Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

Transkriptio

1 Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa Maria Laamanen (YM) yhteistyössä Jan Ekebomin, Sara Viljasen ja Vilja Klemolan kanssa Vaikuta vesiin päivät, Helsinki

2 Merenhoitoa ja -suojelua määrittävät vuonna 2019 Hallitusohjelma Kansalliset Itämeri- ja meripolitiikan linjaukset EU-puheenjohtajakausi HELCOM-puheenjohtajuus Kuva: Maria Laamanen Maria Laamanen 2

3 Merenhoito etenee sopeutuvasti ja kuuden vuoden sykleissä Meriympäristön heikko tila Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila 2020 Maria Laamanen 3

4 Merenhoidon toteutuminen Toimien toteutumisen nettisivu: Vesien- ja merenhoidon tietojärjestelmähanke Kansallisen meritietoportaalin valmistelu etenee Maria Laamanen 4

5 Merenhoidon toimenpideohjelma Maria Laamanen 5

6 Toimenpideohjelman päivitystyö Nykytoimenpiteiden riittävyyden analyysi Uusien toimenpiteiden tunnistaminen ja toimenpideohjelman koostaminen Toimenpiteiden kustannustehokkuusarvio Toimenpiteiden rajat ylittävät vaikutukset ja SOVA Arvio hyvän tilan saavuttamisen ajankohdasta? Poikkeusten identifiointi ja perustelut? Kuuleminen yhdessä VHS kanssa Kuulemispalautteen huomioiminen ja viimeistely Valtioneuvoston päätös Yhteensovittaminen muiden Itämeren maiden kanssa HELCOM-yhteistyössä Maria Laamanen 6

7 Meidän suurin haasteemme on saada aikaan selkeä jokikuormituksen lasku? Maria Laamanen 7

8 EU-puheenjohtajakausi ja mertensuojelu MSFD CIS POMESA-työryhmän (sosioekonomia ja toimenpiteet) kokous Helsingissä Vesi- ja merijohtajien kokous Helsingissä o Alustavasti aiheiksi ilmoitettu direktiivin toimeenpano tavoitevuoden 2020 jälkeen pohjautuen komission toimeenpanokatsaukseen ja työohjelman päivittäminen Välimeren suojelusopimuksen (Barcelona Convention) COP21-kokouksen EU-koordinaation johtaminen Aavan meren suojelusopimuksen (BBNJ) neuvotteluiden EU-koordinaation johtaminen Kuva: Maria Laamanen Maria Laamanen 8

9 Suomen HELCOM-puheenjohtajakauden eteneminen Maria Laamanen 9

10 Sopimusneuvottelut aavan meren suojelusta Hallitustenväliset neuvottelut aavan meren suojelusopimuksesta alkoivat YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) alaisuudessa syksyllä Sopimusneuvottelut tunnetaan lyhenteellä BBNJ = Biodiversity Beyond National Jurisdiction BBNJ-sopimus on tarkoitus rakentaa neljän osa-alueen ympärille: 1) merellisten suojelualueiden perustaminen aavalle merelle 2) merten geenivarojen sääntely 3) ympäristövaikutusten arviointi merellisissä toiminnoissa 4) valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto Sopimusneuvotteluiden kolmas kierros järjestetään elokuun 2019 loppupuolella Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajana. Suomi vastaa näin ollen EU-maiden kannanmuodostuksesta elokuun neuvottelukierroksella. Lyhyesti Suomen lähestymistavoista ja tavoitteista: Sopimuksella tulee pystyä tehokkaasti suojelemaan niitä merialueita, joilla ei ole toistaiseksi toimivia suojelumekanismeja, esim. arktisia merialueita. Sopimus ei saa suosia mitään valtioita vaan sen tulee kunnioittaa UNCLOS:n mukaisia valtioiden yhtäläisiä aavan meren oikeuksia ja velvollisuuksia. Sara Viljanen 10

11 Merenkulun ympäristösääntelyn eteneminen IMO:ssa Itämeri ja Pohjanmeri Rikkiraja vuodesta 2015 (globaali rikkiraja 2020 ) Typenoksidipäästöjä rajoitetaan 2021 Itämerellä käymäläjätevesien päästökielto matkustaja-aluksille 2021 Painolastivesien käsittelylaitteistot kaikkiin aluksiin 2024 mennessä Ajankohtaisia ja nousevia aiheita mm. Alusperäinen muovimeriroska Merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Vedenalainen melu Alusten runkoon kiinnittyneet vieraslajit Vilja Klemola 11

12 Arktinen merensuojelu Arktiset alueet lämpenevät nopeammin kuin mikään muu alue maailmassa ja tämä saattaa johtaa luonnonvarojen kestämättömään hyödyntämiseen alueilta jotka aiemmin ovat olleet jään peittämiä - Arktisen Neuvoston meriympäristöasioihin keskittyvän työryhmän (PAME) ajankohtaiset teemat ovat: Merenkulku: meriturvallisuus, IMOn Arktisen alueen asiat, Arktisen merenkulun seurantajärjestelmä (valmis), laivojen polttoainevaihtoehdot selvitys (valmis), vaihtoehtoiset polttoaineet onnettomuustilanteissa hanke, meriliikenteen HFO hanke (alkaa) Meriluonnonsuojelualueet ja näiden muodostamat verkostot (Uusina Ilmaston muutoksen vaikutuksia kokoava Factsheet hanke ja suojelualueiden vuorovaikutuksia selvittävä Connectivity -hanke, Toolbox hanke jatkuu) Ekosysteemilähestymistavan soveltaminen (ABNJ alueen ekosysteemilähestymistavan soveltamisesta kertova raportti valmistui) Tulokaslajit: ARIAS ohjelma jatkuu (luonnonsuojelutyöryhmän (CAFF) vetämänä, yhteistyössä PAME:n kanssa Arktisten avomerialueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä alkuperäiskansat (Kanadan vetämä MEMA hanke valmis, Meaningful Engagement of Indigenous Peoples and Communities in Marine Activities (MEMA); I & II raportit) Arktisten merialueiden pilaamisen torjunta, etenkin meriroskaantuminen ja vedenalainen melu, osana merenkulkua (Arktinen meriroskaselvitys on valmis ja toimenpideohjelman valmistelu alkaa, vedenalainen meluhanke alkaa), Marine Litter Regional Action Plan valmistelu alkaa syyskuussa 2019 SYKE:n merikeskuksen johtaja Paula Kankaanpää on todennäköisesti PAMEn seuraava pj. Rinteen hallitus laatii uuden arktisen politiikan strategian, joka ottaa huomioon pitkäjänteisesti Suomen tavoitteet alueella ja tarvittavat toimintaresurssit. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n akrtisen politiikan vahvistamisessa. Suomi tukee arktisissa yhteistyössä Arktisen neuvoston vahvistamista ja Arktisen talousneuvoston työn edistämistä. Kaiken toiminnan arktisella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen. Saamelaiskäräjät järjestivät valtion virkahenkilöille ja poliitikoille tilaisuuden perehtyä heidän toimintaan Jan Ekebom 12