Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen

Transkriptio

1 Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS 2015 Saara Siekkinen

2 Suomussalmen Latvalammen kunnostuksen lähtökohtia Tavoitteena oli Parantaa Latvalammen tilaa vakiinnuttamalla keskivedenpinnan taso ja samalla estää vedenpinnan laskeminen hyvin alas kesän kuivan kauden aikana Lisätä kosteikkolajien, erityisesti vesilintujen lisääntymis-, levähdys-ja ruokailualueita, kun avovesialueita säilyy läpi kesän lammen luontaisilla alueilla Edistää virkistyskäyttöä, luonnon monimuotoisuutta sekä palauttaa järvimaisema Tuoda esille Latvalampea mallikosteikkona, jossa esitellään järven kunnostusta laskuojaan rakennetun puisen patoseinän avulla. Taustaa Alueen pinta-ala 8 hehtaaria, josta 3 hehtaarin alalla lammen mutapohja paljastui kuivan kauden aikana. Kunnostuksen jälkeen lammen pohja ei enää paljastu. Kunnostustyö tehtiin Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -projektissa yhdessä alueen kiinteistönomistajien kanssa Kunnostus vaati vesilain mukaisen luvan keskivedenpinnan nostoa varten. Vesiluvan hakijana oli Jyrki Kinnunen, joka on Latvalammen kiinteistönomistajista. Hän myös osallistui toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hän osallistuu myös kosteikon hoitoon jatkossa

3 Suomussalmen Latvalammen sijainti Latvalammen yhteyshenkilönä on kiinteistönomistaja Jyrki Kinnunen, puh sähköposti Alueella voi kulkea jokamiehenoikeudella Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 4496/MML/

4 Suomussalmen Latvalampi ennen kunnostusta Ennen kunnostusta: Latvalammen vesitilanne oli alkukeväällä vielä hyvä Ilmakuvat 2004 (vas.) ja 2011: Maanmittauslaitos, lupa nro 4496/MML/15 Ennen kunnostusta: kesän kuivan kauden aikana vedenpinta laski ja mutapohja paljastui laajalti ja vain keskiosassa oli muutaman metrin levyinen vesiuoma

5 Suomussalmen Latvalampi ennen kunnostusta Marko Paasimaa Jyrki Kinnunen Juha Siekkinen Ennen kunnostusta lammen pohjoispuoliskon vedenpinta pääsi laskemaan aikoinaan syvennetyn luontaisen laskuojan Latvaojan kautta niin paljon, että lammen pohja paljastui laajalti. Kuvat otettu lammen pohjoispäästä etelään päin

6 Suomussalmen Latvalampi kunnostuksen jälkeen 2015 Matti Kervinen Kunnostustyöt valmistuivat , kun patoseinä valmistui. Tämän jälkeen vesi alkoi nousta nopeasti. Kuvassa vesi on tavoitetasossa, joka on myös luontainen taso. Järvimaisema on palautunut ja rantavyöhykkeillä on matalaa vesialuetta

7 Kunnostustyöt ja niiden toteutus LATVALAMMELLE RAKENNETUN PADON PAIKKA Latvalammen laskuoja, Latvajoki on aikoinaan kunnostettu ja syvennetty kaivinkonetyönä. Alakuvassa on sinisellä viivalla osoitettu kohta, johon pato suunniteltiin ja rakennettiin Se osoittautui sopivaksi kohdaksi, sillä siinä veden pinta oli vielä lähes samalla tasolla kuin lammessa, jolloin vedenpinnan vakiinnuttaminen kuvassa näkyvälle tasolle oli riittävä toimenpide. Ilmakuva: Maanmittauslaitos, lupa nro 4496/MML/15 Valokuva: Juha Siekkinen

8 Kunnostustyönä puisen tiivisteseinä rakentaminen Aluksi painettiin patoseinän molempiin päihin lankut pystyyn. Niiden molemmille puolille kiinnitettiin vaakasuoraan ns. solkilankut kierretangoilla pystylankkuihin. Solkilankkujen väliin alettiin sitten painamaan lankkuja. Tiivisteseinän kaikki puutavara oli lehtikuusta. Valokuvat: Saara Siekkinen Tiivisteseinän rakennustyöt tehtiin kahdessa vaiheessa: kaivukoneen avulla. Töitä jatkettiin miestyönä, kun vedenpinta oli laskenut Latvajoessa sateiden jälkeen alemmaksi. Valokuvat: Saara Siekkinen

9 Kunnostustyönä puisen tiivisteseinä rakentaminen Pystyyn asennettavien tiivistelankkujen painamisessa käytetään kaivinkonetta, josta työn ajaksi kauha otetaan pois. Kuljettaja näkee silloin tarkemmin lankun painumisen pystysuorassa asennossa. Lankun pystyasento tarkistettiin aika ajoin vatupassilla. Lankun vieressä oleva henkilö antaa ohjeita kuljettajalle mihin suuntaan lankkua on painettava. Valokuvat: Saara Siekkinen Marko Paasimaa ohjaa lankkujen painumista oikeassa asennossa ja metsäkoneyrittäjä Veikko Seppänen kaivukoneessa. Valokuvat: Saara Siekkinen

10 Tiivistelankut asennettiin tiiviisti toisiaan vasten jo heti painamisvaiheessa, koska maaperään yli metrin syvyyteen painuvia lankkujen alaosia ei pysty enää jälkikäteen tiivistämään edes kaivukoneella. Jotkin lankut eivät asettuneet tiiviisti, jolloin ne nostettiin ylös, puhdistettiin pontit mudasta ja turpeesta ja painettiin uudelleen. Maaperässä voi olla kiviä tai ikivanhoja liekopuita jotka kääntävät lankkuja vinoon. Lankun uudelleen asennus parantaa lähes aina tiiviyttä. Lankut kiinnitettiin jo tässä vaiheessa 0,5 1 metrin välein läpiasennetuilla kierretangoilla solkilankkuihin. Tällöin kaivinkoneen puomilla painamalla tiiviyttä maaperän yläpuolella voitiin hieman parantaa ja oikaista lankkuseinää pystysuoraan. Jyrki Kinnunen poraamassa reikiä kierretangoille. Valokuvat: Saara Siekkinen

11 Latvajoen vedenpinta oli laskenut muutaman viikon vähäsateisen kauden jälkeen niin alas, että töitä pystyttiin tekemään ja suunniteltu padon aukko sahaamaan lopuksi oikeaan tasoon. Kaivukonetyön yhteydessä todettiin, että maaperä oli niin pehmeää, että lankut voitiin juntata riittävään syvyyteen isolla puunuijalla ja myöhemmin vahvalla puupaalulla. Kun lankun alapää on sahattu vinoon, se kiilautuu suoraan edellistä lankkua vasten. Junttauksessa kiilautumista voidaan tehostaa, kun toinen henkilö painaa lyötävää lankkua. Yläkuvassa Marko Paasimaa ja alakuvassa Matti Kervinen moukaroivat lankkua. Hyvää tulee! Valokuvat: Juha Siekkinen

12 Tiivistelankkuja juntattiin metrin verran purouoman molemmille puolille. Tämä estää veden ohivirtauksen seinän sivuitse. Kun seinä oli valmis, Jyrki Kinnunen (yläkuvassa oikealla) sahasi patoseinän aukon oikeaan muotoon ja korkotasoon. Aukon keskelle jätettiin 30 cm korkea lankku, joka tukee irrotettavia settilankkuja ja estää niitä taipumasta. Lopuksi tiivisteseinä tervattiin ja tervausta tehdään sen jälkeen mielellään vuosittain. Tervaus hidastaa merkittävästi maanpinnan yläpuolella olevia lankun osia lahoamasta. Turpeessa ja vedessä olevat lankut voivat säilyä vuosikymmeniä. Kun tiivisteseinä tehtiin kappaletavarasta, puron ympäristö säilyi hyvin luonnontilaisen näköisenä, kun maaperää ei tarvinnut kaivaa auki. Patoseinän viereen kiinnitettiin infotaulu, jossa on tietoa Latvalammen kunnostuksesta ja Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeesta. Valokuvat: Juha Siekkinen

13 Latvalammen kunnostuksen kustannukset ja vesilupaprosessin vaiheita Latvalammen kunnostuksen kustannuksiin sisältyivät mm. Kaivinkonetyöt 270 euroa. Metsäkoneyrittäjä Veikko Seppänen, Suomussalmi Lehtikuusiponttilankuista (paksuus 45 mm x leveys 140 mm) rakennettu tiivisteseinä: 460 euroa Muut tarvikkeet (settilankkujen kiinnitysraudat, ruuvit, naulat, kierretangot yms): 120 euroa Vesilain tarkoittama vesilupa: euroa, maksu perittiin 35 % valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisen maksutaulukon käsittelymaksua alempana, koska käsittelyn vaatima työmäärä oli alempi kuin taulukossa mainittu työmäärä. Vesilupaprosessin Latvalammen keskivedenkorkeuden nostaminen, Suomussalmi vaiheet olivat vesilupahakemus tuli vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa , diaarinumero on PSAVI/60/04.09/2013 Ilmoitus julkaistiin P-S avi:ssa Päätös 37/2015/2 tehtiin ja se oli kuulutuksessa Päätökseen ei tehty valituksia, joten se sai lainvoiman Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke haluaa kiittää kaikkia alueen kiinteistönomistajia myönteisestä suhtautumisesta Latvalammen kunnostukseen! Kiitokset myös Jyrki Kinnuselle, joka oli mukana hankkeessa alusta asti, osallistui suunnitteluun, kunnostuksen käytännön toimenpiteisiin ja osallistuu padon kunnossapitoon jatkossa