Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Transkriptio

1 Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari Katariina Vainio-Mattila

2 OILECO-hanke Hanketta hallinnoi HY/Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö. Tieteellisenä neuvonantajana toimii HY/Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kalastusbiologian professori Sakari Kuikka. Viron osuudesta vastaavat yhteistyössä Tarton yliopiston Merentutkimusinstituutti sekä eläintieteen ja hydrobiologian laitos.

3 Hankkeen rahoitus Etelä-Suomen ja Viron Intereg IIIA ohjelma ( ) Yhteensä EAKR Kansallinen rahoitus Valtion rahoitus (Suomi) Kuntarahoitus (Suomi) Muu julk. rahoitus (Viro)

4 Yhteistyökumppanit Suomen ympäristökeskus (SYKE) Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu WWF

5 Hankealue

6 Öljykuljetukset Suomenlahdella lisääntyvät jatkuvasti ja öljyvahinkojen riski kasvaa. Kun öljyntorjunta- ja keräyskapasiteetti on rajallinen, joudutaan mahdollisen onnettomuuden tapahduttua tekemään vaikeitakin päätöksiä siitä, missä järjestyksessä eri luontokohteet ja lajit suojataan.

7 Total Helsinki Sköldvik Inkoo Kotka Hamina Vistino Gorki Vysotsk Primorsk St Petersburg Batareinaya Ust-Luga Lomonosov Sillamäe Aseri Kunda Vene-Balti Miiduranna Tallinn Öljykuljetukset Suomenlahdella vuosina ja arvioitu kehitys vuosina 2004 ja 2010 (Lähde:

8 OILECO-hankkeen tavoitteet Kerätä tietoa Suomenlahden luonto- ja virkistysarvoista Arvioida lajien altistumista ja herkkyyttä öljyvahingolle Tuottaa työkaluja öljyntorjunnassa tehtävien päätösten tueksi arvokkaiden kohteiden suojaamiseksi öljyvahingon tapahduttua Perustella ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mitoitusta luontoarvojen pohjalta

9 Hankkeen toiminnot ja tuotos Luontokohteet arvotetaan logiikan avulla, jossa huomioidaan: lajien uhanalaisuus, perinnöllinen sopeutuneisuus ja merkitys ekosysteemissä, direktiivilajit ja vastuulajit lajien altistuminen ja herkkyys öljylle sekä lajien ja populaatioiden uusiutumis- ja palautumiskyky lajien ja populaatioiden suojattavuus onnettomuustilanteessa kohteiden suojelutaso Luodaan digitaalinen karttaesitys luontoarvojen jakautumisesta Suomenlahdella Suomen ja Viron rannikoiden osalta. Kartalla alueiden suhteelliset arvot ilmaistaan värikoodeilla.

10 Yksinkertainen todennäköisyysmalli

11 Arvottamisen tausta-aineistot GIS-tietokannat SYKE:lta Uhanalaiset lajit (UHEX-rekisterin aineistot) Suomen vastuu- ja direktiivilajit Luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat Natura alueet IBA, FINIBA and Ramsar-alueet Arvokkaat kallio- ja maisema-alueet Seutukaavojen arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -maisemat Pohjavesialueet ja muut herkät alueet Museoviraston tietokannat Muinaismuistot ja hylyt

12 Haastattelut Lajien herkkyyttä öljylle, merkitystä ekosysteemissä sekä populaatioiden perinnöllistä sopeutuneisuutta selvitetään lähdeaineistosta sekä asiantuntijahaastatteluin Uhanalaisten lajien esiintymä- ja havaintotietojen täydennys paikallisesti uhanalaiset lajit UHEX-rekisteristä puuttuvat ryhmät Tiedot muista mahdollisista luontoarvoista ja tärkeistä virkistysalueista

13 Palautumiskyky Öljylle altistuneiden populaatioiden palautumispotentiaalin arviointi mallinnuksen avulla. Mallinnukset tehdään eri eliöryhmiä edustaville esimerkkilajeille: kasvit, selkärangattomat pohjaeläimet, kalat, linnut ja nisäkkäät Populaatio voi palautua eri keinoin: Lisääntymis- ja kasvunopeus Korvautuminen vaelluksen kautta muualta

14 Lajien suojattavuus (HY/VTT) Selvitetään eri öljyntorjuntamenetelmien (erityisesti puomitus) tehoa eri eliöryhmiin niiden luonnolliset käyttäytymispiirteet huomioiden.

15 Maksuhalukkuustutkimus (HY, Taloustieteen laitos) Kuinka paljon suomalaiset olisivat valmiit maksamaan mahdollisen öljyonnettomuuden varalta? Käytetään CV-menetelmää, jota sovellettu ns. aineettomien arvojen määrittämiseen. Kaksi skenaariota: Öljyonnettomuus aiheuttaisi ohimenevän haitan Suomenlahden virkistyskäytölle (veneily, virkistyskalastus, lintuharrastus, mökkeily jne.). Edellisen lisäksi Suomenlahden eliöihin kohdistuisi pitkäaikaisia ja/tai peruuttamattomia haitallisia vaikutuksia. Skenaarioiden avulla voidaan selvittää, pitävätkö suomalaiset tärkeämpänä suojelua virkistyskäytön vai ekosysteemin näkökulmasta.

16 Jatkosuunnitelmia Hankkeessa kehiteltäviä öljyntorjunnan kohdentamis-kriteerejä voidaan soveltaa laajemminkin Itämeren alueella Hankkeessa kertyvää tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää koulutushankkeissa Verkottuminen ja yhteistyö aihepiirin kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kanssa EU-tutkimushanke?