Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Transkriptio

1 Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

2 Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne

3 Kuva: Timo Niemelä Kosteikkoalue hakkuun jälkeen

4 Kuva: Timo Niemelä Kosteikkoalue hakkuun jälkeen

5 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä sekä kehittää kohteesta monitavoitteellisen luonnonhoidon mallialue - Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikko perustettiin yhden maanomistajan maalle, ylemmillä padotustasoilla kosteikon tiedettiin aiheuttavan vähäistä kuivatushaittaa toisen maanomistajan alueella - Kosteikko rakennettiin veden vaivaamaan alavaan ja soistuneeseen metsänotkoon - Kosteikon vedet kertyvät erittäin pieneltä noin 5,5 hehtaarin suuruiselta valumaalueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon patorakennuspaikka on kivinen ja muu kosteikkoalue märkää ja huonosti työkoneita kantavaa

6 Kosteikon rakentamista edeltävät työt Työt kohteella aloitettiin kosteikolle johtavan huolto- ja hoitotien tasaamisella Kuva: Timo Niemelä

7 Patopenkereen rakentaminen Patopenger rakennettiin homogeenisen ja pintamaista paljastetun sedimentin päälle Patorakennuspaikalta kuorituista kivistä, kannoista ja pintaturpeista rakennettiin varsinaisia patomaita tukeva luja ja kaivinkonetta kantava padon takaosa Kuva: Timo Niemelä

8 Patopenkereen rakentaminen Riittävän suurikokoinen (kuvassa 21 tn) kaivinkone parantaa työn tuottavuutta kohteilla, joissa patorakennustyöt sisältävät paljon kantojen repimistä ja painavien kivenmurikoiden liikuttelua Kuva: Timo Niemelä

9 Patokaivon asentaminen Kuva: Timo Niemelä Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi

10 Patokaivon asentaminen Kaikki putkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Kuva: Timo Niemelä Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo Spiro SN 4, 675/600 mm: 850 sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet: 400 sis. alv

11 Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioita Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan padon vedenpidätyskykyvaatimusten vuoksi jäykkärakenteisilla ja huonosti muovautuvilla savimailla Kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 675/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2000 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 750 mm - liikkuvan padotusputken pituus 450 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 500 mm: (-28 cm < suunnitelman padotustaso < +21 cm) Huom. Periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteella käytettyä kaivoa, Timo Niemelä

12 Patopenkereen rakentaminen Padon rakennusmateriaaliksi kaivettiin kosteikon puolelta savensekaista hiesua Kuva: Timo Niemelä

13 Patopenkereen rakentaminen Patopenger rakennettiin kerroksittain, ja aika ajoin massoja tiivistettiin kaivinkoneen teloilla Patopenkereen harja rakennettiin noin 55 cm:ä ylemmäksi kuin kosteikon maksimipadotustaso Kuva: Timo Niemelä

14 Patopenkereen rakentaminen Vesien johtamisen varajärjestelmänä käytetyn rumpuputken vesijuoksu asennettiin noin 30 cm kosteikon ylimmän padotustason yläpuolelle Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liipaten Kuva: Timo Niemelä

15 Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Kosteikon perustamiseksi rakennettiin noin 70 metriä pitkä pato Padon harja rakennettiin keskimäärin noin 3,5 4 metriä leveäksi, jotta hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa jatkossa maatalouskoneita apuna käyttäen Patopenkereen keskimääräiseksi korkeudeksi mitattiin noin 2 metriä (Pengerkorkeus on määritetty suuntaa-antavasti patorakennuspaikan homogeenisen sedimentin tasosta) Kuva: Timo Niemelä Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto: - Kaivinkonetyöt 39,5 h x 84,32 / h = 3330,64 sis. alv + kaivinkoneen siirtokustannukset 1364 sis. alv - Työt toteutettiin Hyundai 210 LC-7A telakaivinkoneella, joka oli varustettu kauhankallistajalla

16 Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt Kuva: Timo Niemelä Suunnitelmassa esitetyistä kosteikkoalueen muotoilutöistä päätettiin luopua, koska 1.) Maaperä oli märkää ja huonosti konetta kantavaa tällöin voitiin välttää tarpeetonta kasvillisuuden vahingoittamista ja turvata siten patoamisen positiivisia linnustovaikutuksia 2.) Kosteikkoalueella oli jo luontaisista maaston pinnanmuodoista johtuvaa syvyysvaihtelua, eikä saarekkeiden rakentamisesta nähty tästä syystä kovinkaan suurta lisäarvoa kosteikon tuottamille linnustovaikutuksille

17 Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti Kuvat: Paavo Porkka

18 Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Poikkeuksellisen kuivan kesäkauden aikana kosteikkoon ei juuri kertynyt vettä, marraskuun puoliväliin mennessä kohteen vesipinta oli kuitenkin enää vain 20 cm alle suunnitellun peruspadotustason. Kohteen valuma-alue vain noin 6 ha! Kuva: Mika Tonteri

19 Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Poikkeuksellisen kuivan kesäkauden aikana kosteikon vesipinta ei juuri noussut, marraskuun puoliväliin mennessä kosteikon vesipinta Kuva: Mika Tonteri

20 Kuva: Mika Tonteri