Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Transkriptio

1 Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

2 JÄHMETYN JÄÄDYN

3 Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

4 Luottamuksen rakentuminen, ylläpitäminen, vahvistaminen. Turvallisuus

5 Suhde on kaiken perusta Luottamus lähtee rakentumaan jo heti ensi tapaamisesta lähtien. Nuoret toivovat hyvää sosiaalityöntekijää joka Tutustuu nuoreen kunnolla. On aidosti kiinnostunut. Haluaa aidosti auttaa. On avoin. Osaa asettua nuoren asemaan. Puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Osaa hyödyntää nuoren omat ideat. On luotettava ja pysyy samana. Sosiaalityöntekijöihin tutustumiseen nuoret toivoivat jäykkien toimistopalaverien sijaan rennompaa tutustumista ja tilaa keskustelulle.

6 Olen mukava ihminen, jos sen oikein oivaltaa. Minut pitää tuntea. Ole sinnikäs. Kun tuntee nuoren ja hänen maailmansa, voi yhdessä hänen kanssaan luontevammin miettiä tulevaa. Tehdään tarpeet ja haluamiset näkyväksi Sijoitetaan nuoren tarpeita vastaavaan paikkaan Miten tästä päästään eteenpäin?

7 Mun äiti ei olisi hyväksynyt perhehoitoa, sillä miten joku toinen perhe voisi onnistua mun kanssa, jos meidän tavallinen perhe ei onnistunut? Saa vaikuttaa, on osallinen Tunne siitä, että on saanut vaikuttaa sijaishuoltopaikan valintaan. Nuorella on oikeus kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan paikkaan liittyen, vaikkei sijoitusta voitaisi toteuttaa hänen toivomallaan tavalla. Asuinpaikkaan tutustuminen Olisin mennyt perhehoitoon, jos vain olisi ollut perhe, joka olisi ottanut minut. (sosiaalityöntekijä nyökkää) Nuori valmistellaan hyvin. Nuori tietää, mihin on menossa. Tehdään kerralla kunnolla! Asuinpaikan muut lapset ja nuoret huomioidaan sijoitusta valmisteltaessa, tutustumisvaiheessa ja nuoren muuttaessa. Kertominen ei riitä. Pitää käydä vierailulla. Esitellään uusi asuinpaikka ja sen asukkaat Ymmärretään, että nuori on menossa/tulossa kotiin. Kun muutto koittaa, niin voiko muuttaa aamulla?

8 Välit sijaisvanhempiin ovat hyvät. Olen kuitenkin menettänyt sen, etten ole voinut olla biologisen äitini kanssa. Läheiset ihmiset tärkeät ihmiset Sijoitus vaikuttaa nuoren ihmissuhteisiin kokonaisvaltaisesti. Nuori itse määrittelee, ketkä ovet läheisiä ja tärkeitä. Yhteydenpitoa Ei rajoiteta eikä pakoteta yhteydenpitoon. Kaverisuhteille pitää antaa tilaa. Jos vaihtaa paikkakuntaa ja koulua, niin kaveripiiri muuttuu. Siinä muuttuu itsekin sen mukana. Rauhoittumiskuukausi? Talon tavoille oppiminen. Pidä hyvät välit biologisiin vanhempiin! Tue nuoren ja hänen biologisten vanhempiensa hyviä välejä.

9 Tytöt ja pojat voivat olla samalla osastolla. Tärkeintä on se, miten tullaan yhdessä toimeen, ei sukupuoli. Turvallisuus tärkeää - näkyvät ja näkymättömät tekijät Puututaan riitoihin ja tappeluihin. Kiinnitetään huomioita asuinpaikan kodikkuuteen. Ruuan terapeuttinen merkitys. Rakennetaan positiivista ilmapiiriä. Vaikuttaa mielentiloihin. Vahvistetaan perusluottamusta, kiintymyssuhdetta. Kireä ilmapiiri tekee paikasta kylmän.

10 Lapsen työntekijä, muista olla LAPSEN PUOLELLA. Kuuntele lasta. Älä koskaan petä. Kun aikuiset ovat luottamuksen arvoisia, lapsi oppii luottamaan muihin ja itseensä. Miten pärjään tunteiden ja ajatusten kanssa? Kannattaako niitä ilmaista?

11 Ei sanota jos menee hyvin, mut saat kauheeta huutia kun menee joku asia huonosti. Tasavertainen kohtelu Kokemus tasavertaisuudesta muodostuu aikuisten toiminnan kautta. Halu ja toive tulla kohdelluksi tavallisena nuorena ei erityislapsena, ongelmanuorena, syrjäytyneenä Kannustetaan pärjäämään Rohkaistaan nuorta näkemään itsensä ainutlaatuisena ja arvokkaana. Tuetaan tunteiden kanssa pärjäämistä. Annetaan tilaa unelmille! Ollaan kiinnostuneita nuoren elämästä; kiinnostutaan, miten menee.

12

13 Mihin pitää investoida? 1. TIETOISUUSTAITOIHIN Kiinnitetään huomioita nuoren nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen, siihen, että nuori tulee ymmärretyksi. Tuodaan tarpeet näkyväksi määrittelevät sijoituksen tavoitteet. Ennaltaehkäistään yksinäisyyttä. 2. TURVALLISUUDEN vahvistamiseen Kiinnitetään turvallisuuteen kokonaisvaltaisesti huomiota. 3. ALKUUN Raivataan tilaa yksilölliseen prosessiin. Aikaa tutustumiseen. 4. Työntekijöiden / sijaisvanhempien rekrytointiin, valmiuksiin ja tukeen. Tuetaan ihmissuhteita tukiverkko kuntoon!

14 Pidä huolta itsestäsi! Jos huomaat olevasi kontrollifriikki, niin pitää äkkiä ottaa 112 puhelu! Kiitos! Johanna Ilmarisenkatu 17 A Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A Helsinki toimisto@pesapuu.fi