Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Transkriptio

1 Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011

2 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti ja selällä vedensyvyys on jopa 20 m. Järven eteläosassa rannat ovat karuja ja kallioisia. Kasvillisuus koostuu saroista, harvoista järvikorte ja järviruokovyöhykkeistä. Ruovikot keskittyvät järven pohjois- ja keskiosiin. Kelluslehtistä kasvillisuutta on järvessä vähän. Järven itäranta on hyvin kivikkoinen. Vedenkorkeus vaihtelee Suurijärvessä noin cm ja kartoitusta tehtäessä vesi oli matalalla. 1 Lukkarinvalkama - Päiväranta Lukkarinvalkamassa Kuttilonniemen tyvessä on omakotitaloalue. Talojen rannat on pääasiassa raivattu avoimiksi uimapaikoiksi, mutta hentoa järviruokokasvustoa esiintyy rantojen edustoilla. Tonttien rajoilla ruovikkoa on tiheämmin. Leveimmillään järviruokovyöhyke on noin metriä ja kasvustoa esiintyy lähes koko rannan pituudelta. Ei akuuttia niittotarvetta.

3 Kuva 1 Lukkarinvalkaman omakotitaloalueen rantaa Lukkarinvalkaman länsipuolella hiekkaranta on pystysuora ja murtunut. Järviruokoa esiintyy koko rannan pituudelta, mutta vyöhykkeessä on aukkoja ja osassa rantaa ruovikko alkaa vasta noin viiden metrin päässä vesirajasta. Lähestyttäessä Päivärantaa järviruokovyöhyke kasvaa noin metrin levyiseksi (kasvit ovat 1-1,5 m korkeita). Kasvusto ei ole kovinkaan tiheä, mutta paikoittain ruovikon seassa kasvaa saraa tiheinä laikkuina. Päivärannassa talojen eteen on raivattu aukkoja ruovikkoon, mutta pientä niitontarvetta, lähinnä kosmeettista siistimistä, voisi yhä tehdä. Kuva 2 Päivärannan talojen edustaa Päivärannan eteläpuolella rannassa kasvaa harvaa järvikortea ja tiheää saraa noin 5 m levyisenä vyöhykkeenä. Järvenpäätä lähestyttäessä kasvillisuus muuttuu noin metrin korkuiseksi tiheäksi ruovikoksi, jonka seassa kasvaa siellä täällä järvikortea.

4 2 Tallisaari - Järvenpää Tallisaaren itäpuolella kasvaa koko rannan pituudelta 3-5 m levyinen järviruokovyöhyke, joka on paikoitellen tiheä. Ruovikon seassa kasvaa saraa, jonka määrä lisääntyy saaren eteläkärkeä kohti kuljettaessa. Paikoitellen saraikko jopa korvaa ruovikon. Seassa on myös pieniä järvikortelämpäreitä. Tallisaaren eteläkärjessä on tiheä ruovikkoalue, joka on leveydeltään noin metriä. Harvoja ruokohapsuja tulee noin metrin etäisyydelle rannasta. Järviruokoyksilöiden korkeus on noin 1 m. Kuva 3 Tallisaaren itäranta järviruoko ja saraikko Järvenpään edustalla ja Tallisaaren länsirannalla kasvaa järviruokoa, jonka seassa, pääasiassa lähempänä rantaviivaa, kasvaa harvaa järvikortea, järvikaislaa ja saraa. Järviruokovyöhykekin on melko harva, mutta se yltää Järvenpään rannasta Tallisaaren rantaan asti. Ruovikon keskellä jää vain kapeahko väylä (leveys noin 10 m), josta pääsee veneellä kulkemaan. Selvitystä tehtäessä veden syvyys väylällä oli niin pieni, ettei venekuski halunnut ajaa veneellään saaren ja mantereen välistä kulkevaa väylää pitkin, vaan Järvenpään eteläpuolelle kuljettiin Tallisaaren itäpuolelta kiertäen. Paikallisen isännän mukaan vedensyvyys ruovikon keskellä on noin puoleen sääreen asti. Kiviä ruovikossa ei näy ja alueella olisi selkeästi niitontarvetta. Veden virtaus Suurijärven pohjukkaankin paranisi, jos ruovikkoa harvennettaisiin useammasta kohtaa.

5 Kuva 4 Järvenpään ruovikko pohjoisesta kuvattuna Kuva 5 Veneväylä ruovikon läpi pohjoisesta etelään

6 Kuva 6 Järvenpään saunamökin ranta Kuva 7 Näkymä Järvenpään saunamökin kohdalta etelään

7 Kuva 8 Tiheimmillään ruovikko on Aitosaaren kohdalla Järvenpään rannassa (näkymä ruovikon reunasta pohjoiseen) Järvenpään peltojen eteläpuolella järviruokovyöhyke on noin 10 m levyinen ja melko harva. Ruovikon seassa kasvaa järvikaislaa ja saraa. Monessa kohdassa ruovikko alkaa vasta muutaman metrin etäisyydeltä vesirajasta. Kasvillisuus on noin 1-1,5 m korkeaa. Siirryttäessä rantaa pitkin kohti Huutoniemeä järviruokovyöhyke kasvaa noin 50 metrin levyiseksi ja melko tiheäksi. Ruovikkoa on koko rannan mittaisesti (20-50 m) lukuun ottamatta muutamia leveämpiä aukkoja ja mökkirantaa. Huutoniemen pohjoispuolella olevassa poukamassa kasvaa tiivistä, noin 1,5 m korkeaa ruovikkoa, rannasta luotoon asti. 3 Hoikansaari-Palosaari Palosaari on kasvanut kiinni Hoikansaaren eteläkärkeen ruovikon kautta. Saarten väliin kasvanut ruovikko on kuitenkin melko harvaa, eikä sitä olisi niittokoneella vaikeaa puhkaista. Ruovikon seassa näkyy pari suurta kiveä.

8 Kuva 9 Palosaari vasemmalla Hoikansaari oikealla Hoikansaaren länsipuolella kasvaa noin 15 metrin levyinen järviruokovyöhyke lähes koko rannan pituudelta. Yhtenäistä vyöhykettä rikkoo vain muutama suurempi aukko ja pienet sara- ja järvikortelämpäreet. Ruovikkoa pystyy tarvittaessa niittämään, sillä ruovikon reunoissa ei kiviä näy. Kuva 10 Hoikansaaren länsirantaa

9 Hoikansaaren itäpuolella kasvaa tiheähkö, noin 15 metriä leveä, järviruokovyöhyke. Rannassa on muutamia kiviä, mutta pääosin se vaikuttaa kivettömältä. Rannassa ei ole akuuttia niiton tarvetta, mutta sitä pystyisi tarvittaessa niittämään. Ruovikossa havaittiin yksi harmaahaikaira. Lähetyttäessä saaren eteläkärkeä saraikko valtaa tilaa järviruo'olta ja paikoin korvaa koko ruokovyohykkeen. Leveimmillään sara-ruokovyohyke on noin 30 metrin levyinen. Kuva 11 Hoikansaaren itärantaa 4 Au-kylä-Lahjaranta Au-kylän edustalla kasvaa hentoa järviruokoa, mutta kaikkiin mökkirantoihin on raivattu väylät. Ruovikkovyöhykkeen leveys on suurimmillaan noin 15 metriä. Lahjarannassa ruovikkoa kasvaa koko rannan pituudelta. Järviruo'on lisäksi ilmaversoiskasvillisuus koostuu järvikaislasta. Kasvusto on tiheää, noin 1 metrin korkuista. Suurimmillaan vyöhykkeen leveys on noin 30 metriä. Lahjarannassa sijaitsevien mökkien rantaan on raivattu kapeat, noin 5 metriä leveät väylät, joiden väliin jää pitkä ja kapea ruovikkokaistale. Niittotarvetta.

10 Kuva 12 Lahjarannan pohjoisosa Kuva 13 Lahjarannan mökkien edustaa Lahjarannan eteläpuolella sijaitsevassa lahdukassa kasvaa harvahkoa järviruokoa muutaman metrin levyisenä vyöhykkeenä. Ruovikon seassa kasvaa järvikortea. Lahdukan eteläpuolella sijaitsevaa niemenkärkeä kohti kuljettaessa ruovikko muuttuu tiiviiksi kolmen metrin levyiseksi järvikaislavyöhykkeeksi, joka vaihtuu taas niemen kärjessä tiheäksi 20 metrin levyiseksi ruovikoksi.

11 5 Tikkalahti Tikkalanlahdessa kasvaa pääasiassa järviruokoa, kaikkein tiheimmin lahden pohjoisrannalla. Mökkirantojen reunoilla järviruokovyohyke on suurimmillaan noin 15 metrin levyinen, mutta itse saunarannat ovat avoimia. Tikkalanlahdessa ei ole akuuttia niitontarvetta. Kuljettaessa rantaa pitkin kohti Kontiovuorta ruovikko vaihtuu tiheäksi kapeaksi järvikaislavyöhykkeeksi, jonka päätyttyä kasvillisuus loppuu. 6 Kuttilonniemi Kuttilonniemen länsirannalla kasvaa lähes koko rannan pituudelta järviruokoa. Mökkirannat on kuitenkin niitetty avoimiksi ja siellä täällä järviruo'on sijasta kasvaa saraa tai harvaa järvikortea. Ruovikko on tuuheimmillaan niemen puolivälissä (leveys 5-10 m) ja harvimmillaan kärjessä. Hukkataipaleen tienoilla ruovikko on tiheää, mutta vyöhyke kapea, 2-5 metriä. Akuuttia niittotarvetta ei Kuttilonniemen länsipuolella ole. Kuttilonniemen itäpuolella ilmaversoiskasvillisuutta on koko rannan pituudelta. Niemen kärjessä kasvaa noin 1-1,5 metriä korkeaa järviruokoa. Itäpuolella ruokovyöhykkeen reuna yltää noin 20 metrin päähän rannasta. Ruovikossa on kiviä ja ruovikon takana rannassa kasvaa tiheä saravyöhyke. Kuttilonlahden pohjukkaa kohti kuljettaessa ruovikko päättyy ja saravyöhyke valtaa rannan noin 200 metrin pituudelta (rannan myötäisesti). Saravyöhyke on noin 5 metriä leveä. Ruovikon ja saraikon edessä on harva ja kapea ulpukkavyöhyke, myös siimapalpakkoa esiintyy. 7 Kuttilonlahti Soukanlahti Kuttilonlahden pohjukassa Mustajoen suuaukon länsipuolella kasvaa noin 10 metrin levyinen järviruokovyöhyke. Rannassa olevan mökin edusta on kuitenkin raivattu avoimeksi. Mustajoki on muodostanut suiston Kuttilonlahden pohjukkaan, suiston reunamilla kasvaa tiheästi saraa. Suiston itäpuolella on tiheää ruovikkoa noin metrin levyisenä vyöhykkeenä. Itäisessä pohjukassa sijaitseva veneranta on raivattu avoimeksi. Venerannan eteläpuolella kasvaa järven korkein ja ehkä tihein ruovikko (noin 2 metriä korkeudeltaan). Järviruokojen seassa kasvaa myös järvikaislaa. Ruovikkoa on koko rannan pituudelta (vyöhykkeen leveys metriä), mutta sitä rikkovat useat mökkirannat ja pienet saravyöhykkeet. Alueella on niittotarvetta.

12 Kuva 14 Mustajoen muodostama niemi Kuva 15 Kuttilonlahden itäinen pohjukka

13 Kuva 16 Kuttilonlahden itärantaa Soukanlahdessa länsiranta on kivinen ja järviruokovyöhykkeen leveys vaihtelee; joissain kohdissa ruovikkoa ei ole lainkaan, mutta etenkin kivikoissa melko tiheästikin. Ruovikon korkeus on noin 1-1,5 metriä ja vyöhykkeen leveys 10 m. Soukanlahden pohjukassa kasvaa runsaasti järviruokoa, etenkin itäpuolella, jossa tiheä, mutta pienikokoinen (korkeus 1 m), järviruokovyöhyke yltää noin 30 metrin päähän rantaviivasta. Länsipuolella ruovikko yltää rannasta suureen kiveen asti. Kuva 17 Suokanlahden pohjukka

14 8 Saunalahti Saunalahdessa järviruokoa kasvaa suhteellisen tiheästi. Järviruokovyöhykkeen leveys pohjoisrannalla on noin metriä, mutta pohjukassa sijaitsevan mökin eteläpuolella jopa metriä. Niittotarvetta on varsinkin pohjukassa. Rannoilla ei juurikaan näy kiviä. Kuva 18 Saunalahden pohjukka Jänissaaren ympärillä on kapea suurimmillaan 5 metriä leveä kivikkoinen järviruokovyöhyke, joka ei kaipaa niittämistä. Jänissaaren ja Soukanniemen väli on kuitenkin umpeenkasvamassa. Välikössä kasvaa matalaa noin metrinkorkuista järviruokoa, Soukanniemen puolella enemmän. Väli on matala ja melko kivikkoinen, mutta korkeammalla vedellä mahdollisesti niitettävissä. Kuva 19 Soukanniemi vasemmalla Jänissaari oikealla

15 9 Kivilahti Kivilahdessa länsirannalla kasvaa noin viiden metrin levyinen järviruokovyöhyke, mutta lahden pohjukassa ei juuri mitään. Kivilahden pohjoisrannassa mökkien välissä kasvaa tiheitä järviruokolämpäreitä (noin 10 m leveitä), joiden seassa on kiviä. Levein ruovikkoalueista (rannanmyötäisesti) on noin 50 metriä. 10 Kiviniemi-Ruuvikkolahti Kiviniemen kärjessä sijaitsevassa pienessä lahdukassa kasvaa pienikokoista ja hentoa järviruokoa, mutta tarkkaa kuvaa kasvillisuudesta ei saatu koska vesi oli kartoitusta tehtäessä liian matalalla, jotta lahdukkaan olisi päässyt veneellä. Lahdukan pohjukka vaikuttaa lähes umpeenkasvaneelle. Kuva 20 Lahdukka Kiviniemen kärjessä Kiviniemen länsipuolella sijaitsevassa lahdukassa (Saunasaarta vastapäätä) on tiivistä järviruokokasvustoa. Kasvusto olisi mahdollisesti niitettävissä, mutta ruovikon seassa on hieman kiviä. Järviruo'on korkeus on noin 1-1,5 m ja vyöhykkeen reuna yltää noin metrin päähän rantaviivasta.

16 Kuva 21 Kiviniemen länsipuolella sijaitsevan lahdukan pohjoisranta Reisvänninahon rannassa sijaitsevan lahdukan pohjoisrannalla kasvaa laaja ruovikko-saraikko. Ruovikon edessä ja sisällä on kuitenkin louhikko, joten niittokoneella siellä tuskin pystyisi toimimaan. Vyöhykkeen etäisyysrannasta on noin m. Kuva 22 Reisvänninahon rantaa Reisvänninahosta etelään rannat kasvavat järviruokoa metrin vyöhykkeenä. Niittotarvetta olisi varmasti ainakin niiden mökkiläisten mielestä, joiden mökkirantoja järviruokovyöhyke peittää. Ruovikoiden seassa on jonkin verran kiviä.

17 Kuva 23 Lahdukan rantaa Reisvänninahon eteläpuolella Ruuvikkolahti on lähes umpeenkasvanut. Järviruoko on tiheää ja 1,5 metriä korkeaa. Rannassa on muutamia kiviä, mutta ruovikossa niitä ei näy. Ruuvikkolahden pohjukassa on ojitettu suo, josta paikallisen kesäasukkaan mukaan valuu runsaasti vettä lahteen. Kuva 24 Ruuvikkolahden pohjukkaa

18 11 Kontiosaari Kontionsaaren länsipuolella ei ole niittotarvetta. Haukilahden läntisellä suuaukolla on ruovikkoa, mutta se on kivikon takana. Kontionsaaren itäpuolella on muutama suurempi järviruokovyöhyke, joiden leveys vaihtelee metrin välillä. Kasvusto on noin 1-1,5 metriä korkeaa ja tiheää, mutta tiheys vaihtelee. Kontiosaaren itäranta on tällä hetkellä hyvin matala ja rannassa on runsaasti kiviä. Kontiosaaren itärannan eteläosassa sijaitsee pieni saari, jonka länsipuolelta järviruokovyöhyke yltää Kontiosaaren rantaan asti. Ruovikon läpi pääsee kulkemaan veneellä sillä se on hyvin harvaa ja hentoa. Pohja voi kuitenkin olla kivikkoinen. Kuva 25 Kontionlahden itärantaa

19 12 Haukilahti Haukilahden pohjoista suuaukkoa peittää ruovikko. Järviruokokasvusto on laikuttaista ja hentoa, mutta se yltää kuitenkin koko salmen yli. Suuaukko on myös hyvin matala. Haukilahden puolella Kontiosaaren rannassa kasvaa saraa ja harvaa järviruokoa ja -kortea siellä täällä. Haukiniemen puolella lahden itärannalla kasvaa tiheä noin viiden metrin levyinen järviruokovyöhyke. Lahdessa ei kuitenkaan ole akuuttia niitontarvetta, ellei sitten harvoja järviruokotupsuja haluta niittää pois lahden pohjoiselta suuaukolta. Haukilahdessa havaittiin joutsen. Kuva 26 Näkymä Haukilahden suulta pohjoiseen 13 Lahnalahti Lahnalahden suulla Haukiniemen etelärannassa mökkien edustoilla kasvaa koko rannan pituudelta matalaa (n. 1 m korkeaa) järviruokoa ja järvikaislaa noin 20 metrin levyisenä vyöhykkeenä. Mökkirantoihin on raivattu vain kapeita käytäviä. Niitontarvetta. Lahnalahdessa Haukiniemen itärannalla rannat ovat hyvin kivikkoisia. Kasvillisuus Lahnalahden rannoilla on pääasiassa matalaa järviruokoa ja saraikkoja (kasvuston tiheys vaihtelee). Ilmaversoisten vyöhykkeet ovat leveimmillään noin 5 metrisiä, suojaisissa pohjukoissa 10 metriä leveitä, ja loppuvat kivirajaan. Ei niittotarvetta. Lahnalahden pohjukassa soilta virtaavien ojien suuaukot ovat puhtaita kasvillisuudesta. Pohjukassa ruovikkoa on tiheämmin ja hieman leveämmälti (15 m) kuin muualla lahden rannoilla. Pohjukassa havaittiin uiva eläin, mahdollisesti majava.

20 Kuva 27 Lahnalahden pohjukkaa Kuva 28 Lahnalahden pohjukkaa Halmesaari Lahnalahden etelärannalla on kasvanut kiinni mantereeseen ruovikon kautta. Kapeikossa on kuitenkin niin paljon kiviä, ettei sitä voi niittää.

21 14 Kivilahti Kivilahden eteläisen pohjukan rannoilla kasvaa noin 1-1,5 metriä korkeaa ruovikkoa, joka on noin metriä leveää muualla kuin niemien edustoilla, joissa ruovikkoa ei juuri kasva. Ruovikkoa kasvaa myös rannassa sijaitsevan mökin edustalla. Lahden pohjoisrannalla kasvaa myös järviruokoa, mutta vain muutaman metrin levyisenä vyöhykkeenä. Pieni saari pohjoisrannalla on kiinnittynyt Pääniemeen ruovikon kautta. Lahden rannat ovat hyvin kivikkoisia ja avoimella vesialueella on suuria lohkareita. Kivilahdessa ei ole akuuttia niitontarvetta. Kuva 29 Kivilahden eteläisen pohjukan eteläranta 15 Mykkiinlahti-Akkalahti Punkalammenniemen kärjessä kasvaa noin 5 metrin levyisenä vyöhykkeenä harvaa järvikaislaa ja saraa. Ei niitontarvetta. Mykkiinlahden pohjukassa kasvaa noin metrin korkuista järviruokoa melko tiheänä noin 20 metriä leveänä vyöhykkeenä. Rannassa on myös hieman saraa. Pohjukkaan kulkee pieni väylä ja rannoissa on jonkin verran kiviä. Mykkiinlahden pohjukassa ei ole mökkejä, joten akuuttia niitontarvetta ei ole.

22 Kuva 30Mykkiinlahden pohjukka Akkalahdessa rannat ovat karuja ja kallioisia. Rannoilla kasvaa vain pieniä metrin levyisiä sara- ja järvikortelämpäreitä, sekä vähän terttualpia, mutta niitäkin on harvassa. Myllyjokeen johtavan uoman rannoilla kasvaa järviruokoa ja järvikortea pieninä lämpäreinä. Väylä joelle ei ole kovin suuri ja se oli selvitystä tehtäessä niin matala, ettei veneellä kulkeminen sinne onnistunut. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että uomassa joki pääsee virtaamaan Ylä-Mutajärveen, mutta pienellä niittämisellä veden virtausta voisi parantaa. Niittokone voi olla tarpeettoman suuri väline niittämiseen (kasvusto pientä ja harvaa). Kuva 31 Myllyjoen suuaukko

23 16 Hiekkataipaleenlahti - Tanhuvaara Hiekkataipaleenlahdessa ei ole niittotarvetta. Länsirannalla kasvaa noin 1-2 metrin levyisenä vyöhykkeenä saraa ja harvaa järvikortea. Itäpuolella rannan peittää metrin levyinen harva järviruokovyöhyke. Mökkirannat ovat pääosin avoimia ja niissä joissa kasvillisuutta on, niitontarve on olematon. Kuva 32 Hiekkataipaleenlahden rantaa Tanhuvaaran edustalla on uimarannat on raivattu avoimiksi. Laitureiden alla kasvaa hieman järvikaislaa, mutta niitontarvetta ei satamassa ole. Saunasaaren eteläpuolella ja pohjoispuolella sijaitsevassa lahdukassa on ilmaversoiskasvillisuutta (luikka, sara, järviruoko), mutta vyöhykkeet ovat vain noin metrin levyisiä, hentoja ja matalia. Tanhuvaaran edustalla ei siis niitontarvetta ole. Kuva 33 Tanhuvaaran ranta