Ajankohtaista kansainvälisissä meriasioissa. Maria Laamanen Ympäristöministeriö Vaikuta vesiin päivät , Vaasa

Transkriptio

1 Ajankohtaista kansainvälisissä meriasioissa Maria Laamanen Ympäristöministeriö Vaikuta vesiin päivät , Vaasa

2 Maria Laaamanen, YM 2

3 HELCOM puheenjohtajakauden prioriteetit 1. HELCOM Baltic Sea Action Planin uudistaminen puheenjohtajakauden suurin haaste ja työkokonaisuus omista tavoitteista huolehtiminen: BSAP:n kunnianhimoisuudesta ei tingitä 2. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ravinteiden kierrätys Itämeren alueen ravinteidenkierrätysstrategian luominen Kuomitusvähennystavoitteiden järjestelmän toiminnallistaminen 3. Itämeren ja ilmastonmuutoksen välisten yhteyksien voimistaminen Tietoperustan parantaminen ja toimenpiteet HELCOM:n tavoitteiden ja suositusten sopeuttamisen käynnistäminen 4. Kestävän kehityksen Agenda2030- ja HELCOM-työn synergian lisääminen Kuva: Maria Laamanen Maria Laaamanen, YM 3

4 Kansallisen meripolitiikan kehittäminen LUONNOS Valtioneuvoston kanslia/itämeri ja meripolitiikan ohjausryhmä 4

5 YK:n ympäristöohjelman johtaja Erik Solheim: Let there be no doubt: we are on edge of a plastic calamity. Maria Laaamanen, YM 5

6 Merten roskaantumisen ja muoviongelman globaali hallinta on fragmentoitunut Maria Laaamanen, YM 6

7 Aluemerien toimintaohjelmat roskaantumisen vähentämiseksi Maria Laaamanen, YM 7

8 Globaali muovisopimus? Lähtökohtana ovat YK:n kolmen ympäristökokouksen päätelmät merten roskaantumista ja muoveja koskien Merten roskaantumista, roskien lähteitä ja globaalin hallinnon puutteita tarkastelevat YK-raportit UNEA-3 asetti hallitusten välisen asiantuntijaryhmän valmistelemaan esitystä muovien globaalihallinnon parantamiseksi. Lähtökohtana on kolme eri vaihtoehtoa: 1) Status quo 2) Nykyinen hallinto vahvistettuna ja paremmin koordinoituna 3) Uusi hallintoarkkitehtuuri, jopa kokonaan uusi muovisopimus Kuva: Maria Laamanen Maria Laaamanen, YM 8

9 Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) rajaa merialueet juridisesti: 1) valtioiden aluemeriin 2) valtioiden talousvyöhykkeisiin 3) valtioiden mannerjalusta-alueisiin 4) aavaan mereen 5) syvänmerenpohjaan Kuva: Maria Laamanen - Kaksi viimeiseksi mainittua (4+5) ovat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisia alueita. - UNCLOS velvoittaa valtioita yleisellä tasolla suojelemaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisia luonnonvaroja, mutta suojelusta ei ole toistaiseksi annettu tarkempaa sääntelyä YK:ssa alkoivat hallitustenväliset neuvottelut näiden luonnonvarojen suojelua koskevasta täytäntöönpanosopimuksesta. - Sopimusprosessi tunnetaan lyhenteellä BBNJ = Biodiversity Beyond National Jurisdiction - Sopimusneuvotteluille on varattu aikaa kaksi vuotta, EU on sopimuksen voimakkaimpia edistäjiä, Suomi osallistuu osana EU:ta. Sara Viljanen, YM

10 BBNJ-neuvottelut ja Suomen tavoitteita BBNJ-sopimus on tarkoitus rakentaa neljän osa-alueen ympärille: 1) merellisten suojelualueiden perustaminen aavalle merelle 2) merten geenivarojen sääntely 3) ympäristövaikutusten arviointi merellisissä toiminnoissa 4) valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirto Sopimusneuvottelujen haasteita: Toimivaltakysymykset suhteessa olemassa oleviin alueellisiin merikonventioihin / sektorikohtaisiin sopimuksiin (etenkin kalastus ja merenkulku). Maantieteellinen rajaus erityisesti silloin, kun puhutaan sellaisista aavaan mereen vaikuttavista toiminnoista, jotka tapahtuvat kansallisen lainkäyttövallan sisäpuolisilla alueilla. Kysymys nk. läheisten rantavaltioiden mahdollisista erityisoikeuksista, esim. ristiriidat jatkettujen mannerjalusta-alueiden ja niiden yläpuolisen vesimassan suojelun välillä. Lyhyesti Suomen lähestymistavoista ja tavoitteista: Sopimuksella tulee pystyä tehokkaasti suojelemaan niitä merialueita, joilla ei ole toimivia alueellisia merikonventioita, esim. keskinen Jäämeri. Sopimus ei saa suosia mitään valtioita (esim. läheiset rantavaltiot ) vaan tulee kunnioittaa UNCLOS:n mukaisia kaikkien valtioiden yhtäläisiä aavan meren oikeuksia. Sara Viljanen, YM 10

11 Merenkulun ympäristösääntelyn eteneminen IMO:ssa SECA: - 0,1% rikkiraja voimassa Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja Pohjois-Amerikan mantereen merialueilla - globaali 0,5% rikkiraja voimaan 2020 (nyt 3,5%) - IMO avannut neuvottelut raskaan polttoöljyn käytön kiellosta polttoaineena arktisilla merialueilla NECA: - Itämeri nimettiin NECA-alueeksi Erityisalueella laivojen pitää vähentää typenoksidipäästöjä 80 prosenttia verrattuna 2016 tasoon. - NECA-sääntely tulee koskemaan jälkeen rakennettavia uusia laivoja niiden purjehtiessa Itämerellä ja Pohjanmerellä, sekä muilla NECA-alueilla. Risteilyalusten käsittelemättömien jätevesien päästökielto Itämereen ja Pohjanmereen: - uudet laivat nykyiset laivat erityisalueen ulkopuolelta suoraan Pietariin purjehtivat laivat Nyt neuvottelujen alla IMO:ssa erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen. Huhtikuussa hyväksytyn alustavan strategian tavoite on vähentää päästöjä 50%:lla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä. IMO:ssa roskaantumisen ml. verkot vähentämisen, vedenalaisen melun ja Polaarikoodin toimeenpanon edistämisen. Lisäksi EU:ssa on meneillään alusjätedirektiivin uusiminen. Kuva: Maria Laamanen Kristiina Isokallio, YM 11

12 Arktisen neuvoston meriympäristön suojelutyö Suomi on Arktisen Neuvoston puheenjohtaja Ympäristön suojelu on yksi prioriteettiteema. Suomi nojaa omassa työssään kansalliseen arktiseen strategiaan joka päivitettiin hallituskauden alussa. Päävastuu Suomen arktisesta työstä on ulkoministeriöllä, mutta ympäristöasioissa työtä vetää YM, jonka lisäksi työhön osallistuu asiantuntijoita eri organisaatioista. Arktisen neuvoston työryhmä PAME:n (Protection of Arctic Marine Environment) pääteemat ovat: meriliikenne, merten roskaantuminen, meriluonnonsuojelu, merten kestävä käyttö, ekosysteemilähestymistavan soveltaminen ja meriliikenteen valvonta. Arktisessa neuvostossa käynnistettiin vuonna 2015 arktisen meriyhteistyön tulevaisuuden ja kehitystarpeiden tarkastelu. Työryhmässä hahmoteltiin aluksi jopa aluemerikonvention kaltaisen yhteistyöelimen perustamista Jäämerelle, mutta aloite ei saanut riittävää tukea. Tällä hetkellä keskusteluissa on arktisen neuvoston sisällä tapahtuva meriasioiden vahvistaminen siten, että neuvoston virkamieskomitean tueksi nimettäisiin pysyvä meriasiantuntijajoukko. Aihetta koskevat keskustelut on tarkoitus saada päätökseen alkuvuodesta Kuvan data: Jan Ekebom, Sara Viljanen, YM 12

13 YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) Heinäkuussa 2018 Montrealissa pidettiin CBD:n tieteellis-tekninen kokous, jossa käsiteltiin merija rannikkoaihealueen alla seuraavia teemoja: Ekologisesti tai biologisesti merkittävien merialueiden (EBSA) nimeäminen. Itämerta koskeneen työpajan raportti hyväksyttiin toimitettavaksi COP 14:n päätettäväksi 11/2018 (kuva). EBSA prosessien kuvaukseen liittyvät asiat olivat eniten hankauksia aiheuttanut teema, jonka käsittelyä jatketaan COP 14:ssa. Muita helpompia käsittelyssä olleita aiheita: Merten roskaantuminen, vedenalainen melu, kalastus ja Aichi 6 tavoitteen saavuttaminen 2020 mennessä, kylmien syvien vesien monimuotoisuuden suojelu, merialuesuunnittelu ja suojelualueet. Penina Blankett, YM 13

14 Kansainvälisen valaanpyyntikomission 67. kokous syyskuussa 2018 Kolme keskeisintä asiaa päätettävänä: Alkuperäiskansojen pyyntikiintiöt vuosille Etelä-Atlantin valaidensuojelualueen perustaminen Japanin ehdotus valaanpyynnin aloittamiseksi tiettyjen kestävällä tasolla olevien valaskantojen osalta Kuva: Tiina Tihlman Penina Blankett, YM 14

15 Lisäksi valtamerillä ajankohtaista juuri nyt on: 2018 Our Ocean konferenssi 10/2018 Agenda2030 SDG14 toimeenpano etenee UNESCO:n merentutkimuksen vuosikymmenen suunnittelu Globaali merten tilanarviointi, nk. Regular Process on käynnistynyt aluetyöpajoilla. Kuva: Maria Laamanen 15

16 Kuva: Maria Laamanen