Kalastus ja Vapaa-aika 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastus ja Vapaa-aika 2015"

Transkriptio

1 Kalastus ja Vapaa-aika 2015 hinnat alkaen Suosituimmat saaliskalat muikku, siika, kuha, ahven, hauki, made ja lahna siakaspalautetta kuha 13 kg, hauki 11,6 kg, ahven 2,1 kg... Koko vuosi pilkillä ri Manninen...ja kalaa tulee! LED-POWER )

2 KTTV KLSTUSKTLOGI Kun haluat päästä arvostettujen ruokakalojen makuun, ovat hyvät pyydykset ja neuvot tarpeen. Tästä kuvastosta löydät oikeat verkot, katiskat, pilkit, uistimet ja opastukset suosituimpien kalalajien ympärivuotiseen pyyntiin. Nyt pyydysten merkkaaminen ei jää ainakaan hinnasta kiinni, alensimme s. 31 lippumerkkien hintoja. Erä-lehden pitkäaikainen, nyt jo eläkkeellä oleva avustaja ri Manninen Ristiinasta pilkkii kesät ja talvet, siitä mielenkiintoista juttua sivulta 49 alkaen. Hanki pakkiisi s maukkaat Usami-vaaput operoimaan eri syvyyksin. Takakannen Ufo-katiska ja muita tarjouksia ei kannata ohittaa. Uutuutena kuvastossa Stinger-avokelat ja -kelaongintavavat, hti Tupsu-volframmorrit, Usami Dansa-tasapainopilkit, hti protection kelluntahaalarit ja tehokkaat ladattavat MTX-lamput ja paljon muuta. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille hyviä ja antoisia hetkiä kalastuksen parissa! Kauhava - Finland LED-POWER ktiivikalastus Pyydyskalastus 3-47 sut Puukot Kalankäsittely Urheilu Tekniikka Puutarha 98...ja kalaa tulee! titanium Lokka Sisällys UNIKUM Tykkää ja seuraa kalamiesten pyyntikokemuksia suosituilla Kivikangas Kalastus ja Vapaa-aika Facebook-sivuillamme! Verkoilla pyydetään kala syötäväksi Kalaisissa vesissämme piilee suuri uusiutuva luonnonvara, ellei ole erityisiä vaatimuksia lajien suhteen, esimerkiksi lahnasta ja ahvenesta saa herkullisia aterioita, kun ne osaa oikein käsitellä ja valmistaa. Uusi kalastuslaki on tulossa voimaan vuoden 2016 alussa ja hienoa siinä on se, että Suomessa voi tulevaisuudessakin harrastaa monipuolisesti eri kalastusmuotoja. Hyvä asia on myös, että kelaonginta ja silakkalitkalla kalastaminen muuttuvat maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi. RKTL:n mukaan vapaa-ajan verkkokalastajia on Suomessa lähes henkeä ja saalista tuli 11,1 miljoonaa kiloa. Katiskalla ja rysällä saatiin 3,1 milj. kg, pilkillä 2 milj. kg, ongella 2,1 milj. kg, heittovavalla 2,7 milj. kg, vetouistelulla 3 milj. kg ja perhovavalla 0,08 milj. kg. Verkoilla pyydetään lajeja, joita vesistöissämme on runsaasti ja jotka muuten jäisivät hyödyntämättä. Kymmenen eniten saatua saaliskalaa ovat: 1. kuha, 2. hauki, 3. ahven, 4. muikku, 5. siika, 6. lahna, 7. silakka, 8. särki, 9. made ja 10. säyne Verkkopyynti on kestävää kalastusta Ulkomaisista kalastusohjelmista on meillekin rantautunut trendi, jossa kala aina poikkeuksetta vapautetaan väsyttämisen, punnituksen ja kuvauksen jälkeen. Tämä kalastustapa ei ainakaan vähennä ulkomaisen kalan tuontia tänne, joka vain kasvaa vuosi vuodelta. Vaikka harva Suomessa enää kalastaa henkensä pitimiksi, on useimmille suuri nautinto tehdä itse pyydetystä kalasta herkullista lähiruokaa. Verkoilla kalastaminen perustuukin siihen, että kala pyydetään syötäväksi, mikä on myös eettisesti hyvä. Täsmärajoitukset paikallisesti Vaikka mm. haukea, ahventa ja särkikaloja voi kalastaa kestävästi myös niiden lisääntymisaikoina ja kutupaikkojen tuntumasta, niin sama periaate ei välttämättä sovellu uhanalaisten kalakantojen pyyntiin niissä harvoissa rakentamattomissa jois- sa, missä ne vielä luontaisesti lisääntyvät. Näillä paikoilla tarvitaan määräaikaisia rajoituksia. Esimerkiksi järvilohta on istutettu moneen muuhunkin vesistöön pelkästään kalastuksen tarpeisiin ja valtaosa napapiirin eteläpuolella olevista taimenista on kuoriutunut jossakin kalanhautomossa ja uinut syönnösalueelleen tankkiauton kyydissä, joten maata koskevat massiiviset kalastusrajoitukset ovat huono ratkaisu luonnonkantojen suojeluun. Suomessa on tuhansia alikalastettuja vesistöjä ja niissä omanlaisensa olosuhteet, jonka takia samat säännöt ja käytännöt eivät sovellu, eivätkä ole tarpeen kuin tietyillä vesialueilla. loita mukava harrastus Hetki ennen pyydyksen kokemista on erikoisen hieno ja mieli on täynnä mukavia arvailuja, mikä saa aikaan kutinaa... tuleeko, mitä ja minkä ista? Pyydyskalastaja on kalassa silloinkin kun hän ei ole vesillä. Tunne siitä, että omaan verkkoon tai katiskaan voi koska tahansa uida kala, nostaa kalamiehen kasvoille sisältä päin kumpuavaa hymyä. Kalastaminen tarkoittaa mukavaa ja rentouttavaa ulkoilmaelämää, mutta se voi olla myös perustaito, jolla pärjätään tiukenpinakin aikoina. Hanki tästä hinnastosta sotkeentumattomat Pietarin kaksoispaulaverkot, niin pääset itse nauttimaan mukavasta ja antoisasta harrastuksesta! VERKKOJEN VÄRIT VERKOT Osassa Pietarinverkkoja voit valita kuudesta eri liinanväristä. Perusväri on sinertävänharmaa, joka on myös paras väri useimpaan suomalaiseen vesistöön. Kirkkaassa vedessä auringon paisteella se kiiltää vähiten ja on näkymättömin. Hieman sinertävänharmaata vaaleampi savunharmaa liina on saatavissa 0,14 mm monofiililangalla. IronSilk-monikuituliinat ovat väriltään vihreitä. Punainen väri soveltuu hyvin tummiin humuspitoisiin vesiin. Myös kalan irrottaminen käy helpommin hämärässä kirkkaanpunaisesta verkosta. Vaalean harmaa väri on suosittu varsinkin lounaisrannikolla. Mikäli haluat itse värjätä liinasi, niin silloin vaalea on paras pohjavärinä. Kierretty nailon 210d/2 liina on musta. Talvella jään alla on melko valottomat olosuhteet, joten verkon värillä ole juurikaan vaikutusta kalastavuuteen. Eniten verkon värillä on merkitystä kalastavuuteen pyydettäessä valoisaan aikaan kirkkaissa vesissä ja läheltä pintaa. Verkkotaulukoissa (s. 7-10) punainen raami tai harmaa pohja tarkoittaa, että verkot voidaan valita myös näillä väreillä. Mainitse verkon väri tilausta tehdessäsi, kun haluat verkkosi vaaleanharmaana tai punaisena. Ilman väritoivomusta toimitetaan verkot sinertävänharmaana, joka on myös verkkojemme perusväri. Samat värikoodit ovat käytössä myös sivujen liinataulukoissa. Sivulla 20 kuva liinojen väreistä. 3

3 VERKOT Pietarin muikku- ja silakkaverkot Pietarin sokkeliverkot muikulle VERKOT VERKKOJEN OMINISUUDET w kaksoispaulaverkko korkkipaula putkipaula monofillanka kierretty monofil monikuitulanka kierretty nailon 0,15 langan vahvuus Pietarin muikku- ja silakkaverkot on pauloitettu keskimitaltaan 33 m mittaisiksi, joten verkossa on enemmän pyyntineliöitä kuin tavallisissa verkoissa. Liinan silmä aukeaa myös enemmän, mikä muoto sopii hyvin pyöreälle muikulle. R riimuverkko käsinpauloitettu SOTKEENTUMTON PIETRIN KKSOISPULVERKKO Kaksoispaulaverkossa apupaula on tikattu kiinni tietyin välein varsinaisiin pauloihin, jolloin liinan silmät pääsevät liikkumaan tikkauksien välissä, mikä tekee verkosta herkän. Mitä herkempi verkko sen kalastavampi se on, sillä löysälle jäävä verkonliina ikään kuin koukkaa kalan. Kaksoispaulaverkko on helppo käsiteltävä kovassakin tuulessa ja raskaassa kalalastissa, koska apupaula antaa pauloille lisää tukevuutta ja se tekee lisäksi verkosta helposti oikenevan, lähes sotkeentumattoman. Hyvä paulojen vetolujuus on tärkeää kun kalastetaan syvältä, kovassa tuulessa tai käytetään verkonvetokonetta. w...ja kalaa tulee! PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m Pituus 33 m 33 m 11 mm 78,00 12 mm 74,00 13 mm 51,00 69,00 14 mm 49,00 65,00 15 mm 62,00 16 mm 59,00 17 mm 57,00 LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 2,4 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 33 m 33 m 10 mm 56,00 61,00 73,00 83,00 11 mm 58,00 69,00 78,00 12 mm 51,00 55,00 65,00 74,00 105,00 13 mm 48,00 52,00 61,00 69,00 99,00 14 mm 46,00 49,00 58,00 65,00 92,00 15 mm 44,00 47,00 55,00 62,00 87,00 16 mm 43,00 46,00 53,00 59,00 82,00 17 mm 42,00 45,00 51,00 57,00 79,00 18 mm 41,00 44,00 50,00 55,00 76,00 19 mm 43,00 54,00 74,00 20 mm 39,00 42,00 49,00 53,00 72,00 21 mm 41,00 52,00 71,00 22 mm 37,00 40,00 47,00 51,00 70,00 23 mm 39,00 50,00 25 mm 36,00 38,00 LNK 0,17 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 15 mm 51,00 67,00 94,00 16 mm 49,00 64,00 17 mm 47,00 61,00 85,00 18 mm 45,00 59,00 81,00 20 mm 43,00 22 mm 42,00 25 mm 41,00 SOKKELIVERKKO Muikkuliinan korkeus 2,4 m ja sokkelin korkeus 0,7 m. Sokkeliverkon voi laskea pohjaan, koska siellä oleilevat kiisket ym. kalat eivät jää kiinni verkkoon. Harvalla sokkeliosalla voit saada myös matikkaa, kuhaa tai muuta vauraampaa kalaa. Pietarin sokkeliverkot muikulle on pauloitettu ylipitkiksi, keskipituus 33 m. Verkot ovat laskuvalmiina lukkopuikkarilla. LNK 0,20 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 33 m 33 m 33 m 14 mm 76,00 15 mm 73,00 16 mm 50,00 70,00 98,00 17 mm 49,00 68,00 18 mm 66,00 19 mm 64,00 Talvi Muikut liikkuvat aktiivisesti kutupaikoilla vielä pari viikkoa jäiden tulon jälkeen, 20 mm 62,00 22 mm 61,00 76, Muikku (lahko: lohikalat) Muikkujärviä on lähes kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Merialueella lajia tavataan Perämeren ja Suomenlahden itäosan vähäsuolaisissa vesissä. Muikku on ulappavesien parvikala, joka viihtyy parhaiten suurilla ja avonaisilla selkävesillä. Muikku syö eläinplanktonia. Jos muikkuja on liikaa, niiden kasvuvauhti tyrehtyy, koska ravintoa ei riitä kaikille. Muikkukanta kestää voimakasta kalastusta ja se on sisävesien tärkeimpiä pyyntikohteita ammatti- ja kotitarvekalastajille. Verkko Muikkuverkon solmuvälit vaihtelevat mm välillä. Muikku on tarkka kala solmuvälin suhteen, joten saatetaan tarvita monen harvuista verkkoa. lkukesänä 14 mm verkolla saatu muikku voi syksyllä jäädä hyvän kasvun ja mädin ansiosta parhaiten 18 mm verkkoon. Hyvä keino tuntemattoman vesistön muikkuverkon solmuvälin selvittämiseksi on mennä reilusti juttelemaan muiden alueen kalastajien kanssa. Yleisin langanvahvuus muikulle on 0,15 mm, mutta 0,17 ja 0,20 mm langalla saadaan syksyllä hyviä muikkusaaliita. Pietarin muikkuverkoissa liinan silmä on pauloitettu muita enemmän aukinaiseksi sekä yläpaulan kantavuus on normaalia suurempi, jotta pintaan viritettäessä verkko ei roikkuisi kohojen välistä. Kaksoispauloitus helpottaa verkkojen käsiteltävyyttä sekä antaa pauloille roimasti lisää vetolujuutta, mikä on tärkeää, kun niitä käsitellään kovassa tuulessa tai painavassa kalalastissa. Syksy Kun vedet jäähtyvät kesähelteiden jälkeen, muikut valmistautuvat kutuun ja liikkuvat hiljalleen matalampiin vesiin kohti kutupaikkojansa. Muikku tulee sukukypsäksi yleensä toisena elinvuotenaan. Sen kutuaika vaihtelee eri paikoissa lokakuulta joulukuulle, veden lämpötilan ollessa 5 7 o. Kutu tapahtuu parvissa lähellä rantaa 1 10 metrin syvyydessä. Muikkuverkot lasketaan kutupaikoille pohjaan pääasiassa yöksi, koska päivisin matalilla vesillä liikkuu muutakin pientä kalaa. Kutupyyntiin soveltuvat hyvin myös matalat verkot, jotka voi viedä parin metrin syvyiseen veteen. Sesonki jatkuu avovesikautena aina jäitten tuloon saakka. jonka jälkeen ne painuvat syvänteiden pohjiin, jossa ne säästävät energiaa liikkumalla mahdollisimman vähän. Yleensä talvi ja kevät ovat huonoa muikun pyyntiaikaa seisovilla pyydyksillä. Eniten muikkua kalastetaan talvella nuottaamalla. Kevät Kevättalvella auringonvalon lisääntyessä, tulee muikku päivisin jään alle syömään sinne kertynyttä ravintoa. Hämärän tullen muikut painuvat takaisin pohjaan. Jäiden lähtiessä muikut hajaantuvat ja niitä voi tavata päivisin myös matalasta vedestä. Kesä Vesien lämmettyä heinäkuussa, alkaa muikku kerääntyä kohti syvänteitä ja muodostaa siellä suuria parvia. Tyynenä kesäiltana voi muikkuparven löytää katseella, kun seuraa niiden pintakäyntejä. Päivisin parvia voi etsiä kaikuluotaimella. Myös kirkuva lokkiparvi paljastaa pinnan lähellä uivat parvet. Syvissä järvissä muikut liikkuvat päivisin välivedessä heti harppauskerroksen alla, jonne verkot voi ripustaa pitkillä kohoon kiinnitetyillä tapseilla. Illalla verkot lasketaan pinnan lähelle lyhyillä tapsikohoilla, sillä silloin muikut nousevat aivan pintaan syömään planktonia. Verkot on hyvä nostaa ylös heti aamuvarhaisella. Lokit heräävät aamulla ja ne voivat hakea muikut verkosta jopa metrin syvyydestä. Lämpimässä muikku pilaantuu herkästi. Hyvä keino pitkittää kalojen lämpenemistä on täyttää kylmäboksi jäähileellä ennen järvelle lähtöä. Myös verkosta irrotetut kalat tulisi heitellä suoraan jääkylmään veteen. q lkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa alkuperästä w Muikkuliina 2,4 m korkea Sokkeliliina 0,7 m korkea 0,15 0,25 PIETRIN KKSOISPUL SOKKELIVERKOT LNK 0,15 mm / 0,25 mm Kork. 2,4m + sokkeli 0,7m = 3,1m Solmuväli sokkeli pituus 33 m 12 mm 60 mm 84,00 13 mm 60 mm 81,00 14 mm 60 mm 78,00 15 mm 60 mm 76,00 16 mm 60 mm 74,00 17 mm 60 mm 72,00 18 mm 60 mm 70,00

4 VERKOT Pietarin siikaverkot Pietarin siikaverkot VERKOT w 0,12 0,14 PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,12 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 60 m 60 m 27 mm 30,50 30 mm 29,50 33 mm 29,50 71,00 91,00 35 mm 28,50 70,00 38 mm 28,50 69,00 40 mm 28,50 68,00 43 mm 28,50 67,00 45 mm 28,50 66,00 82,00 50 mm 28,50 55 mm 28,50 PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 4,0 m 5,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 28mm 57,00 30 mm 56,00 73,00 33 mm 55,00 35 mm 53,00 69,00 38 mm 53,00 68,00 85,00 40 mm 53,00 67,00 84,00 43 mm 53,00 66,00 76,00 83,00 45 mm 53,00 65,00 82,00 50 mm 65,00 Siika (lahko: lohikalat) Siikatyyppejä on useita ja ne poikkeavat ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin paljon toisistaan. Yleisimpinä merialueilla ovat karisiika ja vaellussiika; sisävesillä pohjasiika, järvisiika sekä planktonsiika. Suomessa siikaa tavataan kautta maan, erityisesti karuhkoissa sisävesissä ja meressä alueilla, joissa on viileää ja hapekasta vettä. Vaellussiika Tuppisiika Karisiika...ja kalaa tulee! Verkko Hyvä verkko varovaiselle siialle on ohutlankainen ja näkymätön liina yhdistettynä pauloihin, jotka juuri ja juuri pitävät verkon pohjassa ja pystyssä. Ihanteellinen langan vahvuus on 0,12 0,15 mm, mutta haukipitoisilla vesillä voi langan vahvuudeksi valita 0,17 0,20 mm. Kaksoispaulaverkossa liina pääsee liikkumaan sivusuunnassa, näin verkkoon puskevalle herkkäliikkeiselle kalalle muodostuu pussi, johon se jää kiinni. Solmuvälit siialle vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Perämerellä pyydetään 27 mm verkoilla pohjoisessa hitaasti kasvavaa karisiikaa, joka painaa 5 vuotiaana n. 180 g. Suomenlahdella asustava samanikäinen karisiika on saavuttanut jo kilon painon ja sitä saa vielä hyvin mm verkoilla. Ohutlankainen verkko pyytää parhaiten siikaa. Suosituin lankavahvuus siikaverkolle on 0,15 mm. Varsinkin talvella 0,12 mm langalla siika-, kuha-ja madesaalis paranee, mutta haittana on verkon repeämisalttius jos pyyntipaikalla liikkuu myös haukia. Useat varsinkin ammatikseen pyytävät kalastajat ovat alkaneet käyttää uutta 0,14 mm lankavahvuutta. Levinneisyyskartta: RKTL, Syksy Syys-marraskuussa vesien jäähdyttyä 2 3 asteiseksi alkavat siiat kutemaan. Ne uivat suurina parvina rantoja seuraten, etsiessään kutupaikkaa ja partneria. Kutupaikat sijaitsevat matalassa vedessä sora- ja hiekkapohjilla, osa siikakannoista nousee jokiin lisääntymään. Kutuaikana verkot viritetään lähelle rantaa, matalaan veteen. Syksy on siiankalastuksen kulta-aikaa, joka jatkuu aina talven tuloon saakka. Talvi Ensimmäisten jäiden aikana siika on vielä aktiivinen kudun jäljiltä. Sen tavoittaa matalasta 2-5 metrin syvyydestä kutupaikkojen tuntumasta. Jäiden vahvistuessa siirtyvät siiat talvehtimaan syvänteisiin, jossa ne eivät paljon liiku ja kuluta energiaa. Keskitalvi on sesongiltaan vuoden heikointa, tosin verkkoja ei tarvitse kokea kuin kerran - pari viikossa, sillä siika elää hyvin verkossa. Kevät Keväinen siianverkotus voi antaa osaavalle verkottajalle loistosaaliin. Heti kun rantavedet aukeavat, lasketaan verkot jäänreunaa mukaillen. Siiat liikkuvat päiväsaikaan aivan jään reunassa syömässä ravintoa hyönteisten ja planktonin muodossa sekä muiden kalojen mätiä. Tuulen suunnan muuttuessa voivat jäät painautua verkkojen päälle, joten niitä on seurattava aktiivisesti ja tarvittaessa siirrettävä nopeasti. Kesä Siikaa hakeutuu syvemmille vesille sitä mukaa kun rantavedet lämpenevät. Keskikesällä siiat käyvät päivisin syömässä kuoriutuvia vesiperhosia matalassa rantavedessä. Laske näille paikoille ohutlankainen verkko, joka yltää lähes pintaan saakka. Heinä- ja elokuussa siiat painuvat päivällä pohjaan ja nousevat yön viileimpänä hetkenä napsimaan kuoriutuvia hyönteisiä. Kesällä 5-8 metriä korkeat verkot antavat siikoja usein korkeudeltaan. Päiväpyynnissä siikaverkot kannattaa kokea riittävän usein ja saalis tulisi laittaa heti kylmään, jottei se pilaannu kuumassa auringonpaisteessa. q Kuva: Petteri Kontila PIETRIVERKON VLINT KLLJEITTIN kala: solmuväli: lanka: siika mm 0,12-0,17 mm tai IronSilk muikku mm 0,14-0,20 mm kuha mm 0,15-0,20 mm, 0,12x3 tai IronSilk lahna mm 0,20 mm, 0,12x3 (riimuverkko) tai IronSilk ahven mm 0,17-0,25 mm, kierretty monofiili tai IronSilk hauki mm 0,20-0,25 mm, kierretty monofiili tai IronSilk taimen/lohi mm 0,25-0,30 mm, kierretty monof, nailon, IronSilk Mitä ohuempi lanka, sitä paremmat saalit, mutta lyhyempi verkon käyttöikä. Siianpyynnissäkään ei ole aina järkevää käyttää ohutlankaisia 0,12 tai 0,15 mm vahvuisia verkkoja. Tärkeimmät kriteerit siika- ja kuhaverkon langanvahvuudeksi asettavat paikalliset olosuhteet ja kalaston koostumus. Hauki- ja taimenpitoisilla vesillä kannattaa kyseisille verkoille valita langan vahvuudeksi jopa 0,20 mm, kierretty monofil 0,12x3 tai IronSilk-monikuituliina. Voimakkaille kaloille kuten hauelle ja taimenelle on hyvä valita langanvahvuudeksi vähintään 0,20 mm monofiili tai kierrettylankainen verkko. 6 7 w 0,15 PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisella liinan värillä. Korkeus 0,9 m 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,1 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 27 mm 28,50 29,50 30,50 57,00 36,50 39,50 75,00 30 mm 27,90 28,90 29,90 56,00 35,50 38,50 73,00 94,00 33 mm 28,50 29,50 55,00 34,50 37,50 71,00 91,00 35 mm 26,50 26,90 27,50 28,50 53,00 33,50 62,00 36,00 69,00 88,00 38 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 29,90 33,00 62,00 35,50 68,00 86,00 40 mm 26,50 26,90 27,50 28,50 53,00 32,50 61,00 35,00 67,00 84,00 114,00 43 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 32,50 61,00 35,00 67,00 83,00 45 mm 26,90 27,50 28,50 53,00 32,00 60,00 35,00 67,00 82,00 109,00 50 mm 26,50 26,90 27,90 31,50 34,50 66,00 81,00 92,00 104,00 116,00 55 mm 27,90 34,50 66,00 81,00 60 mm 27,90 65 mm 34,00

5 VERKOT Tilauksesta saatavana myös mm x 4 m korkeana. Pietarin yleisverkot kuhalle siialle ahvenelle mateelle w 0,17...ja kalaa tulee! PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,17 mm monofil, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Korkeus 0,9 m 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,1 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 27 mm 31,00 32,50 29 mm 31,90 30 mm 29,50 29,90 31,50 79,00 33 mm 29,50 30,50 36,00 39,90 35 mm 27,90 28,90 29,90 35,00 38,50 74,00 38 mm 27,50 28,50 29,50 34,00 37,50 40 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 33,50 36,00 69,00 89,00 43 mm 27,50 28,50 54,00 33,00 35,50 68,00 87,00 99,00 116,00 45 mm 26,50 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 32,50 61,00 35,00 67,00 85,00 97,00 113,00 50 mm 26,50 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 32,00 60,00 34,50 66,00 83,00 94,00 108,00 122,00 55 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 29,90 31,50 59,00 34,50 66,00 81,00 92,00 105,00 118,00 60 mm 26,50 26,90 27,90 53,00 31,00 34,00 65,00 80,00 89,00 102,00 114,00 65 mm 26,90 27,90 52,00 34,00 64,00 79,00 110,00 70 mm 78,00 siakaspalautetta KUH 10,2 kg Kuha (lahko: ahvenkalat) Hyvät kuhavedet sijaitsevat Etelä- ja Keski-Suomessa, missä kuhan verkkokalastus on erittäin suosittua. Kuha pitää lämpimistä, sameista ja happirikkaista isoista vesistä, joissa on riittävästi syvyyttä. Merellä kuhaa on parhaiten Suomenlahden, Saaristo- ja Selkämeren rannikkoalueilla. Lämpimän veden kalana sitä ei tavata Perämerellä eikä Pohjois-Suomessa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuhat eivät siedä kirkasta valoa ja ne oleskelevatkin päiväsaikaan syvemmissä selkävesissä. Illalla auringon laskiessa kuhat tulevat lähelle pintaa saaliskaloja jahtaamaan. Verkko Kuhaverkkojen solmuvälit vaihtelevat yleensä mm välillä. Lanka 0,15-0,20 mm monofil, 0,12x3 kierretty monofil tai IronSilk monikuitu. Talvella ohutlankaisilla kuhaverkoilla saadaan jopa kaksinkertaisia saaliita paksulankaisiin verrattuna. Kaksoispauloitus jättää liinaosan herkäksi, mikä varsinkin talvella parantaa verkon kalastavuutta. Lisäksi se helpottaa verkkojen käsittelyä tekemällä niistä helposti oikenevia. Syksy Kun vedet alkavat jäähtyä syyskuun alussa, alkavat kuhat liikkua laajoilla alueilla ja niitä saa sattumakaloina muun pyynnin ohella. Loka-marraskuussa kuhat siirtyvät syvänteisiin talvehtimaan. Vedenalaiset montut, rinteet ja syvänteiden reunat ovat hyviä verkkopaikkoja. Kevät Kevään myötä kuhien aktiivisuus nousee ja ne liikkuvat usein 2-3 metriä pohjan yläpuolella kuoreen, silakan ja muun pikkukalan perässä, joten korkeat verkot ovat hyvä valinta. Kuha kutee touko-kesäkuussa, kun vesi on lämmennyt noin 13 asteeseen. Kutupaikalla on vettä normaalisti 1-3 metriä. Kesä Kudun jälkeen kuha siirtyy kohti syvempiä alueita, mutta jatkaa aktiivisesti liikkumistaan ravinnon perässä. Kuhat tavoittaa päivisin välivedestä harppauskerroksesta isojen syvänteiden päältä. Illan- ja aamunhämärässä kuha nousee aivan pintaan ja silloin pintaverkot pyytävät parhaiten. Kesäaika juhannuksesta elokuun loppuun on saaliiltaan vuoden huonointa. Lämpimällä kuhaverkot tulee katsoa riittävän usein, jopa muutaman tunnin välein. q lkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa alkuperästä Levinneisyyskartta: RKTL, VERKOT siakaspalautetta KUH 12,983 kg Oli taas aika lähteä verkonkokemisreissulle. Ystävänpäivänä perjantaina 14. helmikuuta 2014, ilma oli kiva ja aurinko paistoi pilvien lomasta. join autolla rantaan ja siitä jatkoin jäälle verkkoavannon viereen. Harvinainen talvi, kun ei ole ollut jään päällä yhtään lunta. Verkon kokemisnarua kiinni laittaessani tunsin, että verkko on hyvin tiukassa aivan, kuin olisi pohjassa kiinni. jattelin, että jotain suurempaa saattaa olla tulossa. Hämmästys olikin melkoinen, kun avannosta näkyi julmetun inen kuhan pää. Onneksi kala oli kietoutunut tukevasti 55 mm Pietarin verkon ympärille, joten sain sen suhteellisen vaivattomasti jäälle. Kaupan puntari näytti painoa kalalle muutaman gramman vajaa 13 kiloa. Siinä olikin oikein kunnon ystävänpäiväyllätys ja synttärilahja samassa paketissa, kun sattui olemaan myös syntymäpäivänikin. Pietarin verkot, joilla pääsääntöisesti talvisin kalastan, ovat ennenkin antaneet hyviä kalansaaliita. Esimerkkinä muutama talvi taaksepäin sain yhdellä Pietarin kaksoispaulaverkolla kuhaa yli 80 kg. Viime keväänä sain samaisella verkolla 4 ahventa samalla kertaa, yhteispainon ollessa 3,7 kg. Kalastavuuden lisäksi hyvänä puolena Pietarin verkoissa pidän niiden helppoa selvittämistä. Isäni, jolta olen saanut kaiken kala- ja eräoppini, oli nukkunut pois vain paria päivää aiemmin, joten tällaisen kalan saanti kunnioitti kovan erä- ja kalamiehen muistoa mitä hienoimmalla tavalla. Terveisin Keijo Salo, Karstula Oli toukokuun 16 päivä 2014 kun lähdin amulla kokemaan verkkoja. Jäät olivat lähteneet tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin ja avovesikalastus oli käynnistynyt. Haukea oli tullut hyvin, Ensi jäät ovat usein kuhan parasta pyyntiaikaa, Talvi mutta keskiinen kuha oli kadonnut jonnekin. Kaksi viikkoa aikaisemmin olin saanut Pie- verkot laittaa samoille seuduille kuin loppusyk- joten heti kun jäät varmasti kestävät, kannattaa tarin kaksoispaula verkolla 5 kg kuhan ja viikko systä. sitten verkkoon oli uinut 7,850 kg kuha. Keskitalvella happitilanne syvänteissä huononee, mikä pakottaa kuhat nousemaan hiukan Nostaessani syvänteestä jataa jossa on Pietarin kaksoispaula 55 mm 5,0 m x 0,17 mm/ 60 m sinertävänharmaa ja punainen verkko, tuntuu se syvyys on 3-10 m. Keskitalvella kuha liikkuu matalampaan veteen. Silloin paras pyynti- raskaalta, mutta nouseehan se syvänteestä. iemmin ei tästä kohdin ole tullut kuin muutama lankaiset ja mahdollisimman korkeat verkot varovaisesti eri syvyyksillä, joten silloin ohut- hauki, mutta nyt tulee! Vedenpintaan nousee pyytävät parhaiten. valtava mötikkä. Äkkiä nostokoukku leuan alle ja kala nousee veneeseen. Kala on työntänyt päänsä kaksoispauloituksen Miniverkot korkkipaulalla lenkkiin ja tarttunut sitten vielä liinaan. MINIPIETRIN KKSOISPUL Kuha painoi K-Torinkulman kalatiskin vaa alla LNK 0,17 mm monofil. Kevyt käsitellä. verestettynä 10,185 kg ja se oli 2 päivää ihmeteltävänä Pituus 10 m kaupan kalatiskissä. Solmuväli Korkeus Hinta Eilen sain 2 kg painavan kirjolohen.tälle aamulle 35 mm 1,2 m 13,90 olin saanut jo useita haukia syvänteen reunaan lasketusta 60 mm x 3 m/ 60 m pitkästä IronSilk 40 mm 1,2 m 13,90 kaksoispaulaverkosta. Se on ollut kestävä isojen 45 mm 1,2 m 13,90 ahventen sekä hauenpyynnissä, sainhan talvella 50 mm 1,2 m 13,50 samaisesta verkosta mm. 10,350 kg painavan hauen. Olen käyttänyt jo pitkään Kivikankaan Iron Silk 55 mm ja 60 mm ja 3 m korkeita ja 60 m pitkiä verkkoja sekä Pietarin kaksoispauloitettuja 55 mm x 5 m x 0,17 mm/ 60 m punaisia ja sinertävänharmaita verkkoja ja täytyy todeta, että hienosti toimivat! T: Tuomo Tuomela, Iisalmi. 8 99

6 VERKOT Pietarin yleisverkot kuhalle ahvenelle mateelle hauelle lahnalle w 0,20...ja kalaa tulee! PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,20 mm monofil, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,4 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 6,0 m 8,0 m 10 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 30 mm 31,50 33,00 35 mm 29,90 31,50 36,00 38 mm 28,90 30,50 35,00 39,50 40 mm 27,90 28,50 29,90 34,00 38,50 74,00 43 mm 27,50 28,50 29,50 33,50 37,50 72,00 93,00 45 mm 27,50 27,90 28,90 56,00 33,00 36,50 70,00 90,00 119,00 136,00 50 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 32,50 62,00 35,50 68,00 87,00 98,00 114,00 128,00 55 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 32,00 61,00 35,00 67,00 85,00 96,00 109,00 122,00 60 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 31,50 34,50 66,00 83,00 94,00 105,00 118,00 65 mm 26,90 27,50 28,50 31,00 34,50 66,00 82,00 94,00 102,00 114,00 70 mm 26,90 27,50 28,50 54,00 31,00 34,00 65,00 81,00 91,00 75 mm 26,90 27,50 28,50 31,00 34,00 80 mm 26,50 27,90 33,50 79,00 106,00 85 mm 26,50 27,90 33,50 90 mm 26,50 26,90 27,90 33,00 95 mm 27, mm 27,90 33,00 hven (lahko: ahvenkalat) hventa esiintyy runsaasti lähes Suomessa. hven on hyvin sopeutuvainen mm. hapanta vettä se sietää monia muita lajeja paremmin ja sen ravinto koostuu monipuolisesti eläinplanktonista, pohjaeläimistä (ravuista) ja kaloista. hvenen kasvunopeus vaihtelee paljon elinalueen ravintotilanteen ja kannan tiheyden mukaan. Pienissä metsälammissa ne saavuttavat usein vain cm pituuden ja g painon. Hyvissä olosuhteissa ahven kasvaa kymmenessä vuodessa yli 40 cm pituiseksi ja kilon painoiseksi. Verkko Solmuväli mm, lanka 0,17-0,20 mm, kierrettylanka 0.12x3, nailon 210D/2 tai IronSilk monikuitulanka. Väriltään punaisesta liinasta näkee ahvenen helpommin irrottaa, eikä se heikennä verkon pyytävyyttä. hvenparvi voi saada verkon aikamoiseen sotkuun, mutta hyvän kaksoispaulaverkon saa helposti selvittyä kalojen päästön jälkeen. Syksy Kuukausi ennen jäiden tuloa alkavat ahvenet muodostaa isoja parvia ja ne kerääntyvät talvehtimisalueille syviin monttuihin tai niiden laitamille 5-15 metrin syvyyteen. Hyvää ahvenen verkotusaikaa kestää aina ensi jäille saakka. Kevät hven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa jäästä. Silloin on aika viedä verkot kutupaikalle 1-3 metrin veteen, ojien ja jokien suualueille, kaislikkoihin tai lahtien perälle. Tyypillisellä kutupaikalla on heinikkoa, oksistoa tai muuta kasvustoa, mihin naaras laskee mätinsä. Kutuaika ulottuu kesäkuulle, kylmissä vesissä jopa heinäkuulle saakka. Katiska on myös hyvä pyydys ahvenen kutuaikaan. Kesä Kun kutu on ohi, hajaantuvat ahvenparvet ympäriinsä, karikoille, rinteisiin, salmiin ja lahtien perälle, paikkoihin missä niille on ruokaa. Parvet ovat pieniä, mutta liikkuvat aktiivisesti pikkukalan perässä ja siksi niitä saa aina verkoillakin. q lkuperäinen Levinneisyyskartta: RKTL, VERKOT PUSSIVERKKO Pussiverkossa on samaa herkkyyttä kuin riimuverkossa. Pussiverkossa on verkonliina pauloitettu apupaulan kanssa pitkällä tikkausvälillä normaalia 25% lyhyempään yläpaulaan, näin verkon kapeissa silmissä on runsaasti elämisherkkyyttä. Yläpaulan pituus n. 21 m ja alapula n. 33 m. PUSSI KKSOISPUL KMPELLLE, LHNLLE J MTEELLE Lanka 0,20 mm, pituus 21/33 m Korkeus 1,5 m 60 mm 24,90 70 mm 24,90 90 mm 24,90 siakaspalautetta Talvi Keskitalven ahvenet talvehtivat samoilla paikoilla, johon ne loppusyksystä kerääntyivät. HUKI 11,6 kg siakaspalautetta Kuvan hauki 11,6 kg saatiin Liperin Telmonselältä. Hauen pituus oli 113 cm. Kala punnittiin Kalatukku H. Malisessa Liperissä. Hauki oli Pietarin kaksoispaulaverkossa 43 mm, lanka 0,20 mm, korkeus 2,4 m ja pituus 60 m. Hyvin kalastaa teidän ahvenverkot myös isoja kaloja ja sotkeutumat verkossa on helppo selvittää. Terveisin rto Kinnunen KUH 4 kg Tässä mm x 5 m/ 0,17 mm Pietarin-kaksoispaulaverkolla saatu 4 kg painava hieno jutikka! Tänä talvena olen jo saanut yhteensä 140 kg kalaa, keskipaino noin 1.5 kg. On teillä hyvät verkot! Terveisin Kuhapera Kallavedeltä

7 VERKOT Pietarinverkot voimakkaille kaloille hauelle taimenelle lahnalle kuhalle Pietarinverkot voimakkaille kaloille hauelle taimenelle lahnalle kuhalle VERKOT w 0,25 0,30 PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,25 mm monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 6,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 40 mm 34,00 42,00 45 mm 31,00 37,00 50 mm 29,50 30,50 69,00 55 mm 29,00 30,00 68,00 60 mm 27,50 28,50 29,50 67,00 98,00 65 mm 29,00 34,50 70 mm 26,50 28,50 34,50 66,00 93,00 80 mm 26,50 28,50 90,00 90 mm 65, mm 33, mm 32,00 Hauki (lahko: haukikalat) PIETRIN KKSOISPUL LNK 0,30 mm monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 50 mm 31,50 55 mm 31,00 60 mm 30,50 65 mm 37,50 80 mm 30,50 36,00 90 mm 29, mm 28,50 Hauki on ahvenen ohella sisävesiemme yleisimpiä kaloja. Tyypillinen hauen esiintymispaikka on järvi, meren rannikko tai joki, joissa on paljon kasvillisuutta ja matalia rantoja. Nopeakasvuisena se saavuttaa puolen metrin pituuden yleensä 5-6-vuotiaana ja metrin pituuden 6-10 vuotta myöhemmin. Verkko Solmuväli mm noin kilon painoisen hauen pyyntiin, isolle hauelle mm. Langanvahvuus 0.25 mm, kierrettylankainen multimonofil 0.12x3-0.15x3, nailon 210D/2 tai IronSilk monikuitulanka. Syksy Hauet saapuvat matalaan syyskutuisten kalojen perässä. Silloin hyviä verkkopaikkoja ovat karikot, sisälahdet ja kaislikoiden laidat. Tuulenpuoleiset rannat houkuttelevat haukia, koska sinne kerääntyvät myös sen saalistamat pikkukalat. Talvi Heti jäiden tultua hauki liikkuu aktiivisesti saaliskalan perässä karikoiden ja rantojen lähellä. Keskitalvella hauet hakeutuvat syvempiin vesiin ja niiden liikkuminen on vähäistä. Paksun jään aikana hidasliikkeistä haukea varten vaihdetaan verkot ohutlankaisempiin (0,17 0,20 mm, 0,12x3 tai IronSilk). lkuperäinen Sekoittunut Ei tietoa alkuperästä...ja kalaa tulee! Kevät Hauki kutee aivan matalaan rantojen lähelle heti kun jäät sulavat. Järvissä kutualueina ovat matalat tulvarannat ja merellä matalat kasvillisuusrannat, purojen ja jokien suistot sekä mereen yhteydessä olevat järvet ja lammet. Paksulankaiset verkot lasketaan matalaan rantaveteen hauen kutupaikoille, heti kun jäätilanne sallii. Kesä Kudun loputtua kaikki isot hauet siirtyvät syvemmille vesille, pienempien (0-2 kg) jäädessä rantamatalaan kesäksi. Isot hauet liikkuvat keskikesällä usein välivedessä syvänteiden kohdalla saalistamassa, joten niiden saanti pohjaverkoilla on vaikeaa. q Levinneisyyskartta: RKTL, w 0,12x3 0,15x3 Kierretty monofiili on notkea, luja ja kalatarttuva verkko. Erinomainen valinta, kun verkolta vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä. LNK 0,12 x 3 mm kierretty monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 60 m 45 mm 42,00 81,00 50 mm 32,00 35,50 41,00 79,00 104,00 139,00 55 mm 31,50 35,00 40,00 77,00 99,00 134,00 60 mm 31,00 34,50 39,00 75,00 95,00 129,00 65 mm 30,50 38,00 73,00 92,00 125,00 70 mm 30,00 37,00 71,00 90,00 80 mm 33,00 36,50 88,00 90 mm 29,00 32,50 36,00 86, mm 84,00 LNK 0,15 x 3 mm kierretty monofil, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 60 m 40 mm 36,00 49,00 42 mm 46,00 45 mm 35,00 45,00 50 mm 34,00 44,00 87,00 109,00 55 mm 33,00 43,00 85,00 106,00 60 mm 32,50 42,00 83,00 103,00 65 mm 32,00 41,50 81,00 100,00 135,00 70 mm 31,50 41,00 97,00 132,00 80 mm 31,00 36,50 40,00 93,00 90 mm 30,50 39,00 w 210d/2 PIETRIN KKSOISPUL Kierretty nailon 210d/2, väri musta Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 30 mm 36,00 35 mm 34,00 40 mm 33,00 41,00 45 mm 30,50 31,50 50 mm 29,90 30,90 38,00 89,00 55 mm 29,90 30,90 37,00 88,00 60 mm 29,50 30,50 36,50 70 mm 30,50 80 mm 30,50 36,00 90 mm 29,50 30,50 36, mm 29,50 30,50 35,50 HVEN 2,1 kg siakaspalautetta Erkki Mäkelä ei ollut uskoa silmiään kun verkossa pyristeli melkoinen vonkale ahveneksi. Muisto kevään ensimmäisestä kalareissusta nostaa suupielet korviin. Mäkelä kävi kävi vuosien perinteen mukaisesti laskemassa Reijo-veljensä kanssa verkot Evijärveen Älvikin lahteen jäiden lähdettyä 22. huhtikuuta. Hiljaista piti verkoilla aluksi, mutta toisena päivänä siihen ui saalis, jota nostaessa toissakeväinenkin 1,3 kilon ahven tuntui pieneltä. Ensi tuntuma oli, että nyt nappasi ja kunnolla myhäilee Erkki. hven käytiin punnitsemassa Ilpon Katiskassa; vaaka osoitti lukemaa 2097 g ja pituus venyi 50,08 senttiin. Pyyntiväline oli 70 mm x 1,8 m ja 210d/2 Kivikankaan Pietarinverkko. - Onneksi oli 70-millinen ja lujatekoinen kierrenailon Pietarinverkko joka on kestänyt hauetkin, ei siihen olisi muuten pystynyt. Saalis oli tuttavapiirissä sen luokan tapahtuma, että se on ikuistettu moneen kameraan. Vonkale on nyt pakastimessa Evijärvellä ja todennäköisesti se päätyy täytettynä paikallisen kalastustarvikemyymälän seinälle. Kalastus on kesän parasta antia ja tässä iässä sitä vielä jaksaa harrastaa, sanoo 81-vuotias Mäkelä pilke silmässä

8 VERKOT Pietarinverkot kuhalle hauelle taimenelle lahnalle siialle Pintaverkot lohelle taimenelle Lapin lohiverkot Pietarin täkyverkot Verkon pauloitus tilauksesta VERKOT w 0,16 PIETRIN KKSOISPUL Lanka IronSilk monikuitu 0,16 mm, väri vihreä Korkeus 1,8 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 60 m 30 m 60 m 60 m 35 mm 35,00 40 mm 34,00 45 mm 33,00 44,00 50 mm 33,00 60,00 44,00 82,00 107,00 55 mm 33,00 60,00 43,00 80,00 104,00 60 mm 33,00 60,00 42,00 78,00 101,00 65 mm 41, mm 40,00 76,00 97,00 80 mm 29,90 39,00 74,00 95,00 90 mm 39, mm 29,00 38,00...ja kalaa tulee! IRONSILK MULTI FIBRE TEHNOLOGY STRONGER SOFTER IRONSILK MONIKUITULNK TVLLIST KESTÄVÄMPI VERKKO! IronSilk on monisäikeisestä mikrokuidusta tehty verkonliina, jossa on onnistuttu yhdistämään kaksi ominaisuutta: ohutlankaisen verkon pehmeys ja pyytävyys sekä paksulankaisen verkon kestävyys. IronSilk-lanka koostuu erittäin ohuista kuiduista, jotka on koottu kierretyksi monikuitulangaksi ja lopputuloksena on silkinkaltainen lanka, jonka vetolujuus on suurempi kuin vastaavan paksuisilla monofil- tai perinteisellä kierretyllä nailonlangalla. Ironsilk-monikuitulanka vastaa käyttöominaisuuksiltaan mm monofil-langan paksuutta, mutta 0,16 mm IronSilkin vetolujuus on 4 kg. Testeissä vetolujuus on pysynyt yli 3,5 kg, pitkäaikaisesta UV-altistuksesta ja kosteudesta huolimatta. IronSilk monikuitulanka sopii erinomaisesti kaikkiin kalastustilanteisiin, jossa verkolta vaaditaan normaalia suurempaa kestävyyttä, kalastavuuden kärsimättä. w PINTVERKKO 0,20x6 210d/6 Pintaverkot on pauloitettu apupaulan kanssa. Yläpaulana vahva ja venymätön 6 mm palmikoitu Danlineköysi ydinlangalla sekä 3 mm apupaula. Lohi- ja taimenpintaverkkojen kohot ovat 2,5-3,5 m:n välein, verkon korkeudesta riippuen. PINTVERKKO KKSOISPULLL LNK 0,20x6 multimonofil, väri vihreä Solmuväli 3,0 m 6,0 m 6,0 m Pituus 30 m 30 m 60 m 70 mm 68,00 92,00 179,00 75 mm 169,00 80 mm 63,00 159,00 LPIN LOHIVERKKO KKSOISPULLL POHJVERKKO, LNK 210D/6 kierretty nailon, väri vihreä Solmuväli 4,0 m Pituus 30 m 60 mm 56,00 65 mm 55,00 75 mm 54,00 VERKON PULOITUS MITTTILUKSEN Mikäli valmisverkkosivuilta ei löydy mieleistäsi verkkoa, teemme sinulle sellaisen kalastavalla kaksoispaulamenetelmällä. Taulukon hinnat sisältävät työn ja paulat. Lisää alla oleviin hintoihin liinan hinta (s ), niin saat valmiin verkon hinnan. Muista, että valmiin pauloitetun verkon pituus on puolet liinan pituudesta. POHJVERKON PULOITUS KKSOISPULLL Lisää taulukkohintaan liinan hinta. Korkeus 30 m 60 m 1,2-2,4 m 28,00 54,00 3,0-4,0 m 34,00 64,00 5,0-6,0 m 39,00 74,00 8,0-10,0 m 44,00 84,00 Hintaesimerkki: Liina 50 x 10 x 0,17/ 120 m 46,00 pauloitus 60 m 84,00 valmiin pohjaverkon hinta = 130,00 Muikkuverkkojen (solmuvälit mm) pauloitushintaan lisätään 6 euroa. Liinojen liittäminen 4 euroa. Mitä paksumpi lanka, tihempi solmuväli tai korkeampi verkko, sitä enemmän se ottaa vastaan veden virtausta. Paksulankaiset voimakkaiden kalojen verkot sekä muikku- ja silakkaverkot pauloitamme vastaavia ohutlankaisia raskaampiin pauloihin. Ohutlankaisilla pyydetään yleensä varovaisia kaloja, kuten siikaa ja kuhaa, jotka vaativat mahdollisimman herkät paulat niin, että verkko pysyy juuri ja juuri pystyssä. PINTVERKON PULOITUS KKSOISPULLL Lisää taulukkohintaan liinan hinta. Korkeus 30 m 60 m 1,2-2,4 m 32,00 62,00 3,0-5,0 m 40,00 78,00 6,0-10,0 m 45,00 88,00 Seuraavat tekijät vaikuttavat paulojen valintaan Pyyntitapa: - pohjaverkko - välivesiverkko - pintaverkko - kulkuverkko jokeen Pyyntipaikka (olosuhteet): - järvi (ei virtauksia) - meri (virtauksia) - joki / jokisuu (voimakas virtaus) Pyydettävä kalalaji - tiheäsilmäinenverkko (muikku) - voimakkaan kalan verkko Täkyverkot syöttikalan pyyntiin Hyvä keino saada nopeasti täkykalat on laskea verkot matalaan lahteen ja pelotella kalat heinikosta verkkoon vaikka soutelemalla. Laita täkyverkko pyyntiin samaan aikaan kun menet ongelle ja poimi siitä tuoreet täkykalat sitä mukaa kun tarvitset niitä. Pyynti tehostuu huomattavasti käyttämällä Unikum-kalahoukutusainetta (s.46). Täkykalojen säilytystä ja kuljetusta varten kannattaa varata reiluninen Polarooler-kylmälaukku (s. 89), josta vesi vaihdetaan riittävän usein. Pitempiaikaista säilytystä varten tarvitaan sumppu (s. 46). PIETRIN TÄKYPOHJVERKKO LNK 110d/2 nylon kaksoispaula, uppoava. Pituus 11 m. Solmuv. Väri Kork. Hinta 10 mm Musta 1,2 m 24,00 PIETRIN TÄKYPINTVERKKO LNK 110d/2 nylon kaksoispaula, kelluva. Pituus 11 m. Solmuv. Väri Kork. Hinta 10 mm Musta 1,2 m 25,00 MÖKKI TÄKYVERKKO LNK 0,15 mm, uppoava. Pituus 5,5 m. Solmuv. Väri Kork. Hinta 9 mm Harm. 1,0 m 11,90 Koko vuosi pilkillä ri Manninen Kesäpilkinnän mainio kylkiäinen on täkyonginta. Meidän onkireissumme alkavatkin sen vuoksi yleensä verkkokalastuksella. Paikannamme ensin salakka- tai särkiparven ja laskemme sen eteen pienen täkyverkon. Täkyjä tulee parissa minuutissa usein liikaakin - tai ei yhtään, jos parvi pyörähtääkin toiseen suuntaan. Syöttien kalastus on usein onkireissun jännittävin vaihe. Syötit pysyvät elävinä lämpöeristetyssä laatikossa, johon otamme kotoa mukaamme kylmää vettä ja jota hapetamme pienellä paristokäyttöisellä pumpulla

9 VERKOT Pietarin neliö- ja vinoriimuverkot Pietarin pystyriimuverkot siialle kuhalle lahnalle VERKOT R NELIÖRIIMU KKSOISPUL Pyyntikorkeus 1,8 m Liinan kork. 3,0 m. Riimun silmä 60 x 60 cm. Lanka 210d/2 0,12x3 IronSilk Pituus 30 m 30 m 30 m 45 mm 72,00 50 mm 71,00 55 mm 66,00 70,00 60 mm 65,00 69,00 69,00 65 mm 69,00 69,00 70 mm 68,00 69,00 80 mm 64,00 67,00 67,00 90 mm 63,00 66,00 66, mm 63,00 66,00 VINORIIMU KÄSINPULOITETTU Pyyntikorkeus 3,0 m Liinan kork. 5,0 m. Riimun solmuväli 300 mm. Lanka 0,12 x 3 0,15 x 3 Pituus 30 m 30 m 50 mm 84,00 55 mm 83,00 60 mm 82,00 65 mm 81,00 84,00 80 mm 82,00 90 mm 78,00 VINORIIMU KKSOISPUL Lanka 0,12 x 3, Riimun solmuväli 300 mm liinan kork. 2,1 m2,4 m Korkeus 1,5 m 1,8 m Pituus 30 m 30 m 55 mm 57,00 80 mm 54,00 56,00 90 mm 54,00 56, mm 54,00 56,00 PUSSI- TI LTIKKOPKKUS Pietarinverkot on pakattu tukeviin muovikasseihin. Erikseen tilattaessa saatavana myös laatikkopakkauksissa, hintalisä 1,00 euroa. Lahna (lahko: karppikalat, heimo: särkikalat) Parhaat lahnakannat ovat Etelä- ja Keski- Suomen järvissä ja matalissa merenlahdissa rannikkoalueilla. Lahna on yleisyytensä, suuren nsa ja hyvänmakuisuutensa johdosta ollut perinteisesti arvostettu saalislaji. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus vaihtelee 4-10 %, ja ne soveltuvat hyvin savuuuni- tai suolakaloiksi. Lahnan pääasiallista ravintoa ovat erilaiset toukat, simpukat, kotilot ja muut nilviäiset, joita se siivilöi pohjamudasta. Lahnaa kannattaa pyytää myös vesistön hoidon kannalta. Lahna on nopea lisääntymään. Jos sitä ei kalasteta riittävästi, syntyy ylitiheitä kantoja ja lahnat jäävät kämmenen isiksi, koska ravintoa ei riitä kaikille. Rehevöityneissä järvissä ja merialueilla tiheä ja huonokasvuinen lahnakanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Tehokas pyynti parantaa jäljelle jäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa. Oikeaoppinen lahnan perkaaja avaa lahnan selkäpuolelta, minkä ansiosta kalan paksut selkälihat kypsyvät tasaisemmin. Verkko Solmuväli mm, lanka 0,20-0,25 mm, multimonofil 0.12x3 0,15x3, nailon 210d/2 tai IronSilk-monikuitulanka. Parhaiten lahnaa saa riimuverkoilla. Syksy Vesien viilennettyä syksyllä lahnat kerääntyvät talviparviksi syvänteisiin. Talvi Lahnat oleskelevat talven syvänteissä tai niiden laitamilla ja ne liikkuvat mahdollisimman vähän energiaa säästäen. lkuperäinen Siirretty Ei tietoa alkuperästä...ja kalaa tulee! Levinneisyyskartta: RKTL, Kevät Parhaiten lahnaa saadaan kutupaikoilta läheltä rantaa, kun vesi on lämmennyt noin 15 asteeseen. Kutu alkaa tuomen kukkiessa ja se saattaa kestää useita viikkoja aina heinäkuulle saakka. Lahna on arka kala, joka parvissa seuraa verkkoa etäältä sen nähdessään. Sen takia verkko kannattaa laskea huolimattomasti mutkille tai käyttää riimuverkkoa, jossa löysää liinaa on paljon. Kesä Isojen selkien lähellä olevat matalikot, lumpeikot ja ruovikkorannat ovat hyviä lahnapaikkoja lämpiminä kesäpäivinä. q R PYSTYRIIMU KKSOISPUL Pyyntikorkeus 1,6 m Liinan korkeus 2,4 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm Pituus 30 m 30 m 30 m 45 mm 38,50 39,00 50 mm 38,50 39,00 55 mm 38,00 38,50 60 mm 38,00 38,00 PYSTYRIIMU KKSOISPUL Pyyntikorkeus 2,0 m Liinan korkeus 3,0 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm 0,25 mm Pituus 30 m 30 m 30 m 30 m 40 mm 43,00 43 mm 42,50 45 mm 42,00 43,00 50 mm 41,50 42,50 43,00 55 mm 41,00 42,00 42,50 60 mm 41,50 42,00 65 mm 42,00 70 mm 41,50 80 mm 41,50 90 mm 41, mm 41, mm 40,50 PYSTYRIIMU KKSOISPUL Pyyntikorkeus 3,0 m Liinan korkeus 5,0 m. Riimutus 3,0 m välein Lanka 0,15 mm 0,17 mm 0,20 mm IronSilk Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 45 mm 101,00 102,00 50 mm 99,00 100,00 101,00 126,00 55 mm 96,00 98,00 99,00 122,00 60 mm 97,00 99,00 118,00 65 mm 96,00 97,00 116,00 70 mm 96,00 114,00 80 mm 96,00 112,00 PYSTYRIIMU KKSOISPUL Pyyntikorkeus 1,2 m Liinan korkeus 1,8 m. Riimutus 1,5 m välein Lanka 0,30 mm Pituus 30 m 120 mm 37,50 RIIMUVERKKOTYYPIT Pystyriimuverkossa on kolmen metrin välein olevilla pystylangoilla vedetty kolmasosa verkon korkeudesta kasaan. Verkkoon tulee pystylankojen läheisyyteen paljon löysää liinaa johon varovainenkin kala helpommin sotkeutuu. Näin puohteutettu verkko sopii erinomaisesti esim. kuhan ja siian pyyntiin. Neliöriimuverkossa on 60 cm välein sekä pysty- että vaakalangat liinan molemmin puolin. Verkko on mataloitettu lähes puoleen alkuperäisestä korkeudesta. Riimulangat on kiinnitetty aina lankojen risteyskohdasta liinaosaan niin, että jokaisessa neliössä on reilusti löysää liinaa. Neliöriimuverkko on helposti käsiteltävä, kun ylimääräinen löysä liina jakaantuu verkon korkeudelle. Hyvä lahna- ja haukiverkko. Vinoriimuverkossa on pyytävän liinan molemmin puolin solmuväliltään 300 mm olevat riimuharvat. Riimuilla mataloitetaan n. 1/3 verkon korkeudesta. Vinoriimuverkossa pyytävä sisäliina ei ole kiinnitetty riimuharvoihin. Erinomainen verkko isolle kalalle. Kuva: Petteri Kontila Riimuverkot suurille kaloille Kun kalastuksen tarkoitus on virkistyksen lisäksi tuottaa myös saalista, ei ole samantekevää millaisia välineitä käytetään. Vanha totuus on, että huolimattomasti löysälle laskettu verkko kalastaa paremmin kuin kireälle vedetty. Riimuverkoissa liinaosan löysyys on varmistettu riimulangoilla, joilla verkon korkeutta on pudotettu jopa puoleen. Pietarin riimuverkoissa on raskaat paulat, jotta se pysyisi pystyssä virtaavassakin vedessä ja suuret kalat eivät pääse kieputtamaan raskaspaulaista verkkoa kovin helposti rullalle. Kaksoispauloitus on myös riimuverkoissa suuri etu, sillä sivusuunnassa hyvin myötäävään liinaan syntyy herkemmin pussi verkkoon puskevalle kalalle. Lisäksi apupaulan avulla pauloitettu verkko pysyy muita paremmin selvänä ja apupaula antaa pauloille lisää vetolujuutta. Valitse verkon solmuväli ja langanvahvuus kalalajin ja sen koon mukaan. Suuria kaloja tulee harvalla verkolla. Suurta kalaa voi saada myös tiheäsilmäisellä (varsinkin) riimuverkolla liinan suuren löysyyden ansiosta. Mateelle ja hauelle sopii mm riimuverkko. Suurelle hauelle, säyneelle ja taimenelle mm. Ison lahnan verkon solmuväli mm, joilla saadaan vähintään kilon painoisia lahnoja

10 VERKOT htiverkot putkipaulalla Lokkaverkot korkkipaulalla VERKOT Made (lahko: turskakalat) Kylmän veden kala jota esiintyy lähes Suomessa sekä järvi- että merialueilla. Mateen ravinto on monipuolista. Se syö kaloja, selkärangattomia pohjaeläimiä; kuten hyönteisten toukkia, muiden kalojen mätiä ja joskus jopa sorsanpoikia. Mateenmäti on arvostettua herkkua, samoin kuin sen vaalea lihakin. Verkko Solmuväli mm, lanka 0,17-0,20 mm, kierrettylankainen multimonofil 0.12x3, IronSilk monikuitulanka tai riimuverkko. Syksy Vesien kylmennettyä ja ensijäiden aikaan mateet siirtyvät syvänteistä matalampiin rantavesiin. Ne liikkuvat aktiivisesti etsien pohjalta ravintoa. Laske verkko 2-5 m syvyiseen veteen. Talvi Tammi-maaliskuussa made kutee matalikoilla tai joissa muutaman metrin syvyydessä yleensä kivikko- tai hiekkapohjalle. Tällöin verkkojen lisäksi madetta saadaan, niin katiskoilla ja rysillä kuin myös pilkkien. Heti kudun jälkeen mateet levittäytyvät syvempiin vesiin entisille olinpaikoilleen. Silloin katiskan kalastavuus paranee huomattavasti, kun käytetään syöttinä pakastettua särkikalan puolikasta. Syöttikala sulaa vedessä ja levittää tuoreen kalan tuoksua, jonka made haistaa. Hyviä ja helppoja madekatiskoita ovat Ufo- ja muut Pietarinkatiskat. Kevät Heti jäiden lähdettyä mateita saadaan lähempää rantaa, missä kevätkutuisia kaloja on paljon liikkeellä. Kesä Vesien lämmettyä made hakeutuu syvänteiden viileään veteen ja saalistaa hämärän aikaan lähinnä haju- ja tuntoaistinsa avulla. Kesällä pyydetty made on maultaan aivan yhtä hyvä kun talvella pyydetty, joskin se pilaantuu lämpimässä nopeasti, joten se pitää perata ja laittaa kylmään välittömästi. q hti-verkko alk. 19,90 lkuperäinen Siirretty Hävinnyt Levinneisyyskartta: RKTL, w KKSOISPULVERKKO PUTKIPULLL hti-verkko on pauloitettu apupaulan kanssa sotkeentumattomiin pauloihin. Yläpaulana helppokäyttöinen painepesunkestävä tasapaksu putkipaula, jonka sisus on vettymätöntä vaahdotettua polyeteeniä. Verkon päädyissä siulapaulat ja lenkit. Talvikalastuksessa putkipaula on hyvä, koska siinä ei ole erillisiä kohoja, jotka voivat verkkoa nostettaessa tai laskiessa kiilautua avannon koloihin ja halkeutumiin. htiverkko on lukkopuikkarilla laskuvalmiina. Verkon keskipituus 30 m. HTI KKSOISPUL LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 25 mm 26,50 27 mm 24,50 30 mm 20,90 23,90 33 mm 23,40 35 mm 19,90 22,90 29,40 38 mm 19,90 22,90 28,90 40 mm 19,90 22,40 28,40 43 mm 22,40 45 mm 21,90 HTI KKSOISPUL LNK 0,17 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 30 mm 26,40 35 mm 23,90 40 mm 19,90 22,90 43 mm 22,90 45 mm 19,90 22,40 28,40 50 mm 19,90 21,90 27,90 55 mm 19,90 21,90 27,40 HTI KKSOISPUL LNK 0,20 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m Pituus 30 m 30 m 43 mm 23,40 45 mm 19,90 22,90 50 mm 19,90 22,40 55 mm 22,40 60 mm 21,90 0,15-0,20 B B Lokka KÄSINPULOITETTU VERKKO Edullinen korkkipaulaan käsinpauloitettu kalaverkko tukevilla päätypauloilla ja lukkopuikkarilla. Kevytpaulaisena verkko uppoaa hitaasti. Lokka-verkon keskipituus 30 m tai 60 m. LOKK käsinpauloitettu muikkuverkko LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 Pituus 30 m 30 m 13 mm 39,00 14 mm 39,00 15 mm 38,00 49,00 16 mm 36,00 47,00 17 mm 36,00 47,00 18 mm 35,00 LOKK käsinpauloitettu verkko LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m Pituus 30 m 30 m 27 mm 16,90 17,90 30 mm 16,90 17,90 35 mm 15,90 16,90 38 mm 16,90 40 mm 16,90 LOKK käsinpauloitettu verkko LNK 0,17 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m Pituus 30 m 30 m 30 m 60 m 60 m 40 mm 15,90 16,90 43 mm 16,90 45 mm 15,90 16,90 23,50 50 mm 15,90 16,90 23,50 45,00 55,50 55 mm 15,90 16,90 23,50 45,00 55,50 60 mm 16,90 23,50 45,00 55,50 LOKK käsinpauloitettu verkko LNK 0,20 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 3,0 m Pituus 30 m 30 m 60 m 45 mm 16,90 50 mm 15,90 16,90 55 mm 15,90 16,90 60 mm 15,90 16,90 45,00 0,15-0,20 Lokka-verkko alk. 15,90 Säyne (lahko: karppikalat, heimo: särkikalat) Suomessa säynettä on merialueella ja kaikissa suurissa sisävesissä. Pohjoisimmat säynepaikat ovat Kemijoen (Lokan tekoallas), Ounasjoen ja Tornionjoen yläosissa. Säyne on särkikalaksi nopeakasvuinen ja usein muita särkikaloja kookkaampi. Kymmenvuotiaana säyne on noin kilon painoinen ja toisinaan se elää yli 20-vuotiaaksi ja voi kasvaa yli 3 kg painoiseksi. Säyneet käyttävät ravintona mm. hyönteisiä, pohjaeläimiä, kotiloita ja isot saalistavat myös kaloja. Tee säyneestä kaksi fileetä, laita savustumaan ja herkuttele! Verkko Solmuväli mm, lanka 0,17-0,25 mm, multimonofil 0.12x3, IronSilk monikuitulanka. Säyne on yleensä verkkokalastajan satunnainen saalis. Syksy Pintavesien viilennettyä säyneet hakeutuvat selkävesien syvempiin ja lämpimämpiin vesikerroksiin. Talvi Säyneet ovat syvänteissä parvina ja ne liikkuvat mahdollisimman vähän säästäen näin energiaa. lkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa alkup. Hävinnyt Levinneisyyskartta: RKTL, Kevät Kudulle säyne hankkiutuu mataliin virtapaikkoihin pian jäiden lähdön jälkeen. Merestä se nousee suistoihin, jokiin ja pieniinkin puroihin, mutta kutee myös meren ruovikkoisilla lahtialueilla. Kutu kestää yleensä vain muutamia päiviä. Kesä Pian kudun jälkeen säyneet siirtyvät matalista rantavesistä usein järvien ja meren saariston selkävesille tai niiden laitamille. Kesäisin säyneet liikkuvat aktiivisesti parvina ravintoa hakien, joten niitä voi saada kelpo saaliin muutamalla verkolla tai pitkäsiimalla. q 18 19

11 LIINT Muikulle ja silakalle sokkeliliinat Siika sokkeliliinat siialle LIINT Sinertävänharmaa mono- ja multimonofil Savunharmaa monofil Vaaleanharmaa monofil Musta kierretty nailon Punainen monofil Vihreä monikuitu MUIKKUVERKON LIINT LNK 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m Pituus 60 m 60 m 11 mm 42,00 12 mm 36,50 13 mm 20,50 32,50 14 mm 18,00 29,00 15 mm 26,00 16 mm 24,00 17 mm 22,50 Muikkuliinat harvalla alaosalla SOKKELI-MUIKKULIINT LNK 0,15 mm / 0,25 mm Kork. 2,4 m + sokkeli 0,7 m = 3,1 m Solmuväli sokkeli pituus 60 m 12 mm 60 mm 46,00 13 mm 60 mm 43,00 14 mm 60 mm 40,50 15 mm 60 mm 38,00 16 mm 60 mm 36,50 17 mm 60 mm 35,50 18 mm 60 mm 34,50 0,14 MUIKKUVERKON LIINT LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,5 m 1,8 m 2,4 m 3,0 m 5,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 10 mm 25,50 28,00 39,00 46,00 11 mm 25,50 35,00 41,00 12 mm 20,00 23,00 31,00 36,50 58,00 13 mm 18,00 20,50 28,00 32,50 52,00 14 mm 16,00 18,00 25,00 29,00 46,00 15 mm 14,00 16,00 22,00 26,00 41,00 16 mm 13,00 14,50 19,50 24,00 38,00 17 mm 12,50 14,00 18,50 22,50 36,00 18 mm 11,50 13,00 17,50 21,00 34,00 19 mm 12,50 20,00 32,50 20 mm 10,50 12,00 16,00 19,00 30,50 21 mm 11,50 18,00 29,00 22 mm 9,50 11,00 17,50 28,00 23 mm 10,50 16,50 25 mm 8,00 9,50 0,15 0,17 0,20 MUIKKU / SILKKVERKON LIINT LNK 0,17 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 4,0 m 5,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 14 mm 39,00 15 mm 19,00 29,50 50,00 16 mm 17,50 27,50 17 mm 15,50 24,50 41,00 18 mm 14,50 23,00 39,00 20 mm 13,50 22 mm 12,00 25 mm 10,50 SILKKVERKON LIINT LNK 0,20 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 3,6 m 5,0 m 8,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m 14 mm 37,00 15 mm 30,50 16 mm 17,50 28,00 45,00 17 mm 15,50 24,50 18 mm 23,00 27,50 19 mm 21,50 20 mm 20,50 49,00 22 mm 20,00 29,50 PIETRI-verkkoliina Valmistutamme Pietari-verkkoliinat korkean laatustandardin mukaisesti (ISO9002:9004). Liina on pauloituksen ohella tärkein verkon kalastavuuteen vaikuttava osa. Kun siis haluat saada laadukkaat ja kalastavat verkot, niin valitse siihen liina tästä hinnastosta. Valikoimamme on Suomen laajin, noin 700 eri a heti varastossa! SIIKVERKON LIINT LNK 0,12 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 5,0 m Pituus 60 m 120 m 120 m 27 mm 8,00 30 mm 7,50 33 mm 7,00 33,00 35 mm 6,50 19,00 38 mm 6,00 18,00 40 mm 5,50 17,00 43 mm 16,50 45 mm 5,50 16,50 25,50 SIIKVERKON LIINT LNK 0,14 mm, savunharmaa Korkeus 1,8 m 3,0 m 4,0 m 5,0 m Pituus 120 m 120 m 120 m 120 m 28mm 15,00 30 mm 13,50 22,50 33 mm 13,00 35 mm 12,00 19,00 38 mm 11,00 18,00 30,00 40 mm 10,50 28,50 43 mm 10,00 16,50 22,00 27,00 45 mm 9,50 15,50 25,50 50 mm 14,50 65 mm 7, ,12 0,14 Siikaliina 120 m harvalla alaosalla SOKKELI-SIIKLIIN 43 mm Taulukossa ilmoitettu liinan naiskorkeus SOKKELI 86 mm x 0,9 m, lanka 0,30 mm lanka korkeus hinta 0,15 2,9 m 27,50 0,15 3,9 m 32,50 0,17 4,9 m 38,00 0,17 5,9 m 43,00 0,15 VETOLUJUUDET Verkonliinan joutuessa kovaan vetoon, katkeaa lanka herkimmin solmusta. Kivikankaan laadukkaissa Pietarin-liinoissa on solmun kestävyyttä parannettu ISO9002:9004 standardin mukaisella kuumennuskäsittelyllä, jolloin solmun jyrkistä mutkista saadaan jännitys pois ja samalla solmut kiristetään luistamattomaksi. Kierretyn monofiililangan vetolujuus on suurempi, kuin yksittäisten lankojen vetolujuuden summa. Lankojen kiertäminen toisiinsa lisää vetolujuutta. Yleensä iso kala ei ole vain yhdessä verkonsilmässä kiinni, vaan kalan paino jakaantuu verkossa laajemmalle alalle. Siksi myös ohutlankaisilla verkoilla voidaan saada moninkertaisesti isompia kaloja kuin yhden langan vetolujuus edellyttää. Verkkoliinojen vetolujuudet solmusta mitattuna: lanka vetolujuus n. 0,12 mm 0,8 kg 0,14 mm 1,0 kg 0,15 mm 1,2 kg 0,17 mm 1,6 kg 0,20 mm 2,0 kg 110D/2 1,5 kg 210D/2 2,6 kg 0,25 mm 3,0 kg IronSilk 0,16 mm 4,0 kg 0,30 mm 4,0 kg 210d/6 7,2 kg 0,12x3 3,0 kg 0,15x3 4,0 kg 0,20x6 14,0 kg TUKKUKMPNJ 120 m verkkoliinat -20% tukkupakkauksessa. Lue ehdot sivulta 23. Simput liikkuvat parvina aivan pohjan tuntumassa ja ovat monin paikoin siianpyytäjän riesana. Käyttämällä sokkeliverkkoa eivät simput takerru siikaliinaan, vaan ne uivat harvemman sokkelin läpi. SIIKVERKON LIINT LNK 0,15 mm, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisella liinan värillä Nämä koot myös harmaana Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,1 m 2,4 m 2,4 m 3 m 3 m 5 m 6 m 8 m 10 m Pituus 60 m 60 m 60 m 120 m 60 m 60 m 120 m 60 m 120 m 120 m 120 m 120 m 120 m 27 mm 6,00 7,00 8,00 15,00 10,50 13,00 24,00 30 mm 5,50 6,50 7,50 13,50 9,50 12,00 22,50 37,00 33 mm 6,00 7,00 13,00 9,00 10,50 20,00 33,00 35 mm 5,00 5,50 6,50 12,00 8,00 15,50 10,00 19,00 31,50 38 mm 4,50 5,00 6,00 11,00 7,00 7,50 14,50 9,50 18,00 30,00 40 mm 4,50 5,00 5,50 10,50 7,50 13,50 9,00 17,00 28,50 43,50 43 mm 4,50 5,00 5,50 10,00 7,00 13,00 8,50 16,50 27,00 45 mm 4,00 4,50 5,00 9,50 6,50 12,00 8,00 15,50 25,50 39,00 50 mm 4,00 4,50 5,00 6,50 7,50 14,50 23,00 27,00 35,00 43,50 55 mm 4,50 7,00 13,50 21,00 60 mm 7,00

12 LIINT OPPT YLEISVERKON LIINT; Siika, Kuha, hven, Made, Kampela ym. LNK 0,17 mm, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Kork. 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,1 m 2,4 m 2,4 m 3 m 3 m 4 m 5 m 6 m 8 m 10 m Pituus 60m 60m 60m 120m 60m 60m 120m 60m 120m 120m 120m 120m 120m 120m 27 mm 7,50 8,50 30 mm 6,00 7,00 8,00 25,00 33 mm 6,50 8,00 10,00 12,50 35 mm 5,50 6,00 7,00 9,50 11,50 22,00 38 mm 5,00 5,50 6,50 8,50 10,50 40 mm 5,00 5,50 6,00 11,50 7,00 8,00 10,00 19,00 31,00 43 mm 5,00 6,00 11,00 7,50 9,50 17,50 29,00 33,50 44,50 45 mm 4,00 5,00 5,50 10,50 6,50 7,00 13,50 9,00 16,50 27,00 31,50 42,00 50 mm 4,00 4,50 5,00 9,50 6,00 6,50 12,50 8,00 14,50 19,50 24,00 28,50 38,00 46,00 55 mm 4,00 4,50 5,00 9,00 5,50 6,00 11,50 7,50 13,50 18,00 22,00 25,50 34,00 42,00 60 mm 3,50 4,00 4,50 8,50 6,00 7,00 13,00 20,50 23,50 31,50 39,00 65 mm 3,50 4,00 4,50 8,50 6,50 12,00 19,50 38,00 70 mm 19,00 Verkon pauloitusmitoitustaulukko, silloin kun yläpaulan pituudeksi halutaan 27 m ja alapaulan pituudeksi 33 m. Yläpaula 27 tai 54 m lapaula 33 tai 67 m Liina Solmuväli yläpaulalla Solmuv. alapaulalla mm x 2 x 3 x 4 x 5 x 2 x 3 x ,6 72,9 97,2 121,5 59,4 89,1 118, ,0 81,0 108,0 135,0 66,0 99,0 132, ,4 89,1 118,8 148,5 72,6 108,9 145,2 Yläpaula 27 tai 54 m lapaula 33 tai 67 m Liina Solmuväli yläpaulalla Solmuv. alapaulalla mm x 1 x 2 x 3 x 4 x 1 x 2 x ,5 63,0 94,5 126,0 38,5 77,0 115, ,2 68,4 102,6 136,8 41,8 83,6 125, ,0 72,0 108,0 144,0 44,0 88,0 132, ,7 77,4 116,1 154,8 47,3 94,6 141, ,5 81,0 121,5 162,0 49,5 99,0 148, ,0 90,0 135,0 180,0 55,0 110,0 165, ,5 99,0 148,5 198,0 60,5 121,0 181, ,0 108,0 162,0 216,0 66,0 132,0 198, ,5 117,0 175,5 234,0 71,5 142,0 214, ,0 126,0 189,0 250,2 77,0 154,0 231, ,0 144,0 216,0-88,0 176,0 264, ,0 162,0 243,0-99,0 198,0 297,0 Yleisohjeita verkon pauloitukseen VERKON PULOITUS, PIKKUS J VERKKOKLSTUS Opas sisältää kaikki verkkokalastajan tarvitsevat tiedot. Kirjoittanut Pekka Heikkilä, 64 sivua. tuote: PO 10,90 KLNPYYDYSTEN RKENTMINEN 0,17 yläp. 27 m keskimitta 30 m alap. 33 m x 1 = yksi liinan silmä pauloituslenkissä x 2 = kaksi liinan silmää pauloituslenkissä jne... Työ sujuu joutuisammin ja verkko kalastaa paremmin, kun samaan pauloituslenkkiin otetaan useampi liinansilmä. Tiheitä muikku- ja silakkaverkkoja tehtäessä voidaan pauloitusmitoitusta muuttaa, jotta liinan silmä aukeaa enemmän, mikä sopii hyvin varsinkin pyöreälle muikulle. Liinojen pituudet ovat taulukoissa ilmoitettu suorina mittoina. Kun liinan silmä pauloitetaan puoliksi auki, niin myös liinan suora pituus lyhenee puoleen. Kuusikymmentä metriä pitkästä liinasta saadaan keskimitaltaan n. 30 m pitkä valmisverkko. KLNPYYDYSTEN RKENT- MINEN Opas sisältää hapaiden leikkaukset, liitokset, pauloitukset ja korjaukset, sekä pyydyspiirustuksia. Pekka Heikkilä, 54 sivua. tuote: kr 10,90 Pauloituksessa yleensä käytettävä perussolmu on (kuva 1) siansorkka, joka varmistetaan (2) lukitussolmulla. (3) Päätypaulasta tehdään lenkki yläpaulaan. (4) Ripusta verkonliina niin, että pauloitettava reuna tulee oikealle työskentelykorkeudelle ,20 0,25 YLEISVERKON LIINT; hven, Hauki, Made, Kuha, Taimen, Kampela, Lahna ym. LNK 0,20 mm, sinertävänharmaa Nämä koot myös punaisena Nämä koot myös harmaana Kork. 1,2 m 1,5 m 1,8 m 1,8 m 2,4 m 2,4 m 3 m 3 m 5 m 6 m 8 m 10 m Pituus 60 m 60 m 60 m 120 m 60 m 120 m 60 m 120 m 120 m 120 m 120 m 120 m 27 mm 7,50 30 mm 7,00 8,00 33 mm 6,50 8,00 35 mm 6,00 7,00 9,50 38 mm 5,50 6,50 8,50 10,50 40 mm 5,00 5,50 6,00 11,50 8,00 10,00 19,00 43 mm 4,50 5,00 6,00 8,00 9,50 17,50 27,50 45 mm 4,00 5,00 5,50 10,50 7,50 9,00 16,50 27,00 42,00 52,00 50 mm 4,00 4,50 5,00 9,50 6,50 12,50 8,00 14,50 24,00 29,00 38,00 46,50 55 mm 4,00 4,50 5,00 9,00 6,00 11,50 7,50 13,50 22,00 26,50 34,00 42,50 60 mm 3,50 4,00 4,50 8,50 5,50 7,00 13,00 20,50 24,00 31,50 39,00 65 mm 3,50 4,00 4,50 5,50 6,50 12,00 19,00 22,50 29,50 35,50 70 mm 3,50 4,00 4,50 7,00 5,50 6,50 11,50 18,00 21,00 75 mm 3,50 4,00 5,00 6,00 31,50 80 mm 3,00 4,00 6,00 15,00 29,50 85 mm 3,00 4,00 90 mm 3,50 4,00 6,00 95 mm 4, mm 3,50 5,50 YLEISVERKON LIINT; Hauki, Made, Taimen, Kampela, Lahna ym. LNK 0,25 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,2 m 1,5 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 6,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 120 m 120 m 40 mm 8,00 12,50 45 mm 7,00 11,00 50 mm 5,50 6,50 18,50 55 mm 5,00 6,00 16,50 60 mm 4,00 4,50 5,00 15,00 27,00 65 mm 4,50 7,50 70 mm 3,50 4,50 7,00 13,00 23,50 75 mm 6,50 80 mm 4,50 21,00 85 mm 11,00 90 mm 10, mm 5, mm 5,50 0,30 LIINT VHVLNKISET MONOFIILI LIINT LNK 0,30 mm, sinertävänharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m Pituus 60 m 120 m 60 m 50 mm 7,50 *19,50 55 mm 7,00 60 mm 6,50 65 mm 9,50 80 mm 5,50 8,00 90 mm 5, mm 4,00 *Kulkuverkonliina Tornio TUKKUKMPNJ Kun ostat tukkuerän (5 kpl) samaa a olevia 120 m pitkiä verkonliinoja, niin saat niihin 20 % alennuksen. Tarjous koskee sivujen normaalihintaisia monofiililiinoja. LNKSNSTO Monofiili: Yksikuituinen rakenne. Monofiilisiima ei muodostu useasta, vaan yhdestä ainoasta kuidusta, jonka halkaisija on suurempi kuin 0,1 mm. Kierretty monofiili (multimono): useita monofiilisiimoja kierretty yhteen kimppuun. Monikuitu: erittäin ohuista kuiduista kierretty lanka. Esimerkiksi IronSilk 0,03 mm x 24 kpl= 0,16 mm. 23 Kierretty nailon: ohuista polyamidisäikeistä kierretty lanka, jonka vahvuus ilmoitetaan denierinä

13 LIINT 0,12x3 0,15x3 0,20x6 R 110d/2 210d/2 210d/6 LIINT PESUINEET KIERRETTY MONOFIILI VERKKOLIIN LNK 0,12 x 3 mm multimonofil, siniharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 120 m 120 m 120 m 45 mm 30,50 50 mm 9,00 11,50 14,50 26,50 43,00 68,00 55 mm 8,50 11,00 13,50 24,50 39,50 62,00 60 mm 8,00 10,50 12,50 22,50 36,00 56,00 65 mm 7,50 11,50 21,00 34,00 53,00 70 mm 7,50 11,00 20,50 32,50 80 mm 9,00 10,50 31,00 90 mm 6,50 8,50 9,50 29, mm 27,00 KIERRETTY MONOFIILI VERKKOLIIN LNK 0,15 x 3 mm multimonofil, siniharmaa Korkeus 1,8 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m 8,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 120 m 120 m 120 m 40 mm 14,50 20,00 42 mm 17,50 45 mm 13,50 17,00 50 mm 12,00 16,00 31,00 50,00 55 mm 11,50 15,50 29,50 47,50 60 mm 11,00 14,50 28,50 44,50 65 mm 10,50 14,00 27,50 42,00 67,00 70 mm 9,50 13,50 40,00 64,00 80 mm 9,00 11,50 12,50 36,00 90 mm 8,50 11,50 Kierretty monofiili on notkea, luja ja kalatarttuva verkko. Erinomainen valinta, kun verkolta vaaditaan tavallista parempaa kestävyyttä. RIIMUVERKON VLMISLIIN Lanka kierretty monofiili 0,12 x 3 mm, pituus 60 m. Riimuharvat 300 mm, lanka 210d/12 Sisäliinan kork. 2,1 m 2,4 m Pyyntikorkeus 1,5 m 1,8 m 55 mm 30,00 80 mm 28,00 30,00 90 mm 27,00 29, mm 26,00 28,00 Riimuverkon valmisliinassa on riimuharvat kiinnitetty valmiiksi molemmin puolin varsinaista pyytävää liinaa. Liina voidaan pauloittaa aivan kuten tavallinen verkonliina. KIERRETTY MONOFIILI VERKKOLIIN LNK 0,20 x 6 mm väri vihreä lohelle ja taimenelle Korkeus 3,0 m 6,0 m 6,0 m Pituus 60 m 60 m 120 m 70 mm 28,00 49,50 99,00 75 mm 90,00 80 mm 23,00 85,00 IRONSILK MONIKUITULIIN IronSilk Monikuitulanka 0,16 mm, väri vihreä Korkeus 1,8 m 1,8 m 3,0 m 3,0 m 5,0 m Pituus 60 m 120m 60 m 120 m 120 m 35 mm 14,00 40 mm 13,00 45 mm 12,00 17,50 50 mm 12,00 19,00 17,50 32,00 49,00 55 mm 11,00 18,00 16,00 29,50 46,50 60 mm 11,00 17,00 15,50 27,50 43,00 65 mm 14,00 41,00 70 mm 13,50 24,00 39,50 80 mm 8,00 12,50 22,50 38,00 90 mm 12, mm 8,00 11,00 Osallistu Erä-lehden Suomen Suurin Kala kilpailuun! B B LNK 210D/2 väri: musta Korkeus 1,5 m 1,8 m 2,4 m 3,0 m 5,0 m Pituus 60 m 60 m 60 m 60 m 120 m 30 mm 9,50 33 mm 9,00 35 mm 9,00 35 mm 9,00 40 mm 8,50 13,50 45 mm 7,50 50 mm 5,00 6,50 10,00 29,00 55 mm 5,00 5,90 9,50 28,00 60 mm 5,00 5,50 9,00 70 mm 5,00 75 mm 6,50 80 mm 5,00 8,00 85 mm 4,50 90 mm 4,00 4,50 5,90 7, mm 4,00 4,50 5,90 7,00 TÄKYVERKON LIIN LNK 110D/2. Musta, korkeus 1,2 m Solmuv. Pituus hinta 10 mm 20 m 8,00 RIIMUHRVT LNK 210D/6 väri: musta Solmuväli 300 mm. Korkeus 60 m 120 m 1,5 m 3,50 1,8 m 4,00 7,50 2,4 m 5,00 3,0 m 5,90 11,50 3,6 m 6,90 4,8 m 9,00 17,00 HTI-VERKONPESUINE hti-pesuaine hajottaa tehokkaasti rasvoja ja eloperäisiä aineita. Biologisesti luontoon hajoava pesuaine, joka soveltuu myös painepesureihin, veneiden pesuun ym. Ei sisällä ympäristölle vaarallisia aineita. tuote: ahti1 1 l 6,50 tuote: ahti5 5 l 19,90 TEXET VENEENPUHDISTUSGEELI 1L Tehokas geelimäinen puhdistusaine muovi- ja lasikuituveneille. Poistaa simpukat, näkit, kalkin, levän, humuksen, ruosteen jne. Levitä tasainen kerros geeliä puhdistettavalle kuivalle pinnalle. Käytä suihkepulloa, pensseliä, sientä tai vastaavaa. nna vaikuttaa yön yli. Jos haluat nopeampaa tulosta voit hieroa kevyesti sienen tai harjan avulla noin tunnin kuluttua. Huuhtele vedellä tai käytä painepesuria. Tarvittaessa toista käsittely. Ympäristöystävällinen biologisesti luontoon hajoava. Ph 1. VERKKOVISPILÄ Mekaaninen verkon puhdistaja, jossa jäykkä pianolanka istutettu puukahvaan. Vispilällä piiskataan levä ym. roska irti verkosta. tuote: vispilä 4,90 VERKON PUHDISTUS Laske saaviin mieluimmin lämmintä vettä ja lisää joukkoon hti-verkonpesuainetta. Verkkoja huljutellaan pesuvedessä kunnes lika irtoaa, jonka jälkeen ne huuhdellaan runsaassa vedessä. Erittäin likaiset verkot voidaan jättää likoamaan pesuveteen muutamaksi päiväksi. Paksu levä irtoaa parhaiten käyttämällä lisäksi verkkovispilää tai painepesuria. Likaisia verkkoja on turha uittaa vedessä. uringossa verkkoja ei kannata kuivatella, sillä auringon uv-säteily heikentää nopeasti verkon liinaosan ikää. En edes muista, milloin tämä vene on viimeksi pesty kunnolla, joten lika on todella pinttynyttä. Uskomatonta! Likaisesta vanhasta kalaveneestä tuli aivan uuden näköinen, kun Texet sai vaikuttaa pari tuntia. Lopuksi vain painepesurilla huuhtelu. Pyydyskalastaja -kilpailussa vertailulukuina käytetään Suomen ennätyskalarekisteriin tällä vuosituhannella kirjattuja suurimpia pyydyskaloja. LNK 210D/6 väri: vihreä KIERRETYT NILONLIINT nnamme palkinnoksi 55 mm x 6 m x 0,17 mm ja 60 m pitkän LPIN LOHILIINT tuote: tx1 1 l 15,90 Pietarin kaksoispaulaverkon, jonka saa suhteessa suurimman Kork. 4,0 m 6,0 m KUH 11,345 kg tuote: tx5 1 l 59,90 kalan hti- tai Pietarinverkolla pyydystänyt kalastaja. Verkon Onnittelut Esko Siiralle Mallusjoelle Erä-lehden Suomen Suurin Kala 2013 kilpailun Pituus 60 m 60 m arvo 90 euroa. Verkon nimi tulee näkyä saalisilmoituksessa. jättikuhasta! Pyyntivälineenä Eskolla oli huippupyytävä 80 mm x 5 m /60 m Pietarin Saalisilmoituksessa tulee lisäksi näkyä ainakin seuraavat tiedot: paino virallisella vaa alla, pituus, pyyntiaika ja -paikka, 65 mm 19,50 60 mm 20,50 IronSilk-verkko. Kala punnittiin Orimattilan S-Marketissa ja painoa sillä oli peräti 11,345 kg, pituus suomunäyte, verkon solmuväli, mahdollinen kertomus kalan 70 mm *35,00 95 cm ja ympärysmitta 58 cm. saannista ja kuva, oma sekä todistajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Saalisilmoitukset lähetetään osoitteella: 75 mm 18,50 Pyyntipaikan Esko kertoo salaperäisesti sijaitsevan Hämeessä, suurkuhajärvessä. Palkinnoksi lahjoitamme Siiralle 55 mm x 6 m x 0,17 mm/ 60 m Pietarin kaksoispaulaverkon. netissä: Erä, Suomen Suurin Kala, Esteriportti 1, Otavamedia, tai *lanka 210D/9 aita- ja pesäliina, väri musta. 25

14 LPULT YLÄPULT VERKKOVRUSTEET LYIJYPUL 1/2 monofiili, harmaa. Paula Suosituskorkeus Paino Paino Hinta Hinta Hinta Hinta Hinta numero meri sisävesi 100 m 33,5 m 34 m 40,5 m 68 m 101 m 500 m 10-0,9-1,5 m 1000 g 330 g 6,00 6,90 11,70 16,80 68, ,9-1,8 m 1,5-2,1 m 1200 g 400 g 6,40 7,50 12,60 18,20 74, ,5-2,4 m 2,4-3,0 m 1500 g 500 g 7,10 8,40 13,90 20,30 81, ,8-3,0 m 3,0-5,0 m 1800 g 600 g 7,70 9,20 15,20 22,40 90, ,4-4,0 m 4,0-8,0 m 2250 g 750 g 9,00 10,60 17,80 25,90 103, ,0-5,0 m 5,0-10,0 m 2500 g 840 g 10,00 11,80 19,80 29,00 115, ,0-6,0 m 6,0-12,0 m 3000 g 1000 g 12,40 14,70 24,50 36,00 144, ,0-8,0 m 8,0-14,0 m 3500 g 1160 g 13,20 26,30 37, ,0-10,0 m 4000 g 1300 g 14,70 29,10 39, ,0-12,0 m 5000 g 1700 g 18,30 36,00 44, ,0-12,0 m 7000 g 2500 g 22,60 49,00 72, Rysä g 3300 g 29,30 58, Rysä g 4700 g 37,00 73,00 KORKKIPUL 1/2 monofiili patenttipaula, harmaa Paula Suosituskorkeus Kantavuus Koho- Koho- Hinta Hinta Hinta Hinta ltk ltk Vahvistettu numero meri-/ sisävesi 100 m väli* 27.5 m 32 m 55 m 101 m 273 m 550 m 550 m 3,5 0,9-1,5 m 350 g 73 cm 11x50 mm 5,80 11,30 90,00 4 1,2-1,8 m 400 g 62 cm 11x50 mm 6,00 11,70 20,60 47,50 93,00 115,00 4,5 1,5-2,4 m 460 g 54 cm 11x50 mm 6,20 7,30 12,00 21,20 49,50 97,00 120,00 6,5 1,8-3,0 m 650 g 54 cm 12x55 mm 6,80 8,10 13,10 23,30 54,00 107,00 132,00 7,5 2,1-4,0 m 750 g 62 cm 14x60 mm 7,30 8,60 14,20 25,30 58,00 113,00 140,00 9 2,4-6,0 m 900 g 54 cm 14x60 mm 7,80 9,30 15,30 27,10 62,00 123,00 152,00 10,5 3,0-8,0 m 1050 g 46 cm 14x60 mm 8,70 10,10 17,00 30,50 69,00 132,00 163, ,0-10 m 1200 g 38 cm 14x60 mm 10,00 11,90 19,50 34,50 159,00 195, ,0-12 m 1500 g 31 cm 14x60 mm 10,90 13,00 21,20 38,00 172,00 213, ,0-14 m 1900 g 38 cm 16x75 mm 12,20 23,40 42,00 195,00 241, ,0-16 m 2300 g 31 cm 16x75 mm 29,20 52,00 241,00 298, m 3300 g 22 cm 16x75 mm 17,30 33,50 59,00 274,00 339,00 LYIJYPUL virkattu harmaa. Pehmeä virkattu lyijypaula. Paula Suosituskorkeus Paino Paino Hinta Hinta Hinta Hinta Hinta numero meri sisävesi 100 m 34 m 34 m 68 m 101 m 333 m 1000 m ,2-1,5 m 1000 g 330 g 5,20 10,20 123, ,2-1,5 m 1,5-1,8 m 1200 g 400 g 5,50 10,80 15,80 45,00 128, ,5-1,8 m 1,8-3,0 m 1500 g 500 g 6,30 12,20 18,30 52,00 148, ,8-2,4 m 2,4-5,0 m 1800 g 600 g 7,00 13,80 20,50 59,00 169, ,4-3,0 m 3,0-6,0 m 2200 g 750 g 16,40 24,10 69,00 198, ,4-5,0 m 5,0-8,0 m 2500 g 840 g 17,90 26,30 77,00 208, ,0-6,0 m 8,0-10,0 m 3000 g 1100 g 21,30 87, ,0-8,0 m Rysä 4000 g 1330 g 105, ,0-10,0 m Rysä 5000 g 1670 g 127, ,0-10,0 m Rysä 7000 g 2380 g 139,00 PUTKIPUL harmaa, jäykkä, vaahdotettu vettymätön polyeteenisisus Paula Kantavuus Suosituskorkeus Hinta Hinta Hinta Hinta numero 100 m meri sisävesi 28 m 55 m 110 m 1000 m/ ltk a g 1,2-1,5 m 1,2-1,8 m 4,20 7,20 13,60 112,00 a g 1,5-1,8 m 1,8-2,4 m 4,80 8,90 16,70 135,00 a g 1,8-2,4 m 2,4-4,0 m 5,60 10,50 19,90 162,00 a g 3,0-5,0 m 5,0-8,0 m 6,20 11,60 22,20 188,00 a g 4,0-6,0 m 8,0-10 m 8,40 15,70 29,90 247,00 *Kohoväli on mitta kohon keskeltä seuraavan kohon keskelle. Tavallinen korkkipaula Vahvistettu korkkipaula Saatavana tilauksesta laatikkotavarana myös vahvistettua korkkipaulaa. Paulan valmistuksessa on käyttetty 2,6 kertainen määrä lankaa, minkä ansiosta siinä on erittän hyvä vetolujuus. PULOJEN VLINT Yleensä merialueilla käytetään raskaampia pauloja kuin sisävesillä, koska merellä saattaa olla voimakkaita pinta- ja pohjavirtauksia. Myös syvältä pyydettäessä (yli 15 m), voidaan käyttää isompia pauloja kuin matalassa vedessä. Varsinkin siikaverkolle kannattaa valita mahdollisimman kevyet paulat. Paulataulukoiden suositukset ovat suuntaa antavia. SIMPLIOL VERKKO- J TEKSTIILIVÄRI LYIJYKÖYSI rysän ja nuotan alapaula Lyijypaula 1/2-monofil 150 g väriainetta riittää värjäämään g liinaa. Värjäys voidaan suorittaa normaalissa Paula Paino Pituus Hinta pesukoneessa tai paljussa. Tuote 100 m m / ltk ltk Virkattu lyijypaula Simplicol-väriaine tarttuu hyvin monofil-liinoihin ja lisäksi se soveltuu erilaisten vaatteiden LK5300 5,0 kg 300 m 112,00 LYIJYKETJU HTI-KLNSKLI Lyijypaulan sisällä käytettävää lyijyketjua pätkinä. Lyijyköysi Kalanaskalin avulla kalan irrottamien verkosta LK7300 7,0 kg 300 m 139,00 ja kankaiden värjäykseen. Värit: musta, punainen, vihreä ja sininen. Soveltuu esim. pressupainoon. Laatikko 5 kg. sujuu joutuisasti myös käsineet kädessä. Kun LK ,0 kg 200 m 136,00 tuote: LK5 29,00 kerran on tottunut käyttämään hti kalanaskalia, ei ilman sitä tahdo enää pärjätä. Hyvä apu- LK ,0 kg 100 m 92,00 Korkkipaula 1/2-monofil musta tuote: ,90 PUIKKRIT LK ,0 kg 100 m 107,00 PRESSUPINO punainen tuote: ,90 vopuikkari tuote: P 0,90 väline myös uistelijoille, kun kalaa irrotetaan Pressukankaasta ommeltu nuotan alapaulaan kiinnitettävä 100 g paino. Koko 25 x 8 cm, hulpio 14 mm. sininen tuote: ,90 Mattipuikkari tuote: LPP 3,50 tuote: naskali 3,50 LK ,0 kg 100 m 124,00 Putkipaula vihreä tuote: ,90 Lukkopuikkari tuote: LP 1,00 koukusta. Galvanoitu metallipinna puukahvalla. 30 kg- 60 kg lyijyköydet tilauksesta. Toimitusaika n. 2 vk tuote: paino100 3,

15 HPT SOLMUTON NILONHVS Valkoinen, 100 silmän välein vahvikkeet. Taulukossa ilmoitettu hapaan suorat mitat. Solmuväli Lanka Pituus Syvyyttä/kg Paalin syvyys/paino *Pinta-ala Tuote- Hinta/ kg 6 mm 210/5 600 s./7,2 m 3,8 m/kg 100 m/26 kg 14 m 2 /kg ,50 8 mm 210/5 600 s./9,6 m 4,0 m/kg 100 m/24 kg 19 m 2 /kg ,50 8 mm 210/ s./19,2 m 2,0 m/kg 100 m/47 kg 19 m 2 /kg ,50 8 mm 210/8 600 s./9,6 m 2,4 m/kg 100 m/40 kg 11 m 2 /kg ,50 10 mm 210/5 600 s./12,0 m 4,0 m/kg 100 m/25 kg 23 m 2 /kg ,50 10 mm 210/ s./24,0 m 2,0 m/kg 100 m/50 kg 23 m 2 /kg ,50 10 mm 210/8 600 s./12,0 m 2,2 m/kg 100 m/45 kg 15 m 2 /kg ,50 12 mm 210/5 600 s./14,4 m 4,0 m/kg 100 m/25 kg 28 m 2 /kg ,50 12 mm 210/8 600 s./14,4 m 2,2 m/kg 100 m/45 kg 18 m 2 /kg ,50 15 mm 210/5 600 s./18,0 m 4,0 m/kg 100 m/26 kg 35 m 2 /kg ,50 15 mm 210/8 600 s./18,0 m 2,3 m/kg 100 m/43 kg 22 m 2 /kg ,50 20 mm 210/5 600 s./24,0 m 4,0 m/kg 100 m/25 kg 47 m 2 /kg ,50 20 mm 210/8 600 s./24,0 m 2,3 m/kg 100 m/42 kg 29 m 2 /kg ,50 27 mm 210/8 600 s./32,4 m 2,5 m/kg 100 m/38 kg 39 m 2 /kg ,50 30 mm 210/8 600 s./36,0 m 2,3 m/kg 100 m/44 kg 44 m 2 /kg ,50 35 mm 210/8 600 s./42,0 m 2,3 m/kg 100 m/44 kg 52 m 2 /kg ,50 40 mm 210/8 600 s./48,0 m 2,3 m/kg 100 m/43 kg 58 m 2 /kg ,50 50 mm 210/8 600 s./60,0 m 2,3 m/kg 100 m/42 kg 73 m 2 /kg ,50 LEIKKUSMKSU Kun et tarvitse naista havaspaalia, niin leikkaamme siitä haluamasi syvyisen palan. Havaksen pituutta emme leikkaa. Taulukossa ilmoitettu hapaan suorat mitat. Solmuttoman hapaan leikkaus 9,50 eur. Minimipala 1 kg. Solmullisen PE-hapaan leikkaus 19,00 euroa. Palan minimisyvyys 4 m. Solmuton havas Pe-havas oranssi Pe-havas vihreä FLEXDIP KYLLÄSTYSINE D Flexdip Net oating on vesiohenteinen rysänkyllästysaine. Väri musta. - sekoitussuhde % vettä lisätään - verkko pitää olla kuiva kun käsitellään - kuivumisaika värjäyksen jälkeen 8-12 h - menekki n. 1 l/kg verkkoa - antaa hyvän UV suojan - koventaa verkot samalla tavalla kuin Liaton - tynnyri 53 tai 190 L. tuote: flexdip53 539,00 tuote: flexdip ,00 FLEXGRD NTIFOULING KYLLÄSTYSINE Kuparipohjainen vesiohenteinen kyllästysaine, joka estää kasvuston tarttumista. Väri musta. Menekki n. 1 l /kg verkkoa. Pakkaus 53 l tai 190 l tynnyri. tuote: flexgard ,00 tuote: flexgard ,00 HPT KYLLÄSTYSINE SOLMULLINEN NILONHVS väri: vihreä, lanka kierretty nailon. Suluissa ilmoitettu paalin syvyys ja pituus silminä. Myydään ehjinä paaleina (ei leikata). Havas 210d/48 ja 210d/96 soveltuu kalankasvatusaltaisiin. Hinta 23,90 euroa/kg. Solmuväli Lanka Syvyys Pituus Paalin paino n. Tuote 10 mm 210d/16 5,1 m (255,5) 75 m (3775) 28 kg v 12 mm 210d/16 6,1 m (255,5) 82 m (3420) 28 kg v 14 mm 210d/16 7,1 m (255,5) 84 m (3025) 28 kg v 16 mm 210d/16 8,1 m (255,5) 87 m (2725) 28 kg v 20 mm 210d/16 10,2 m (255,5) 82 m (2065) 28 kg v 24 mm 210d/16 12,2 m (255,5) 97 m (2025) 28 kg v 30 mm 210d/16 15,3 m (255,5) 103 m (1720) 28 kg v 10 mm 210d/24 5,0 m (250,5) 36 m (1800) 22 kg v 12 mm 210d/24 6,0 m (250,5) 39 m (1650) 22 kg v 14 mm 210d/24 7,0 m (250,5) 42 m (1500) 22 kg v 18 mm 210d/24 9,0 m (250,5) 45 m (1250) 22 kg v 20 mm 210d/24 10,0 m (250,5) 43 m (1075) 22 kg v 22 mm 210d/24 11,0 m (250,5) 45 m (1025) 22 kg v 24 mm 210d/24 12,0 m (250,5) 48 m (1000) 22 kg v 26 mm 210d/24 13,0 m (250,5) 49 m (950) 22 kg v 30 mm 210d/24 15,0 m (250,5) 51 m (850) 22 kg v 40 mm 210d/24 20,0 m (250,5) 52 m (660) 22 kg v 22 mm 210d/32 8,8 m (202,5) 59 m (1350) 26,5 kg v 20 mm 210d/48 6,0 m (151,5) 21 m (530) 15,0 kg v 24 mm 210d/96 5,1 m (107,5) 16,8 m (350) 16,5 kg v 30 mm 210d/96 6,4 m (107,5) 18,9 m (315) 16,5 kg v *Pinta-ala m 2 /kg kun silmä pauloitetaan täysin auki (neliöksi). SOLMULLINEN POLYETEENIHVS Reunavahvikkeella. Taulukossa suorat mitat. s = silmää. PE380/18 langan vetolujuus 30,5 kg. Solmuv. lanka mm Syvyys Pituus Väri Paalipaino n. Tuote Hinta/ kg 12 mm 380d/9 1,0 mm 600 s./14,4 m 30 m vihreä 25,6 kg ,90 30 mm 380d/9 1,0 mm 300 s./18 m 60 m vihreä 19,5 kg ,90 20 mm 380d/18 1,4 mm 250 s./10 m 60 m vihreä 42,6 kg ,90 20 mm 380d/18 1,4 mm 125 s./5 m 60 m vihreä 23,9 kg ,90 35 mm 380d/18 1,4 mm 50 s./3,5 m 90 m vihreä 10,8 kg ,90 35 mm 380d/18 1,4 mm 83 s./5,8 m 90 m vihreä 17,9 kg ,90 40 mm 380d/18 1,4 mm 124,5 s./10 m 60 m vihreä 17,4 kg ,90 40 mm 380d/18 1,4 mm 250 s./20 m 90 m oranssi 52,5 kg ,90 50 mm 380d/18 1,4 mm 58 s./5,8 m 90 m oranssi 11,0 kg ,90 50 mm 380d/18 1,4 mm 35 s./3,5 m 90 m oranssi 7,0 kg ,90 60 mm 380d/18 1,4 mm s./24 m 90 m oranssi 39,0 kg ,90 60 mm 380d/18 1,4 mm 200 s./24 m 60 m vihreä 25,9 kg ,90 70 mm 380d/18 1,4 mm 142,5 s./20 m 90 m oranssi 27,1 kg ,90 70 mm 380d/18 1,4 mm 107,5 s./15 m 180 m oranssi 40,9 kg , mm 380d/18 1,4 mm 100,5 s./20 m 90 m oranssi 18,3 kg , mm 380d/18 1,4 mm 50 s./10 m 90 m oranssi 9,1 kg , mm 380d/18 1,4 mm 50 s./10 m 180 m vihreä 17,5 kg V 17, mm 380d/18 1,4 mm 40,5 s./12 m 180 m oranssi 14,3 kg , mm 380d/18 1,4 mm 66,5 s./20 m 180 m oranssi 23.4 kg , mm 380d/18 1,4 mm 50 s./20 m 180 m oranssi 18,3 kg , mm 380d/18 1,4 mm 20 s./12 m 180 m oranssi 7,8 kg , mm 380d/18 1,4 mm 33,5 s./20 m 180 m oranssi 12,4 kg ,90 HPT Hapaiden (havas) käyttökohteita ovat mm. rysät, nuotat, kala-altaat ja troolit sekä kalastuksen ulkopuolelta erilaiset suoja- ja urheiluverkot. LNK Hapaiden langanvahvuus ilmoite- Puoliksi auki oleva silmä. Suorapituus menee 50% kasan ja syvyys 14% solmuväli X X syvyyssuunta pituussuunta HPN MITT Hapaan silmänmuotoa muuttamalla muuttuvat samassa suhteessa myös hapaan ulkomitat. Hapaiden mitat on ilmoitettu viereisen sivun taulukoissa suorina mittoina. Suorassa mitassa on havas kiristetty suoraksi niin, että havaksen silmä on naan kiinni. taan deniereinä (d). Esim. 210d/5 = noin 0,5 mm ja 210d/8 = noin 0,7 mm. Vahvoja 210d/30-210d/96 lankaisia hapaita lisää sivulla 82 (urheilu ja suojaverkot). SOLMUVÄLI Solmuväli on etäisyys solmun keskeltä seuraavan solmun keskelle. Kokonaan auki oleva silmä. Suorapituus ja syvyys menevät n. 30% kasaan. Pauloituksella silmistä saadaan halutun muotoisia. Yleensä verkot ja hapaat pauloitetaan silmä puoliksi auki. Silmän leveys on silloin sama kuin solmuväli. Kun silmä pauloitetaan puoliksi auki, hapaan suora pituus puolittuu taulukossa ilmoitetusta mitasta, syvyyden mennessä n. 14 % kasaan. RYSÄN VLMISTUST KIURUVEDELLÄ mmattikalastaja Pekka Jauhiainen perehdytti kansalaisopistolla kahtatoista kurssilaista rysänteon saloihin. Kurssilla tehtiin pe-hapaasta 11 kpl rysiä, joiden pyyntikorkeudet vaihtelivat 1 m ja 1,5 m väillä. Kurssi sai osallistujilta hyvää palautetta ja tulijoita olisi ollut enemmänkin, nyt kauimmaiset tulivat Iisalmesta ja Pielavedeltä saakka. Kaikki rysien tarvikkeet tulivat luonnollisesti Kivikankaalta.

16 KÄVYT, LUKOT NKKURIT 110H 170H 150H 170 H 250S 200S 160S 130S 240S 170S 140S 110N 130N 170N 180N 250N 120N 145N 1808N 200N Kuvassa Flextub 75 l PULOITUSKÄVYT Perinteinen malli: tuote mm hinta 110H 110 x 10 1,50 150H 150 x 14 1,50 170H 170 x 17 1,50 170T 170 x 20 1,50 250S 250 x 25 1,90 240S 240 x 18 1,80 200S 200 x 16 1,70 170S 170 x 13 1,50 160S 160 x 12 1,50 140S 140 x 10 1,50 130S 130 x 8 1,50 Norjalainen malli: tuote mm hinta 110N 110 x 6,5 3,90 120N 120 x 10 3,90 130N 130 x 12 4,90 145N 145 x 14 2,90 170N 170 x 10 4, N 180 x 8,5 4,90 180N 180 x 14 4,90 200N 200 x 16 4,90 250N 250 x 18 5,90 PULOITUSKÄPYPKKUS Perinteinen, 4 kpl eri malleja tuote: käpy4 4,50 Norjalainen 2 kpl 145 x 14 mm tuote: käpy2 3,90 VERKKOPLJU FLEXITUB Palju joka muotoutuu tarpeesi mukaan. - pitkäikäinen UV-säteilyltä suojattu - särkymätön materiaali - vahvistetut, sirpaloitumattomat reunat, ei tartuta lankoja - valmistettu Englannissa - sopii erinomaisesti verkkokalastukseen, rakennuksille ja puutarhakäyttöön - vahvat kantokahvat (kuormituskesto vähintään 360 kg) ja joustavat reunat tekevät kantamisesta vaivatonta 40 L tuote: T40L 14,90 75 L tuote: T75L 19,90 PIKHK 110 mm Muovista valmistettu lukko, jonka pituus 110 mm. Muotonsa ansiosta lukosta saa hyvän otteen ja on tämän vuoksi näppärä käsitellä. Vetolujuus 30 kg. tuote: määrä: hinta: lukko11 10 kpl 9,90 PIKHK 75 mm Helppokäyttöinen muovista valmistettu lukko pyydyskalastajille sekä vetouistelijoille plaanarin laukaisimeen. Vetolujuus 40 kg, pakkasen kestävä. Pituus 75 mm. tuote: määrä: hinta: lukko75 1 kpl 1,50 lukko754 4 kpl 5,90 PIKHK 80 mm MUOVI Helppokäyttöinen muovista valmistettu lukko. Väri musta. Lukon avulla kiinnität narut verkkoihin kiinni, vaikka rukkaset kädessä! Pituus 80 mm. Pakkasenkesto + 0 o tuote: määrä: hinta: lukko854 4 kpl 3,90 PIKHK Pakkauksessa 4 kpl ruostumattomia pikahakoja. Pikahaan avulla kiinnität ja irrotat tapsit ja ankkurinarut vaivattomasti verkosta. tuote: pituus: hinta: lukko64 60 mm 3,90 lukko84 80 mm 4,90 PIKHK LEIKRILL Leikari estää yläpaulaa kiertymästä, vedettäessä verkkoa jään alle. Pakkauksessa 2 kpl. Ruostumaton. tuote: pituus: hinta: lukko82l 80 mm + leikari 3,90 lukko102l 100 mm + leikari 4,50 NR VERKKONKKURI Galvanoitu, ontaittuva paino tuote pituus hinta 0,7 kg a mm 5,90 1,5 kg a mm 9,90 2,5 kg a mm 15,90 3,2 kg a mm 16,90 4,0 kg a mm 19,90 5,5 kg a mm 29,90 7,5 kg a mm 39,90 Merkitse pyydyksesi kalastusasetuksen mukaisilla lippumerkeillä. 1 LUEELL VESILIIKENNETTÄ Seisovat pyydykset merkitään vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 x 20 cm neliön muotoisella lipulla. Jos pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 m lähemmäksi veden pintaa on lippusalkoon kiinnitettävä kaksi päällekkäistä lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 m, niin sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 m kohden. Lippumerkki on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 cm korkealla heijastimella. HTI-LIPPUMERKIT Vesiliikennealueille tarkoitetuissa pyydysmerkeissä on kalastusasetuksen mukaiset heijastimet. hti pyydysmerkin lippuun on valmiiksi ommeltu lappu yhteystietojen merkitsemistä varten. Lippumerkkien mukana kätevä pikahaka, johonka ankkurinaru kiinnitetään. 2-osainen alumiinisalko. Lma ja Lm1v 1-osainen alumiinisalko. Lm1v uutuuslippumerkissä naru kulkee siististi aina mukana kohon ympärille käärittynä. Sis. 7 m uppoavaa narua ja koholukon. *naiskorkeus/veden yläpuolinen korkeus. UUDET LENNETUT HINNT! alk. 18,90 tuote *korkeus lippuja/ hinta Lm1b 2,4/1,5 m 1 kpl/22x22cm 18,90 Lm2b 2,4/1,5 m 2 kpl/22x22cm 19,90 Lm1c 2,5/1,5 m 1 kpl/30x30cm 21,90 Lm2c 2,5/1,5 m 2 kpl/30x30cm 22,90 Lma 2,05/1,25 m 1 kpl/30x30cm 20,90 Lm1v 1,75/1,25 m 1 kpl/30x30cm 24,90 VESILIIKENNE OLEMTONT Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta tai muuten on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesistön muuta käyttöä, vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 cm. PYYDYSMERKIT PYYDYSTEN MERKINTÄ Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään Pintaverkko kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen. Nimi- ja yhteystietoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite. hti- ja Mökki-lippumerkit sisältävät lippuun ommellun lapun yhteystietoja varten. Verkon, pitkäsiiman ja muun koukkupyydyksen, rysän sekä katiskan merkintään käytettävät kohot ja lippusalot pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia tai varustettu painoin. nkkuri on hyvä paino oikein mitoitetuille kelluville köysille. Rapumerta merkitään vähintään 5 cm vedenpinnasta ulottuvalla koholla. Hyvä rapumertakoho on sivun 32 syvyydensäätöho no MÖKKI-LIPPUMERKIT Lippuun on ommeltu yhteystietolomake ja ne sisältävät narulukon. LM on alumiinisalolla ja LMP muovisalolla. Hyvät lippumerkit myös katiskoiden merkintään. UUSI LENNETTU HINT! Lm 16,90 tuote korkeus lippuja/ hinta Lm 1,45/0,7 m 1 kpl/22x22cm 16,90 Lmp 1/0,55 m 1 kpl/kolmio 11,90/ 2 kpl Lm Lm1b Lm2b Lm1c Lm2c Lma Lm1v MÖKKI Lmp PYYDYSTEN NKKUROINTI Pohjaverkko Köyden pituus ankkurista lippumerkkiin hieman veden syvyyttä enemmän. Köyden pituus ankkurista verkkoon, vähintään 3 x verkon korkeus. Pohjaverkko välivedessä < 1,5 m

17 KOHOT JOTEK-KOHOT KOHOT LIPUT PE180 EPSV40-43 EPSV44-45 EPSV50-57 PV-koho on luja öljyn, hankauksen ja paineen kestävä rysä ja nuottakoho. Väri: ruskea tai valkoinen. Tukkupakkaus: PV75 = 1000 kpl, PV100 = 500 kpl, PV130 = 200 kpl, PV140 = 100 kpl, PV190 = 50 kpl, PV191 = 27 kpl. PV190 ja PV191 soveltuu myös pyydysmerkin kellukkeeksi. Kun ostat kerralla tukkupakkauksen, niin saat viereisiin hintoihin 5% lisäalennuksen. POLYETEENIKOHOT Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta PE mm 50x180 mm 170 g 1,00 PE mm 39x85 mm 55 g 0,70 Vaahdotettu polyeteeni (pe) on sitkeä, vettymätön ja öljynkestävä materiaali. Pe180 erinomainen pintaverkon koho. Pe85 yleiskoho, moneen käyttöön. PE kpl, PE kpl. Kun ostat kerralla tukkupakkauksen, saat viereisiin hintoihin 5% lisäalennuksen. koho70 PE85 PYYDYSKOHO MUOVI PV191 PV190 Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta koho70-70 mm 350 g 4,50 pe684 7 mm 48x68 mm 68 g *2,90 Säänkestävä muovikoho pikalukituksella. Kevättalvella sillä voidaan ripustaa verkko jään alle pintapyyntiin. *4 kpl/pakkaus EPS-PULKOHOT JOTEK Pakkaus 25 kpl, väri vihreä. koho684 PV75 PV100 PV130 PV140 PV-KOHOT Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta PV75 10 mm 45x75 mm 60 g 0,50 PV mm 65x100 mm 240 g 1,00 PV mm 75x130 mm 340 g 1,40 PV mm 91x135 mm 600 g 1,90 PV mm 140x190 mm 1700 g 3,90 PV mm 190 mm 3000 g 6,90 no41 no34 EPS-KOHOT HTI EPS42 no34 EPS42 iso vaahtopolystyreenipallo moneen tarpeeseen. Esim. lippumerkkiin, rysän aitaan, tapsikohoksi, verkkojen merkitsemiseen ym. Väri: valkoinen. Tukkupakkaus: 35 kpl. Pyydyslipun kartiokoho no41. Tukkupakkaus 50 kpl. No 34 syvyydensäätökoholla verkko voidaan asettaa haluttuun syvyyteen tekemättä ainoatakaan solmua (toimitus ilman narua). Kohossa no 34 on valmiina rst-pikahaka ja 10 m narua kelattuna kohon ympärille. Yhden verkon (pituus n. 30 m) virittämiseen tarvitaan n. 5 kpl kohoja. Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta EPS42 10 mm 150 mm 1650 g 2,50 no41 16 mm 190x130 mm 2000 g 3,90 no34 60x80x210 mm 720 g 3,60 no34 60x80x210 mm 720 g 5,60 EPS-KRTIO- J LIERIÖKOHOT Jotek-kohot ovat pitkäikäisiä, niiden tiiveys on lähes kaksinkertainen verrattuna tavallisiin vaahtopolystyreenikohoihin. Tuote Reikä Tilavuus Kantav. Hinta EPSV40 16 mm 0,6 l 600 g 2,10 EPSV41 16 mm 2 l 2000 g 5,50 EPSV42 23 mm 3 l 2800 g 6,50 EPSV43 25 mm 5 l 4700 g 9,50 EPSV44 35 mm 3 l 2800 g 6,90 EPSV45 35 mm 5 l 4700 g 9,90 EPS-PLLOKOHOT Jotek-kohot ovat pitkäikäisiä, niiden tiiveys on lähes kaksinkertainen verrattuna tavallisiin vaahtopolystyreenikohoihin. Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta EPSV50 6 mm 60 mm 110 g 0,95 EPSV52 8 mm 100 mm 500 g 1,80 EPSV53 10 mm 120 mm 930 g 2,10 EPSV54 10 mm 140 mm 1400 g 2,90 EPSV55 16 mm 160 mm 2050 g 4,50 EPSV57 20 mm 210 mm 4050 g 7,50 EPS17 ja EPS18 EPS16 EPS26 Lm4 Lm7 PYYDYSMERKIN LIPPU 22x22 cm Hulpio ommeltu ja lipun reunat kantattu tuulessa rispaantumisen estämiseksi. Lippuun ommeltu kiinni erillinen lipuke, yhteystietojen merkitsemistä varten. EU-mallisuoja: Maksimi putken halkaisija 25 mm. Pakkaus 2 kpl. tuote väri hinta Lor2 oranssi fluor. 3,90 Lke2 keltainen fluor. 3,90 Lmu2 musta 3,90 Lva2 valkoinen 3,90 lippuke2 30x30 cm keltainen fluor. 4,90 lippumu2 30x30 cm musta 4,90 LIPPUKNGS Lippukangas 30 cm leveys. Myydään metritavarana. tuote väri hinta/m kangasor oranssi fluor. 2,90 NIMILIPUKKEET Yhteystietoetiketti pyydysmerkkiin kiinnitettäväksi. Materiaalina muovi tai vedenkestävä, synteettinen ja luja TYVEK, jolle on helppo kirjoittaa lain vaatimat kalastajan nimi- ja yhteystiedot tussilla, kuivamustetai lyijykynällä. tuote materiaali kpl hinta Lm4 muovi 50x100mm 4 2,90 Lm7 TYVEK 34x60mm 7 3,90 HEIJSTIN PYYDYSMERKKIIN Kalastusasetuksen mukainen valkoinen heijastinteippi pyydysmerkin salkoon liimattavaksi. Talvella on avannon merkkikeppiin kiinnitettävä heijastin. Kotimainen keltainen E-sertifioitu kalaheijastin ripustusnarulla näkyy kauaksi ja varoittaa jäällä liikkujia. Koko 65x60 mm. Tuote Reikä Pituus Kantav. Hinta EPSV10 3,5 mm 30 mm 4 g 5,50 No34a kohossa ylimääräinen naru on aina siististi kohon ympärillä. Joka kierroksella vapautuu kohosta 0,5 m narua. Esim. H20604 heijastinteippi 4 3,90 tuote materiaali kpl hinta EPSV11 3,5 mm 40 mm 9 g 8,50 EPSV12 4 mm 55 mm 13 g 11,50 muikkuverkot on helppo ripustaa juuri haluttuun syvyyteen. H heijastinteippi 50 9,90 EPSV13 5 mm 70 mm 20 g 15,50 Hyvä ja nopea koho myös rapumertojen merkintään. H2 prismaheijastin 1 2,90 H EPS-PYYDYSMERKKIKOHOT Pyydysmerkin kiinnitysnaru voidaan keriä kohon ympärille. Tuote Reikä Koko Kantav. Hinta EPSV36 15 mm 190x130x100 mm 1860 g 7,90 EPSV70 16 mm 240x78x78 mm 990 g 5,10 EPSV36 EPSV70 EPS30 EPS8 EPS20 EPS31 EPS32 PINTVERKKO-, RYSÄ-, J MERKKIKOHOT Tuote Reikä Kantav. Hinta EPS17 8 mm 55x165 mm 220 g 0,95 EPS18 10 mm 65x180 mm 310 g 1,80 EPS16 6 mm 50x70 mm 77 g 0,50 EPS26-120x80x48 mm 280 g 1,10 EPS30 2x15 mm 158x30x29 mm 325 g 1,80 EPS8 8 mm 125 mm 316 g 1,30 EPS20 8 mm 60x70x23 mm 95 g 0,80 EPS31 13 mm 115x120x32 mm 280 g 1,80 EPS33 13 mm 140x150x34 mm 475 g 2,50 kangasor Lmu2

18 KÖYDET NRUT Veneen kiinnitysköysi alle 7 m ja 1200 kg painaviin veneisiin. Halk. 12 mm, pituus 20 m. Polysteel- ja Danlineköydet Polysteel ja Danline on tehty parhaasta polypropeenikuidusta. Ovat ominaisuuksiltaan hyvin UV-säteilyä kestäviä ja kulutusta kestäviä. Soveltuvat hyvin vaativaan pitkäaikaiseen käyttöön. Venymätön, paras vetolujuus. - Ominaispaino 0,95 - Murtovenymä 5-10 % Veden ominaispaino = 1 Jos kappaleen ominaisuuspaino on suurempi kuin 1 se uppoaa. lle 1 = kelluva Polypropeeniköysi (PP) Kaikkein kevyin köysityyppi. PP-köydet ovat suosittuja paulakäytössä, koska karkeassa ja pehmeässä köydessä pysyvät pauloitussolmut hyvin paikoillaan. - Ominaispaino (tiheys) 0,91 - Murtovenymä % Polyeteeniköysi (PE) Pe-köysi on kelluvaa, mutta kuitenkin hieman raskaampaa kuin polypropeeni. Polyeteeni kestää hyvin happamia ja emäksisiä aineita sekä kemikaaleja. - Ominaispaino 0,95 - Murtovenymä % Nailonköysi Nailon (polyamidi) on köysimateriaalina kestävää ja kaikkein pehmein käsitellä, lisäksi se on hyvin hankausta kestävää. Uppoavana se soveltuu hyvin talvikalastukseen. Hyvä vetolujuus. Halkaisijaltaan 8 mm nailonköyden ydinlankana samanlainen ohuempi köysi - Ominaispaino 1,14 - Murtovenymä % VENEKÖYSI Kiiinnitys- ja ankkuriköysi jossa äärimmäisen hyvä kulutuksenkestävyys. Palmikoitu polyesteri kierrepunos, uppoava, musta. Pituus 10 m. Halkaisija Vetol. Pituus Tuote Hinta 10 mm 1800 kg 10 m pes ,50 12 mm 2200 kg 10 m pes ,00 KIERRETTY POLYSTEELKÖYSI Kelluva, väri vihreä Halkaisija Vetolujuus Pituus n. Paino n. Tuote Hinta 4 mm n. 200 kg 200 m 1,6 kg pp4k 16,90 6 mm n. 460 kg 200 m 3,6 kg pp6k 34,50 8 mm n. 800 kg 200 m 6,8 kg pp8k 59,00 8 mm n. 800 kg 600 m 19,6 kg pp ,00 10 mm n kg 200 m 10,2 kg pp10k 85,00 12 mm n kg 220 m 14,2 kg pp12k 135,00 Palmikoidun 8 ja 10 mm Danlineköyden sisällä on ohuempi Danlineköysi. PLMIKOITU DNLINEKÖYSI Kelluva, ydinlangalla, vihreä Halkaisija Vetolujuus Pituus n. Paino n. Tuote Hinta 4 mm n. 180 kg 220 m 2,0 kg pp4p 25,90 4 mm n. 180 kg *550 m 5,0 kg pp ,00 6 mm n. 340 kg 220 m 3,6 kg pp6p 45,00 6 mm n. 340 kg *550 m 9,0 kg pp ,00 8 mm n. 700 kg 220 m 5,6 kg pp8p 68,00 8 mm n. 700 kg *550 m 14,0 kg pp ,00 10 mm n kg 220 m 8,3 kg pp10p 98,00 *Laatikkopakkaus PLMIKOITU POLYPROPEENIKÖYSI kelluva, väri vihreä Halkaisija Vetol. Pituus n. Paino Väri Tuote Hinta 4 mm n. 150 kg 20 m valkoinen pp420 4,20 4 mm n. 150 kg 180 m 1,0 kg vihreä mk4 21,50 6 mm n. 280 kg 80 m 1,0 kg vihreä mk6 19,50 6 mm n. 280 kg 240 m 3,0 kg vihreä pp6 53,00 12 mm n kg 20 m vyyhti sin./valk. pp ,90 PLMIKOITU VERKKONRU kelluva, polyeteeni, oranssi Halkaisija Vetolujuus Pituus n. Paino Tuote Hinta 2 mm 55 kg 155 m 330 g pe2155 8,90 3 mm n. 110 kg 70 m 250 g pe370 6,50 PLMIKOITU POLYETEENIKÖYSI kelluva, oranssi Halkaisija Vetolujuus Pituus n. Paino Tuote Hinta 2 mm 55 kg 500 m 1,0 kg pe2 28,50 3 mm n. 110 kg 250 m 1,0 kg pe3 19,50 4 mm n. 200 kg 133 m 1,0 kg pe4 18,50 PLMIKOITU NILONKÖYSI Ydinlangalla, valkoinen, uppoava Halkaisija Vetol. n. Pituus tuote: Paino Hinta 1,5 mm 60 kg 250 m n ,35 kg 9,90 2 mm 90 kg 100 m n2100 0,20 kg 5,40 2 mm 90 kg 220 m n2100 0,44 kg 10,80 2,5 mm 100 kg 70 m n270 0,21 kg 5,90 2,5 mm 100 kg 300 m n2 1,00 kg 31,90 3 mm 145 kg 100 m n3100 0,45 kg 9,90 3 mm 145 kg 220 m n3220 1,00 kg 19,80 4 mm 310 kg 110 m n41 1,00 kg 26,50 4 mm 250 kg 100 m n4100 0,70 kg 12,90 4 mm 250 kg 220 m n4220 1,54 kg 28,00 6 mm 600 kg 100 m n6100 2,15 kg 39,00 6 mm 600 kg 220 m n6220 4,73 kg 79,00 8 mm 800 kg 100 m n8100 3,25 kg 54,00 8 mm 800 kg 220 m n8220 7,15 kg 109,00 10 mm 1030 kg 100 m n ,20 kg 84,00 10 mm 1030 kg 220 m n ,50 kg 179,00 12 mm 1300 kg 100 m n ,70 kg 128,00 12 mm 1300 kg 220 m n ,00 kg 280,00 PULOITUSLNK KYLLÄSTETTY kierretty nailon, väri musta Lanka Vetolujuus Pituus/100 g 100 g 250 g 210D/4 4,9 kg n. 700 m 5,30 9,90 210D/6 7,2 kg n. 470 m 5,30 9,90 210D/9 12,6 kg n. 310 m 9,90 210D/12 14,6 kg n. 240 m 5,30 9,90 210D/15 18,8 kg n. 200 m 9,90 210D/18 22,1 kg n. 160 m 5,30 9,90 210D/24 31,0 kg n. 120 m 5,30 9,90 210D/30 37,4 kg n. 100 m 9,90 210D/36 43,8 kg n. 80 m 9,90 PULOITUSLNK Kalastajanlanka, kierretty nailon, väri harmaa Lanka Vetolujuus Pituus/100g 100 g 250 g 210D/2 2,2 kg 2100 m 4,90 210D/4 4,9 kg 1000 m 9,50 210D/6 7,2 kg 700 m 4,90 9,50 210D/9 12,6 kg 450 m 4,90 9,50 210D/12 14,6 kg 350 m 9,50 210D/18 22,1 kg 230 m 4,90 210D/24 31,0 kg 170 m 4,90 210D/48 65,0 kg 30 m *4,90 * Sidontalanka, vahvuus 1,3 mm, väri valkoinen PULSIIM 1/2 MONOFIILI B Palmikoitu polypropeeni (verkon päätypaula) Halk. Tuote 60 m 65 m 100 m 130 m 500 m 1,8 mm 200 4,90 7,70 38,50 2,0 mm 201 5,60 4,60 8,40 8,50 41,50 2,4 mm 202 6,00 9,50 47,00 2,8 mm 203 7,20 56,00 3,0 mm 204 7,90 7,50 12,70 13,00 63,00 3,5 mm 205 8,60 13,80 VERKKONRU UPPOV Palmikoitu, uppoava, väri valkoinen Halkaisija Tuote 60 m 100 m 500 m 1,8 mm 200t 5,90 9,30 46,00 2,0 mm 201t 6,60 10,50 52,00 2,4 mm 202t 7,70 12,30 60,00 2,8 mm 203t 8,60 13,80 67,00 3,0 mm 204t 9,20 15,70 77,00 PITKÄNSIIMN SELKÄSIIM Palmikoitu polyester, uppoava, väri musta Halkaisija Vetolujuus Pit./paino Tuote Hinta 1,0 mm n. 30 kg 400 m ,90 1,0 mm n. 30 kg 1300 m/ 1 kg ,50 1,5 mm n. 45 kg 400 m ,70 1,5 mm n. 45 kg 880 m/ 1 kg ,50 2,0 mm n. 70 kg 35 m ,10 2,0 mm n. 70 kg 200 m ,60 2,0 mm n. 70 kg 550 m/1 kg ,00 hti-pauloituslangat verkkojen ja rysien pauloitukseen ja korjaukseen. Kyllästetyissä langoissa on nihkeä pinta, mikä varmistaa solmun pitävyyden. Pauloituslangat soveltuvat myös koukkukalastukseen, linjalangaksi rakennustyömaalle ym. PUPUL litteä, vetolujuus n. 45 kg, palmikoitu polypropeeni, konepauloitukseen, kelluva Halk. Pituus Tuote Hinta 3 mm 2000 m apu 52,00 3 mm 3000 m apu ,00 KLLNK polyesteri 0,5 mm, uppoava, kierretty, valk. 250 g Lanka Tuote Hinta 20/6 206s 3,50 KONEOMPELULNK polyesteri/polyesteri, konepauloitukseen, harmaa Tuote 5000 m no75h 18,50 no80h 16, pitkänsiiman selkäsiima verkkonaru uppoava paulasiima 1/2 monofiili pauloituslanka LNGT SIIMT koneompelulanka RMPO MONOFIILISIIM Verkonpaikkaukseen ja yleiskäyttöön soveltuva edullinen monofiilisiima. Väri harmaa. Uppoava 2 mm Rampo-monofiilisiima on hyvä verkonuittonaru talvella sekä vetouistelijoille takilan- ja plaanarin naru. Soveltuu myös ruohotrimmerin siimaksi! Lisää kalastussiimoja hinnaston sivulla 57. mm vetoluj: pituus: tuote: Hinta: 0,12 0,84 kg 2500 m ,00 0,15 1,58 kg 2000 m ,00 0,17 1,81 kg 1600 m ,00 0,20 2,23 kg 1200 m ,00 0,30 4,85 kg 500 m ,00 0,35 7,09 kg 500 m ,50 0,40 7,90 kg 500 m ,50 0,80 29,91 kg 500 m ,50 2,00 156,3 kg 110 m ,50

19 KTISKT KTISKT KTISKKLSTUS Pietarin katiskat ovat keveitä ja helppokäyttöisiä, kalastavuudesta ja kestävyydestä tinkimättä. Lokka, Teho, Isoteho, Rampo, Saxi-katiska ja Ufo on valmistettu keveästä muoviverkosta, jonka ansiosta katiskan käsittely ja laskeminen sujuu miellyttävästi. Keveyden ansiosta myös naiset ja lapset jaksavat helposti käsitellä katiskoita tyhjänä. Kokoontaittuvina niitä on helppo kuljettaa autossa ja veneessä, vaikka pyydyksiä olisi mukana reilummin. Katiska vain oikaistaan ja lukitaan pyyntivalmiuteen todella nopeasti. Pehmeästä materiaalista valmistettuna katiskat eivät naarmuta autoa, venettä, kaloja sen enempää kuin pyytäjääkään. Katiska on pyydyskalastajalle hyvä verkkojen täydentäjä. Kaikkia kaloja katiskalla ei saa, mutta ahvenille, hauille, särkikaloille ja mateille se on erinomainen ja helppokäyttöinen pyydys. Katiskan eräänä hyvänä puolena on, että kalat pysyvät siinä elävinä myös lämpöisen veden aikana. Syksyllä kylmän veden aikana riittää, että katiskan kokee kerran tai pari viikossa. Keväällä jäiden lähtiessä kutuhaukia kalastetaan sijoittamalla katiska lämpöiseen, auringon puoleiseen lahteen tai esim. heinäiselle tulvarannalle metriseen rantaveteen. Myös kutuahvenia kalastetaan keväällä rannoilta, mutta rantakaistaleen sijasta katiska sijoitetaan hieman syvempään 2-5 metrin veteen pyyntipaikasta riippuen. Etsi kokeillen paras syvyys, joka kudun edetessä muuttuu yleensä matalasta kohti syvempää. Kesällä ja syksyllä katiskoilla saa parhaiten etenkin suuria ahvenia, kun sijoittaa katiskat rannan sijasta noin 2-8 metrin syvyyteen karikoiden, luotojen ja syvän keskellä olevien matalikkojen reunoille. Vaihda katiskan paikkaa usein, älä arastele kokeilla selvästi rantavettä syvemmästä! Rannikolla syvähköt virtapaikat ovat parhaita ahvenpaikkoja läpi kesän. Virtaa löytää salmista, silta-aukkojen läheisyydestä, saarten väleistä jne. PIETRIN-KTISKSS ON SYÖTTIPUSSI VKION Käyttämällä Unikum-syöttiainetta katiskan mukana tulevassa syöttipussissa voidaan katiskan pyyntitehoa nostaa merkittävästi, varsinkin kutuajan ulkopuolella (houkutinaineet s. 44). Myös havut katiskan ympärillä houkuttelevat kutuaikana ahventa ja särkikaloja paikalle. KTISKN ITVERKKO Katiskoihin on saatavissa lisävarusteena aitaverkko, joka on tarkoitettu kahden vastakkain tulevan katiskan väliin ohjamaan kalaa (sivu 44). Kokoontaittuvissa, patentoiduissa Pietarin katiskoissa on useita etuja vanhanmalliseen rautalankakatiskaan verrattuna - Erinomainen kalastavuus - Kokoontaittuvana se on helppo kuljetettava - Varastoitaessa katiska ei vie tilaa eikä se pyydä eläimiä - Kala säilyy vahingoittumatta pehmeäverkkoisessa katiskassa - Säilyttää muotonsa, eikä mene lommoille kolhuista - Sisältää syöttipussin ja kalastusohjeet - Ei naarmuta ihoa verille - Kevyt käsitellä tyhjänä - Kestävä no Yksi ylitse muiden Erä-lehden lahnakatiskatestissä Rampo-katiska oli täysin ylivoimainen ja se sai täydet viisi tähteä «««««RMPO Kokoontaittuva Erä-lehden (6/2011) testivoittajakatiska säädettävällä nielulla ja aitaverkolla. Nielu kiristetään oikeaan muotoonsa helposti säätönarun avulla. Rampo-katiska pyytää hyvin ison lahnan lisäksi myös haukea ja ahventa, joustavan nielunsa ansiosta. Katiskan runko on tukevaa muovipinnoitettua 6 mm pyöröterästä ja verkko kestävää 20 mm pe-havasta. Katiskan saattaminen pyyntikuntoon käy taittomekanismin ansiosta kädenkäänteessä. Väri: musta. Mitat: Pohja 70 x 80 cm, kork. 50 cm, solmuväli 20 mm. tuote: k50k 35,90 LOKK-KTISK ON HETKESSÄ PYYNTIKUNNOSS Pietari-katiskat suljetaan ja avataan ruostumattomasta jousiteräksestä valmistetuilla hakasilla. LOKK Kaksoisnielukatiskan mallin ovat kehittäneet Lokan ammattikalastajat ison ahvenen pyyntiin, mutta se kalastaa hyvin myös muita kalalajeja. Talvella hyvä madepyydys. Ensimmäinen nielu on avara ja valoisa, josta kalan on hyvä uida katiskaan. Seuraava nielu on hieman tiukempi, jotta kala ei löydä ulospääsyä katiskasta. Myös hyppyrit nieluissa estävät tehokkaasti kaloja karkaamasta. Katiska on helppo tyhjentää vetoketjulla aukeavasta aukosta. Kokoontaittuva Lokka-katiska menee pieneen tilaan, joten säilytys ja kuljetus on helppoa. Katiskan runko on tukevaa muovipinnoitettua 6 mm pyöröterästä. Väri vihreä. Mitat: Pohja 70 x 100 cm, kork. 50 cm, solmuväli 18 mm. tuote: k51k 45,00 TEHO Kokoontaittuva katiska kaksoiskalapesällä. Katiskaan jouduttuaan etsivät ahvenet jatkuvasti ulospääsyä. Kun yksi osuu nieluun ja ui katiskasta ulos, muut seuraavat perässä. Tehossa tämä on eliminoitu kaksiosaisella kalapesällä sekä nielujen hyppyreillä. Etummaisesta kalapesästä ohjautuvat kalat huomaamatta varsinaiseen kalapesään, josta ne eivät enää löydä ulospääsyä. Tiheän verkon ansiosta Teho-katiska pyytää hyvin myös pikkukaloja, jotka houkuttelevat perässään isompia. Teho-katiskassa ei ole lainkaan aitaverkkoa, mikä helpottaa katiskan käsittelyä raskaassa kalalastissa. Teho-katiska soveltuu myös rapujen pyyntiin. Väri: punainen. Mitat: Pohja 70 x 100 cm, kork. 48 cm, solmuväli 13 mm. tuote: k48k 43,

20 KTISKT RPUMERRT SXI-KTISK Jättiinen patentoitu katiska, jossa on kaksi pystynielua vastakkain. Katiska taipuu litteäksi nivelletyn runkonsa ansiosta, joten se on helppo kuljettaa ja säilyttää. Vahvat kuminauhat vetävät katiskan pyyntiasentoon. Rungon ympärillä on vihreä 13 mm pe-havas. Koko 130 x 80 cm. Korkeus 80 cm. tuote: k13080k 69,50 SUPERMERT Kokoon taittuva rapumerta syöttipussilla. Vahva 12 mm PE-havas. Tasainen pohja ja tukeva metallikehikko painavat merran tiukasti pohjaa vasten, joten rapu pääsee helposti kiipeämään sisään. Nielussa lanka, jolla sen a voidaan säätää suuremmaksi, pienemmäksi tai sulkea naan, jolloin rapujen on mahdoton paeta. Koko 61 x 43 x 20 cm. tuote: rm12 9,90 SUKEV Uutuus muovimerta josta ravun on vaikea karata. Sisältää muovisen suljettavan syöttikotelon. Merran alaosassa oleva paino kääntää sen pohjaa vasten. Saranoitu keskeltä aukeava Sukeva lukitaan rst-pikahaalla. Mitat 62 cm x 24 cm. Väri: musta. tuote: rm62 11,90 UFO Jousirunkoinen ahven-/ madekatiska, joka menee kasaan haitarimaisesti. Katiskassa on kaksi hieman raollaan olevaa pystynielua vastakkain. Ufo on helppo laittaa pyyntikuntoon. vaamalla katiskan päissä olevat lukitusjouset, se ponnahtaa itsestään auki vahvan galvanoidun 5 mm jousiteräsrungon ansiosta. Monikäyttöinen Ufo-katiska toimii kesällä myös jättiisena rapumertana ja syksyllä talvella se pyytää uskomattoman hyvin madetta. Tiheän 12 mm solmuvälin ansiosta se soveltuu myös hyvin täkykalan pyyntiin. Kalan tyhjennysaukko ja syöttipussi suljetaan vetoketjulla. Väri: punainen. Mitat: Solmuv. 12 mm. Koko 50x50x100 cm. tuote: k10050k 35,00 KTISKN ITVERKKO itaverkko on tarkoitettu kahden vastakkain tulevan katiskan väliin, ohjaamaan kalat katiskaan. Pituus 1,5 m ja korkeus 0,5 m. Pikalukot verkon kulmissa helpottamassa aitaverkon kiinnitystä. 2 eri a. Solmuväli 18 mm, väri vihreä: tuote: a1505a 9,90 Solmuväli 12 mm, väri punainen: tuote: a1505b 9,90 JOUSIMERT Haitarimaisesti on painuva jousirunkoinen rapumerta PE-verkolla. Vetoketjulla avattava merta jossa erikoisrakenteinen nielu, josta saalis ei karkaa. Hyvä merta myös täkykalalle. Sisältää vetoketjulla aukeavan syöttipussin. Solmuväli 10 mm. Halkaisija 31 cm ja pituus 62 cm. tuote: rm10 7,50 RPUL Kokoon taittuva iso rapu-/täkykalamerta syöttipussilla. Vahva ja hyvin puhtaana pysyvä 12 mm PE-verkko. Tasainen pohja ja tukeva metallikehikko painavat merran tiukasti pohjaa vasten. Syöttiainetta käyttämällä merrasta saadaan erittäin tehokas ja nopea syöttikalan pyydys, jossa kala säilyy hengissä pitkään. Koko 80 x 50 x 37 cm. tuote: rm1 11,90 RVUSTUS Ravustuskausi alkaa klo 12 ja päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Vaikka ravulla ei ole alamittaa, (jos kalastusalue ei ole sellaista määrännyt) on ravun normaali pyyntipituus n. 10 cm. Rapu suosii hyvänlaatuisia lämpimiä suolattomia vesiä, jossa on riittävästi happea ja vähän kiintoainetta. Rapu asuttaa ranta-aluetta, yleensä 5 metrin syvyyteen asti. Pohjalla tulee olla runsaasti suojapaikkoja (kivikkoa), tai hiekkapohja johon se voi itse kaivaa kolon. Hyvä merta on sellainen johon ravun on helppo mennä, mutta ei löydä sieltä ulos. Jos merta on irti pohjasta, niin rapu yrittää päästä syöttiin käsiksi lyhyintä tietä alakautta, eikä merran päissä sijaitsevista nieluista. Ravunsyöttinä on paras tuore vaalealihainen kala. Jos ravut ehtivät syödä syötin naan, niin merran pyyntiteho lakkaa. Kun käytät syöttikoteloa, johon ravut eivät pääse helposti käsiksi, pyytää merta pitempään. Yleensä ravut tulevat ulos koloistaan yöllä, mutta pilvisinä päivinä ja varjoisilla rannoilla, ne saattavat tulla jo iltapäivällä. Talvella jään alta kalastettaessa Ufo on osoittautunut mainioksi madepyydykseksi. Se ei vaadi paljoa tilaa pulkassa ja kokemisavantokin voi olla normaalia pienempi. VNTOKTISK Katiskapyyntiä kairanreiästä! Sateenvarjon tavoin aukeava Pietari-avantokatiska lasketaan jään alle kairanreiästä. Jään alla se avataan jatkovarren avulla, joka toimitetaan katiskan mukana. Nostettaessa katiskaa ylös laitetaan se nippuun jään alla samaisella jatkovarrella. Koko 90 x 100 cm, korkeus 60 cm. vantokatiska on helppo kuljettaa ja säilyttää pienessä tilassa. Solmuväli 12 mm, väri vihreä. tuote: k85k 49,50 JÄTTIMERT Kokoon taittuva jättiinen rapumerta 12 mm:n pe-hapaalla. Malli sama, kun suositussa hti-supermerrassa, mutta tuplasti suurempi. Merran leveästä nielusta ravut menevät luonnikkaasti sisään. Tukeva muovitettu metallikehikko. Koko 90 x 60 x 30 cm. tuote: rm100 11,90 Teho Ufo Rampo Lokka vantokatiska 38 39

Kalastus ja Vapaa-aika

Kalastus ja Vapaa-aika Kalastus ja Vapaa-aika 2013 hinnat 25.10.2012 alkaen KERTOMUKSIA JA OPASTUSTA Suosituimmat saaliskalat Takaisin talviverkoille Ari Manninen...ja kalaa tulee! LED-POWER tilaukset: www.kivikangas.fi s-posti:

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Täsmäverkottaj siikasesongit

Täsmäverkottaj siikasesongit Siika Täsmäverkottaj siikasesongit RISTO JUSSILA Siian täsmäverkottajan parhaita sesonkeja järvillä ovat hellesiikojen pyynti heinäkuun lopussa sekä kutupyynti ennen vesien jäätymistä. 62 ERÄ 7 2006 PYYDYSKALASTUS

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

0,17 mm:n lanka sopii kesäkuhalle 55 mm:n verkossa.

0,17 mm:n lanka sopii kesäkuhalle 55 mm:n verkossa. Kuha kutuvaelluksia. Istutuskuhilla samanlaista viettiä tuskin on ja ne etsinevät kutupaikkansa muilla perusteilla. Kesäisin kuha voi vaeltaa syönnökselle järvien välisiin virtaisiin salmiin eli vuolteisiin

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA

Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA S I I K A Sisävesisiikaa RISTO JUSSILA ohutlankaisilla verkoilla Siianverkottajan vuosi järvillä koostuu neljästä hyvästä sesongista, jotka ajoittuvat kevääseen, kesään, loppusyksyyn ja alkutalveen. Saalisvarmuus

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Täsmäpyydyskalastajan

Täsmäpyydyskalastajan Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Vastuullinen pyydyskalastus

Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTETTA KIITOS HYVISTÄ VERKOISTA!

ASIAKASPALAUTETTA KIITOS HYVISTÄ VERKOISTA! KIITOS HYVISTÄ VERKOISTA! Koin iloisen yllätyksen kun kävin 30.1. 2013 kokemassa verkkojani. Siellä oli nimittäin todella iso kuha. Päivä oli lumisateinen ja vähän tuulinen, pakkasta oli joku 4 astetta.

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Ison. lahnan jäljillä. Lahna

Ison. lahnan jäljillä. Lahna Lahna Suuri lahna on rasvainen ja vasta rasvaisuus tuo savulahnaan sen parhaan aromin. Samasta syystä iso lahna kelpaa hyvin suolakalaksi. Kookasta lahnaa ei kuitenkaan esiinny läheskään kaikissa järvissä.pientä

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTETTA SOKKELIMUIKKUVERKKO

ASIAKASPALAUTETTA SOKKELIMUIKKUVERKKO ASIAKASPALAUTETTA SOKKELIMUIKKUVERKKO Tervehdys! Tilasin Kivikankaalta postitse muikun pyyntiin tarkoitettuja sokkeliverkkoja missä on 2,4 m ylähältä muikkuverkkoa ja sitten 70 cm alapaulasta harvaa sokkelia.

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Ufo ja muut kokoontaittuvat

Ufo ja muut kokoontaittuvat katiskatesti ohessa kokonaisuudessaan mitään siihen lisäämättä tai pois jättämättä. Pietarin-katiskoihin on tehty testin alkamisen jälkeen joitakin kalastavuutta lisääviä parannuksia mm. Simpukkakatiskan

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Rysäpyynnin alkeet. Lahnasta on tullut räjähdysmäisen lisääntymisen. todellinen riesa. On siis aika opetella rysäpyynnin.

Rysäpyynnin alkeet. Lahnasta on tullut räjähdysmäisen lisääntymisen. todellinen riesa. On siis aika opetella rysäpyynnin. Rysäpyynnin alkeet Lahnamassaa RiSTo JUSSiLA Lahnasta on tullut räjähdysmäisen lisääntymisen takia monin paikoin todellinen riesa. On siis aika opetella rysäpyynnin alkeet. 78 E R Ä 5 2 0 1 1 P Y Y D Y

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot