Syksyn työllisyysraportti

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Syksyn työllisyysraportti 761/14/07/00/2014 KH 459 Valmistelija: Työllisyyspäällikkö Lauri Skantsi, p Työllisyystilanne, aktivointiaste ja työmarkkinatuen kuntaosuus Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut ja kasvaa edel leen valtakunnallisesti. Ennusteiden mukaan työttömyyden yleinen kehitys ei käänny, vaan työttömyys pitkittyy ja vaikeimmin työl listy vien joukko lisääntyy ja kumuloituu. Pohjanmaan Ely-keskuksen hei nä kuun 2014 työllisyyskatsauksen mukaan Kokkolan työt tö myysas te oli 11,9%, kasvua oli tapahtunut vuodessa 12,7%. Koko maan työt tö myys as te oli 13,4% ja kasvua oli tapahtunut 10%. Pit kä ai kaistyöt tö myy den lisääntyessä myös aktivointiasteessa on tapahtunut las kua monilla paikkakunnilla, niin myös Kokkolassa. Pit kä ai kais työttö mien aktivointiaste on ollut Kokkolassa vuoden 2014 aikana kes kimää rin 40,4%, viime vuoden keskiarvon ollessa 43,3%,.(Kelasto, työ mark ki na tu ki seu ran ta). Koko maan aktivointiasteen keskiarvo on ol lut tänä vuonna 30,8%, joten Kokkolassa ollaan kuitenkin reilusti sen yläpuolella. Työmarkkinatukiseurannan mukaan kaupunki oli mak sa nut työmarkkinatukia mennessä yhteensä eu roa (Kelasto, työmarkkinatukiseuranta). Maksut ovat nousussa, sil lä viime vuonna työmarkkinatukia maksettiin koko vuoden aikana euroa. Tällä hetkellä kaupungin maksulistalla on 371 yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavaa, joi den työmarkkinatuesta kaupunki maksaa puolet. Esitetty työ mark ki na tuki uu dis tus tuo kaupungin maksulistoille ensi vuonna toista sataa hen ki löä lisää, kun 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perus teel la saaneet päätyvät listalle. Esityksen mukaan kunnat mak savat ensi vuoden alusta puolet päivää työttömyyden pe rusteel la työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta ja 70% 1000 päi vää tai yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työ mark ki na tues ta. Näin ollen kuntien työmarkkinamaksut tulevat kas va maan huomattavasti ensi vuonna. Seuraavassa luvussa on selostettu työllisyyden hoitoon liittyvät tärkeim mät toiminnot tänä vuonna. Toiminnasta pääpiirteittäin Kuntouttava työtoiminta ja Kokkotyö-säätiö Työttömyysasteen noususta ja aktivointiasteen laskusta huolimatta

2 työl li syys asiois sa on tapahtunut positiivistakin kehitystä, sillä kun toutta van työtoiminnan työtoimintapäivät ovat olleet selvästi nou sus sa. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuva kaupungin tarjoama palve lu, johon ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta. Kun tout ta van työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan voimavarojen löy tä mi nen, käyttöönotto ja vahvistaminen sekä työ- ja toimintakyvyn li sään ty minen. Asiakasta kannustetaan jatkamaan työelämään, opis ke luun tai muuhun elämänhallintaa tukevaan ratkaisuun. Tar koi tuk se na on parantaa asiakkaan työllistymisvalmiuksia, hyvinvointia ja elä män hallin taa. Kuntouttava työtoiminta onkin usein hyvä ratkaisu mo nen pitkäaikaistyöttömän kohdalla. Työtoiminta tapahtuu kaupungin omissa yksiköissä, Kok ko työ-säätiöl lä sekä eri yhdistyksissä. Ryhmämuotoista kuntouttavaa työ toimin taa on toteutettu Ykspihlajan pienkiinteistöyhdistyksessä, Keski-Poh jan maan käsi- ja taideteollisuus ry:ssä, Kokkolan päi vä kes kukses sa ja SPR-kirppiksellä. Viime vuonna kuntouttavaan työ toi mintaan osallistui yhteensä 288 eri henkilöä. Tänä vuonna siinä on ol lut mukana jo 265 henkilöä ( ), joten viime vuoden mää rä tulee ylittymään. Yhdistyksissä kuntouttavan työtoiminnan päi vis sä on tapahtunut n. 500 päivää kasvua, samoin Kok ko työ-sää tiöl lä. Tammi-kesäkuussa oli säätiöllä ollut erilaisilla toiminta- ja val mennus jak soil la yhteensä 361 kokkolalaista henkilöä (koko viime vuon na 414). Erityisesti kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat säätiöllä nousseet, heidän osuus oli 94 henkilöä kesäkuun lop puun mennessä (koko viime vuonna 99). Kaupunki työllistäjänä Sen sijaan kaupungin rooli työttömien työllistäjänä on tänä vuonna heikentynyt lomautuksista joh tuen ja tällä on myös vaikutuksensa kaupungin työttömyys- ja ak ti voin ti as tee seen. Tänä vuonna palkkatuetussa työssä on elokuun lop puun mennessä ollut 41 eri henkilöä, joista yhdeksän työsuhdetta on alkanut tänä vuonna. Näistä 12 on ollut velvoitetyössä. Hei nä kuun lopussa kaupungilla oli enää 15 palkkatuella työllistettyä ja heis tä viisi velvoitetyöllistettyä. Heinäkuun loppuun mennessä palk ka tu kia oli maksettu kaupungille euroa, ja tämä summa ei enää vuoden loppuun mennessä merkittävästi nouse. Viime vuonna palk ka tu kia maksettiin kaupungille euroa ja palkkatuella työs ken te li 94 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan määrät ovat py sy neet jotakuinkin samoina. Kuntakokeilu Kanava hanke Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Kanava -hanke toimii ajalla Hanketta ra hoit taa Pohjanmaan Ely-Keskus 75 %, Kokkolan kaupungin kun ta ra ha osuus on 25 %,

3 /vuosi. Vuonna 2012 Kokkolan kau pun gin maksama kuntarahaosuus oli ,35 ja vuonna ,49. Hankkeen on aloittanut 234 henkilöä, keski-iän ollessa 45 vuotta. Asiakkaista 53 henkilöä on yli 55-vuotiaita, ja vuotiaita nuoria 18 henkilöä. Hankkeen asiak kais ta, 70 %, on kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden mak su lis tal la olevia henkilöitä. Loput 30 % ovat saaneet yli 500 päi vää työttömyysetuutta, ja ovat täten myös pitkäaikaistyöttömiä hen ki löi tä tilanteen mukaisesti yli 50 % hankkeen asiakkaista on ko. päivänä eri palveluiden pii ris sä, pois työmarkkinatuen kuntaosuuden maksulistalta. 19 hen ki löä kuntakokeilun asiakkaista on tällä hetkellä työsuhteessa ja 24 hen ki löä on koulutuspalveluissa (omaehtoinen koulutus, työ voi ma kou lu tus, räätälöity koulutus ym.), 38 henkilöä on työllistymistä edis tä vis sä palveluissa (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta). Asiakkaista 20 henkilöä on työvoiman ulkopuolella (mm. sairausloma). Hank keen aikana 190 asiakasta on työllistynyt, osallistunut erilaisiin te-hal lin non palveluihin ja/tai kuntouttavaan työtoimintaan (osa useam paan palveluun). Erilaisia jaksoja asiakkaille on puolestaan teh ty noin 400, mikä kertoo sen, että sopimuksia on jatkettu. Työ mark ki na tuen kuntaosuuden säästöjä on tullut tähän mennessä yli Tämä verrattuna kuntakokeilun käyttämään kun ta ra hoi tuk seen, osoittaa hankkeen toiminnan olevan tuloksellista. Hankkeen ostopalveluna hankittua lääkäripalvelua (2 pv/kk) on käytetty jäljellä olevan työ- ja toi min ta ky vyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi sekä elä ke sel vit te lyi hin. Osalle asiakkaista lääkäripalvelu on todettu vält tä mät tö mäk si oikeanlaisten työllistymis- ja kuntoutustoimenpiteiden suun nit te lua varten. Jo nyt on nähtävissä, että tarve lääkäripalvelulle on ilmeinen ja vuodelle 2015 on tarkoituksena lisätä lääkärin vas taan ot to päi viä kolmeen päivään kuukaudessa. Kuntakokeilun pal ve lu on käytössä myös kohderyhmään kuuluville asiakkaille työvoiman pal ve lu kes kukses sa. Työ- ja toimintakykyä on arvioitu myös os to pal ve lu na hankitulla psykologipalvelulla, jotka puolestaan täy den tä vät lääkäripalvelua. Työkyvyttömyyseläke tuo asiakkaalle, jonka työ- ja toimintakyky ei riitä tämän päivän työmarkkinoilla, pysyvän rat kai sun ja lisäksi kaupungille säästöjä työmarkkinatuen maksulistan kun taosuu teen. Hankkeessa tehdään myös muuta työllisyyden kehittämistyötä. Kuntakokeilu yhdessä kau pun gin työllisyyspalveluiden ja esimiesten kanssa toteuttaa kau pun gin palkkatuetun työllistämisen kehittämistä. Kuntakokeilu koordinoi alu eel la välityömarkkinoiden toimijaryhmää, jonka tavoitteena on kes kus tel la alueen välityömarkkinoiden työllistämisestä sekä jat ko työl lis tä mi seen liittyvistä

4 kehittämishaasteista ja -tarpeista. Tämän vuo den ajan kuntakokeilukunnissa on käynnissä välityömarkkinoille suun nat tu palkkiokokeilu, johon myös Kokkola hakeutui. Kokeilussa vä li työmark ki na toi mi ja voi saada bonusrahaa etsiessään jat ko työ pai kan palveluksessaan olevalle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle. Kuntakokeilussa on kehitetty kohderyhmän tarpeet huomioivaa työnantajayhteistyötä. Ke vääl lä 2014 toteutettiin yhteensä 16 työnantajakäyntiä eri toimialoille Kun ta ko kei lu Kanava Kentällä -teemalla, joihin kaikilla Kokkolan alu een työnhakijoilla oli mahdollisuus osallistua. Kevään käynneille osal lis tui yhteensä 354 työnhakijaa. Toimintaa on jatkettu syksyllä 2014, mukana on yhteensä 13 yritystyönantajaa, talous- ja vel ka neu vo jan palvelut sekä aikuiskoulutusmahdollisuudet. Lisäksi kun ta ko kei lu järjestää erilaisia työllisyystapahtumia alueella mm. Työtön Tai ta ja rekrytointitapahtuma ja Futuurifoorumi. Yhteenvetona työllisyyden hoitoon liittyvästä toiminnasta voidaan sanoa, että Kokkolassa teh dään paljon aktiivista, laadukasta ja moniammatillista työtä työt tö myy den vähentämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pit kä ai kais työt tö miä on saatu aktivoitua entistä enemmän erityisesti kun tout ta van työtoiminnan kautta. Tämä ei kuitenkaan näy edellisen lu vun työttömyys- ja aktivointiastetilastoissa. Yleinen talous- ja työl li syys ti lan ne kun vaikuttaa kaikista eniten juuri pitkään työttöminä ol lei siin, joiden työttömyys on kasvanut enemmän kuin on pystytty ak ti voi maan. Työllisyysmäärärahojen käyttö Työllisyysmäärärahojen käyttö, (elokuun toteutumaraportti ) Arvio Menot toteutuma Tulot toteutuma Kokkotyö-säätiö ,00 (71%) Velvoitetyöllist ,47 (81,3%) ,33 Ympäristöhank ,69 (136,4%) , 59 Kuntouttava työt ,00 (54,5%) ,93 Työllisyys ja aktivointi ,00 (36,2%) Työttömien yhdistys ,00 (30,8%) Toimialat työllistäminen ,68 (120,8%) ,09 Kuntakokeilu x Menot (58,9%)

5 Tulot ,94 (29,1%) Toimintakate (83,0%) x=kuntakokeilu Kanava hankkeeseen kaupunki varaa vuosittain euron oma ra hoi tus osuu den (KH ). Valtio maksaa vuodessa 75% hankkeen toteutuneista kustannuksista. Em. taulukkoon ei ole las ket tu Kuntakokeilun toimintakuluja eikä toimintatuloja, koska valtion osuu det tulevat jälkikäteen ja hankkeen kustannusrakenne poikkeaa muis ta. Kuntakokeilun menot ovat elokuun toteutuman mukaan ,23 euroa, mutta valtion osuuksia on maksettu tähän mennessä vas ta ,12 euroa. Määrärahaksi oli vuodelle 2014 osoitettu kaupunginhallituksen käyttösuunnitelmassa (KH ) toimintakuluihin euroa, toimintatuloihin ja netoksi euroa. Vuoden 2013 toteutuma oli toi min ta ku luis sa euroa, toimintatuloissa euroa ja netto euroa. Työllistämismäärärahat ovat nettositovia. Vuonna 2014 pitäisi päästä siis lähes euroa pienempään net to to teu tu maan kuin edellisenä vuonna. Tämä on mahdoton yhtälö, koska työt ja vastuut työllisyyspalveluissa eivät ole vähentyneet. Lisäksi toi min ta tu lot ovat pienentyneet lomautuksista johtuen menetettyjen palk ka tu kien muodossa. Tänä vuonna pystytään alittamaan viime vuoden toimintakulut, mutta ei päästä tälle vuodelle ase tet tuun nettotavoitteeseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi edel lis vuo des ta pitäisi karsia toimintakuluja niin paljon, että suuri osa vai keas sa työmarkkina-asemassa olevien kaupunkilaisten auttamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi järjestettävistä palveluista olisi ajet ta va kokonaan alas. Tällä olisi ikävät seuraukset hyvin monille pit kä ai kais työt tö mil le, joiden syrjäytyminen kasvaisi ja toimeentulo hei ken tyi si. Työttömyyden mukanaan tuomilla ongelmilla on taipumus ker taan tua ajan kanssa ja ne heijastuvat myös työttömän lähipiiriin. Kaupungin taloudessa tämä näkyisi lähivuosina ennen kaikkea kohonneina työ mark ki na tu ki mak sui na, mutta myös kasvaneina sosiaali- ja terveyspuolen me noi na, jotka tulisivat olemaan huomattavasti suuremmat kuin työl li syys mää rä ra hoi hin saatu säästö. Esimerkiksi kuntouttavassa työ toi min nas sa on aktivoitu tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 265 hen ki löä. Jos ajatellaan, että tällainen määrä henkilöitä olisi pas sii vi si na ja kaupungin työmarkkinatukimaksulistalla, tulisi heistä kaupungille n. 1,1 miljoonan lasku vuodessa pelkästään työmarkkinatukimaksuissa. Ensi vuodelle suunnitellulla työmarkkinatukiuudistuksella tämä lasku kasvaisi huomattavasti isommaksi. Uudistus johtaa siihen, että kuntien on kannattavampaa satsata työllisyyden hoitoon ja palveluihin kuin työmarkkinatukimaksuihin.

6 Kaupunginjohtaja Käsittely Kaupunginhallitus päättää merkitä työllisyysraportin tiedoksi. Jäsen Kemppainen esitti, että asia merkitään tiedoksi sekä tämän työllisyysraportin ja valmistelun pohjalta kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle euron lisämäärärahaa työllisyysasioiden hoitamiseksi. Esitys raukesi kannattamattomana. Kemppainen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Liite A 459 Eriävä mielipide Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösesityksen.