä ojissa. Komunpuroa tai Välijokea ei kaiveta. Vähä-Komulla kaivetaan pohjoisen patopenkereen kosteikon puoleiseen reunaan kapea kanava veden virtauksen tehostamiseksi reuna-alueella. Läntisellä kosteikolla tehdään pohjan muotoa parantavia kaivuutöitä. Koillisosaan tehdään 2-3 riistapellon peruskunnostustyöt kasaamalla maata. Kevätkutuisten kalojen kulku on varmistettu, koska ne voivat uida etenkin keväällä kosteikon ja Komunpuron/Välijoen välillä pohjakynnysten kautta. Toisaalta kaloja ei tarvitsisi olla kosteikolla lainkaan, koska ne kilpailevat ravinnosta vesilintujen kanssa. Vähä-Komu (18,3 ha) + Läntinen kosteikko (0,2 ha) = 18,5 ha, josta arvioituna: alle 20 cm:n syvyistä vettä 2 ha (11 %) cm:n syvyistä vettä 7 ha (38 %) cm syvyistä vettä 9 ha (49 %) kuivan maan saarekkeet kosteikon vesialueella 0,5 ha (3 %). Jos vedenpintaa nostetaan 10 cm, vesialueen pinta-ala lisääntyy vain vähän, koska vesi ulottuu tavoitekorkeudella penkereeseen tai sen lähelle. Pinta-ala lisääntyisi lähinnä itäosan kuivien alueiden ja vesialueen kuivan maan saarekkeiden jäädessä veden alle. Avoveden osuus lisääntyisi vähän. 15

16 Katastrofikynnys (tulvakynnys) Patopenkereen korotus cm:llä (violetti viiva) Ympärysojan kaivuu nykyisen ojan kohdalle, kaivuumaat patopenkereeseen (valkoinen viiva) Patopenkereen korotus cm:llä (keltainen viiva) Telkänpönttö (3 kpl) Riistapelto (2-3 paikkaa) POHJAPATO: veden ohjaus pois kosteikolta Välijokeen Pienpetoloukku (2 kpl) Patopenkereen tasoitus (ei korotustarvetta) sekä kantojen poisto POHJAPATO: veden ohjaus kosteikolle Komunpurosta Kuva 10. Vähä-Komun kosteikon kunnostamisen toimenpiteet. Kosteikon merkittävimmät toimenpiteet keskittyvät veden ohjaukseen kosteikolle ja sen poistoon kosteikolta liittyviin rakenteisiin sekä nykyisten patopenkereiden vahvistamiseen ja kohentamiseen. Puuston poistoalueita ei ole merkitty, mutta ne on kuvattu kappaleessa 3. Läntiselle kosteikolle ohjataan vesi joko sen länsipuolella olevasta laskeutusaltaasta tai Vähä-Komulta. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 16

17 Kuva 11. Vähä-Komun kosteikon pohjapadot. Yläkuva: Vähä-Komun pohjapadon pitkittäisleikkaus. Kuvan mukainen rakenne tehdään veden ohjaukseen pois Vähä-Komun länsireunalla. Tiivisteseinä asennetaan patopenkereen kosteikon puoleiselle osalle. Patopenkereen kohdalle laitetaan vahva kivilouhekerros, jotta sen yli voi ajaa traktorilla. Alakuva: Vähä-Komun pohjapadon tiivisteseinä. Tulopadon tiivisteseinän aukko on 4 m leveä ja tiivisteseinän leveys cm. Aukko varustetaan kahdella settilankkusysteemillä, joilla säädellään tulvaveden tuloa kosteikolle ja estetään se virtaaminen pois kosteikolta. Lähtöpadossa rakenne on samanlainen, mutta siinä on vain yksi settilankkusysteemi. 17

18 Kuva 12. Penkereen sortumasta vettä kosteikolle. Vähä-Komun itäpäässä, Komunpuron mutkassa on ollut penkereessä sortuma, josta vesi on päässyt kosteikolle (vasemmalle). Tulvalla vettä on virrannut 3-4 m leveästä aukosta. Tulvan laskettua vesi virtasi takaisin Komunpuroon. Kuvat: J. Siekkinen/ Kuva 13. Pohjapato tiivisteseinällä ja verhoilu kivilouheella. Pyhäjärvellä sijaitseva Parkkimajoki laskee Pyhäjärveen ja joen suulle on tehty kolme kappaletta oheisen kuvan mukaista pohjapatoa. Kuvassa on eteläisin näistä padoista. Yläkuvassa erottuu padon harjalle kiinnitetty teräksinen u-rauta, mutta Vähä-Komulla se korvataan vaakasuoraan asennettavilla lankuilla, jotka sitovat ponttilankut toisiinsa. Tiivisteseinä ulotetaan ainakin metrin verran rantapenkkaan. Alakuva: Kivilouhe parantaa hienojakoisen maa-aineksen pysymistä paikoillaan ja kasvillisuuden juurtumista. Jos sekaan lisätään pyöreätä kiveä, rakenne on entistä luonnonmukaisemman näköinen. Runsaan veden aikaan kalat voivat uida pohjapadon aukon kautta. Kuvat: J.Siekkinen/

19 Vähä-Komun munkkikaivo Runkoputken seinämävahvuus 8 mm Runkoputken halkaisija 45 cm Lukittava muoviumpikansi Runkoputken korkeus 250 cm Settilankut, säätömahdollisuus cm (kosteikon tyhjennysmahdollisuus Tuloyhde: rumpuputki 315/275 x 3 m SN8 Poistoyhde: rumpuputki 315/275 x 9 m SN8 jatkoholkilla Veden ohjaus pohjapadolle tehtyyn uomaan ja edelleen Välijokeen Kuva 14. Vähä-Komun munkkikaivo. Munkkikaivo asennetaan Vähä-Komun länsireunaan, lähelle pohjapatoa. Sen avulla kosteikko voidaan tyhjentää muutaman vuoden välein kesannointia varten. Kaivon materiaali hankitaan irtotavara ja tehdään valmiiksi kosteikon maanomistajien talkootyönä. Kaaviopiirros Mikko Alhainen/Suomen riistakeskus, mitoitustiedot Juha Tikka. 4 Hankkeen haittojen arviointi Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jonka seurauksena öljyä valuu Komunpuroon tai Väliojaan Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku. 5 Seurannat, riistanhoito ja metsästys Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), poikuelaskenta ja kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. 19

20 Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa lisäohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v loppuun asti. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv ) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannan avulla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Metsästysoikeuden haltijat pitävät kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana ( ) aikana saadusta vesilintusaaliista vuoden 2015 loppuun saakka. Seurannassa kirjataan saadun saaliin lukumäärä lajeittain. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat Riistapelto Ruokailualue Tehdään pohjoisen reunapenkereen itäpuoliskolle. Vastuutaho: Vähä-Komun maanomistajat 6 Viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti kyllä ei hankkeen opastetaulu sovitaan maanomistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Lähialueella ei asukkaita Ilmoitus alueelliseen elykeskukseen Muu taho kyllä ei kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Komujärven kunnostushanke projekti, n. 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta 7 Toimenpiteet ja kustannukset Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja mahdollisesti hakattava puutavara. 20

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 10.10.2012 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ 9.12.2013 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot ja sijainti

Lisätiedot

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 20.3.2012 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 28.10.2011 1 Hankkeen yleiskuvaus Lomakkeella selvitetään

Lisätiedot

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 19.9.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,

Lisätiedot

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 19.06.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo

Lisätiedot

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 26.08.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...

Lisätiedot

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (14) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (14) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS 2015 Saara Siekkinen 28.7.2015 1 Suomussalmen Latvalammen kunnostuksen lähtökohtia Tavoitteena oli Parantaa Latvalammen tilaa vakiinnuttamalla

Lisätiedot

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa Teksti ja kuvat: riistasuunnittelija, Timo Niemelä, Suomen riistakeskus Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa Säätösalaojakaivon rakenne ja valmistaja Tässä työohjeessa esitellään Pohjanmaan Tervajoella

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Kuvat: Reijo

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS URJALA 35, HÄIHÄLÄ 2 Jyri Saukkonen 2002 887 01 0035 PERUSTIEDOT Kunta: Nimi: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Rauhoitusluokka: Lukumäärä: Peruskartta: Merkitty

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 06.07.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma 2015 Kaj-Ove Pettersson 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Lajisto Kartta 1. Natura 2000-luontotyypit Kartta 2. Toimenpiteet

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 9.8.2011 1 Yleiskuvaus Lomakkeella ovat alueen yleistiedot,

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa KOSTEIKOILLA ELOA Kosteikoilla MAISEMAAN eloa maisemaan elinympäristöt tarvitsevat hoitoa elinympäristöt tarvitsevat hoitoa Hoidettu kosteikko tuo eloa maisemaan ja houkuttelee lintuja Kosteikot ovat erittäin

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_T"l-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: -

s(2] co DD ED FD GD l r-l -40_4_Tl-6--, D vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 Tarkastuslöydöt: - ~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~- ~~-~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Lappi lnventointinumero: ~~~~~~~--~~~~ Alue: Kaukola Luokka: I Nimi: Luukas Ajoitus: Kivikausi

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä 22.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot