Työllisyysraportti 2014

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Työllisyysraportti /14/07/00/2015 KH 391 Valmistelija: työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala Johdanto Kaupungin työllisyyspalvelut kuuluvat kaupungin keskusviraston palve lui hin. Työllisyyspalveluissa työskentelee tällä hetkellä työl li syyspääl lik kö ja työllisyyssihteeri. Työllisyysmäärärahat kuuluvat kau pungin hal li tuk sen käyttövaraukseen. Ne on tarkoitettu käytettäväksi työlli syys- ja aktivointitoimien järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen vai keas sa työmarkkina-asemassa olevien kokkolalaisten aut ta mi seksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Työllisyyspalveluihin sisältyy palkkatuella työllistäminen, kuntouttava työ toi min ta, velvoitetyöllistäminen, ostopalvelut ja hankkeet sekä niis tä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Työllisyyspalvelut te kevät tiivistä yhteistyötä monialaisessa toimijaverkostossa. Toiminnan aja tuk se na on aktiivisella työllisyydenhoidolla lisätä kaupungin elinvoi maa ja kilpailukykyä, parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia, elämän laa tua terveyttä ja aktiivisuutta. Toiminnan kohderyhmänä ovat eri tyi ses ti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Työllisyystilanne, aktivointiaste ja työmarkkinatuen kuntaosuus Talousarviossa esitettyjä keskeisiä tavoitteita mitataan toiminnan mit ta reil la, jotka ovat työttömyysaste, aktivointiaste ja toteutuneet kun tout ta van työtoimintapäivät. Taulukossa 1 on esitetty Kelaston ja Ely -keskuksen tilastolukuja, jotka kertovat työllisyystilanteen ja aktivointiasteen kehityksestä vuoden 2014 aikana. Taulukko 1. Työllisyystilastoja 2014, Kokkola 2013 / / 12 Työttömyysaste 10,4 % 12,0 % Osuus kaikista työttömistä: Työttömät naiset 43,6 % 44,0 % Alle 25-vuotiaat 17,2 % 19,3 % Yli 50-vuotiaat 32,6 % 30,7 % Yli vuoden työttömät 20,2 % 19,2 % 2013 (ka) 2014 (ka) Aktivointiaste yhteensä 40,4 % 36,4 %

2 Alle 500 päivää 38,3 % 34,1 % Yli 500 päivää 43,3 % 39,4 % Kuntouttavan työtoimintapäivät Työttömyysaste on noussut Kokkolassa vuoden aikana. Työt tö myysas te on kuitenkin edelleen matalampi kuin koko maassa kes ki mää rin (13,9 %), mutta työttömyyden kasvu on ollut Kokkolassa no peam paa kuin koko maassa. Eniten työttömyyden kasvua on ta pah tu nut alle 25-vuotiaiden osuudessa kokonaistyöttömyydestä. Ak ti voin ti as teen laskua on tapahtunut sekä yli että alle 500 päivää työ mark ki na tuel la olleiden ryhmissä. Sen sijaan kuntouttavan työ toi min nan toteutuneita työtoimintapäiviä pystyttiin järjestämään päi vää, mikä on 1572 päivää enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 2. Työmarkkinatukiseuranta, Kaupungin osarahoittama työmark ki na tu ki Kunnan Vuosi Maksetut etuudet, Korvatut päivät osuus, Tästä huolimatta työttömyys on noussut ja aktivointiaste laskenut. Työt tö myys on näin ollen kasvanut nopeammin kuin ak ti voin ti toi menpi tei tä on pystytty järjestämään. Kehitys on ollut sa man suun tais ta monissa muissakin kaupungeissa. Kuntien kannalta vuosi 2015 näyttää kuvassa 1 hyvin erilaiselta aiempiin vuosiin verrattuna joh tuen muutoksista työmarkkinatuen maksuosuuksissa kunnan ja val tion välillä. Myös vuonna 2012 toteutuneella työmarkkinatuen ko ro tuk sella oli samansuuntainen vaikutus. Kuva 1. Työmarkkinatukimaksut Kelaston mukaan Kokkolassa vuo sina *

3 Kuntouttava työtoiminta Vuonna 2014 toteutui kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapäiviä kaik ki aan päivää. Kaupungin omissa yksiköissä toteutui 7296 työtoimintapäivää, Kokkotyö-säätiöllä 9903 työtoimintapäivää ja yhdistyksissä työtoimintapäivää. Yhdistysten ko ko nais mää rä sisältää ryhmämuotoisen työtoimintapäivät, joita oli yhteensä päivää. Yhdistyksissä ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin Yks pih la jan pienkiinteistöyhdistyksellä, Kankurissa, Päi vä kes kuk sessa ja SPR-kirppiksellä. Ykspihlajan pienkiinteistöyhdistyksessä to teutui yhteensä 5 ryhmässä 4931 työtoimintapäivää. Kankurissa toi mi 2,5 ryhmää ja toteutuneita työtoimintapäiviä oli Päi vä kes kuksen ryhmässä toteutui 1373 päivää ja SPR-kirppiksen ryh mäs sä 2210 työtoimintapäivää. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä mak settiin yhdistyksille 2240 /kk/ryhmä kaupunginhallituksen pää tök sen mukaisesti. Ryhmätoiminnan lisäksi kaupungilla on sopimus 45 eri yhdistyksen kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, jot ka ovat lähinnä yksittäisiä paikkoja. Kaupunki tilittää valtion kor vauk set kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa toi min nan järjestäjille, niin kaupungin omille yksiköille, säätiölle kuin yh dis tyk sille kin. Kokkotyö -säätiö Kokkotyö-säätiö tuottaa työ- ja yksilövalmennuspalveluita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kokkolalaisten työllistymisen edistämiseksi. Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman mukaisesti Kokkotyö-säätiölle maksettiin euroa työllistymistä edistävistä

4 palveluista (työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua ja palkkatuettua työtä) sekä euroa kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiväkorvauksia. Säätiöllä oli vuonna 2014 (kokkolalaisia) kuntouttavassa työtoiminnassa 142 eri henkilöä, työkokeilussa 78 henkilöä ja palkkatuetussa työssä 17 henkilöä, yhteensä 237 henkilöä. Henkilöt työskentelivät säätiön työyksiköissä. Yhteensä säätiön kaikissa palveluissa vuonna 2014 oli 514 kokkolalaista. Työttömien yhdistys Työttömien yhdistystä tuettiin työllisyysmäärärahoista palk ka-avustuk sel la ja vuokra-avustuksella. Niiden avulla mahdollistettiin työt tömien yhdistyksen järjestämä ruokailutoiminta sekä virkistys- ja ak ti viteet ti toi min ta. Yhdistys järjesti myös kuntouttavaa työtoimintaa 1224 työ toi min ta päi vää. Pointti -avustus Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi avustusmuoto, jonka tavoitteena on madaltaa työnantajien kynnystä palkata pitkäaikaistyöttömiä. Työl li syys pal ve lut on maksanut anomuksesta työnantajille avustusta 350 euroa/kuukausi/työtön enimmillään kuuden kuukauden ajalta. Tä män avustuksen työnantaja on saanut TE-toimiston maksaman palk ka tuen lisäksi. Avustuksen ehtona on ollut, että avustettavan hen ki lön on täytynyt olla työttömänä työmarkkinatuella vähintään 500 päivää, jolloin hän on kaupungin työmarkkinatukilistalla. Kaiken kaikki aan yhdeksän työnantajaa haki pointti-avustusta, joista kolme oli yrityksiä. Myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin kolme, sillä muut ha kemuk set eivät täyttäneet asetettuja kriteereitä. Kuntakokeilu Kanava Kuntakokeilu Kanava on työllisyys- ja kehittämishanke Kokkolassa. Työl li syy den hoi don kuntakokeilut toimivat valtakunnallisesti ajalla 9/ /2015. Hankkeen kohderyhmänä on 500 päivää työt tömyys etuut ta saaneet pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Vuonna 2014 hank kees sa työskenteli 7 henkilöä. Toiminta jakaantui kehittämis- ja asia kas työ hön. Hankkeessa oli aloittanut vuoden 2014 loppuun mennes sä 262 asiakasta. Toimintavuonna 2014 on hankkeen oh jaa mana aloittanut uudessa työsuhteessa, koulutuksessa tai muussa työllis ty mis tä edistävässä palvelussa (mukaan lukien kuntouttava työ toimin ta) 140 asiakasta. Näiden lisäksi asiakkaita on ohjattu työ- ja toimintakyvyn arviointien avulla sairauslomille, kuntoutuksiin ja työ kyvyt tö myys eläk keel le. Hankkeessa toimii edelleen aktiivinen ke hit tä jäasia kas ryh mä. Hankkeessa aloitettiin vuonna 2014 kun nal li sen palkkatukityöllistämisen kehittäminen ja työnhakijoille suunnatut työn an ta ja käyn nit. Vuoden aikana hanke on järjestänyt teemoitettuja

5 ver kos to kou lu tuk sia ja vuosittaisen Työtön taitaja - työllisyys- ja rekry toin ti ta pah tu man. Kaupunki työllistäjänä Kaupungin rooli pitkäaikaistyöttömien työllistäjänä jäi vuonna 2014 pie nek si yt -neuvotteluista ja lomautuksista johtuen. Vuoden aikana kau pun gin organisaatioon uusia palkkatuki- tai työkokeilupäätöksiä teh tiin yhteensä 15, joista 9 oli velvoitetyöllistämisiä. Työllisyystyöryhmä Kaupunginjohtajan perustama työllisyystyöryhmä kokoontui vuoden ai ka na seitsemän kertaa ja käsitteli kaikkiaan 39 asiaa. Työl li syys työryh män puheenjohtajana toimi Jussi Järvenpää, va ra pu heen joh ta jana Timo Mämmi, jäseninä Ronnie Djupsund, Ilkka Kangas, Sep po Mattila, Inkeri Koivu, Päivi Korpisalo, Margita Lukkarinen ja Matti Syk kö sekä sihteerinä Lauri Skantsi. Hallinto ja työllisyysmäärärahan toteutuma Työllisyysmäärärahaksi oli vuodelle 2014 osoitettu kau pun gin hal li tuksen käyttösuunnitelmassa (KH ) toimintakuluihin euroa, toimintatuloihin ja netoksi euroa. Työl lis tä mis mää rä ra hat ovat nettositovia. Nettoon oli varattu rahaa lä hes euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kau pun gin valtuus to myönsi loppuvuodesta euron lisämäärärahan, jolla bud jet ti pysyi raamissa. Vuoden aikana työllisyysmäärärahojen ti likart taa selkeytettiin ja tiivistettiin ja sieltä karsittiin sinne kuu lu mat tomia toimintoja pois. Taulukko 3. Työllisyyspalvelujen määräraha TA MUUTOS, TOTEUTUMA, POIKKEAM A, KÄYTT Ö % EDELLINEN TOT, TP 2013 Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Kaupunginhallitukselle valmisteltiin vuoden 2014 käyttösuunnitelma 5.5. Tiedote kuntien vastuiden ja velvollisuuksien kasvamisesta 9.6. Nuo ri so ta kuun seuranta Syksyn työllisyysraportti ja li sämää rä ra ha esi tys talousarvioon Edellä mainittua aihetta esitel tiin kaupunginvaltuustolle ja Kokkotyö-säätiön kanssa käyn nis tet tiin dialoginen kumppanuussopimusprosessi säätiön palve lui den kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi. Kaupungin omaa palk katu ki työl lis tä mis tä päätettiin ryhtyä huonon vuoden jälkeen el vyt tämään uudelleen yhteistyössä Kuntakokeilu Kanavan kanssa kut su-

6 mal la kokoon eri toimialojen esimiehistä koostuva työryhmä Lisäk si työllisyyspäällikkö osallistui panelistina ja puhujana Kanavan jär jes tä mään futuurifoorumiin ja Työtön taitaja -tapahtumaan Vuodet Koska taloussuhdanteessa ei ole näköpiirissä olennaista muutosta, uh kaa työttömyyden nousu pikemminkin jatkua kuin taittua. On selvää, ettei yleinen taloustilanne mahdollista esimerkiksi yritysten laaja mit tai sia rekrytointeja. Tilanteesta kärsivät ensimmäisenä yleensä nuo ret työnhakijat, joille ei vielä ole kertynyt juurikaan työkokemusta. Toi saal ta yli 50-vuotiaiden tilannekaan ei ole helppo työttömyyden koit taes sa. Lähitulevaisuudessa on luotava vaikuttavampia toimenpiteitä työl lisyys ti lan teen parantamiseksi. Juha Sipilän hallitus näyttää jatkavan ai em man hallituksen linjalla, jossa pitkittyneen työttömyyden hoito siir tyy kunnan vastuulle. Työllisyyden hoitoon kannattaa ohjata resurs se ja, koska sieltä voi syntyä merkittäviä säästöjä myös toi meentu lo tu ki me no jen, verotulojen ja kehittyvän ostovoiman muodossa. Jo pel käs tään työmarkkinatukien pienentyminen ihmisten työllistyessä on suuri mahdollisuus hoitaa kunnan taloutta. Tärkeintä on kuitenkin aut taa niitä kuntalaisia, jotka ovat joutuneet pitkittyvän työttömyyden ti lan tee seen. Tämä auttamistyö on kunnan perustyön ydinaluetta, ja sille on mahdotonta laskea euromääräistä hintaa. Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi työllisyysraportin Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösesityksen.