ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Transkriptio

1 ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen

2 1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi Kosteikon nimi KAAMATTI Pinta-ala 9 ha Maakunta Etelä-Pohjanmaa Kunta Ähtäri Suomen riistakeskuksen alue Pohjanmaa Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen kyllä ei vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon Keskipisteen N: Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN-koordinaatisto koordinaatit E: Kiinteistöt Kaamatin kosteikko on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistö. Kosteikkoon rajautuu useita yksityisten omistamia kiinteistöjä (kuvat 2-3). Toimenpiteiden Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä tavoitteet (enintään ravinnonhankinta- ja levähdysalueita kolme tärkeintä) Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turv la vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä Edistää luonnon monimuotoisuutta Maanomistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti kyllä Kiinteistön omistaja/omistajien yhteyshenkilö Kosteikkohankkeen toteuttaja J. Luodeslampi (vastuu- ja yhteyshenkilö) Kosteikkosuunnittelu Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu) Suunnitteluun osallistuneet Rahoitusvastuu(t) Työmaan työnjohtaja Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen ei Suostumukset ovat liitteenä Juhani Luodeslampi, Ähtärinjärven kalastuskunnan (osakaskunta) puheenjohtaja, Ähtäri kyllä J. Luodeslampi, naapurikiinteistönomistajista etenkin Mikko Haavisto, Lauri Lähteenmäki ja Pekka Vesala sekä riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä (Suomen riistakeskus, Oulu) Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life hanke Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Kosteikon kunnostamisen ehdotuksen teki Ähtärinjärven kalastuskunta. Esiselvitysvaiheen jälkeen J. Luodeslampi, P. Vesala, J. Heikkilä ja J. Siekkinen pitivät kartoitus- ja suunnittelupalaverin Kaamatilla maastossa Tapaamisessa keskusteltiin mm. mallikosteikon toteuttamisen periaatteita sekä kosteikon kunnostamisen mahdollisuuksia ja alustavia toimenpiteitä. ei Kaamatin aluetta mitattiin virtuaaliseen VRS-menetelmään perustuvalla GPS-mittauksella (kuva 4). Mittaukset tekivät maanmittausinsinööri Jukka Pietarila ja maanmittausalan amk-opiskelija Arto Rautio Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista, J. Siekkinen oli mukana. 2

3 J. Siekkinen on käynyt Kaamatilla tekemässä suunnittelua, lintulaskentoja ja/tai kasvillisuuskartoituksia 9.5., 10.5., 25.5., 7.7. ja sekä 7.5., 8.5. ja Kiinteistönomistajien kanssa pidettiin suunnittelupalaveri Ähtärinrantatalolla (kuva 4). Paikalla oli mm. 11 kiinteistönomistajaa tai heidän edustajaansa sekä J. Heikkilä ja J. Siekkinen. J. Siekkinen esitteli kosteikon luontoarvoja ja alustavia toimenpiteitä kunnostamiseksi moninaiskäyttöä varten. Keskusteluita käytiin etenkin kunnostamisen toimenpiteistä ja vedenpinnan tavoitekorkeuksista Kiinteistönomistajien kanssa pidettiin suunnittelupalaveri maastossa (kuva 4). Paikalla oli neljä kiinteistönomistajaa: M: Haavisto, Hannu Ilomäki, J. Luodeslampi ja P. Vesala sekä Kimmo Kilponen (Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa) ja J. Siekkinen. Samana iltana pidettiin Ähtärinranta-talolla illalla. Tilaisuuteen osallistui viisi kiinteistönomistajaa: Pentti Annala (Tiina-Maria Annalan kiinteistön edustaja), M. Haavisto, J. Luodeslampi, Jouko Ollikainen ja P. Vesala sekä K. Kilponen (Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa) sekä J. Heikkilä ja J. Siekkinen. J. Siekkinen esitteli toimenpiteet kosteikon kunnostamiseksi, josta käytiin myös eniten keskustelua. Vastuu patorakenteista Kosteikon toimenpiteistä on käyty myös sähköposti- ja /tai puhelinkeskusteluita erityisesti M. Haaviston, L. Lähteenmäen, J. Luodeslammen ja P. Vesalan kanssa. Kosteikkoalueen kiinteistön omistajan edustajana J. Luodeslampi on ollut aktiivinen ja edistänyt merkittävästi hankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi L. Lähteenmäki, jonka kiinteistön läpi laskee Kaamatinpuro, on suhtautunut myönteisesti hankkeeseen. Kosteikolle ei tehdä patorakenteita. Mikäli Kaamatinpuron reunakivikkoa levennetään lyhyeltä osalta Lähteenmäen kiinteistön kohdalla, Suomen riistakeskus vastaa rakennustöiden aikana, että toimenpiteiden seurauksena Kaamatin normaali kesäveden korkeus säilyy nykyisenä. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa Vastuu kosteikon hoidosta siirtyy kiinteistönomistajalle (Ähtärinjärven kalastuskunnalle) kosteikon kunnostusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa. Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon kunnostaminen toimenpidesuunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia kosteikon kiinteistön tai sen naapurikiinteistöjen kuivatustilassa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Lisätietoja Suunnitelman kartat, piirustukset ja taulukot Laadittu Yleissijaintikartta kuva 1 Ilmakuva/väärävärikuva kuvat 2, 6-7 Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 3 Valuma-alue peruskartalla kuva 5 Kosteikon topografia kuva 8 Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuvat Kosteikon veden syvyysluokat Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus Patolaitteen rakenne Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus Toimenpiteiden kustannusarvio kappale 7 Lisätieto 3

4 Kuva 1. Ähtärin Kaamatin kosteikon sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 4 Kuva 2. Ähtärin Kaamatin kiinteistörajat ilmakuvalla. Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöraja noudattelee vanhaa rantaviivaa, joka näkyy erityisesti pohjoisreunalla. Kosteikon pensaikkovyöhyke (pajua) sijaitsee kokonaan kalastuskunnan alueella. Pensaikkovyöhykkeestä maalle päin oleva kapea, kuivan maan koivikkovyöhyke (aikoinaan vesialuetta) sijaitsee myös pääosin kalastuskunnan alueella. Eteläpäässä lehtipuustoa on myös muiden yksityisten kiinteistöillä, mutta ne ovat olleet jo ennestään rantametsiä. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 4

5 , LAHTELA: Lahtela Kari Johannes , PAKKALA: Pakkala Risto Antero , LÄHTEENMÄKI: Lähteenmäki Lauri Gabriel , MURTOMÄKI: Ollikainen Simo Mikael ja Ollikainen Jouko Aleksanteri Jaakko , LEHTOSENKYTÖ: Annala Tiina-Maria , LISÄLAHTELA: Lahtela Kari Johannes , MÄNNIKKÖ II: Männikkö Markku Yrjö Olavi , TALVITIE: Kilponen Kauko Ilmari ja Kilponen Paula Helena , MÄNNIKKÖ: Männikkö Markku Yrjö Olavi , Ähtärinjärven kalastuskunnan alueet , MÄENPÄÄ: Haavisto Mikko Tapani , AHONEN: Lahtela Matti Sakari , VIERIKKO: Männikkö Urho oikeudenomistajat, yhteyshenkilö Männikkö Risto , KUJALA: Ilomäki Hannu Kalevi ja Ilomäki Lauri Kaarlo , POHJONEN: Vesala Pekka Julius Kuva 3. Ähtärin Kaamatin kiinteistötiedot taustakartalla. Kosteikko on kokonaan Ähtärin kalastuskunnan kiinteistöä. Kaamatista lähtevä ainoa laskupuro, Kaamatinpuro virtaa itäosan pohjoisreunalta pohjoiseen. Toimenpidesuunnittelussa oleva puron alue on kokonaan Lauri Lähteenmäen kiinteistöllä. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 5

6 Kuva 4. Kaamatin suunnittelua. Ylhäällä: Kaamatin pohjoispäässä GPS-vaaituksessa Arto Rautio (vas.) ja Jukka Pietarila Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista. Keskellä: Maanomistajatapaaminen Ähtärinranta-talolla Alhaalla: maastosuunnittelua naapurikiinteistöjen omistajien kanssa Kaamatin eteläpäässä Ossi Rissanen (toinen vas.) kertoi ponttooneilla varustetun kaivinkoneen Remu Big Float:n mahdollisuuksista työskennellä Kaamatin alueella. Kuvat J. Siekkinen. 6

7 2 ALUEEN NYKYTILA Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta 158,74 mmpy Mitattu (kevättulva laskenut). Peruskartalla Kaamatin vedenpinnan tasoksi on merkitty 158,6 mmpy Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä Kohteen vaaitus 720 ha Kuva 5. Valuma-alue on topografialtaan vaihtelevaa. Metsien peittävyys on suuri. Turvemaat on tyypillisesti melko kapeita juotteja mäkialueiden välissä, ne on ojitettu runsaspuustoisia. Järviä tai lampia ei ole, virtavedet ovat ojia. Peltopinta-ala on suhteellisen vähäinen ja niitä on lähinnä Kaamatin länsipuolella, muut pellot ovat pieniä ja sijaitsevat eri osissa aluetta. ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella Kuva 4. Kaamatinpuron topografia suhteessa Kaamattiin on määritetty tasolaserin avulla. Virtuaalisella GPS-mittauksella on selvitetty lähinnä viereisten peltoalueiden korkoja suhteessa Kaamatin pintaan. Lisäksi mittauksen aikana määritettiin muutama kiintopiste (kallio tai iso kivi) korkeuksineen. Kaamatin vedenpintaa on laskettu noin 1950-luvulla (kuvat 6-7). Nykyinen vedenpinta on n cm alempana kuin ennen vedenlaskua. Esim Kaamatinpinta oli 158,74mmpy ja kuivaa rantavyöhykettä on välillä n (kuva 8). Kesällä Kaamatinpinta voi laskea tasolle n. 158,6. Kaamattia kiertävä pensaikkovyöhyke on tasolla n. 158,80-158,90. Vanha rantapenger on edelleen hyvin näkyvissä, etenkin pohjoisrannalla. Siellä näkyy monin paikoin ison puuston kohdalla 50 cm korkea pystysuora törmä ja puuston nopea muuttuminen nuoresta lehtipuustosta vanhaksi puustoksi. Kaamatin 9 ha:n pinta-alasta avovettä on vain 2,1 ha. Suurin osa alueesta on ilmaversoiskasvillisuuden peittämää aluetta. Avovesialue on pienentynyt voimakkaasti veden laskun ja umpeenkasvun myötä. Valuma-alueelta tulevat ravinteet ovat osaltaan nopeuttaneet umpeutumista. Lisäksi tiheän ilmaversoiskasvillisuuden lisäännyttyä koko Kaamatin virtaama on hidastunut ojansuista avoveden reunaan ja Kaamatinpuron lähtöalueella Kaamatin pohjoisreunalla. Avovesialueella veden syvyys on 1-2 m ja pohjaa peittää paksu mutakerros. Kaamatista vesi virtaa Kaamatinpuroa pitkin n. 1,5 km Ähtärinjärveen. Kaamatin ja Ähtärinjärven korkeusero on peruskarttatietojen perusteella 5,1 m (Ähtärinjärven keskikorkeus 153,5 mmpy). Kaamatinpuron lähtökohtaa Kaamatista on kaivettu, koska vanhan ilmakuvan perusteella alkuperäinen pääuoma olisi sijainnut 50 m pohjoisempaa (kuva 7). Kaamatinpuroa on kaivettu ja oiottu alkuosan peltoalueella. Peltoalueella purouoma on melko suora, leveydeltään 2-3 m ja pensaikkoa on yleisesti vesirajassa ja reunavyöhykkeellä. Kaamatista 200 m alavirtaan puron kohdalla on 5 m leveä peltotie ja siinä on Lauri Lähteenmäen mukaan (puhelinkeskustelu ) 1000 mm:n ja 2 x 300 mm:n betoniset rumpuputket. Peltotie puron kohdalla on heinittynyt ja on epävarmaa miten putkien läpi virtaa vettä. L. Lähteenmäen ja J. Ollikaisen mukaan (suull. tieto ) puroa on kaivettu myös sen tullessa ensimmäisen kerran havumetsän kohdalle (n. 500 m Kaamatista alavirtaan, kuva 18). Puron pohja on kalliota, mikä on määrittänyt osaltaan Kaamatin alimman pinnan korkeutta. Tällä kohdin puron reunat ovat melko jyrkät ja niissä on paljon kaivuutyöstä kasattua irtokiveä. Alimman kesäveden aikaan vesi virtaa cm leveässä uomassa ja tällöin vettä on purossa vähimmillään cm. J. Siekkinen mittasi vesivirran leveydeksi cm ja syvyydeksi cm. Kaamatin tulovirtaama on sen verran suuri, että vettä virtaa aina matalimmassa kohdassa. Tämä puron kohta määrittelee osaltaan Kaamatin pinnan korkeuden. itoituslaskelman perusteella sen kautta ei pääse riittävästi vettä pois tulvan aikana aiheuttaen veden pinnan nousun Kaamatissa (taulukko 1). Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa Lisätiedot tai tietolähde kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä kyllä EU:n direktiivilajeja kyllä ei ei Lähde: sähköpostiviesti / suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus J. Siekkinen kartoitti viitasammakoita , 7. ja Havainnot ovat kuvassa viitasammakoita todettiin kasvillisuuden ja avoveden vaihettumisvyöhykkeestä 7

8 7. ja kuului 5-10 viitasammakon pulputusta Kaamatin eteläosassa. Havaintopaikka oli pelto-ojan suu Kaamatin rannalla, jossa on noin aarin laajuinen pieni avovesialue aivan rannan tuntumassa sekä harvaa ilmaversoiskasvillisuutta 10 m molempiin suuntiin. Muualla lähiympäristössä ilmaversoiskasvillisuus on tiheämpää ja sammalkasvustot peittävät veden pintaa eikä sammakoita kuultu niiltä paikoin. Suojelualue alle 200 m etäisyydellä Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Muinaisjäännöksiä alle 100 m etäisyydellä kyllä ei kyllä ei kyllä ei Pohjavesialue kyllä ei viitasammakkoa kuultiin pohjoisrannan puolelta. Pulputuspaikkaa ei pystytty määrittämään tarkalleen, koska alueella on melko leveä ja hankalakulkuinen pajukkovyöhyke. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto Virkistyskäyttöä tai siihen liittyviä rakenteita kyllä ei Järven umpeenkasvu aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, kuten kalastukselle ja veneilylle kannalta. Järvikorte-, sarakasvillisuus- ja osmankäämivyöhykkeet pitkin rantoja heikentävät soutuveneellä liikkumista koko alueella mutta etenkin etelä- ja pohjoisosassa. Järvellä kalastetaan nykyisin lähinnä katiskoilla muutaman paikallisen asukkaan toimesta. Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Kaamatin eteläpuolelta, hieman korkeammalla olevalta Mutkankyläntieltä on näkymä peltojen yli Kaamatille. Tien kaartaessa aivan Kaamatin eteläpään vierestä on aiemmin ollut järvinäkymä, mutta se on umpeutunut järven pinnan laskun, pensoittumisen ja lehtipuun kasvun myötä. P. Vesalan mukaan (suullinen tieto ) veneellä on aikoinaan päässyt tässä kohdin aivan tien lähelle. Nykyisin ei pääse enää 100 m lähemmäksi tietä. Tavoitteena olisi parantaa tämän kohdan lähimaisemaa poistamalla järven eteläpään sammalta sekä lehtipuustoa. Veneily helpottuisi tällä kohdin, jos kaivetaan nykyistä ojaa hieman leveämmäksi. Muita erityispiirteitä kyllä ei Paikallisten mukaan järven länsiosan pohjoisrannalla on aikoinaan ollut hiekkarantaa ja siellä on uitu. Vedenlaskun, pensoittumisen ja rannan vesialueen voimakkaan umpeenkasvun jäljiltä paikka on muuttunut lähinnä vesijättömaaksi. Onko kartoitettu ko. lajiryhmää? Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto kyllä ei Järven kelluslehtikasvillisuudessa esiintyvät mm. vehka, ahvenvita, ulpukka, vesikuusi ja pikkulimaska. Vehka- ja vesikuusikasvustot ovat osin irrallaan muusta kasvillisuudesta ja vaeltavat tuulten mukana järvellä. Niiden mukana seilaa pikkulimaskakasvustoja. Keski- ja pohjoisosan ilmaversoiskasvillisuudessa vallitsevat etenkin järvikorte ja pullosara (kuva 9). Nämä kasvustot voivat muodostaa tiiviitä ja peittäviä kasvustoja siten, että väliin ei jää juuri lainkaan avovettä. Seassa kasvaa myös osmankäämiä, kurjenjalkaa, myrkkykeisoa, terttualpia, rantaluikkaa ja viiltosaraa sekä kuivemmilla paikoilla 8

9 mesiangervoa, Pohjoispäässä kasvaa myös laajalti 1-3 m korkuista pajukkoa entisellä avovesialueella. Eteläosassa on laaja ja tiheä osmankäämikasvusto. Eteläpäässä umpeenkasvu on jo niin pitkällä, että se on alkanut soistua muodostaen rimpineva- ja nevapintaa. Kesällä se kestää jopa kävellä. Alue onkin lähinnä vesijättömaata ja estää etelästä Kaamatille laskevan pohjoisemman ojan veden virtauksen kosteikolle. Kuivilleen jääneen rantavyöhykkeen alin osa (lähellä vesirajaa) on tiheää ja 2-4 m korkeaa pajukkoa. Rantavyöhykkeen ylempi osa on läpimitaltaan alle 20 cm lehtipuustoa, jossa valtapuuna on koivu ja muina puulajeina harmaaleppä ja haapa. Rantavyöhykkeen ylimmässä osassa (vanha vesiraja) puusto muuttuu muutaman metrin matkalla läpimitaltaan alle 20 cm:stä lehtipuustosta isoon havupuustoon. J. Siekkinen on tehnyt kosteikolla kasvisto- ja kasvillisuuskartoitusta muun suunnittelun yhteydessä. Linnusto kyllä ei Kaamatilla on tehty vesilintujen pistelaskentoja neljä kertaa kesässä v ja 2012: toukokuussa kahdesti parilaskenta, heinäkuun alussa poikuelaskenta ja elokuun alussa Niiden mukaan Kaamatilla pesii vesilinnuista joutsen (poikue 2011), telkkä (1-2 paria), heinäsorsa (1 pari), tavi (2-3 paria) sekä haapana (1 pari). Kahlaajista alueella pesii liro. Muita pesimäaikoina tavattuja lajeja ovat kalalokki, naurulokki sekä rantavyöhykkeessä pesivänä pajusirkku ja ruokokerttunen. Muuttoaikana Kaamatin rannoilla on tavattu kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, metsäviklo, valkoviklo ja liro (mm n. 40 yks). Laskentoja ovat tehneet J. Heikkilä ja J. Siekkinen Muu eläimistö kyllä ei J. Siekkinen teki sudenkorentokartoituksia valokuvaamalla lajeja 7.7. ja sekä Erityisesti kiinnitettiin huomiota valkonaamaisiin lampikorentoihin, joista osa on rauhoitettuja. Havaitut lajit olivat (kuvat 12-13) Sirokeijukorento (Lestes sponsa) Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) Isotytönkorento (Erythromma najas) Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) Vaskikorento (Cordulia aenea) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Luontodirektiivin liitteen IVa liitteessä mainittuja sukeltajakuoriaisia ei kartoitettu, koska asiasta on saatu näiden lajien osalta ympäristöhallinnon asiantuntijan Ilpo Mannerkosken näkemys. Uhanalaistyöryhmässä mukana oleva suojelubiologi Esko Hyvärinen (Metsähallitus, luontopalvelut) on nähnyt lausunnon ja yhtyy Mannerkosken näkemykseen (sähköposti ). Lisätiedot Paikallisten mukaan kalastuksessa on saatu mm. haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Kaamatinpuroa pitkin järvelle voi nousta ainakin haukea ja ahventa. 9

10 Valuma-alue 720 ha Kuva 5. Kaamatin kosteikon valuma-alue. Valuma-alueen määritys: J. Siekkinen, pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 10