Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA)

Transkriptio

1 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) Väliarviointi ( )

2

3 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) Väliarviointi ( ) Tiehallinto Helsinki 2004

4 Kannen kuva: Ari Pirttisalo Tiehallinto Helsinki 2004 Julkaisua saatavana: Tiehallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 TIIVISTELMÄ Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma VAHA käynnistyi syksyllä 2002 ja sen on määrä päättyä vuoden 2005 lopussa. Käsillä oleva raportti on väliarviointi VAHA:n etenemisestä ja saavutuksista. Raportissa esitetään kuvaus ja arviointi tutkimusohjelman etenemisestä, sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisesta ja hallinnollisesta onnistumisesta. Arvioinnissa on tarkoituksellisesti pyritty kriittiseen lähestymistapaan, jotta tutkimusohjelman sisällölliset ja hallinnolliset kehittämiskohteet vuosille 2004 ja 2005 tulisivat korostetusti esiin ja huomioon otettaviksi. VAHA:n keskeinen lähtökohta on Tiehallinnon visio 2007, jossa on nostettu esille tarve tuntea tienpidon yhteiskunnalliset vaikutukset nykyistä paremmin. Hallitakseen tienpidon vaikutuksia Tiehallinnon on osattava käyttää vaikutusten selvittämisessä ja arvioinnissa sovellettavia menetelmiä ja tuotettava tarvittavia lähtötietoja. Tuotettua vaikutustietoa on osattava käyttää oikealla tavalla oikeassa paikassa. Tutkimusohjelman tulokset näkyvät aikanaan päivittäisessä toiminnassa käyttöön otettavina ohjeina, oppaina, esitteinä ja menettelytapoina. Tutkimusohjelman tavoitteena on: 1. korjata tienpidon vaikutustiedon puutteita, 2. kehittää vaikutusten hallinnan menetelmiä, 3. tehostaa vaikutustiedon käyttöä, 4. kehittää Tiehallinnon tietovarantoja vaikutusten hallinnan tarpeisiin. Tavoite tienpidon vaikutustiedon puutteiden korjaamisesta on osoittautunut haastavaksi. Kirjallisuustutkimuksilla ei ole kyetty tuottamaan merkittävää uutta tietoa tienpidon vaikutuksista. Selvityksissä on kuitenkin pystytty jäsentämään ja käsitteellistämään ongelmia aiempaa pidemmälle ja toisaalta asettamaan tietotopuutteita tärkeysjärjestykseen. Tietopuutteiden korjaaminen edellyttäisi jatkossa määrätietoista empiiristä ja teoreettista tutkimusta. VAHA:n onkin jatkossa tuotettava selkeitä ehdotuksia tutkimuskohteista. Menetelmällisen kehittämisen osalta VAHA:ssa on yhtäältä pystytty kehittämään nykyisiä menetelmiä (kannattavuuslaskelma, ajokustannukset) ja niiden käyttöä. Toisaalta on ymmärretty aiempaa paremmin ei-rahamääräiseen arviointiin liittyvien menetelmien käytössä esiintyviä puutteita ja ongelmia ja suunnattu tulevia selvityksiä selvemmin näiden puutteiden poistamiseen. Vaikutustiedon hyväksikäytön lisäämiseksi tiedottamisessa ja päätöksenteossa on laadittu vielä julkaisematon kuvaus liikennehallinnon päätöksentekotilanteista sekä hahmotettu vaikutustiedon tarpeita. Vaikutusten hallintaan liittyvän käsitteistön yhtenäistämiseksi on ryhdytty laatimaan aihepiiriin liittyvää sanastoa ja määritelmä kokoelmaa. Vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantamiseksi on toistaiseksi vasta kevyesti analysoitu VAHA:n osaselvitysten tuloksia ja suosituksia. Ennakkoodotuksissa oli, että tietotarpeita olisi tässä vaiheessa tiedossa jo runsaasti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työ tukitavoitealueella on vielä kohtalaisen alkuvaiheessaan. Hallinnollisesti VAHA on edistynyt suunnitelmien mukaisesti tai jopa hieman paremmin. Tutkimusohjelman toimintatavat ovat monelta osin edistäneet läpinäkyvää hallintokäytäntöä, jota VAHA:n esimerkkiä noudattaen on sovellettu ja kehitetty edelleen myös muissa Tiehallinnon tutkimusohjelmissa. Osaselvitysten vetovastuu on toistaiseksi ollut paljolti VAHA:n projektipäälli-

6 kön harteilla ja selvitykset ovat tarjouskilpailuista huolimatta keskittyneet samoille tekijöille. Selityksenä tähän on se, että vaikutusten hallintaan liittyvä erityisosaaminen ja kokemus on Suomessa kohtalaisen vähäistä. Usea selvitys on myös tilattu suoraan ilman tarjouskilpailua, koska tehtävään parhaiten sopivat asiantuntijat ovat olleet jo etukäteen nimettävissä. Valinnoista on tiedotettu VAHA:n Internet-sivuilla. Selvitysten vetäjien sekä sopivien konsulttien ja tutkijoiden löytyminen olivat jo etukäteen tunnistettuja tutkimusohjelman riskitekijöitä. Jossain määrin riskit ovat toteutuneet. Selvitysten ohjaamiseen on kuitenkin osallistunut verrattain laaja joukko Tiehallinnon asiantuntijoita. Erityisen tärkeää on ollut tiepiiriläisten osallistuminen. Tutkimusohjelman edellyttämä erityisosaaminen (tai toisaalta kiinnostus aihetta kohtaan) ei ehkä valtakunnallisesti ole kovin laajaa. Selvitysten ohjauksen ja tekemisen keskittyminen on toisaalta estänyt laajan kokonaisuuden hajoamista liian pieniksi toisiinsa heikosti liitettäviksi paloiksi.

7 ESIPUHE Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma VAHA käynnistyi syksyllä 2002 ja sen on määrä päättyä vuoden 2005 lopussa. Käsillä oleva raportti on kuvaus ja arvio VAHA:n etenemisestä ja saavutuksista tilanteessa, jossa tutkimusohjelma on ajallisesti puolivälissä, mutta jossa tulosten kannalta merkittävimmät työt ovat vielä tekeillä tai tulossa. Raportin aluksi esitetään lyhyesti tutkimusohjelman tavoitteet, resurssit ja organisointi. Tämän jälkeen kuvataan, miten tutkimusohjelma on edennyt. VAHA:ssa tähän mennessä valmistuneista ja lähiaikoina valmistuvista selvityksistä kuvataan tavoitteet, tilanne ja tulokset. Lopuksi esitetään väliarviointi tutkimusohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja hallinnollisesta onnistumisesta. Raportin ovat kirjoittaneet tutkimusohjelman projektisihteerit Heikki Metsäranta Strafica Oy:stä ja Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä sekä projektipäällikkö Anton Goebel Tiehallinnosta. Väliarvioinnin luonnosta on käsitelty tutkimusohjelman johto- ja projektiryhmissä touko- ja kesäkuussa Arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi tutkimusohjelman sisällöllisessä ohjauksessa ja hallinnoinnissa vuosina 2004 ja Helsinki, kesäkuu 2004 Tiehallinto Tekniset palvelut

8 8 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) Sisältö TIIVISTELMÄ 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 10 2 TUTKIMUSOHJELMA LYHYESTI 11 3 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN Osaselvitysten hankinta ja ohjaus Kustannukset Projektipäällikön ja -sihteerien toiminta Johto- ja projektiryhmien toiminta Tiedottaminen Yhteistyö muiden tutkimusohjelmien kanssa Kansainvälinen yhteistyö 20 4 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET Tienpidon vaikutustiedon täydentäminen Hoidon ja ylläpidon vaikutukset (1.1) Tienpidon tuotteiden vaikutukset toisiinsa (1.2) Tienpidon alueelliset merkitykset (1.3) Tieliikenteen väyläpalvelujen merkitys elinkeinoelämälle (1.4) Liikenteen palvelutason määritelmiä, tekijöitä ja mittareita (1.5) Tietyömaiden ja muiden tieliikenteen häiriötilanteiden vaikutukset (1.6) Vaikutusten hallinnan menetelmien kehittäminen Ajokustannuslaskelmien käytön tehostaminen (2.1) Ajokustannusten käyttö toimintasuunnitelmissa (2.1j) Verojen käsittely vaikutusarvioinnissa ja yksikköarvoissa (2.2) Tienpidon vaikutusten hallintaan soveltuvat menettelytavat ja menetelmät (2.7) Vaikutusten hallinta teknisten tarkastelujen tasolla (2.8) Tieliikenteen matka-aikasäästöjen arvo (2.9) Kevyen liikenteen arvioinnin yleisohje (Jaloinyhteistyöhanke) (2.12) 34 5 TUKITAVOITEALUEIDEN JATKUVAT SELVITYKSET Vaikutustiedon hyväksikäytön tehostaminen (3.1 ja 3.2) Vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen (4.1) 35

9 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 9 6 TUTKIMUSOHJELMAN VÄLIARVIOINTI Tutkimusohjelman tavoitteiden toteutuminen Tutkimusohjelman hallinnoinnin onnistuminen 39 LIITE 41 TUTKIMUSOHJELMAN KESKEISET TAPAHTUMAT

10 10 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) JOHDANTO 1 JOHDANTO Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) on edennyt puoliväliin. Tämän väliarvioinnin tavoitteena on kuvata tähän mennessä saavutettuja tuloksia ja tutkimusohjelman onnistumista. Väliarvioinnin tuloksia voidaan käyttää hyväksi tutkimusohjelman jatkon suuntaamisessa. Lisäksi väliarviointi omalta osaltaan edesauttaa uusien tutkimusohjelmien suunnittelua. Väliarviointi on pyritty tekemään kriittisesti. Tavoitteena on ollut tuoda esille tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan edesauttaa tutkimusohjelman tavoitteiden toteutumista ja jatkon onnistumista. Tutkimusohjelman onnistumista on arvioitu ensisijaisesti VAHA:n tutkimussuunnitelmassa (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2002) esitettyjä tavoitteita ja toimintatapojen kuvauksia vasten. Siltä osin kuin tavoitteita ei ole tutkimussuunnitelmassa esitetty, on vertailukohtana työmäärittelyissä ja tarjouspyynnöissä esitetyt yksittäistä selvitystä koskeneet tavoitteet tai hallinnollisen onnistumisen osalta arvioinnin tekijöiden käsitys onnistumisesta. Väliarviointi rakentuu siten, että luvussa 2 esitetään lyhyesti tutkimusohjelman tavoitteet ja organisointi. Tämän jälkeen luvussa 3 käydään läpi tutkimusohjelman etenemistä. Käsiteltävinä ovat selvitysten hankinta, toteutuneet kustannukset, päivittäinen ja ylemmän tason ohjaus, tiedottaminen, yhteistyö muiden tutkimusohjelmien kanssa ja kansainvälinen yhteistyö. Luvut 4 ja 5 ovat tutkimusohjelman onnistumisen arvioinnin näkökulmasta keskeisiä. Luvuissa on esitetty selvityksille asetetut tavoitteet, saadut tulokset ja niiden hyödyntäminen. Yksittäisten selvitysten osalta arviointi ei kuitenkaan ole kovin yksityiskohtainen, koska arvioinnin tavoitteena on ollut muodostaa yleiskuva tutkimusohjelman onnistumisesta. Kokonaisuuden väliarviointi esitetäänkin vasta luvussa 5 tavoitteiden toteutumiseen ja hallinnolliseen onnistumiseen jaettuna.

11 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 11 TUTKIMUSOHJELMA LYHYESTI 2 TUTKIMUSOHJELMA LYHYESTI Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma VAHA on vuosille ajoittuva Tiehallinnon strateginen projekti S13, jonka päämääränä on nykyistä parempi tienpidon yhteiskunnallisten vaikutusten hallinta. VAHA:n keskeinen lähtökohta on Tiehallinnon visio 2007, jossa on nostettu esille tarve tuntea tienpidon yhteiskunnalliset vaikutukset nykyistä paremmin. Tiehallinnon tulee tuntea tienkäyttäjien ja muun yhteiskunnan tarpeet sekä ymmärtää, miten tienpito vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin. Hallitakseen tienpidon vaikutuksia Tiehallinnon on osattava käyttää vaikutusten selvittämisessä ja arvioinnissa sovellettavia menetelmiä ja tuotettava tarvittavia lähtötietoja. Tuotettua vaikutustietoa on osattava käyttää oikealla tavalla oikeassa paikassa. Siten vaikutusten hallinta on oleellinen osa Tiehallinnon päivittäistä toimintaa. Tutkimusohjelman tulokset näkyvät aikanaan päivittäisessä toiminnassa käyttöön otettavina ohjeina, oppaina, esitteinä ja menettelytapoina. Tutkimusohjelman tavoitteena on: 1. korjata tienpidon vaikutustiedon puutteita, 2. kehittää vaikutusten hallinnan menetelmiä, 3. tehostaa vaikutustiedon käyttöä, 4. kehittää Tiehallinnon tietovarantoja vaikutusten hallinnan tarpeisiin. Tutkimusohjelman kustannusarvio on 1,32 M, joka jakautuu vuosille taulukossa 1 esitettävällä tavalla. Taulukko 1. Tutkimusohjelman toteutuneet ja arvioidut kustannukset (euroa). Osakokonaisuus 2002 (toteutuma) 2003 (toteutuma) 2004 (arvio) 2005 (arvio) Tavoite 1. Vaikutustiedon puutteiden korjaaminen Tavoite 2. Menetelmien kehittäminen Tavoite 3. Vaikutustiedon hyväksikäytön tehostaminen Tavoite 4. Lähtötietojen tuottaminen Toistaiseksi nimeämättömät selvitykset Muut kulut (mm. seminaarit, matkat ja painatus) Yhteensä Tutkimusohjelman tavoitteiden ja sisällön ohjaus tapahtuu kolmella eri tasolla. Ylimmällä tasolla korostuu laaja-alaisuus ja liikennejärjestelmätason ajattelu, keskimmäisellä tasolla tutkimusohjelmien eri osien toisiinsa kytkeytyminen ja alimmalla tasolla ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita erityisasiantuntemusta vaativista kysymyksistä ja niiden liittymisestä tienpidon vaikutusten hallinnan kokonaisuuteen. Eri tasoilla tapahtuvaa ohjausta koordinoivat projektipäällikkö (Anton Goebel) ja häntä avustavat projektisihteerit (Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy ja Heikki Metsäranta, Strafica Oy).

12 12 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) TUTKIMUSOHJELMA LYHYESTI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Koordinoi eri tasoilla tapahtuvaa ohjausta sekä vastaa päivittäisestä ohjauksesta ja päätöksenteosta PROJEKTIRYHMÄ Arvioiva, ohjaava ja selvityksiä koordinoiva rooli (kokoontuu tarvittaessa tai vähintää 4 kertaa vuodessa) TYÖRYHMÄ A Arvioiva ja ohjaava rooli yksittäisten selvitysten tasolla JOHTORYHMÄ Tavoitteita ja sisältöä suuntaava rooli (kokonntuu noin 3 kertaa vuodessa) TYÖRYHMÄ B Arvioiva ja ohjaava rooli yksittäisten selvit ysten ta solla... TYÖRYHMÄ Ö Arvioiva ja ohjaava rooli yksittäisten selv itysten tasolla PROJEKTISIHTEERIT Projektipäällikköä avustava rooli Kuva 1. Tutkimusohjelman organisointi. VAHA:n johtoryhmään kuuluvat: Aulis Nironen, Tiehallinto (puheenjohtaja) Mervi Karhula, Tiehallinto Rita Piirainen, Tiehallinto Outi Ryyppö, Tiehallinto Anne Herneoja, Ratahallintokeskus Jorma Mäntynen, TTKK Ilkka Mella, sisäasiainministeriö Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö Anton Goebel, Tiehallinto (VAHA:n projektipäällikkö) Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy (sihteeri) Projektiryhmän vakituisia jäseniä ovat: Anton Goebel, Tiehallinto (puheenjohtaja) Eini Hirvenoja, Tiehallinto Tuovi Päiviö-Leppänen, Tiehallinto Harri Jalonen, Tiehallinto Mervi Karhula, Tiehallinto Kristiina Karppi, Tiehallinto Petri Keränen, Tiehallinto Päivi Nuutinen, Tiehallinto Matti Raekallio, Tiehallinto Heikki Metsäranta, Strafica Oy (sihteeri) Lisäksi projektiryhmän toimintaan on osallistunut kahta selvitystä ohjannut Jarmo Joutsensaari Tiehallinnosta. Selvityksiä ohjaavien työryhmien kokoonpanot ovat vaihdelleet projekteittain. Goebel ja jompikumpi projektisihteereistä on kuitenkin ollut mukana lähes kaikkien projektien työryhmissä.

13 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 13 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN 3 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN 3.1 Osaselvitysten hankinta ja ohjaus Tavoitteet Tutkimusohjelman toiminnallisen ytimen muodostavat käynnistettäviä selvityksiä ohjaavat työryhmät. Kunkin työryhmän puheenjohtaja ja jäsenet nimetään selvitysten tutkimussuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Työryhmät koostuvat pääasiassa Tiehallinnon edustajista, mutta myös ulkopuolisia jäseniä voidaan nimetä tarpeen vaatiessa. Tutkimusohjelman projektipäällikkö ja -sihteerit seuraavat sekä tarvittaessa ohjaavat työryhmien toimintaa. Tutkimusohjelman selvitykset tilataan pääsääntöisesti ulkopuolisilta konsulteilta ja tutkijoilta. Selvitysten tekijät valitaan tarjouskilpailujen perusteella, mutta joidenkin selvitysten osalta myös suoraan ilman tarjouskilpailua. Tarjouskilpailuissa painotetaan työsuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta, tarjouksen jättäjien "työhistoriaa" ja tarjouksien hintaa. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Tutkimusohjelmassa on tähän mennessä hankittu 13 osaselvitystä, osallistuttu yhden JALOIN-tutkimusohjelman rahoitukseen sekä tilattu vuosittain projektisihteerin tehtävien hoito kahdelta konsultilta. VAHA:n osaselvityksistä viisi on kilpailutettu tarjouspyyntömenettelyllä ja yksi neuvottelumenettelyllä. Seitsemän selvitystä eli hieman yli puolet kaikista on tilattu suoraan ilman kilpailuttamista. JALOIN-selvityksen tekijä ratkaistiin tarjouskilpailulla. Projektisihteerien työ, joihin on sisällytetty myös vastuu tukitavoitealueista, on tilattu suoraan ilman kilpailua. Samalla projektisihteereinä toimivat yritykset on suljettu VAHA:n tarjouskilpailujen ulkopuolelle. Käytännöstä on saatu positiivista palautetta Tiehallinnon ulkopuolelta. Selvitysten tekijöinä on ollut kaikkiaan 12 eri yritystä tai yhteisöä. Useammassa kuin yhdessä selvityksessä (projektisihteerien työ ja Jaloin-selvitys mukaan luettuna) mukana olevia tekijöitä ovat Tieliikelaitoksen konsultointi (ollut mukana 5 selvityksessä), Inframan Oy, YY-Optima Oy, Strafica Oy ja JT-Con (kukin mukana 3 selvityksessä), Paavo Ristola Oy ja Linea Konsultit Oy (kumpikin mukana 2 selvityksessä). Tilattujen selvitysten keskimääräinen hinta on ollut euroa. Suurin yksittäinen tilaus on ollut euroa. Useimpia selvityksiä on vetänyt VAHA:n projektipäällikkö Goebel. Jarmo Joutsensaari Hämeen tiepiiristä on vetänyt kahta selvitystä ja Pasi Patrikainen Savo-Karjalan tiepiiristä yhtä. Työryhmissä selvitysten ohjaamiseen on osallistunut kaikkiaan 30 henkilöä, joista 16 on ollut Tiehallinnon keskushallinnosta ja 10 tiepiireistä. Piirien osallistuminen selvitysten ohjaamiseen on osoittautunut tärkeäksi. Jompikumpi projektisihteereistä on osallistunut kaikkiin työryhmiin. Alueellisia vaikutuksia käsitelleen selvityksen työryhmään

14 14 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN kuului kaksi ulkopuolista jäsentä, toinen sisäasiainministeriöstä ja toinen Pirkanmaan liitosta. Taulukko 2. Hankittujen selvitysten tekijät, hinnat, vetäjät ja työryhmät. Projekti Tekijät Hankintamenettely 1.1 Hoidon Tieliikelaitos, Tarjouskilpailu ja ylläpidon 100Gen Oy vaikutukset 1.4 Väyläpalvelujen merkitys elinkeinoelämälle 1.5 Palvelutasotekijöiden merkitys ai- teen kasäästöjen arvo Inframan Oy YY-Optima Oy, TaY, aluetieteen ja ympäristöpol. laitos Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikelaitos, YY-Optima Oy, Inframan Oy Tieliikelaitos, YY-Optima Oy, Inframan Oy Electrowatt- Ekono Oy, Strafica Oy Paavo Ristola Oy 1.6 Rakentamisenaikaisten vaikutusten ja häiriöiden hallinta 2.1 Ajokustannuslaskelmien hyödyntämisen tehostaminen 2.1j Ajokustannusten soveltuvuus PTS- ja TTStöihin 2.2 Verojen käsittely vaikutusarvioinnissa ja yksikköarvoissa 2.7 Tienpidon vaikutusten hallintaan soveltuvat menettelytavat ja menetelmät 2.8 Vaikutusten hallinta teknisten tarkastelujen tasolla 2.9 Tieliiken- Sito- Konsultit Oy JT-Con, Tieliikelaitos 1.2 Tienpidon tuotteiden vaikutukset toisiinsa 1.3 Tienpidon alueellinen merkitys Tarjouskilpailu Tarjouskilpailu Suora tilaus LT Konsultit Oy, VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka Tieliikelaitos, JT-Con Tarjouskilpailu Tarjouskilpailu Suora tilaus Suora tilaus Suora tilaus Suora tilaus Neuvottelumenettely Suora tilaus Hinta Vetäjä Muu työryhmä Pasi Patrikainen (SK) Anton Goebel Jarmo Joutsensaari (H) (5 000 lisätilaus) Jarmo Joutsensaari (H) Anton Goebel Anton Goebel Anton Goebel Anton Goebel Anton Goebel ( lisätilaus) Anton Goebel Anton Goebel Anton Goebel Anton Goebel, Olavi Kurkela (H), Mats Reihe (Kh), Heikki Metsäranta (projektisiht.) Heikki Metsäranta (projektisiht.) Anders Jansson (Kh), Seppo Kosonen (KaS), Petri Keränen (SK), Outi Ryyppö (Kh), Pentti Fagerlund (Pirkanmaan liitto), Ilkka Mella (sisäasiainministeriö), Sakari Somerpalo (projektisiht.) Ei työryhmää, kommentointi Anton Goebel ja Sakari Somerpalo (projektisiht.) Eini Hirvenoja (Kh), Ulla Priha (Kh), Tuovi Päiviö-Leppänen (Kh), Anders Östergård (V), Jukka Lehtinen (Kh), Heikki Metsäranta (projektisiht.) Juuso Kummala (Kh), Sami Petäjä (Kh), Jukka Lehtinen (Kh), Heikki Metsäranta (projektisiht.) Pentti Karvonen (Kh), Mirja Peljo (Kh), Pertti Virtala (Kh), Erika Helin (H), Heikki Metsäranta (projektisiht.) Niilo Tykkyläinen (Kh), Mirja Peljo (Kh), Pasi Patrikainen (SK), Jyrki Karhula (KaS), Sakari Somerpalo (projektisiht.) Ei työryhmää Pekka Hirvonen (Kh), Airi Muhonen (SK), Mirja Peljo (Kh), Juha Sammallahti (H), Ilkka Komsi (Kh), Sakari Somerpalo (projektisiht.) Päivi Nuutinen (Kh), Heikki Metsäranta (projektisiht.) Heikki Metsäranta (projektisiht.)

15 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 15 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN 2.10 Vaikutusten operationalisointi (1. osa) 2.12 Kevyen liikenteen arvioinnin yleisohje (Jaloinyhteistyöhanke) 3.1 Vaikutustiedon hyödyntäminen 4.1 Vaikutusten hallinnan tietovarannot ja -tarpeet Paavo Ristola Oy Strafica Oy, Linea Konsultit Oy, JT- Con Linea Konsultit Oy Strafica Oy Suora tilaus Tarjouskilpailu Suora tilaus Suora tilaus (1. osa) (Tiehallinnon osuus) (sis. projektisihteerin työt) (sis. projektisihteerin työt) Anton Goebel Kari Korpela (LVM) Anton Goebel Anton Goebel nimeämättä Petri Jalasto (LVM), Juha Parantainen (LVM), Irja Vesanen- Nikitin (LVM), Anton Goebel, Martti Kerosuo (RHK), Pekka Oja (STM), Antero Naskila (Helsinki) Matti Salonen (Turku), Mauri Myllylä (Tieliikelaitos) Heikki Metsäranta (projektisiht.), Sakari Somerpalo (projektisiht.) Heikki Metsäranta (projektisiht.), Sakari Somerpalo (projektisiht.) 3.2 Kustannukset Tavoitteet Tutkimusohjelman kokonaiskustannusarvio on 1,32 M. Tutkimussuunnitelman mukaan summasta lähes 64 % käytetään jo ohjelman alussa nimettyjen selvitysten teettämiseen, 24 % on varattu myöhemmin nimettävien selvitysten teettämiseen ja 12 % muihin kuluihin, jotka pitävät sisällään tukipalvelujen oston, kokousten ja seminaarien järjestämisen, tutkimusohjelman tulosten markkinoinnin ja etupäässä pohjoismaisesta yhteistyöstä aiheutuvat matkakulut. Kustannusalueiden välistä varojen käyttöä voidaan muuttaa tutkimusohjelman edetessä. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Taulukko 3. Arvioidut vuosikustannukset tutkimussuunnitelmassa. VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 Kustannusalue Yht Yht Kaikki yht. Tavoite 1. Tienpidon vaikutustiedon puutteiden korjaaminen Tavoite 2. Vaikutusten hallinnan menetelmällinen kehittäminen Tavoite 3. Vaikutustiedon hyväksikäytön tehostaminen Tavoite 4. Vaikutusten hallinnan lähtötietojen parantaminen Varaukset toistaiseksi nimeämättömiin projekteihin Muut kulut

16 16 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN Tilanne Tutkimusohjelman kustannukset ovat jakautuneet ja niiden ennakoidaan jakautuvan taulukossa 1 esitettävällä tavalla. Rahoituksen käyttö on ollut hieman suunniteltua vähäisempää, vaikka kaikki suunnitellut projektit onkin toteutettu: Kustannusarvio alittui eurolla vuonna 2002 ja eurolla vuonna Vuoden 2004 rahoituksen taso tarkistetaan toukokuussa Vuosibudjetointi on osoittautunut ongelmalliseksi, koska vuoden lopussa käyttämättä olevia varoja ei voi siirtää seuraavalle vuodelle. Tämän seurauksena selvityksiä on käynnistetty epätasaisesti ja niiden seuraamisesta aiheutuvat tehtävät ovat kasautuneet. Taulukko 4. Tutkimusohjelman toteutuneet ja arvioidut kustannukset (euroa). Osakokonaisuus 2002 (toteutuma) 2003 (toteutuma) 2004 (arvio) 2005 (arvio) Tavoite 1. Vaikutustiedon puutteiden korjaaminen Tavoite 2. Menetelmien kehittäminen Tavoite 3. Vaikutustiedon hyväksikäytön tehostaminen Tavoite 4. Lähtötietojen tuottaminen Toistaiseksi nimeämättömät selvitykset Muut kulut (mm. seminaarit, matkat ja painatus) Yhteensä Projektipäällikön ja -sihteerien toiminta Tavoitteet Johto- ja projektiryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta sekä tutkimusohjelman päivittäisestä ohjauksesta ja päätöksenteosta vastaa tutkimusohjelman projektipäällikkö, joka kantaa myös päävastuun tutkimusohjelmalle asetettujen päätavoitealueiden toteutumisesta. Tutkimusohjelman koordinointi tehdään virkatyönä ja se tulee vaatimaan tutkimusohjelman keston ajan noin 75 % vuotuisesta työpanoksesta (28,5 henkilötyökuukautta). Projektipäällikkö raportoi erikseen sovittavalla tavalla tutkimusohjelman edistymisestä tienpidon suunnittelusta vastaavalle johtajalle (Aulis Nironen). Tutkimusohjelman edistyminen auditoidaan Tiehallinnon ulkopuolisen auditoijan toimesta kaksi kertaa tutkimusohjelman keston aikana sekä kerran tutkimusohjelman päätyttyä. Tutkimusohjelman sihteerit avustavat projektipäällikköä hänelle määrättyjen tehtävien suorittamisessa. Kummallakin sihteerillä on myös vastuullaan toinen tukitavoitealueista, josta he vastaavat koko tutkimusohjelman keston ajan. Lisäksi he toimivat johto- ja projektiryhmän sihteereinä. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.)

17 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 17 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN Tilanne Projektipäällikön ja -sihteereiden toimenkuva on ollut tavoitteiden mukainen. Osaselvitysten hankinta (alustavat työohjelmat ja tarjouspyynnöt, konsultin valinta ja sopimusasiat) ja ennen muuta osaselvitysten ohjaaminen (lukeminen, kommentointi, kokoukset) on vienyt sekä projektipäällikön että sihteerien ajasta valtaosan. Huomattavan suuri työpanos on kulunut myös ohjelmaan liittyvään tiedottamiseen (ohjelman esitteet ja esittelykalvot, Internetsivut, seminaari ja ohjelman esittely muissa tilaisuuksissa, osaselvitysten esittelykalvot) sekä muuhun hallintoon (ohjaus- ja projektiryhmätyöskentely, yhteistyö muiden tutkimusohjelmien kanssa, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset). Projektipäällikön osalta arvioi 75 %:n työpanoksesta on ollut likimain oikea. Käynnissä olevien selvitysten aiheuttama työkuorma on ennakkosuunnittelusta huolimatta ollut epätasainen. Yhtenä syynä tähän on ollut vuosibudjetointi ja siitä seuraava tarve käynnistää töitä etenkin vuoden lopussa. Kommentoitavien raporttiluonnosten kasautuminen on merkinnyt aikataulujen venymistä. Suunnitellusta poiketen tutkimusohjelman aikana tehdään vain tämä väliarviointi ja sekin VAHA:n projektisihteereiden ja -päällikön toimesta. Toisen väliarvioinnin tekeminen ei ole perusteltua, koska väliarvioinnin mielekkääksi tekevien tulosten saaminen kesti ennakoitua kauemmin. Ulkopuolisen arvioitsijan käytöstä saatu hyöty taas arvioitiin tässä vaiheessa kalliiksi saatuihin hyötyihin nähden. Tutkimusohjelman päätyttyä tehdään suunnitellun mukaisesti loppuarviointi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. 3.4 Johto- ja projektiryhmien toiminta Tavoitteet Johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on suunnata tutkimusohjelman tavoitteita ja sisältöä sekä välittää näistä tietoa Tiehallinnon sisällä ja sen ulkopuolella. Tutkimusohjelman kausittaisesta asiantuntijaohjauksesta vastaa tarvittaessa kokoontuva projektiryhmä, joka avustaa projektipäällikköä projektin välittömässä ohjauksessa ja käsittelee akuutteja asioita. Projektiryhmän keskeisenä tehtävänä on huolehtia myös siitä, että selvityksiä ohjaavien työryhmien puheenjohtajat ovat tietoisia eri selvitysten tuottamista tuloksista ja mahdollisista ongelmista. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Johtoryhmä on kokoontunut tähän mennessä kuudesti ( , , , , ja ). Johtoryhmän ohjaava rooli korostui ensimmäisissä kokouksissa. Tämän jälkeen kokousten pääpaino on ollut tiedottamisessa tutkimusohjelman etenemisestä ja keskustelussa osaselvitysten tuloksista. Tutkimusohjelman aikana johtoryhmätyöskentelystä ovat vetäytyneet Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajista se-

18 18 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN kä Matti Vehviläinen Tiehallinnosta. Melasniemi vetäytyi työantajan vaihdoksen yhteydessä ja Vehviläinen muiden työkiireiden johdosta. Projektiryhmän kokouksia on ollut toistaiseksi neljä ( , , ja ). Ensimmäisissä kokouksissa projektiryhmän panos jäi odotettua vähäisemmäksi, koska asioita oli jo käsitelty laajasti johtoryhmässä. Tästä syystä vaihdettiinkin projekti- ja johtoryhmien kokousten järjestystä kesällä 2003, jolloin projektiryhmälle muodostui myös johtoryhmän käsittelyä valmisteleva rooli. Tämä terävöitti projektiryhmän toimintaa. Projektiryhmän yhdeksi merkittäväksi tehtäväksi on muodostunut Tiehallinnon eri tutkimus- ja kehittämisprojektien ja -ohjelmien välisen koordinoinnin ohjaaminen. Alkuperäisestä projektiryhmästä ovat vetäytyneet tutkimusohjelman aikana Pär Håkan Appel ja Katri Eskola. Appel vetäytyi työtehtävien muutoksen ja Eskola äitiysloman takia. 3.5 Tiedottaminen Tavoitteet VAHA:ssa ei ole määritelty tiedottamisen tavoitteita eikä laadittu erityistä tiedotussuunnitelmaa. Tilanne VAHA:n tapahtumista ja etenemisestä tiedottaminen on tapahtunut pääasiassa VAHA:n Internet-sivujen kautta. Sivuja on päivitetty säännöllisesti ja muutoksista on lähetetty tiedote laajalla sähköpostijakelulla. Muun muassa kaikkien tarjouspyyntöjen jakelu ja valinnoista tiedottaminen on hoidettu Internet-sivujen kautta. Sivut on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. VAHA-ohjelmasta on laadittu suomen- ja englanninkieliset esitteet sekä tiiviit esittelykalvot. Valmistuneista selvityksistä on laadittu suomenkieliset projektiesitteet, joita jaetaan VAHA:n Internet-sivuilla. Selvityksistä ei toistaiseksi ole laadittu esittelykalvoja. Useimmista valmistuneista selvityksistä on laadittu kirjoitus Tiennäyttäjälehteen. VAHA:n sisältöä ja tuloksia on esitelty seuraavissa seminaareissa: Metsäsektorin logistiikka ja tienpito -yhteistyöseminaari Helsingissä. Vaikutusten hallinnan seminaari Helsingissä. Suomen tieyhdistyksen Talvitiepäivät Vaasassa. Valtakunnalliset YVA-päivät Helsingissä. Pohjoismainen Asset Management for the Roads Sector -seminaari Vantaalla. VAHA:n järjestämä Vaikutusten hallinnan seminaari marraskuussa 2003 oli yleisömenestys ja myös sisällöllisesti onnistunut. Seminaareja käytetään tie-

19 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 19 TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN dotus- ja keskustelukanavana myös jatkossa. Mm. lokakuussa järjestettäville Väylät ja Liikenne päivillä on esillä useita VAHA-selvityksiä. 3.6 Yhteistyö muiden tutkimusohjelmien kanssa Tavoitteet Muiden tutkimusohjelmien kanssa tapahtuvalle tiedottamiselle ei ole laadittu erityistä suunnitelmaa eikä sille ole myöskään etukäteen määriteltyjä tavoitteita. Tilanne Yhteistyö on ollut erityisen tiivistä Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH) kanssa. Palavereja on järjestetty tähän mennessä neljä ( , , ja ). Yhteistyön tuloksena on siirretty selvitysten tuottamia tuloksia ohjelmasta toiseen, pohdittu yhdessä tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä sovittu ohjelmien rajapinnoista. Yhtäältä on varmistuttu siitä, että ohjelmissa ei tehdä päällekkäistä työtä, toisaalta sovittu joidenkin jatkoselvitysten tekemisestä VOH-ohjelman puitteissa. Toisen strategisen projektin, Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito S14, kanssa on järjestetty yksi yhteistyöpalaveri VAHA:n ja S14:n väliset yhteistyötarpeet havaittiin verrattain vähäisiksi järjestettiin yhteistyöpalaveri Suunnittelu-prosessin tietojen hallinnan kehittämistyön (näkökulmien avaaminen/etlos), VOH:in ja VAHA:n kesken. Päätavoite oli selkeyttää vaikutusten operationalisointityön suhde S- prosessissa tehtävään kehitystyöhön. VAHA:lla ja Tiehallinnon T&K-ohjelman tienpidon ja liikenteen vaikutukset - teemalla on paljon yhteistä. Koordinointia ja tiedonvaihtoa on tapahtunut VAHA:n projekti- ja johtoryhmissä, joissa tutkimusteemasta vastaava Mervi Karhula on kummassakin mukana. Tutkimusohjelman käynnistämisen jälkeen T&K-ohjelman teemoista on pyritty kokoamaan useampivuotisia tutkimusohjelmia. Toimintapa tulee jatkossa estämään samaan aihepiiriin kuuluvien tutkimuskokonaisuuksien samanaikaisen olemassaolon. VAHA on lisäksi ollut yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämisen tutkimusohjelman (JALOIN) kanssa osallistumalla kevyen liikenteen vaikutusten arviointia käsitelleen selvityksen rahoitukseen ja ohjaukseen.

20 20 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) TUTKIMUSOHJELMAN ETENEMINEN 3.7 Kansainvälinen yhteistyö Tavoitteet Yhteispohjoismaisen koordinaation varmistamiseksi tutkimusohjelman projektipäällikkö ja -sihteerit toimivat yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan tieviranomaisten kanssa. Tarkemmat yhteistyömuodot sovitaan näiden tahojen kanssa pian tutkimusohjelman käynnistymisen jälkeen. Tavoitteena on muodostaa henkilötasolla toimiva tiivis verkosta sekä kerran vuodessa järjestettävä käynnissä olevien tutkimusohjelmien tuloksia esittelevä seminaari. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Yhteispohjoismainen yhteistyö ei ole tähän mennessä edistynyt ja kansainväliselle yhteistyölle asetettuja tavoitteita ei ole lähimainkaan saavutettu. Syynä tähän on ollut työresurssien sitoutuminen tutkimusohjelman päivittäisen ohjaamiseen. Myös projektipäällikön ja -sihteereiden aikaisempien pohjoismaisten kontaktien puuttuminen on nostanut kynnystä yhteystyön kehittämiselle. Yksittäisissä selvityksissä on kuitenkin selvitetty pohjoismaisia vaikutusten hallinnan käytäntöjä. Yhteispohjoismaisen seminaarin tai muun tilaisuuden järjestämisen tarve on edelleen avoin. Tarpeen määrittely edellyttää ensin pohjoismaisten tiehallintojen välisten kontaktien luomista, joka on asialistalla vuoden 2004 aikana.

21 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 21 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET 4 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET 4.1 Tienpidon vaikutustiedon täydentäminen Hoidon ja ylläpidon vaikutukset (1.1) Selvityksen tavoitteet Projektin tuloksena on hoidon ja ylläpidon vaikutusten käsikirja, jossa esitetään miten hoidon ja ylläpidon tason muutosten vaikutuksia voidaan arvioida verkon eri osilla. Käsikirja kokoaa yhteen olemassa olevan vaikutustiedon, mutta sen laatimisen yhteydessä paikataan myös erikseen määritettävät vaikutustiedon puutteet (mm. täsmähoidon hyödyt). (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Projektin ensimmäinen vaihe, esiselvitys, käynnistyi marraskuussa Tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Tieliikelaitoksen konsultointi projektipäällikkönä tekn. lis. Risto Murto. 100Gen Oy:ltä tilattiin lisäksi erillinen selvitys pohjoismaisista käytännöistä. Projektin ensimmäisessä vaiheessa kootaan ja jäsennetään hoidon ja ylläpidon vaikutustiedon nykytila ja analysoidaan lisäselvitysten tarve. Selvityksen päätavoitteena on luoda riittävät edellytykset hoidon ja ylläpidon vaikutusten arviointioppaan laatimiselle. Lähtötietoina käytetään kotimaista ja pohjoismaista kirjallisuutta, joita täydennetään kotimaisilla asiantuntijahaastatteluilla. Työn kuluessa kokoontuu asiantuntijapooli, joka tuo oman asiantuntemuksensa työryhmän tekemiin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Esiselvitys valmistuu kesäkuussa Tulokset ja niiden hyödyntäminen Työn ensimmäisen vaiheen keskeinen tulos tulee olemaan nykyisen aineiston ja asiantuntija-analyysien perusteella laadittu arvio hoidon ja ylläpidon arviointioppaan tarpeellisuudesta, sen rakenteesta ja sisällöstä. Esiselvityksessä myös arvioidaan, mistä hoidon ja ylläpidon vaikutuksista on eri suunnittelutasojen tarpeisiin nähden riittävät tiedot ja mistä ei. Esiselvityksessä suositellaan, että hoidon ja ylläpidon vaikutusten arviointiopas laadittaisiin ensivaiheessa Internet-pohjaiseksi olemassa olevan vaikutustiedon yhteen kokoavaksi järjestelmäksi, jota täydennettäisiin vähitellen tietopohjan karttuessa. Varsinaisen arviointimenetelmän ohjeistavan oppaan laatiminen on perusteltua vasta sitten, kun merkittävimmät vaikutustiedon puutteet on paikattu.

22 22 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET Tutkimusohjelman jatkon kannalta merkittävä huomio on ollut, että tienpidon tuotteisiin liittyvän vaikutustiedon puutteiden paikkaaminen on mahdollista vasta sitten, kun yksittäisille tienpidon vaikutuksille on kehitetty toimivat suuruuden mittarit. Ennen tätä yksittäisten tienpidon tuotteiden osalta joudutaan tyytymään lähinnä vaikutusmekanismien selvittämiseen ja tietopuutteiden esille tuomiseen. Yhtenä työmenetelmänä käytetystä asiantuntijapoolista on saatu pääosin myönteistä palautetta. Toisaalta työtapa on myös henkilöresurssien käytön näkökulmasta raskas ja ongelmaksi voi muodostua keskustelujen dokumentointi työn loppuraportointia tukevalla tavalla Tienpidon tuotteiden vaikutukset toisiinsa (1.2) Selvityksen tavoitteet Projektin tavoitteena on kartoittaa tienpidon tuotteiden tuottamisen riippuvuussuhteista oleva tietous sekä arvioida mitä menetelmiä on käytettävissä riippuvuussuhteiden arviointiin. Tuloksena syntyy esiselvitys tienpidon tuotteiden tuottamisen keskinäisistä vaikutuksista. Tuloksista riippuen käynnistetään jatkoselvitys riippuvuussuhteiden tarkemmaksi määrittämiseksi. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Selvitys käynnistyi maaliskuussa 2003 ja se valmistui alkusyksystä Tekijänä oli tarjouskilpailun perusteella valittu Inframan Oy (projektipäällikkönä FM Vesa Männistö). Selvityksessä on kuvattu tienpidon tuotteiden vaikutus toisiinsa tienpitäjän näkökulmasta, koottu yhteen keskeinen tieto ja tutkimustulokset tuotteiden keskinäisestä vaikutuksesta sekä tehty ehdotus siitä, miten esiselvitystyötä tulisi jatkaa ja mitä yksittäisiä riippuvaisuuksia tulisi tutkia tarkemmin. Lisäksi työn yhteydessä selvitettiin myös tienpidon tuotteiden vaikutusta muiden liikennemuotojen väylänpitoon. Pääpaino oli kuitenkin tienpidon tuotteiden vaikutuksissa toisiinsa. Raportti on julkaistu Tiehallinnon sisäisenä julkaisuna 40/2003. Tulokset ja niiden hyödyntäminen Selvityksen mukaan tuotteiden väliset vaikutukset keskittyvät erittäin selkeästi kolmen tuoteryhmän hoito, ylläpito ja korvausinvestoinnit (peruskorjaukset) välisiin vaikutuksiin. Jatkotutkimukset kannattaa selvityksen mukaan keskittää näiden kolmen tuoteryhmän välisiin vaikutuksiin. Selvityksen mukaan tämä vaatinee pitkän ajan seurantatutkimuksia joko tiepiiritasolla tai pienemmällä osaverkolla. Hoidon, ylläpidon ja peruskorjausten välisten vaikutusten osalta työn tulokset (tuotteiden välisten vaikutusten tunnistaminen) ovat otettavissa huomioon ja

23 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 23 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET edelleen kehitettävissä Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmassa. VAHA:ssa aihetta ei enää erikseen käsitellä. Lisäksi selvityksessä todettiin, että liikenteen hallinnalla on todennäköisesti positiivista vaikutusta muihin tuotteisiin. Tutkimustietoa näistä vaikutussuhteista on kuitenkin olemassa hyvin niukasti. Aiheeseen liittyvän VAHAjatkotutkimuksen sisältöä on alustavasti pohdittu yhdessä liikenteen hallinnan vastuuhenkilöiden kanssa. Kaikkiaan selvitys tuotti asiantuntija-arvion tuotteiden keskinäisten vaikutusten olemassaolosta ja merkittävyydestä sekä edelleen jatkotutkimusten suuntaamisesta. Uutta tietoa vaikutusten suuruudesta ei saatu Tienpidon alueelliset merkitykset (1.3) Selvityksen tavoitteet Selvitys tuottaa analyysin mahdollisuuksista arvioida tienpidon alueellista merkitystä. Selvityksessä käytetään hyväksi olemassa olevaa tutkimustietoa ja arvioidaan jo tehtyjä arvioita eri toimenpiteiden alueellisista vaikutuksista. Työn vähimmäistavoitteena on rajata eri tarkastelutasoilla merkitykselliset vaikutukset ja esittää menettely näiden vaikutusten arvioinnista. Selvityksen yhteydessä kuitenkin arvioidaan myös mahdollisuuksia kehittää pidemmälle ohjeistettuja menetelmiä alueellisten vaikutusten arvioimiseksi. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Selvitys käynnistyi helmikuussa 2003 ja se valmistui maaliskuussa Tekijänä oli tarjouskilpailun perusteella valittu YY-Optima Oy:n ja Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen muodostama yhteenliittymä. Työn projektipäällikkönä oli DI, VTM Seppo Lampinen YY- Optima Oy:stä. Selvityksessä on käsitelty laajasti alueiden kehitykseen liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä sekä yhteiskunnan, tienpidon ja aluekehityksen väliseen suhteeseen kohdistuvia usein ristiriitaisiakin odotuksia ja tavoitteita. Tämän tarkastelun pohjalta on muodostettu tie- ja liikenneolojen alueellisten merkitysten tarkastelukehikko. Raportti julkaistaan keväällä 2004 Tiehallinnon selvityksenä 25/2004. Tulokset ja niiden hyödyntäminen Työn keskeinen lopputulos on tarkastelukehikko, jossa on esitetty liikennejärjestelmän ominaisuuksien ja aluekehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä erilaisissa tyyppiympäristöissä. Kehikon avulla voidaan havainnollistaa erilaisilla alueilla ja erityyppisissä arviointitilanteissa arvioinnin kohteeksi nostettavat vaikutusketjut. Tältä osin selvityksen tulokset tulevat olemaan avuksi

24 24 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET VAHA:ssa keväällä 2004 käynnistyneessä vaikutusten operationalisointityössä (ks. VAHA:n toimintasuunnitelma 2004). Selvityksen mukaan tie- ja liikenneolojen alueelliset vaikutukset voidaan jäsentää saavutettavuuden viidestä ulottuvuudesta: 1. Työssäkäyntialueiden toimivuus (käsitteenä liikenteellistä toimivuutta laajempi; sisältää myös saavutettavuuden yksilön näkökulmasta). 2. Palvelujen saavutettavuus (tarkoittaa tässä yhteydessä laajasti sekä julkisia, kaupallisia että erilaisia vapaa-ajan palveluja ja muita matkan kohteita). 3. Alueiden väliset yhteydet. 4. Alueen elinvoimaisuus (palvelujen tarjonta/saatavuus). 5. Kuljetusten tehokkuus ja täsmällisyys. Selvityksessä muodostettu tie- ja liikenneolojen alueellisten merkitysten tarkastelukehikko antaa karkean vastauksen siihen, miten alueelliset vaikutukset ilmenevät ja mihin liikkumistarpeisiin tai tieverkon osiin vaikutukset kohdistuvat erilaisissa tyyppiympäristöissä. Selvityksessä käsiteltiin ja määritettiin laajasti keskeisimpiä alueiden kehitykseen liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Selvityksessä nostettiin myös esiin aluekehitykselle asetettujen tavoitteiden ristiriitaisuus sekä toistensa että ympäristötavoitteiden suhteen: aluerakenteen keskittyminen on alueiden kilpailukykytekijä (tehokkuustavoite), mutta samalla se on vastakkainen ilmiö tavoitteissa ilmaistulle aluerakenteen hallitun muutoksen turvaamiselle (tasapainotavoite). Työssäkäyntialueiden laajentumisen tavoite osana kilpailukyvyn turvaamista on ristiriidassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevien tavoitteiden kanssa. Tienpidon tavoitteiston määrittelyssä ja alueellisten vaikutusten arvioinnissa näiden ristiriitojen pitäisi tulla. Työn tavoitteena oli myös arvioida mahdollisuuksia kehittää pidemmälle ohjeistettu menetelmä alueellisten vaikutusten arvioimiseksi. Olemassa olevia menetelmiä ja niiden soveltamismahdollisuuksia ei kuitenkaan arvioitu riittävästi, koska tehtävänanto alueiden kehittymisen ja hyvinvoinnin määrittämisestä oli jo itsessään varsin laaja Tieliikenteen väyläpalvelujen merkitys elinkeinoelämälle (1.4) Selvityksen tavoitteet Olemassa olevan tutkimustiedon sekä tarvittaessa huolellisesti suoritetun kyselytutkimuksen avulla selvitetään mitä ominaisuuksia eri toimialojen kuljetukset vaativat tuotetuilta väyläpalveluilta. Lähtökohtana on Tiehallinnon tuottamat väyläpalvelut osana koko liikkumis- ja kuljetusketjua. Toimialoittaisten erojen lisäksi tarkastellaan maan ja verkon eri osissa oleva eroja tarpeissa. Työn tuloksena muodostetaan käsitys eri tuotteiden merkityksestä elinkeinoelämän kuljetuksille. Ennen työn aloittamista kartoitetaan mitä tietoa aihepiiristä on jo olemassa. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet).

25 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 25 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET Tilanne Selvitys käynnistyi lokakuussa 2003 ja se valmistui keväällä Tekijänä oli Tampereen teknillisen yliopisto liikenne- ja kuljetustekniikan laitos, päätekijänä erikoistutkija Jarkko Rantanen. Työ tilattiin suoraan ilman tarjouskilpailua. Selvityksessä kuvattiin eri toimialojen kuljetustarpeita ja erityispiirteitä sekä arvioitiin keskeisiä liiketoiminnan ja logistiikan kehitystrendejä. Sen perusteella luotiin käsitys siitä, millaisia ominaisuuksia eri toimialojen kuljetukset vaativat tie- ja liikenneoloilta tieverkon eri osilla. Raportti julkaistaan keväällä 2004 Tiehallinnon selvityksenä 26/2004. Tulokset ja niiden hyödyntäminen Kyseessä oli aikaisempiin tutkimuksiin perustuva esiselvitys. Selvityksen tuloksena on perusteleva kuvaus eri toimialojen kuljetustarpeiden ominaisuuksista ja erityispiirteistä, logistiikan kehitystrendeistä sekä näiden tienpidolle asettamista haasteista. Tienpidon toimille merkittävimpiä muutosprosessin ilmentymiä ovat elinkeinoelämän lisääntyvä ympärivuorokautinen toiminta sekä kysyntäpaineiden kohdistuminen kasvukeskusten ympäristöön. Elinkeinoelämän kannalta kuljetusten laatutekijöistä korostuvat useimmin täsmällisyys ja kustannustehokkuus. Pyrittäessä täsmällisyyteen on kuljetusajan ennustettavuus avainasemassa, kustannustehokkuuteen taas vaikuttaa mm. kuljetuseräkoko. Ennustettavuuteen päästään konkreettisimmin talvihoidon ja liikenteen palvelujen keinoin. Optimaaliset kuljetuseräkoot mahdollistavia toimia ovat tien rakenteen ylläpito ja riittävä liikennetekninen mitoitus. Keskeinen selvityksen huomio on se, että tarkastelunäkökulmaa tulisi entistä paremmin kohdistaa kokonaisiin kuljetus- ja tuotantoketjuihin. Eri toimialojen tyypillisten kuljetusketjujen analyysista saataisiin selvitettyä kuljetusketjujen kriittisiä tekijöitä sekä erityisesti, mikä merkitys tienpidolla on kuljetusketjujen toiminnalle ja mitkä ovat Tiehallinnon vaikutusmahdollisuudet niiden kehittämiseksi. Lisäksi kuljetusketjujen mahdollisten ongelmakohtien poistamiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä ja yhteistä koordinointia, koska nykyisin kuljetuksia yleensä optimoidaan vain yhden toimijan tarpeen mukaan, jonka mukaisesti muut joustavat. Yhteistyön kehittämisen vuoksi olisikin jatkossa selvitettävä tyypillisten kuljetusketjujen ominaisuuksia ja kehitysmahdollisuuksia. Selvityksen perusteella käynnistetään jatkotyö Tienpito ja kuljetusketjut (ks. VAHA:n toimintasuunnitelma 2004).

26 26 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET Liikenteen palvelutason määritelmiä, tekijöitä ja mittareita (1.5) Selvityksen tavoitteet Esiselvityksellä kartoitetaan kansainväliset ja kotimaiset tutkimustulokset eri käyttäjäryhmien (henkilöautot, raskasliikenne, joukkoliikenne ja kevyt liikenne) arvostamien palvelutasotekijöiden merkityksestä ja menetelmistä niiden arviointiin. Näiden perusteella muodostetaan käsitys merkityksellisistä palvelutasotekijöistä sekä arvioidaan miltä osin eri tienpidon tuotteiden vaikutukset näihin palvelutasotekijöihin ovat arvioitavissa rahamääräisesti tai eirahamääräisesti. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Selvitys käynnistyi maaliskuussa 2003 ja se valmistui alkusyksystä Tekijänä oli tarjouskilpailun perusteella valittu LT-Konsultit Oy projektipäällikkönä tekn. tri Jarkko Niittymäki sekä alikonsulttina VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Selvityksessä (1) kartoitettiin nykyiset palvelutason arviointimenetelmät Suomessa ja ulkomailla, (2) selvitettiin tienkäyttäjän kokemaa palvelutasoa sekä sen tekijöitä ja vaihtelua eri tilanteissa, (3) arvioitiin Tiehallinnon toimenpiteiden ja tuotteiden vaikutuksia palvelutasoon ja edelleen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin, (4) kuvattiin potentiaalisia vaihtoehtoja työkaluiksi vaikutusten arviointiin ja palvelutasotekijöiden arvottamiseen sekä (5) annettiin suosituksia palvelutason ja sen tekijöiden määrityksen kehittämiseksi. Raportti on julkaistu Tiehallinnon selvityksenä 42/2003. Tulokset ja niiden hyödyntäminen Selvityksen mukaan tieliikenteen palvelutasolla on kolme ulottuvuutta: yhteiskunnallinen, tekninen ja tienkäyttäjien kokema palvelutaso: 1. Yhteiskunnallisen palvelutason mittana ovat liikennepoliittiset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Palvelutasomääritelmän luonne on usein laadullinen ja se perustuu tavoitetilan sanalliseen kuvaukseen. 2. Tekninen palvelutaso kuvaa suoraviivaisesti määritettynä tien fyysisiä ominaisuuksia ja tiellä vallitsevia liikenteellisiä oloja tiettyjen muuttujien kautta. 3. Koettu palvelutaso eli laatutaso on tielläliikkujan omiin kokemuksiin perustuva subjektiivinen käsitys siitä, kuinka hyvin väyläpalvelut toimivat. Palvelun laadun kokemisen tutkimisessa keskeisiä menetelmiä ovat erilaiset kyselyt ja haastattelut. Lähtökohtana on yksilön kokemus, jota mitataan mahdollisimman luotettavasti. Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että palvelutaso on käsitteenä hankalasti määriteltävissä. Palvelutason näkökulma-ajattelu (em. kolme ulottuvuutta) on tämän selvityksen yksi merkittävä tuotos, jota on jo myöhemmin sovellettu tieomaisuuden kuntomittareiden yhtenäisen luokituksen muodostamises-

27 Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma (VAHA) 27 VALMISTUNEET JA VALMISTUVAT SELVITYKSET sa osana väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmaa. Selvitys toi myös esille tarpeen kehittää teknisen palvelutason mittaamista siten, että teknisillä palvelutason mittareilla olisi selvempi yhteys koetun palvelutason kannalta tärkeisiin palvelutasotekijöihin. Palvelutason rahamääräisen määrittämisen osalta tulokset jäivät vähäisiksi Tietyömaiden ja muiden tieliikenteen häiriötilanteiden vaikutukset (1.6) Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on tuottaa konkreettisia menetelmiä rakentamisen aikaisten ja erilaisten häiriötilanteiden vaikutusten arviointiin sekä viimekädessä itse häiriötilanteiden hallintaan. (Tutkimussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet.) Tilanne Selvitys käynnistyi syyskuussa 2003 ja se valmistuu kesäkuussa Tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Tieliikelaitoksen konsultoinnin (projektipäällikkönä DI Ari Kalliokoski) ja JT-Conin yhteenliittymä. Selvityksessä tuotettiin suosituksia tietyömaiden ja muiden häiriötilanteiden aiheuttamien vaikutusten arviointiin eri suunnittelutilanteissa. Työhön sisältyi myös tietyömaiden ja muiden häiriötilanteiden luokittelu, päätöksentekotilanteiden tunnistaminen ja arviointimenetelmien sekä menettelytapojen soveltuvuuden arviointi. Raportti julkaistaan Tiehallinnon selvityksenä kesällä Tulokset ja niiden hyödyntäminen Työn tuloksena on tietyömaiden ja häiriötilanteiden luokittelu sekä eri tilanteisiin liittyvien vaikutusmekanismien tunnistaminen. Työssä on esitetty suositukset siitä, mitkä vaikutukset ovat eri häiriötilanteissa olennaisia ja miten vaikutuksia voidaan arvioida. Suosituksissa otetaan myös kantaa siihen, millainen arviointi on perusteltua eri suunnittelutilanteissa. Työn tulokset ovat sellaisenaan hyödynnettävissä raportissa mainittuihin arviointitilanteisiin. Tulokset ovat niin ikään hyödynnettävissä arviointioppaiden laadinnassa vuoden 2005 aikana. Tiehallinnossa vuonna 2004 käynnistyvässä terveitä teinpidon markkinoita käsittelevässä tutkimusohjelmassa on tarkoituksena luoda menetelmä selvityksessä esillä olleen kaistanvuokrauksen käytäntöön soveltamisesta. Selvityksen tulosten käyttöön otto edellyttää myös päätöstä siitä, milloin hankearvioinneissa velvoitetaan ottamaan huomioon rakentamisenaikaiset rahamääräiset vaikutukset.