Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LTY Eriksson Lolan Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LTY Eriksson Lolan Asia EU; merenkulku; IMO; EU:n puolesta toimitettava ehdotus MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen muutokseksi, jolla päätetään Itämeren erityisaluetta koskevan sääntelyn voimaantulosta osalle tätä aluetta alusten käymäläjätevesipäästöjen osalta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio on valmistanut Komission työasiakirjan neuvostokäsittelyä varten. Työasiakirjan ehdotukset esiteltiin neuvoston merenkulkutyöryhmässä ja käsittely jatkuu työryhmässä Tavoitteena on lähettää IMOn pääsihteerille osoitettu asiakirja tai viimeistään Suomi katsoo, että esitetyt muutosehdotukset MARPOL-yleissopimuksen alusten käymäläjätevesipäästöjä koskevaan IV liitteeseen vastaavat sisällöltään päätöstä, joka tehtiin Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) toukokuussa 2015 ja Suomi voi siten hyväksyä asiakirjojen lähettämisen IMOlle. Ottaen huomioon, että neuvoston oikeuspalvelu on merenkulkutyöryhmän kokouksessa esittämässään kannassa katsonut asian kuuluvan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, Suomi katsoo, että tässä yhteydessä ei olisi syytä takertua toimivallanjakoa koskevaan kysymykseen, vaan tulisi pyrkiä siihen, että ehdotus voidaan toimittaa IMOon ajallaan. Suomi katsoo, että IMOn merellisen ympäristön suojelukomitean (MEPC) 69. kokoukselle toimitettava ehdotus MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen muuttamisesta sekä IMOn pääsihteerille toimitettava pyyntö kierrättää ehdotus etukäteen IMOn jäsenmailla tulisi ensisijaisesti toimittaa Itämeren EU-maiden nimissä. Suomi voi kuitenkin hyväksyä myös sen, että asiakirjat toimitettaisiin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission nimissä. Komission työasiakirjassa esittämä ehdotus, jonka mukaan komissio toimittaisi MEPCkomitean 69. kokoukselle tarkoitetun asiakirjan EU:n puolesta, voi aiheuttaa ongelmia erityisesti IMOssa, koska komissio on vain tarkkailijajäsen, eikä EU ole osapuolena MARPOL-yleissopimuksessa.

2 Pääasiallinen sisältö 2(6) Työasiakirjassa ehdotetaan, että komissio lähettäisi EU:n nimissä Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) esityksen Itämeren käymäläjätevesiä koskevan erityisalueen voimaantulosta siltä osin, kuin se koskee Itämeren aluetta EU:n Itämeren rantavaltioiden osalta. Esitys perustuu IMOssa vuonna 2011 tehtyyn päätökseen Itämeren nimeämisestä erityisalueeksi, johon ei saa päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä matkustajaaluksista. Esityksen mukaan sääntely tulisi voimaan uusien matkustaja-alusten osalta ja olemassa olevien matkustaja-alusten osalta Asiakirja tulee lähettää IMOlle viimeistään Komission työasiakirja sisältää lisäksi ehdotuksen EU-jäsenmaiden yhteiseksi kirjeeksi IMOn pääsihteerille. Kirjeessä pyydetään pääsihteeriä kierrättämään MARPOLyleissopimuksen IV liitteen edellä mainitun erityisalueen voimaantuloa koskevat muutokset kaikilla IMOn jäsenmailla siten, että ne voitaisiin hyväksyä IMOn merellisen ympäristön suojelukomitean (MEPC) 69. kokouksessa Kierrätys tulee hoitaa vähintään kuusi kuukautta ennen komitean kokousta. EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan osalta komissio katsoo, että asia kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan EU:n alusjätedirektiivin perusteella (2000/59/EY). Neuvoston oikeuspalvelu esitti kantansa suullisesti neuvoston merenkulkutyöryhmän kokouksessa , jossa valmistauduttiin IMOn MEPC-komitean 68. kokoukseen, ja katsoi, että asia vaikuttaa siinä laajuudessa alusjätedirektiiviin, että asiaa on pidettävä unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvana. Oikeuspalvelu korosti kuitenkin, että vain unionin tuomioistuin voi antaa lopullisen vastauksen kysymykseen. Alustavan työryhmäkäsittelyn perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että ehdotus tultaisiin lähettämään IMOn MEPC-komitealle EU-jäsenmaiden ja Euroopan komission yhteisenä asiakirjana. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 17(1) artikla SEUT 221 artikla SEUT 218(9) artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-liikennejaoston kirjallinen menettely EU-ympäristöjaoston kirjallinen menettely Suomen Varustamot ry. on esittänyt huolestuneisuuden toimivallan jakoa koskevasta kysymyksestä. - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

3 Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. Pääosa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen IV liitteen määräyksistä koskee näitä asioita ja kuuluu siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain 18 :n 10 kohdan mukaan maakunnalla on kuitenkin lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistyskäyttöä ja vesioikeutta. Liite IV sisältää määräyksiä satamien vastaanottolaitteista, joiden on katsottava koskevan luonnon- ja ympäristönsuojeluun kuuluvia asioita, minkä vuoksi ne kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakunnanhallitus on esittänyt ympäristöministeriölle toimittamassaan lausunnossa esittänyt kantanaan, että tulisi pitää kiinni, erityisesti olemassa olevien alusten osalta, IMO:n alkuperäisestä aikataulusta, jonka mukaan säännökset koskisivat uusia laivoja vuodesta 2016 ja vuodesta 2018 olemassa olevia laivoja. Taloudelliset vaikutukset 3(6) Säännökset koskevat käytännössä ulkomaisia risteilyaluksia, koska Suomesta säännöllisesti liikennöivät automatkustajalaivat ovat jo pitkään jättäneet käymäläjätevetensä satamiin (Viking Line, Tallink). Uudet määräykset eivät aiheuta muutoksia viimeksi mainittujen varustamojen toimintaan. Määräykset varmistaisivat osaltaan tasavertaiset kilpailunedellytykset kotimaisen risteilytoiminnan ja ulkomaisten risteilyvarustamojen välillä. Ulkomaisten risteilijöiden koko on viime vuosina ollut kasvusuunnassa Itämerellä ja ne voivat kuljettaa jopa matkustajaa ja miehistön jäsentä, eli yhteensä pienen kunnan verran ihmisiä. Käsittelemättömän käymäläjäteveden päästäminen suoraan mereen ei olisi enää vaihtoehto uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen. Noin 80 prosenttia kaikista ulkomaisista risteilyaluksista käy vain Pietarissa, Tallinnassa, Helsingissä, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Suomessa Helsinki, Turku, Maarianhamina, Kotka ja Kemi ovat satamia, joissa risteilyalukset käyvät. Isot kansainvälisten risteilyvarustamojen alukset käyvät tosin lähinnä vain Helsingissä. Suomessa katsotaan, että vastaanottokyky on riittävä näissä satamissa eikä kustannuksia siten synny vastaanottokapasiteetin rakentamisesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät IMO hyväksyi vuonna 2011 Itämeren erityisalueeksi, jolla ei saa päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen (MARPOL-yleissopimuksen IV liitteen muutos). Toimenpide vähentää merenkulusta aiheutuvaa ravinnerasitetta Itämereen. Laivoilla on kaksi mahdollisuutta täyttää uudet vaatimukset: joko jättää jätteet satamiin tai asentaa käsittelylaitteet laivaan, joilla voi poistaa typpeä ja fosforia sovittujen määräysten mukaisesti ennen vesien päästämistä mereen. Vuonna 2011 tehdyn päätöksen mukaan Itämeren erityisalue tulee voimaan sen jälkeen, kun Itämeren maat ovat ilmoittaneet IMOlle, että alueella on riittävät vastaanottolaitteet matkustajalaivojen tarpeisiin. Itämeren maat käsittelivät IMOlle lähetettävää ilmoitusta HELCOMin vuosikokouksessa maaliskuussa Venäjä katsoi, että ilmoituksen lähettäminen oli ennenaikaista. Itämeren EU-maat lähettivät tämän jälkeen ilmoituksen riittävästä

4 4(6) vastaanottokapasiteetista IMOn MEPC-komitean 68. kokoukselle, joka pidettiin IMO päätti, että ilmoitus on riittävä ja hyväksyi ehdotetut päivämäärät, joiden mukaan vaatimukset tulisivat voimaan uusien matkustaja-alusten osalta ja olemassa olevien matkustaja-alusten osalta Komitea katsoi kuitenkin, että päätöksen kohteena oleva alue tulee määritellä oikeudellisesti ja tämän vuoksi tulee tehdä muutos MARPOL-yleissopimuksen IV liitteeseen, ennen kuin asia voidaan lopullisesti hyväksyä. Osittaista voimaantuloa koskeva ehdotus IMOlle on nyt EU:n käsittelyssä. Ympäristöministeriö koordinoi Suomen kantaa HELCOMin vuosikokoukseen yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Ympäristöministeriö edustaa Suomea HELCOMissa ja vastaa HELCOMissa päätettävien asioiden koordinaatiosta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Suomen koordinoitu kanta asiassa HELCOMin vuosikokoukseen oli: Suomi pitää tärkeänä, että toimenpiteisiin ryhdytään kaikilla sektoreilla Itämeren hyvän tilan palauttamiseksi. Suomi on sitoutunut Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren toimintaohjelmassa (Baltic Sea Action Plan) typpi- ja fosforikuormituksen vähentämiseen ja Itämeren hyvän tilan palauttamiseen vuoteen 2021 mennessä sekä EU:n meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) toimeenpanossa Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Suomi tuo esille Ahvenenmaan maakuntahallituksen pyynnöstä heidän kantansa: maakuntahallitus katsoo, että tulisi pitää kiinni, erityisesti olemassa olevien alusten osalta, alkuperäisestä aikataulusta, jonka mukaan säännökset koskisivat vuonna 2016 ja sen jälkeen rakennettuja laivoja ja vuodesta 2018 olemassa olevia laivoja. Suomi katsoo, että se on valmis notifioinnin tekemiseen IMO:lle, koska ne satamat, jotka Suomessa on listattu matkustajasatamiksi, kykenevät vastaanottamaan käymäläjätteet. Suomi katsoo Itämeren tehokkaan suojelun kannalta, että tulisi pyrkiä kaikkien HELCOM- maiden yhteiseen ilmoitukseen IMO:lle ja toivoo, että maat olisit valmiit lähettämään notifioinnin IMO:lle mahdollisimman pian. Suomi kannattaa alkuperäisen aikataulun mukaista säännösten voimaantuloa, mutta katsoo, että kompromissin nimissä se on valmis poikkeamaan alkuperäisestä aikataulusta ja hyväksymään uuden voimaantulolle ehdotetun aikataulun, jonka mukaan säännökset koskisivat vuonna 2019 ja sen jälkeen rakennettavia laivoja ja olemassa olevia laivoja vuodesta 2021lähtien. Ottaen huomioon, että Saksa ja Puola ovat esittäneet soveltamisen voimaantulon lykkäystä, Suomi katsoo, että notifiointi IMO:lle voitaisiin tehdä myös myöhemmin, viimeistään 2017, joka loisi paremmat edellytykset yhteisen ilmoituksen toimittamiselle. Mikäli yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästä yhteisestä notifioinnista tai notifioinnin myöhentämisestä vuoteen 2016/2017, ja muut Itämeren rantavaltiot, Venäjää lukuun ottamatta, ovat valmiit notifioinnin tekemiseen IMO:lle nyt, voi myös Suomi lähteä mukaan notifiointiin. Tätä ennen tulisi kuitenkin varmistaa, että yksimielisyys ei ole mahdollista, eikä prosessilla vaaranneta mahdollisuutta päästä yksimielisyyteen muissa keskeisissä merensuojelun kysymyksissä. Suomi on prosessin aikana käynyt keskusteluja Venäjän kanssa ja informoinut, että päätavoitteemme on, että kaikki Itämeren maat olisivat mukana.

5 Suomi on myös ollut yhteydessä risteilyvarustamojen kansainvälisen yhdistykseen (CLIA) ja korostanut vuoropuhelun merkitystä hyvien käytäntöjen luomiseksi. Tarkoituksena on edelleen vahvistaa vuoropuhelua CLIAn ja risteilyvarustamojen edustajien sekä kansallisten toimijoiden kesken. 5(6) Asiakirjat COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT For the Council Shipping Working party: IMO - Joint EU submission concerning draft amendments to MARPOL Annex IV to set effective dates for part of the Baltic Sea Special Area under MARPOL Annex IV (SWD(2015) 173 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Lolan Eriksson, hallitusneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, Eeva-Liisa Poutanen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi merenkulku, ympäristönsuojelu LVM, YM ALR, EUE, LIIK, MMM, PLM, SM, TEM, TRAFI, UM, VM, VNK