Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri

Transkriptio

1 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Projektipäällikön ohjekirja, versio 1.2, Sisäisiä julkaisuja 7/2006

2

3 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Projektipäällikön ohjekirja, versio 1.2, Sisäisiä julkaisuja 7/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Helsinki 2006 TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 ESIPUHE Arkkitehtuuri on väline, jolla kuvataan, miten liikenteen hallintaa toteutetaan ja kehitetään. Arkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan toteutusta eri näkökulmista. Toiminnallinen arkkitehtuuri kuvaa miten liikenteen ohjaus, tiedotus ja tiedon jakelu sekä muu tienpidon tuki toteutetaan toimintoketjuna. Samalla on määritelty tärkeimmät näihin toimintoihin liittyvät kehitystarpeet. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen palveluiden näkökulmasta käytettävien järjestelmien toiminnallisuuden ja yhteydet. Arkkitehtuurissa on kuvattu erikseen nykyiset tietojärjestelmät ja tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri. Hallinnollinen arkkitehtuuri kuvaa miten liikenteen hallintaa hallinnoidaan ja millaisiin sopimuksiin toiminta perustuu. Käyttö- ja ylläpitosuunnitelma kuvaa yleisesti, miten liikenteen hallinnan arkkitehtuuria käytetään ja ylläpidetään. Tämä dokumentti eli Projektipäällikön ohjekirja kuvaa liikenteen hallinnan projektin eri vaiheisiin liittyvät tilanteet, joissa arkkitehtuuria käytetään. Kustakin tilanteesta esitetään ohjeet, miten arkkitehtuuria käytetään. Siten ohjekirja toimii arkkitehtuuria tarvitsevien eri henkilöiden apuvälineenä. Helsinki, kesäkuu 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6

7 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Kokonaisuus Liikenteen hallinta on laaja kokonaisuus, joka tarvitsee jäsennellyn kokonaiskuvauksen suunnittelun, kehittämisen ja investointipäätösten tueksi. Tällaista kuvausta kutsutaan arkkitehtuuriksi. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri ja kehittämissuunnitelma on työväline, jonka avulla kuvataan, miten Tiehallinto toteuttaa liikenteen hallinnan eri toimintoja. Arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan nyky- ja tavoitetila eri näkökulmista. Arkkitehtuuri kuvaa myös kehitystarpeet, joilla liikenteen hallintaa kehitetään tavoitetilan 2007 mukaiseksi. Tiehallinnon liikenteen hallinnan arkkitehtuuri koostuu seuraavan kuvan mukaisista osista. toiminnallinen arkkitehtuuri järjestelmäarkkitehtuuri hallinnollinen arkkitehtuuri tietoarkkitehtuuri kehitystarvelista käyttö- ja ylläpitosuunnitelma Toiminnallinen arkkitehtuuri kuvaa toimintoketjuna liikenteen hallinnan toiminnot ja toimintojen väliset yhteydet. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan toimintojen toteuttamisessa käytettävät tietojärjestelmäpalvelut ja yhteydet. Hallinnollinen arkkitehtuuri listaa sopimukset ja ohjeet, joita toiminnassa tarvitaan. Tietoarkkitehtuuri kuvaa käsiteltävät tiedot ja käsitteet. Tietoarkkitehtuuri tehdään eri hankkeessa. Kehitystarvelista kuvaa yhteenvetona toiminnan kehitystarpeet eri näkökulmista. Käyttö- ja ylläpitosuunnitelma määrittelee miten arkkitehtuuria ylläpidetään ja käytetään liikenteen hallinnan kokonaissuunnittelussa ja hankkeiden lähtökohtana. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri laadittiin kaksivaiheisena hankkeena. Ensimmäinen toiminnalliseen arkkitehtuuriin keskittyvä vaihe päättyi keväällä Toinen arkkitehtuurin eri osat ja käyttö- ja ylläpitosuunnitelman viimeistelevä vaihe valmistui vuoden 2005 alussa. Arkkitehtuurin käyttöön vieminen alkoi vaiheen 2 aikana. Liikenteen hallinnan tietoarkkitehtuuri tehdään erikseen osana koko Tiehallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämishanketta ja kehittämissuunnitelmaa ylläpidetään eliike-hankkeessa. Liikenteen hallinnan arkkitehtuurin lähtökohtana ovat olleet sekä Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri (TelemArk) että Euroopan ITS puitearkkitehtuuri (KAREN).

8 Arkkitehtuurin hyödyt Arkkitehtuuri on tärkeä koska se luo yhteisen pohjan, jonka perusteella toimintaa voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti se edesauttaa eri toimintojen ja osajärjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttamista se mahdollistaa standardisoidut rajapinnat osajärjestelmien välillä ja sen myötä avoimet markkinat palveluille ja laitteille se takaa loppukäyttäjien saaman tiedon yhdenmukaisuuden; se sallii tarkoituksenmukaisen teknisen riippumattomuuden ja tekee uusien teknologioiden yhdistämisen helpoksi Arkkitehtuuri tarjoaa järjestelmällisen menetelmän ottaa huomioon eri osapuolten vaatimukset ja tavoitteet. Toimintojen ja järjestelmien yhteentoimivuus parantaa huomattavasti niiden käyttömahdollisuuksia. Teknisten näkökohtien lisäksi yhteentoimivuuteen kuuluvat myös organisatoriset näkökohdat. Arkkitehtuurin avulla käyttöön otettavat järjestelmät voidaan suunnitella johdonmukaisella tavalla, yhdistyy onnistuneesti muihin palveluihin, toimivat toivotulla tavalla, täyttävät käyttäjien odotukset ja on helppo hallinnoida, ylläpitää ja laajentaa. VERSIOHISTORIA versio pvm muutos laatija Raportin runko J.Lähesmaa Marittan kommentit J.Lähesmaa Pientä täydennystä 3.lukuun A. Salovaara luku täydennetty A. Salovaara & J. Lähesmaa Muutoksia lukuun 3 J.Lähesmaa Proryn kommentit, yleiskuvausta ja luvun 3 muutoskia J.Lähesmaa Proryn ja toimintajärjestelmäpalaverin J.Lähesmaa kommentit Käyttöön otettavan version viimeistely J.Lähesmaa Tietojärjestelmän erillinen käsittely ja case J.Lähesmaa kuvaus Käyttö tiehankkeissa A.Tuomainen Case 1 J.Oinas Viimeistely J.Lähesmaa Liite 2 viittauksineen J.Lähesmaa Tuomaisen kommentointi J.Lähesmaa

9 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 11 Sisältö 1 TAVOITTEET 13 2 KÄYTTÖ Yleistä Käyttäjät Hyödyt Käyttö projektin elinkaaren eri vaiheissa Käyttö tiehankkeissa Käyttö erillisissä tietojärjestelmähankkeissa Käyttötilanteet 19 3 OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN Projektin valmistelu Selvitysvaiheen tarjouspyynnön tekeminen Selvitysvaiheen toteutus Järjestelmän toteutusvaiheen tarjouspyynnön tekeminen Toteutusvaiheen tarjousten arviointi Liikenteen hallintaprojektin järjestelmän toteutus 25 4 YHTEENVETO TOIMIJOITTAIN 26 5 LIITTEET 27

10 12 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri

11 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 13 TAVOITTEET 1 TAVOITTEET Projektipäällikön ohjekirjan tavoitteena on auttaa liikenteen hallintahankkeiden projektipäälliköitä, joiden eri tilanteissa tulee käyttää arkkitehtuuria. Ohjekirja auttaa toimimalla muistilistana siitä, milloin ja miten arkkitehtuuria käytetään. Ohjekirja kuvaa tilanteet, joissa arkkitehtuuria käytetään. Kustakin tilanteesta esitetään ohjeet, miten arkkitehtuuria käytetään. Ohjekirja kuvaa arkkitehtuurin käytön sekä tienvarsiratkaisujen hankkeissa (esimerkiksi muuttuvien opasteiden ohjausjärjestelmä) että tietojärjestelmähankkeissa (esimerkiksi häiriötietojärjestelmä).

12 14 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KÄYTTÖ 2 KÄYTTÖ 2.1 Yleistä Arkkitehtuuria käytetään ohjaamaan liikenteen hallinnan kehitystä kokonaisuutena sekä auttamaan hankkeita ymmärtämään riippuvuuden ja ratkaisut, joilla yhteentoimivuus varmistetaan. Lisäksi arkkitehtuuria käytetään apuvälineenä arkipäiväisessä työssä ja uusien henkilöiden perehdyttämisessä. Käyttö- ja ylläpitoraportissa on kuvattu, miten arkkitehtuuria käytetään näissä eri tarkoituksissa. Liikenteen hallinta osana tienpitoa. Suunnitteluohje koekäyttöön -yleisohje kuvaa miten liikenteen hallinta huomioidaan eri tienpidon suunnitteluvaiheissa. Suunnitteluohjeessa on kuvattu, miten liikenteen hallinnan arkkitehtuurin käyttö liittyy tähän laajempaan tienpidon suunnitteluprosessiin. Tässä ohjekirjassa on rajattu käsittelemään ainoastaan liikenteen hallinnan projektin eri vaiheisiin liittyviä arkkitehtuurin käyttötilanteita ja ohjeistamaan pelkästään arkkitehtuurin käyttö. 2.2 Käyttäjät Ohjekirja on tarkoitettu liikenteen hallintahankkeen projektipäällikölle, joka vastaa esimerkiksi (projektin) liikenteen hallinnan yleissuunnitelman laatimisesta tai tietojärjestelmän esiselvityksestä. Lisäksi ohjekirjassa kuvataan liikenteen hallinnan arkkitehtien ja projektin suunnitelmia tekevien konsulttien tehtävät. 2.3 Hyödyt Liikenteen hallintaprojekti saa arkkitehtuurista valmiiksi mietittyjä rajauksia ja kuvauksia. Toiminnallisesta arkkitehtuurista saadaan rajaus projektissa kehitettävälle toiminnolle sekä kuvaus siitä miten, tämä prosessi liittyy muuhun toimintaan. Lisäksi arkkitehtuurista saadaan vaatimuksia toiminnon toteuttamiselle ja ensimmäinen toiminnon karkea toimintakuvaus, jota projektissa ryhdytään tarkentamaan. Järjestelmäarkkitehtuurista projekti saa kehitettävän järjestelmän tai järjestelmien rajaukset ja järjestelmien välisten rajapintojen paikat. Projekti saa siis arkkitehtuurista valmiita ratkaisuja ja kuvauksia, joita projektissa voidaan käyttää ja jotka toimivat lähtökohtana projektissa kehitettävän prosessin ja järjestelmän tarkemmalle suunnittelulle. Arkkitehtuurin dokumentit prosessista ja järjestelmistä voidaan kopioida projektin käyttöön ja lähteä täydentämään projektin vaatimalle suunnitteludokumenttien tarkkuustasolle.

13 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 15 KÄYTTÖ 2 1 Arkkitehtuuri Ajatus tai työsuunnitelma Tätä osaa kokonaisuudesta teemme Näin se liittyy muuhun toimintaan 3 Projektin oma tarkempi arkkitehtuuri tai suunnitelma Näitä yhteisiä ratkaisuja on noudatettava server@ location LAN@ location WAN LAN@ location server@ location server@ location LAN@ location server@ location other Txxxx 1 2 Txxxx Kuva 1. Periaate arkkitehtuurin käytöstä. 2.4 Käyttö projektin elinkaaren eri vaiheissa Arkkitehtuuri on työväline erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa. Arkkitehtuuria käytettään tarvittaessa myös toteutuksen aikana ja sen päättyessä varmistettaessa, että arkkitehtuurin vaatimukset on toteutettu. Periaatteena on, että projekti saa ratkaisuja, ohjeita, vaatimuksia ja rajoituksia arkkitehtuurista, ja sisällyttää nämä projektin suunnitelmiin ja toteutukseen. Samalla kerätään hankkeesta saatava palaute arkkitehtuurin kehittämiseen. Eli hankkeen ehdotukset arkkitehtuuriratkaisujen muuttamiseksi tai uusiksi arkkitehtuuriratkaisuiksi. Projektin eri suunnitteluvaiheissa arkkitehtuurista saadaan eritasoisia lähtökohtia. Projektin suunnittelun edetessä arkkitehtuurin vaatimukset sisällytetään projektin dokumentteihin. Ennen liikenteen hallintatoiminnon tai järjestelmän varsinaista suunnittelua tehdään tarvekartoitus. Arkkitehtuuri ei ole varsinainen työkalu vielä tässä vaiheessa, mutta toiminnallisesta arkkitehtuurista saadaan käsitys käytössä olevista liikenteen hallinnan ratkaisuista, joilla ongelma tai tarve voitaisiin ratkaista. Tarvekartoituksessa keskeistä on muistaa, että arkkitehtuuri ei kuvaa kaikkia liikenteen hallinnan ratkaisuja ja myös muita mahdollisuuksia on muistettava tarkastella. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri sisältää liikennetelematiikan kansallisen TelemArk-arkkitehtuurin vaatimukset ja ratkaisut. Tämän takia projekteissa ei välttämättä tarvitse erikseen perehtyä TelemArkiin. Erityisesti tarvekartoitus vaiheissa TelemArkin käyttö saattaa kuitenkin olla hyödyllistä tuoden uusia ideoita ja ratkaisumalleja muista organisaatioista liikenteen hallinnan projektiin. Projektit voivat myös muuttaa arkkitehtuuria. Projektin edetessä siinä syntyvät tarpeet ja ideat muuttaa tai täydentää arkkitehtuuria kerätään. Pro-

14 16 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KÄYTTÖ jektin tuottamien kuvausten perusteella arkkitehtuuriryhmä päättää muutoksista ja niiden viemisestä osaksi arkkitehtuuria. Näin projektien hyvät ratkaisut saadaan hallitusti yleiseen käyttöön. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuria on tärkeintä käyttää tehtäessä liikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa osana koko tiehanketta ja tehtäessä erillisen tietojärjestelmäprojektin esiselvitys ja vaatimusmäärittely. Arkkitehtuuria käytetään samalla tavalla sekä kehitettäessä liikenteen hallintaa osana tiehankkeita (esimerkiksi muuttuvien opasteiden ohjausjärjestelmä) tai kehitettäessä erillisiä tietojärjestelmiä (esimerkiksi häiriötietojärjestelmä). Koska hankkeen vaiheiden termit ovat erilaiset, käsitellään arkkitehtuurin käyttö seuraavaksi erikseen kummassakin tapauksessa Käyttö tiehankkeissa Tiehankkeeseen sisältyvä liikenteen hallinta suunnitellaan tiehankkeen etenemisen mukaan. Tiehankkeen suunnittelun edetessä tarkennetaan toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä arkkitehtuurien mukaisuus niin, että suunnitellut liikenteen hallinnan keinot voidaan ottaa käyttöön. Tienpidon toimenpiteenä erillinen liikenteen hallinnan hanke on päätöksen teon kannalta vastaava kuin muutkin toimenpiteet. Liikenteen hallinnan hankkeet arvioidaan liikennejärjestelmäsuunnittelun esisuunnittelun vuorovaikutteisessa prosessissa. Esiselvitysvaiheen jälkeen (kuva 2, nuoli 1) liikenteen hallinnan keinot käsitellään tiehen kohdistuvien toimenpiteiden laajuuden mukaan yleissuunnitelmavaiheessa. Toimenpidesuunnitelmaa seuraa joko liikenteen hallinnan yleissuunnitelman laatiminen tiesuunnitelman osana (kuva 2, nuoli 2.1), erillisen liikenteen hallinnan yleissuunnitelman laatiminen (kuva 2, nuoli 2.2) tai tietojärjestelmäsuunnitelman laatiminen (kuva 2, nuoli 2.3). Liikenteen hallinnan yleissuunnitteluvaiheen jälkeen laaditaan tietojärjestelmäsuunnitelma (kuva 2, nuoli 3). Tietopalvelut ovat tyypillisesti liikennejärjestelmäsuunnitteluvaiheessa käynnistettäviä liikenteen hallinnan hankkeita, jotka toteutetaan nopealla aikataululla. Kaikkien liikenteen hallinnan toimenpiteiden vaikuttavuus varmistetaan sopimalla toimijoiden tehtävät ja vastuut.

15 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 17 KÄYTTÖ Kuva 2. Tiehankkeen vaiheet. Seuraavassa taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tiehankkeen vaiheet. Arkkitehtuurin varsinainen käyttö alkaa tiesuunnitteluvaiheesta tehtäessä liikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa. Taulukko 1. Arkkitehtuurin käyttöä edeltävät tiehankkeen vaiheet Vaihe Väylähankkeen esiselvitys tai toimenpideselvitysvaihe. Nelivaiheinen arviointi. Väylähankkeen yleissuunnitteluvaihe Toimenpiteet Toimijoiden vastuukuvaus Tehdään ko. hankkeen toimijoiden välisten suhteiden ja vastuiden kuvaus. Liikenteen hallinnan keinojen arviointi Arvioidaan soveltuvat keinot ja niiden laajuus. Liikenteen hallinnan keinojen arviointi Tarkistetaan esiselvitysvaiheen liikenteen hallinnan keinojen soveltuvuus ja laajuus. Päivitetään toimijoiden vastuukuvaus.

16 18 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KÄYTTÖ Toimijoiden vastuukuvauspohja on liitteessä 2. Vastuukuvaus ei ole varsinaisesti osa liikenteen hallinnan arkkitehtuuria, mutta se on edellytys seuraavien vaiheiden tehokkaalle etenemiselle. Taulukko 2. Arkkitehtuurin käyttö tiehankkeen eri vaiheissa. Vaihe Tiesuunnitteluvaihe ja liikenteenhallinnan yleissuunnitteluvaihe. Tierakennussuunnitteluvaihe Toteutus ja käyttöönottovaihe Käyttö- ja ylläpitovaihe Arkkitehtuurin käyttö Toiminnallinen arkkitehtuuri Tehdään ko. hankkeen toimintokuvaus toiminnallisen arkkitehtuurin toimintokuvauksien avulla ja noudattaen toiminnallisia arkkitehtuuriratkaisuja Järjestelmäarkkitehtuuri Tehdään ko. hankkeen järjestelmäarkkitehtuurikuvaus liikenteen hallinnan tavoitteellisen järjestelmäarkkitehtuurin avulla ja järjestelmäarkkitehtuuriratkaisuja noudattaen. Varmistetaan ennen käyttöönottoa toimijoiden vastuukuvauksen, toiminnallisen ja järjestelmäarkkitehtuurin toteutuminen. Ko. järjestelmän toimintokuvausta ja järjestelmäkuvausta käytetään apuvälineenä mm. perehdyttämisessä, virhetilanteiden selvittämisessä tai kehitystä suunniteltaessa. Kuvauksia päivitetään tarvittaessa. Toiminnallisen ja järjestelmäarkkitehtuurin kuvauspohjat ovat liitteessä Käyttö erillisissä tietojärjestelmähankkeissa Erillisen tietojärjestelmän (esimerkiksi häiriötietojärjestelmän) esiselvityksessä ja vaatimusmäärittelyssä liikenteen hallinnan arkkitehtuuria käytetään järjestelmän toiminnallisen kuvauksen tekemiseen. Lisäksi arkkitehtuuria käytetään suunniteltaessa alustavasti järjestelmän teknistä toteutusta vaatimusmäärittelyssä ja määrittelyssä. Toteutushankkeen päätteeksi järjestelmästä tehdään arkkitehtuurin vaatimalla kuvaustavalla järjestelmäkuvaus, jota päivitetään tarvittaessa osana järjestelmän ylläpitoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietojärjestelmähankkeen vaiheet ja arkkitehtuurin eri osien käyttö niissä. Taulukko 3. Arkkitehtuurin käyttö tietojärjestelmähankkeen eri vaiheissa. Vaihe Tietojärjestelmän esiselvitys Arkkitehtuurin käyttö Toiminnallinen arkkitehtuuri Tehdään ko. hankkeen toimintokuvaus toiminnallisen arkkitehtuurin toimintokuvauksien avulla ja noudattaen toiminnallisia arkkitehtuuriratkaisuja Hallinnollinen arkkitehtuuri (tarvittaessa) Käytetään hallinnollista arkkitehtuuri muistilistana hankkeessa huomioitavista sopimus-, yhteistyö-, toimintamalli- ja ohjeistuskysymyksistä

17 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 19 KÄYTTÖ Vaatimusmäärittely ja määrittely Tekninen suunnittelu ja toteutus Käyttö- ja ylläpito Toiminnallinen arkkitehtuuri Kuvataan järjestelmän vaatimukset ja käyttötapaukset toimintokuvaus lähtökohtana Järjestelmäarkkitehtuuri Tehdään ko. hankkeen järjestelmäarkkitehtuurikuvaus liikenteen hallinnan tavoitteellisen järjestelmäarkkitehtuurin avulla ja järjestelmäarkkitehtuuriratkaisuja noudattaen Arkkitehtuurin vaatimukset sisältyvät hankkeen omiin suunnitteludokumentteihin ja arkkitehtuuria ei tarvitse käyttää ellei määrittelyjä muuteta Järjestelmäarkkitehtuuri Tehdään ko. hankkeen tarkka toteutuksen mukainen järjestelmäkuvaus Ko. järjestelmän toimintokuvausta ja järjestelmäkuvausta käytetään apuvälineenä mm. perehdyttämisessä, virhetilanteiden selvittämisessä tai kehitystä suunniteltaessa. Kuvauksia päivitetään tarvittaessa. Toiminnallisen ja järjestelmäarkkitehtuurin kuvauspohjat ovat liitteessä Käyttötilanteet Liikenteen hallinnan projektin toteuttamiseen liittyvät arkkitehtuurin käyttötilanteet ovat seuraavat: Projektin valmistelu. Tiehallinnossa ideoidaan ja ollaan käynnistämässä projektia. Tarve tai ongelma on tunnistettu Selvitysvaiheen tarjouspyynnön tekeminen. Tiehallinnossa tehdään tarjouspyynnöt, joiden perusteella selvitys teetetään. Selvitysvaiheella tarkoitetaan o tietojärjestelmän esiselvitystä ja (vaatimus)määrittelyä, o tiesuunnittelun osana tapahtuvaa liikenteen hallinnan yleissuunnittelua Selvitysvaiheen toteutus. Konsultti tekee selvityksen Tiehallinnon ohjauksessa. Järjestelmän toteutusvaiheen tarjouspyynnön tekeminen. Tiehallinnossa tehdään tarjouspyynnöt, joiden perusteella toiminto/järjestelmä teetetään. Tarjousten arviointi. Tiehallinto arvio saadut toteutustarjoukset. Liikenteen hallintajärjestelmän toteutus. Valittu toimittaja toteuttaa toiminnon/järjestelmän Tiehallinnon valvonnassa

18 20 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3 OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3.1 Projektin valmistelu Tavoite Tuoda käynnistymässä oleva projekti arkkitehtuuriryhmän tietoon Sopia miten arkkitehtuuria käsitellään tässä hankkeessa Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Tehtävä On yhteydessä arkkitehtuuriryhmään On yhteydessä projektiin Lähtökohdat 1. Idea tai alustava suunnitelma projektista Tuotokset 1. projekti liitetty arkkitehtuuriryhmän seurantataulukkoon 2. projektissa käsitys siitä miten arkkitehtuuriasiat ko. projektin osalta tullaan käsittelemään Tehtävän kuvaus 1. Projektipäällikkö ilmoittaa arkkitehtuuriryhmälle valmisteilla olevasta projektista 2. Arkkitehtuuriryhmä käsittelee projektin kokouksessaan: muodostetaan käsitys miten arkkitehtuuri tulisi ottaa huomioon projektissa, miten arkkitehtuuria tulisi käsitellä projektissa, sovitaan arkkitehtuuriryhmän vastuuhenkilö projektille ja kirjataan projekti seurantataulukkoon 3. Arkkitehtuuriryhmän vastuuhenkilö sopii projektipäällikön kanssa miten arkkitehtuuria käsitellään projektissa (HUOM 1) Menetelmät Asiakirjapohjat Huomautukset HUOM 1) Arkkitehtuurin käytön suhteen hankkeet jaetaan kahteen ryhmään:! Ryhmään B kuuluvat hankkeet eivät aiheuta muutoksia tavoitearkkitehtuuriin tai arkkitehtuuriratkaisuihin. Arkkitehtuurin asettamat vaatimukset ovat selkeitä eivätkä kovin vaikeita toteuttaa.! Ryhmään A kuuluvat hankkeet, joille arkkitehtuurista seuraa merkittäviä vaatimuksia. Vaatimukset voivat merkitä huomattavaa lisätyötä hankkeelle. Hankkeessa suunnitellaan muutoksia tavoitearkkitehtuuriin tai arkkitehtuuriratkaisuihin.

19 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 21 OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3.2 Selvitysvaiheen tarjouspyynnön tekeminen Tavoite Kirjata tarjouspyyntöön vaatimukset siitä, miten selvityksen tekijän pitää käsitellä arkkitehtuuria ja miten arkkitehtuurin ratkaisut tulee ottaa huomioon selvitystä tehtäessä ja millaisia arkkitehtuurin edellyttämiä lopputuloksia selvityksestä tulee saada Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Tehtävä Laatii tarjouspyynnön Avustaa tarjouspyynnön laatimisessa Lähtökohdat 1. Tarjouspyynnön tekemisen edellyttämän tasoinen käsitys projektin sisällöstä ja rajauksista 2. Hahmotus vaiheessa muodostettu käsitys siitä, miten arkkitehtuuriasiat projektin osalta tullaan käsittelemään Tuotokset tarjouspyyntö asiakirjat, jotka sisältävät vaatimukset arkkitehtuurin huomioimisesta ja käsittelemisestä Tehtävän kuvaus 1. Projektipäällikkö tekee tarjouspyyntöluonnoksen 2. Projektipäällikkö kutsuu arkkitehtuuriryhmän ko. projektin vastuuhenkilön osallistumaan tarjouspyynnön valmisteluun 3. Projektipäällikkö ja arkkitehti rajaavat mitä osia arkkitehtuurista selvityksessä tulee ottaa huomioon, kuvaavat vaatimukset siitä, 1) miten selvityksen tekijän pitää käsitellä arkkitehtuuria ja 2) miten arkkitehtuurin ratkaisut tulee ottaa huomioon selvitystä tehtäessä ja 3) millaisia arkkitehtuurin edellyttämiä lopputuloksia selvityksestä tulee saada. Vaadittuja lopputuloksia voivat olla esim. projektin toiminnallisen arkkitehtuurin kuvaus, sisältäen arkkitehtuuriratkaisut ja vaatimukset järjestelmäarkkitehtuuriratkaisujen huomioimisesta 4. Tarvittaessa arkkitehtuuriryhmä käsittelee tarjouspyynnön kokouksessaan ja muodostaa yhteisen käsityksen sisällytettävistä arkkitehtuurivaatimuksista Menetelmät Asiakirjapohjat Tarjouspyyntöasiakirjapohjat, joissa on kuvattuna kaikille projekteille yhteiset arkkitehtuuriin liittyvät vaatimukset Huomautukset

20 22 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3.3 Selvitysvaiheen toteutus Tavoite 1. Arkkitehtuurin mukainen kuvaus järjestelmästä 2. Tuottaa liikenteen hallinnan projektiin liittyvä esiselvitys, vaatimusmäärittely tai liikenteen hallinnan yleissuunnitelma, joka noudattaa arkkitehtuurin asettamia periaatteita. Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Selvitysvaiheen tekijä Tehtävä Valvoo selvitysvaiheen toteutusta Avustaa projektipäällikköä ja selvitysvaiheen tekijää Toteuttaa selvitysvaiheen Lähtökohdat 1. Tarjouspyyntöasiakirjat 2. Tarpeelliset osat liikenteen hallinnan arkkitehtuurista Tuotokset 1. Selvitysraportti, joka sisältää arkkitehtuuriratkaisut ko. hankkeessa 2. Selvitysraportin liitteenä projektin toiminnallinen arkkitehtuurikuvaus (jos tällainen vaaditaan kyseiseltä projektilta) Tehtävän kuvaus 1. Selvitysvaiheen tekijä suunnittelee selvitystyön toteutuksen huomioiden arkkitehtuurin vaatimukset, yhdessä projektipäällikön ja arkkitehdin kanssa 2. Selvitysvaiheen tekijä perehtyy arkkitehtuuriin tarpeellisin osin toiminnallinen arkkitehtuuri ja sen ratkaisut järjestelmäarkkitehtuuri ja sen ratkaisut 3. Selvitysvaiheen tekijä toteuttaa selvitystyön tehden tarvittaessa yhteistyötä arkkitehdin, arkkitehtuuriryhmän ja projektipäällikön kanssa. (HUOM1) konsultti kerää arkkitehtuurin materiaalin ja ratkaisut työn lähtökohdiksi konsultti tuottaa projektin oman tarkemman kuvauksen konsultti esittää projektin muutosehdotukset arkkitehtuuriin (ehdotetut muutokset olemassa oleviin ratkaisuihin tai uudet ratkaisut) selvityksen aikana konsultin tekemä luonnos käsitellään kokouksissa tai työpajoissa, joissa arkkitehtuurikuvaukset ja hankkeeseen sisällytetyt arkkitehtuuriratkaisut käydään läpi ja hyväksytään. 4. Selvityksen tulokset käsitellään arkkitehtuuriryhmässä arkkitehtuurin huomiointi ja arkkitehtuuriratkaisut vahvistetaan toiminnallisen arkkitehtuurin kuvaus hyväksytään ja liitetään arkkitehtuuriin hankkeen ehdotukset arkkitehtuuriratkaisujen muuttamiseksi ja uusiksi arkkitehtuuriratkaisuiksi käsitellään Menetelmät Asiakirjapohjat Arkkitehtuuripalaverit ja työpajat Toiminnallisen arkkitehtuurin kuvauspohja (word ja visio)

21 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 23 OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN Huomautukset HUOM1) Projektissa ei läheskään aina voida toteuttaa arkkitehtuurin tavoitetilan mukaisia ratkaisuja, koska liittyvät prosessit tai järjestelmät eivät ole vielä tavoitetilan mukaisia. Näissä tilanteissa projekteissa on yhdessä arkkitehdin kanssa tehtävä toteutettavissa olevat ratkaisut, joilla kuitenkin mahdollistetaan tavoitetilan mukaiset yhteydet ja rajapinnat kun liittyvät järjestelmät uusitaan. 3.4 Järjestelmän toteutusvaiheen tarjouspyynnön tekeminen Tavoite Kirjata tarjouspyyntöön tai sen liitemateriaaliin vaatimukset siitä, miten toteutuksen tekijän tulee huomioida arkkitehtuurin vaatimukset toteutustyössä ja millaisia arkkitehtuurin edellyttämiä lopputuloksia toteutusvaiheesta tulee saada. Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Tehtävä Laatii tarjouspyynnön Avustaa tarjouspyynnön laatimisessa Lähtökohdat 1. Käsitys siitä, miten arkkitehtuuriasiat projektin osalta tullaan käsittelemään 2. Selvitysvaiheen tulokset (esiselvitys, vaatimusmäärittely tai liikenteen hallinnan yleissuunnitelma liitteineen) Tuotokset tarjouspyyntö asiakirjat, jotka sisältävät vaatimukset arkkitehtuurin huomioimisesta ja käsittelemisestä sekä vaatimukset projektin tuottamista arkkitehtuuriin liittyvistä aineistosta Tehtävän kuvaus 1. Projektipäällikkö tekee tarjouspyyntöluonnoksen 2. Projektipäällikkö kutsuu arkkitehtuuriryhmän ko. projektin vastuuhenkilön osallistumaan tarjouspyynnön valmisteluun 3. Projektipäällikkö ja arkkitehti kuvaavat selvitysvaiheen tulosten perusteella vaatimukset siitä, miten toteutuksen tekijän tulee huomioida arkkitehtuurin vaatimukset toteutuksen aikana ja millaisia arkkitehtuurin edellyttämiä lopputuloksia toteutusvaiheesta tulee syntyä. Vaadittuja lopputuloksia voivat olla esim. projektin toiminnallisen arkkitehtuurin kuvaus, sisältäen arkkitehtuuriratkaisut tai järjestelmäarkkitehtuurin kuvaus tai päivitys olemassa olevaan järjestelmäarkkitehtuuriin. 4. Tarvittaessa arkkitehtuuriryhmä käsittelee tarjouspyynnön kokouksessaan ja varmistaa, että tarjouspyynnössä on huomioitu toteutusvaiheessa oleelliset arkkitehtuurin vaatimukset. Menetelmät Asiakirjapohjat Tarjouspyyntöasiakirjapohjat, joissa on kuvattuna kaikille projekteille yhteiset arkkitehtuuriin liittyvät vaatimukset Huomautukset

22 24 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3.5 Toteutusvaiheen tarjousten arviointi Tavoite 1. Varmistaa valittavan ratkaisun arkkitehtuurin mukaisuus 2. Arvioida tarjouspyynnön seurauksena saadut tarjoukset arkkitehtuurin asettamia vaatimuksia vasten, kuinka hyvin tarjouksen jättäjä on suunnitellut huomioivansa arkkitehtuurin asettamat vaatimukset toteutustyössä ja millaisia lopputuloksia ilmoittanut tuottavansa. Arvioida tarjoajan mahdollisuuksia toteuttaa nämä vaatimukset. Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Tehtävä Suorittaa tarjousten arvioinnin Avustaa projektipäällikköä Lähtökohdat 1. tarjouspyyntö asiakirjat, jotka sisältävät vaatimukset arkkitehtuurin huomioimisesta ja käsittelemisestä 2. tarjoukset Tuotokset Arvio tarjouksista arkkitehtuurin vaatimuksia silmälläpitäen Tehtävän kuvaus 1. Projektipäällikkö tarkastelee tarjoukset tarjouspyyntöasiakirjassa esitettyjä arkkitehtuuriin liittyviä vaatimuksia vasten. 2. Tarvittaessa projektipäällikkö pyytää arkkitehdin tai arkkitehtuuriryhmän apua tarjousten arviointiin. 3. Projektipäällikkö arvioi tarjoajien edellytykset täyttää asetetut vaatimukset. 4. Projektipäällikkö toteaa arkkitehtuurin vaatimukset täyttävät tarjoukset. Menetelmät Asiakirjapohjat Huomautukset

23 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 25 OHJEET ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN 3.6 Liikenteen hallintaprojektin järjestelmän toteutus Tavoite Toteuttaa liikenteen hallinnan projekti arkkitehtuurin vaatimukset huomioiden Roolit Nimi Projektipäällikkö Arkkitehti Toteutusvaiheen tekijä Tehtävä Huolehtia arkkitehtuurin huomioimisesta toteutusvaiheen aikana yhdessä toteutusvaiheen tekijän kanssa Avustaa projektipäällikköä Toteuttaa liikenteen hallinnan projektin arkkitehtuurin vaatimukset huomioiden Lähtökohdat 1. Sopimus liitteineen 2. Tarjouspyyntö, tarjous ja näiden liitteet 3. Projektin selvitysvaiheen tulokset Tuotokset Arkkitehtuurin edellyttämät dokumentit ko. projektista (Vaadittuja lopputuloksia voivat olla esim. 1) projektin toiminnallisen arkkitehtuurin kuvaus tai sen päivitys, sisältäen arkkitehtuuriratkaisut tai 2) järjestelmäarkkitehtuurin kuvaus (toteutetun järjestelmän dokumentaatio) tai 3) päivitys olemassa olevaan järjestelmäarkkitehtuuriin.) Tehtävän kuvaus 1. Projektipäällikkö pitää yhdessä toteutusvaiheen tekijän kanssa palaverin, jossa varmistetaan, että kaikki arkkitehtuurin vaatimukset on huomioitu projektin toteutuksen suunnitelmassa. Tarvittaessa arkkitehti on mukana palaverissa. 2. Toteutusvaiheen tekijä tuottaa toteutusvaiheessa arkkitehtuurin edellyttämät tuotokset. 3. Projektipäällikkö yhdessä arkkitehdin kanssa tarkastaa toteutusvaiheessa tuotetut arkkitehtuuriin liittyvät dokumentit 4. Arkkitehtuurikuvaukset esitellään arkkitehtuuriryhmässä 5. Syntyneet uudet arkkitehtuurin osat ja päivitykset liitetään liikenteen hallinnan arkkitehtuuriin Menetelmät Asiakirjapohjat Toiminnallisen ja järjestelmäarkkitehtuurin (järjestelmän) kuvauspohjat (word ja visio) Huomautukset

24 26 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri YHTEENVETO TOIMIJOITTAIN 4 YHTEENVETO TOIMIJOITTAIN Seuraavissa listoissa on esitetty yhteenveto projektipäällikön, arkkitehdin ja projektin selvitysvaiheen konsultin sekä järjestelmän toteuttajan tehtävistä projektin eri vaiheissa. Projektipäällikön tehtävät vastaa arkkitehtuurin huomioimisesta projektissa kokonaisuutena ja kaikissa eri toteutusvaiheissa o informoi arkkitehtuuriryhmää alkavasta projektista o laatii selvityksen tarjouspyynnön, jossa on huomioitu arkkitehtuuri o valvoo, että selvitys sisältää arkkitehtuuriratkaisut ja tuottaa vaaditut arkkitehtuurikuvaukset o laatii toteutuksen tarjouspyynnön o tarkistaa tarjousten arkkitehtuurin mukaisuuden o valvoo toteutuksen arkkitehtuurin mukaisuutta ja sitä, että hanke tuottaa vaaditut arkkitehtuurikuvaukset Arkkitehdin tehtävät avustaa projektipäällikköä ja tekijöitä kaikissa projektin vaiheissa tarkistaa arkkitehtuurin mukaisuuden informoi arkkitehtuuriryhmää ja tuo tarvittaessa uudet ratkaisut sen käsittelyyn huolehtii projektin tulosten liittämisestä liikenteen hallinnan arkkitehtuuriin Selvitysvaiheen konsultin tehtävät tuottaa selvitysraportin, joka sisältää arkkitehtuuriratkaisut tuottaa vaadittaessa hankkeen toiminnallisen arkkitehtuurikuvauksen Järjestelmän toteuttajan tehtävät toteuttaa arkkitehtuurin mukaisen järjestelmän tuottaa vaaditut arkkitehtuuridokumentit

25 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 27 LIITTEET 5 LIITTEET Liite 1. Arkkitehtuurin käytön casekuvaukset Case 1: Vt 6, Lappeenranta Imatra. Liikenteen hallinnan yleissuunnitelma Case 2: Häiriötietojärjestelmän esiselvitys Liite 2. Kuvauspohjat Toimijoiden vastuukuvaus Toimintokuvaus (toiminnallinen arkkitehtuuri Järjestelmäkuvaus (järjestelmäarkkitehtuuri

26 28 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri

27 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 29 LIITTEET CASE 1: Vt 6 Lappeenranta Imatra, liikenteen hallinnan yleissuunnitelma Tilanne ja lähtökohdat Lappeenranta (Kärki) Imatra (Mansikkala) tiejakson yleissuunnitelma valmistui vuonna Sen yhteydessä laadittiin liikenteen hallinnan esiselvitys, jossa kartoitettiin liikenteen hallinnan tarpeet ja vaihtoehtoiset periaateratkaisut. Tuloksena esitettiin, että koko välille Lappeenranta Imatra toteutetaan liikenteen hallinnan peruspalveluiden vaatima liikenteen ja kelin seuranta, suojaputkitus kaapelointeja varten sekä lisäksi muuttuvat nopeusrajoitukset välille Kärki Mälkiän eritasoliittymä. Tämän jälkeen ko. tiejaksolle on laadittu tiesuunnitelmat välille Kärki Mattila (v. 2004) ja Mattila Muukko (v. 2005). Parhaillaan ollaan laatimassa tiesuunnitelmaa välille Ahvenlampi Mansikkala. Liikenteen hallinnan yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin Kärki Mattila tiesuunnitelman yhteydessä ja Mattila Muukko tiesuunnitelman yhteydessä sitä täydennettiin mm. toiminnallisella arkkitehtuurikuvauksella. Tiesuunnitelmien yhteydessä päädyttiin laajentamaan muuttuvat nopeusrajoitukset Muukon eritasoliittymään saakka ja lisäämään Kärki Muukko tiejaksolle myös muuttuvat varoitusmerkit ja tiedotustaulut. Arkkitehtuurin käyttö hankkeessa Liikenteen hallinnan arkkitehtuurissa on esitetty toimintokuvaus muuttuvien opasteiden ohjauksesta, joka otettiin hankkeen toiminnallisen arkkitehtuurin pohjaksi. Kärki Muukko liikenteen hallintajärjestelmän voidaan katsoa olevan LihArkin kannalta muuttuvien opasteiden ohjauksen perustapaus. Tärkeitä toiminnallisia lähtökohtia olivat Joukkotiedotus keli- ja liikennetilanteesta tapahtuu Tiehallinnon keskitettynä toimintona LihArkin mukaisesti Tiejaksolla ei ole häiriönhallinnan kannalta erityiskohteita kuten tunneleita tai erityistä ohjausta vaativia siltoja, joten häiriönhallinta tapahtuu LihArkin mukaisesti Muun tienpidon tuki tapahtuu LihArkin mukaisesti Toiminnallisuuden tarkistus tehtiin muodostamalla neljä esimerkkitilannetta: erittäin huono keli, liikenne hidastunut, kiertotien käyttöä vaativa tilanne ja raja-asemalle johtava vt13 ruuhkautunut. Näiden tilanteiden avulla käytiin läpi Liharkin muuttuvien opasteiden ohjaus -toimintokuvausta ja pyrittiin tunnistamaan mahdollisia lisäystarpeita osatoiminnoissa tai niiden välisissä tietovirroissa. Esimerkkien avulla käytiin läpi eri toimijoiden tehtävät kussakin tilanteessa mukaan lukien Tiehallinnon keskitetyt osatoiminnot. LihArkin muuttuvien opasteiden ohjaus -toimintokaaviota täydennettiin osatoiminnoilla Poikkeamaherätteen tuottaminen (A006), Puomin avauspyyntö (S025, S026) sekä Puomin avaus/sulkeminen (MO007). Näin muodostettiin hankekohtainen toimintokaavio järjestelmälle Kärki Muukko. Toimintokaavioon merkittiin Kärki Muukko -järjestelmän osatoiminnot erikseen, jotta järjestelmän rakennussuunnitelman laatijan ja toimittajan on helppo havaita, mitkä toiminnot kuuluvat tiejakson Kärki Muukko liikenteen hallintajärjestelmään ja mitkä ovat esim. Tiehallinnon keskitettyjä tai muiden toimijoiden hoitamia toimintoja. Toimintokaavion lisäksi tiejakson Kärki Muukko liikenteen hallinnan toiminnallisuutta kuvattiin tekstiselostuksella. Selostuksessa otettiin huomioon, että LihArkin tavoitetila ei välttämättä toteudu ennen järjestelmän käyttöönottoa.

28 30 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET Tällöin osa tavoitetilassa keskitetysti hoidettavista osatoiminnoista on toteutettava järjestelmäkohtaisesti. Toimintokaavion osatoiminnot kuvattiin tarkemmin ja toimintojen suorittajat määritettiin LihArkin pohjalta. Tiejakson Kärki Muukko liikenteen hallintajärjestelmä on selkeä, pääasiassa yhden toimijan hanke. Arkkitehtuurin käsittelyn kannalta hanke kuuluu ryhmään B, jonka hankkeet eivät aiheuta muutoksia tavoitearkkitehtuuriin tai arkkitehtuuriratkaisuihin. Tästä syystä ei katsottu tarpeelliseksi järjestää eri toimijoiden yhteistä arkkitehtuurityöpajaa. Usean toimijan laajoissa hankkeissa työpaja on kuitenkin hyvä keino eri toimijoiden vastuiden hahmottamisessa.

29 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 31 LIITTEET CASE 2 Arkkitehtuurin käyttö häiriötietojärjestelmän kehittämisessä Tilanne Loppuvuonna 2005 Tiehallinnon liikennekeskus käynnisti esiselvityksen vanhentuneen liikennekeskuksen liikenne häiriöiden ja kunnossapitotarpeiden käsittelyyn tarkoitetun järjestelmän (LK-tieto -järjestelmän) uudistamiseksi. Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa kehitystarpeet, kuvata karkeasti uuden järjestelmän (häiriötietojärjestelmän) tavoitteellista toiminnallisuutta, selvittää mahdollisuudet järjestelmän hankkimiseen valmiina markkinoilta saatavana tuotteena ja suunnitella jatkotoimenpiteet. Selvityksessä käsitellään myös kokonaan liikennekeskukselle räätälöitävän järjestelmän mahdollisuutta. Esiselvitys tulee valmistumaan alkuvuonna 2006 ja järjestelmän kehitys jatkuu Liikenteen hallinnan tiedonhallinnan kehittämisohjelmassa eliikkeessä. Esiselvityksen toteutus ja arkkitehtuurin käyttö Liikenteen hallinnan arkkitehtuurissa oli valmiiksi tehtynä suhteellisen tarkka toiminnallinen kuvaus tavoitetilan häiriötietojärjestelmästä. Tämä otettiin esiselvityksen lähtökohdaksi. Toiminnallisen arkkitehtuurin toimintoprosessi muutettiin karkeaksi järjestelmäkuvaukseksi. Samaan aikaan kerättiin nykyjärjestelmän käyttäjien mielipiteet järjestelmän kehitystarpeista. Koko järjestelmän toiminnallisuus jaettiin kahdeksaan luokkaan, joille määriteltiin toiminnalliset vaatimukset ja joiden toiminnallisuus kuvattiin lyhyesti proosatekstinä arkkitehtuurin toimintokuvauksen ja käyttäjien kehitystarpeiden pohjalta. Lisäksi määriteltiin järjestelmän muut yleiset vaatimukset. Tarkennettu kuvaus käytiin huolellisesti läpi ja viimeisteltiin järjestelmän käyttäjien ja liikennekeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Toiminnallisesta arkkitehtuurin olennaisia lähtökohtia (arkkitehtuuriratkaisuja) projektille olivat mm. tämä toiminto keskittyy häiriötietojen vastaanottoon ja käsittelyyn toiminnossa tulee olla automaattinen ja manuaalinen häiriötietojen vastaanotto, tietojen käsittely ja varastointi toiminnolla tulee pystyä esittämään ja käsittelemään varareittejä, mutta varareittitietojen varastointi ja ylläpito tapahtuu liittyvässä palvelussa toiminnossa ei esitetä kaikkia liikennekeskuksen päivystäjän työhön liittyviä eri järjestelmistä tarvittavia tietoja, vaan tämä tapahtuu liikennekeskuspäivystäjän käyttöliittymässä, joka on eri toiminto muuttuvien opasteiden ohjausjärjestelmien tietoja ei tuoda automaattisesti tähän toimintoon toiminnossa ylläpidetään ja varastoidaan kaikki häiriötiedot, mutta tämä toiminto ainoastaan toimii lähtötietovarastona tietoja tarvitseville muille toiminnoille, kuten häiriötietojen välitykselle muille organisaatiolle ja häiriötiedotukselle. Muut toiminnot vastaavat tietojen muokkaamisesta eri medioissa tarvittavaan muotoon ja jakelusta eri tahoille. yms. toiminnon rajaukseen suhteessa muuhun toimintaan liittyviä ratkaisuja Tämän jälkeen esiselvityksessä tehtiin kysely toimittajille näiden mahdollisista tuotteista. Toimittajia pyydettiin tutustumaan uuden tavoitejärjestelmän kuvaukseen ja vastaamaan miten heidän tuotteensa vastaavat määriteltyjä vaatimuksia. Tuloksena todettiin, että Euroopan markkinoilta löytyy valmiita

30 32 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET tuotteita, jotka voitaisiin modifioida vastaamaan Suoman liikennekeskuksen tarpeita. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuria ei tässä vaiheessa enää käytetty vaan sen ratkaisut sisältyivät järjestelmän tarkempaan kuvaukseen. Selvityksen valmistumisen jälkeen tullaan vielä häiriötietojärjestelmän toiminnallisen arkkitehtuurin toimintokuvaus päivittämään. Päivityksen yhteydessä esiselvityksen tuloksia verrataan alkuperäisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. Mahdolliset olemassa olevien arkkitehtuuriratkaisujen muutostarpeet ja ehdotukset uusiksi arkkitehtuuriratkaisuiksi raportoidaan projektissa. Päivitetty toimintokuvaus käsitellään arkkitehtuuriryhmässä ja uudet ratkaisut viedään osaksi koko arkkitehtuuria, niin että muissa projekteissa osataan ottaa huomioon häiriötietojärjestelmän osalta tehdyt rajaukset ja päätökset.

31 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 33 LIITTEET Toimijoiden vastuukuvaus KUVAUSPOHJAT Toiminnon/hankkeen nimi Versio 0.0 xx.xx.200x Tiehallinnon vastuuhenkilö: Kuvauksen laatija: Toiminnon/hankkeen nimi kirjaa tähän käsiteltävän toiminnon/hankkeen/järjestelmän nimi Toiminnon yleiskuvaus: kuvaa tähän lyhyesti toiminnon/järjestelmän sisältö Esim. Valtatiellä xxx ohjataan tiejaksolla liikennettä muuttuvilla opasteilla sään ja kelin perusteella. Tunnelialueen liikennettä ohjataan kaistakohtaisesti ja varareiteille tunnelin huolto- häiriötilanteissa. Tee kuva, jossa näkyvät kaikki toiminnossa mukana olevat osapuolet ja näiden vastuualueet. Kuvaa lisäksi nuolilla osapuolien väliset vastuusuhteet. Seuraavassa on pelkistetty esimerkki vastuunjakokuvasta Liikenteenhallinnan toimijoiden vastuunjako normaali liikenne elinkeinoelämän kuljetukset joukkoliikenne VAK/ADR sotilaskuljetukset erikoiskuljetukset a1 a1 jne a1 Tienkäyttäjäpalaute Järjestelmän käyttö Tiedotus Tunnelin hallintoviranomaistoiminta Tunnelin tarkastustoiminta Teiden erikoiskäytön luvat a2 Tien ja järjestelmien hoidon hallinnointi Tunnelin hallinointi Tunnelin turvallisuustehtävät yhteydenpito häiriöissä liikennekeskukseen yhteydenpito poliisi- ja pelastustoimintaan avustaminen häiriötilanteiden liikenteenohjauksessa häiriötilanteiden liikenteenohjaus liikennevalvonta Tienhoito Liikenteen ohjaus pitkäaikaisissa häiriöissä Tekninen huolto ja vikojen korjaus vastuualue jne

32 34 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET Vastuualueet kirjaa kunkin vastuualueen nimet ja määrittele lyhyesti tehtävä ja vastuu Nimi: Vastuualueen nimi Kuvaus: Lyhyt vastuukuvaus Nro ja nimi: Vastuualueen nimi esim Tien ja järjestelmien hoidon hallinnointi Kuvaus: Lyhyt vastuukuvaus esim. Tiehallinto vastaa tunnelin hoidon ja järjestelmien hoidon organisoinnista: tekee sopimukset urakoitsijoiden kanssa ja seuraa hoidon toteutumista. Nro ja nimi: Vastuualueen nimi Kuvaus: Nro ja nimi: jne Kuvaus: Nro ja nimi: Kuvaus: Vastuusuhteet kirjaa taulukkoon kunkin vastuusuhteen tunnus ja määrittele osapuolien välinen hallinnollinen (sopimuksen mukainen) vastuusuhde Nro Kuvaus esim a1 esim liikennekeskus vastaa tienkäyttäjäpalautteen vastaanottamisesta esim a2 esim a4 jne esim liikennekeskus vastaa hoidon toimenpidepyynnön lähettämisestä hoitourakoitsijoille esim Hoitourakoitsija vastaa toimenpiteiden raportoinnista Tiehallinnolle

33 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 35 LIITTEET TOIMINTOKUVAUS (toiminnallinen arkkitehtuuri) Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Toimintokuvaus Toiminnon/projektin nimi Toiminnon tunnus: x.x Versio x.x pvm xx.xx.xxxx Tiehallinnon vastuuhenkilö: Kuvauksen laatija: Työpajan osallistujat: versio pvm laatija muutos Toiminnon/projektin nimi Tavoite: Yleiskuvaus: Kuvaa tähän projektissa kehitettävän toimintaprosessin tavoite. Kuvaa tähän projektissa kehitettävän toimintaprosessi. Toimintaprosessin osapuolet näiden tehtävät ja tehtävien väliset yhteydet. Voit kopioida toiminnallisen arkkitehtuurin toimintokuvauksista sopivan tekstin projektin prosessin kuvauksen lähtökohdaksi. Toiminnolle asetettavat vaatimukset käyttökohteittain Käyttökohde on toiminto, johon tämän toiminnon lopputulokset kohdistuvat tai joka käyttää tämän toiminnon tuloksia. Nro ja nimi: tunnus Nimi Käyttäjät: Kuvaus: Vaatimukset: Nro ja nimi: Käyttäjät: Kuvaus: Vaatimukset: Käyttökohdetta toteuttavat tahot Lyhyt kuvaus käyttökohteesta Vaatimuslauseet (ranskalaisilla viivoilla) siitä millaisia prosessin lopputulosten pitäisi olla tai miten prosessin pitäisi toimia

34 36 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET Osatoiminnot Nro ja nimi: Kuvaus: Nro ja nimi: Kuvaus: Nro ja nimi: Kuvaus: tunnus Nimi osatoiminnon lyhyt kuvaus Nro ja nimi: Yhteydet Osatoimintojen väliset tietovirrat tai muut yhteydet tunnus Nimi suunta osatoiminto -> osatoiminto Kuvaus: kuvaus kulkevasta tiedosta Nro ja nimi: -> Kuvaus: Toimijat Eri osatoimintoja toteuttavat tahot Nimi: Kuvaus: Nimi: Kuvaus: Nimi Lyhyt kuvaus Keskeiset arkkitehtuuriratkaisut Nro ja nimi: Kuvaus: Nro ja nimi: Kuvaus: järjestysnumero Nimi lyhyt kuvaus keskeisestä toiminnallisesta arkkitehtuuriratkaisusta, joka projektissa on tehty. Voi olla toteamus ylemmän tason arkkitehtuuriratkaisujen toteuttamisesta tai näistä poikkeamisesta tai tälle hankkeelle keskeinen uusi arkkitehtuuriratkaisu.

35 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 37 LIITTEET JÄRJESTELMÄKUVAUS (järjestelmäarkkitehtuuri) Järjestelmän nimi Järjestelmäkokonaisuuden nimi Nyky/tavoitetila v. xxxx Järjestelmän vastuuhenkilö: Järjestelmän omistaja: Järjestelmän toimittaja: Järjestelmä otettu käyttöön (pvm): Ylläpitosopimus: tunnus: XXX Versio Pvm Versio Päiväys Laatija Muutokset Järjestelmän nimi Tehtävä Tässä kuvataan lyhyesti järjestelmän tai järjestelmäkokonaisuuden tarkoitus ja tehtävä. Mitä tarkoitusta järjestelmä palvelee? Mitkä ovat keskeiset järjestelmän tuottamat palvelut? Vaatimukset Tässä kuvataan keskeisimmät, järjestelmälle asetetut vaatimukset Nykytilan kuvaus Yleiskuvaus Tähän tulee sanallinen kuvaus järjestelmän toiminnasta nykytilassa. Tavoitteena on kuvata millaisia palveluita järjestelmä tuottaa ja millaisia tietovarastoja niihin liittyy. Lisäksi kuvataan millaisilla käyttöliittymillä järjestelmää käytetään, ohjataan ja hallitaan ja millaisia yhteyksiä on järjestelmän osien välillä. Tässä kuvataan myös yleisellä tasolla järjestelmän sijainti.

36 38 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET JÄRJESTELMÄN OSIEN KUVAUKSET Nimi: Käyttäjät: Järjestelmän osan/ laitteen nimi Toiminnallisuus: Lyhyt kuvaus järjestelmän osan/ laitteen toiminnallisuudesta, mihin sitä käytetään. Käyttöjärjestelmä: Laitekuvaus: Vaisalan Rosa asemia Laitteen sijainti: Laitteen fyysinen sijaintipaikka Vastuutaho: (esim. Uudenmaan tiepiiri) Sovellukset Tässä kuvataan järjestelmän osassa/ laitteessa käytettävät sovellukset. Sovelluksesta on tärkeintä kuvata sen toiminnallisuus ja mahdollisuuksien mukaan teknistä kuvausta, esim. sovelluksen nimi ja versio. Nimi: Toiminnallisuus: Tekninen kuvaus: Nimi: Toiminnallisuus: Tekninen kuvaus: Tietovarastot Tietovarastoista kuvataan tietovaraston nimi, mitä tietoja tietovarastossa on ja minkä tyyppinen tietokanta on kyseessä. Nimi: Tietosisällön kuvaus: Tekninen kuvaus: Nimi: Tietosisällön kuvaus: Tekninen kuvaus:

37 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 39 LIITTEET Tunnus: YHTEYDET Yhteyden nimi (yksisuuntainen) Yhteydet nimetään siten, että yhteyden alussa on kirjainyhdistelmä, joka viittaa järjestelmäkokonaisuuden kuvaukseen, esim. VT6. Lisäksi yhteyden nimessä on juokseva numerointi, jolla yhteys yksilöidään. Prosessikuvassa yhteydet kuvataan näillä nimillä, esim VT6001. Suunta: Järjestelmä1->Järjestelmä2 Tässä kuvataan mistä osajärjestelmästä tai laitteesta yhteys lähteen ja mihin päättyy. Mikäli yhteys on kaksisuuntainen, kuvataan kumpikin suunta erikseen. Kuvaus: Tietosisältö: Tunnus: Kuvaus yhteydestä, millainen rajanpinta etc. Kuvaus yhteydessä liikkuvasta tietosisällöstä Yhteyden nimi (kaksisuuntainen) Yhteydet nimetään siten, että yhteyden alussa on kirjainyhdistelmä, joka viittaa järjestelmäkokonaisuuden kuvaukseen, esim. VT6. Lisäksi yhteyden nimessä on juokseva numerointi, jolla yhteys yksilöidään. Prosessikuvassa yhteydet kuvataan näillä nimillä, esim VT Suunta: Järjestelmä1->Järjestelmä2 Kuvaus: Tietosisältö: 5.2 Suunta: Järjestelmä2->Järjestelmä1 Kuvaus: Tietosisältö:

38 40 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET KEHITYSTARPEIDEN KUVAUS Järjestelmäkuvaan merkitään, numeroidaan ja nimetään järjestelmäkokonaisuuteen liittyvät kehityskohteet. Nro ja nimi: KEHITYSTARPEET/ UUTTA RAKENTAMISTA VAATIVAT KOHTEET 1 Nimi Kuvaus: Lyhyt kuvaus käsiteltävän järjestelmän kehitystarpeesta Nro ja nimi: 2. Kuvaus: Nro ja nimi: 3. Kuvaus: Nro ja nimi: 4. Kuvaus: Nro ja nimi: 5. Kuvaus:

39 Liitä tähän toimintokaavio Toimintokaavio tehdään MS Visio ohjelmalla käyttämällä lähtökohtana arkkitehtuurin parhaiten projektiin sopivaa valmista kuvausta. Arkkitehtuurin valmiista kuvauksesta poistetaan projektiin kuulumattomat osa ja kuvaukseen lisätään projektin uudet tai tarkemmin kuvattavat osat. Alkuperäisille arkkitehtuurin toiminnoille ja yhteyksille käytetään alkuperäisiä tunnuksia. Projektikohtaisesti lisätyille toiminnoille ja yhteyksille annetaan omat projektikohtaiset juoksevasti numeroidut tunnukset. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 41 LIITTEET

40 TIETOJÄRJESTELMÄKUVA (LIITE 1) 42 Järjestelmän nykytilasta tehdään kuva, josta käy ilmi järjestelmään kuuluvat laitteet, niissä käyttävät sovellukset ja tietovarastot. Järjestelmän osat (laitteet) nimetään ja niistä tehdään erilliset kuvaukset. Kuvassa esitetään ja nimetään myös järjestelmän osien väliset yhteydet sekä yhteydet muihin järjestelmiin. Myös yhteyksistä tehdään erilliset kuvaukset dokumenttiin. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET

41

42 ISSN TIEH v