SEMINAARITÖIDEN, ESSEIDEN YM. HARJOITUSTÖIDEN KIRJOITUSOHJEITA

Transkriptio

1 SEMINAARITÖIDEN, ESSEIDEN YM. HARJOITUSTÖIDEN KIRJOITUSOHJEITA (Tahto kiskoo puolet kuormasta; islantilainen sananlasku) PUHETIETEIDEN LAITOS Eila Lonka & Reijo Aulanko 2007 Puhetieteiden laitos PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A), Helsingin yliopisto Puhelin (09) , faksi (09) ,

2 LÄHTEET Kun luet erilaisia julkaisuja ja artikkeleita, huomaat piankin, että lähteiden merkitsemissä on monia erilaisia käytänteitä. Eri julkaisuilla on kirjoittajille omat julkaisuohjeet (APA, Vancouver, jne) ja siksi viitekäytännöt voivat näyttää erilaisilta. Pääsääntö sinulle kirjoittajana on, että valitset yhden, yhtenäisen viittauskäytännön jota noudatat huolellisesti. Hyvä tapa työn edetessä on kirjoittaa lähteet heti tarkasti muistiin, ettet joudu niitä lähdeluettelon valmistuessa uudelleen etsimään. Alla esiteyissä ohjeissa on suurelta osin noudatettu APA-ohjeita. a. Kirjaviitteet Antikainen, A. (1998). Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Porvoo: WSOY. Bruner, J. (1983). Child s Talk. New York: Norton. Jauhiainen, T. (1995). Kuulo ja viestintä. Helsinki: Yliopistopaino. Määttä, P. (1999). Perhe asiantuntijana. Jyväskylä: Gummerus. Roos, J-P. (1987). Suomalainen elämä. Helsinki: SKS. b. Viittaus artikkeliin toimitetussa kirjassa Kahane, J.C. (1981). Anatomic and physiologic change in the aging peripheral speech mechanism. D.S. Beasley & G.A. Davis (toim.), Aging: Communication Processes and Disorders (ss ). New York: Grune & Stratton. McLean, J. (1999). The role of parents and other adults in the early socialization and cognitive development of very young children. J. McLean & L.K. McLean (toim.), How Children Learn Language (ss ). San Diego: Singular. Zinober, B. & Martlew, M. (1985). The development of communicative gestures. M.D. Barret (toim.), Children's Single-word Speech (ss ). New York: John Wiley & Sons. Huomaa, että toimittajien nimikirjaimet tulevat ennen sukunimeä toisin kuin kirjoittajien nimet. Kirjaviitteissä noudatetaan käytäntöä Kustannuspaikka: kustantaja. Kaikki kustantajan yhtiömerkinnät kuten Oy, Ltd, Publ., jne. jätetään pois. Kongressit Hansen, B. (1990). Trends in the progress towards bilingual education for deaf children in Denmark. T. Vollhaber (toim.), Sign language research and application. Proceedings of the international congress in Hamburg (ss ). Hamburg: Signum. Huttunen, K., Lindholm, P., Mäki-Torkko, E. et al. (1999). Any Changes in Main Communication Modes and School Settings of Children with Prelingual Sensorineural Hearing Impairment Born in ? Ph. Dejonckere & H.F.M. Peters (toim.), Communication and its disorders: A science in progress. Proceedings, 24th Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, Amsterdam, August, 23-27, Volume II (ss ). Nijmegen: University of Nijmegen. c. Viittaus aikakauslehdessä (tai vastaavassa) ilmestyneeseen artikkeliin Goldfield, B.A. (1990). Pointing, naming, and talk about objects: referential behaviour in children and mothers. First Language, 10, Goldin-Meadow, S. & Mylander, C. (1990). Beyond the input given: The child's role in the acquisition of language. Language, 66, Harris, S., Kasari, C. & Sigman, M.D. (1996). Joint attention and language gains in children with Down syndrome. American Journal on Mental Retardation, 100,

3 Jönsson, R., Rosenhall, U., Gausse-Nielsson, I. & Steen, B. (1998). Auditory function in 70- and 75-yearolds of four age cohorts. A cross-sectional and time-lag study of presbyacusis. Scandinavian Audiology, 27, Journaalien nimet kirjoitetaan kokonaan kursiivilla, silloinkin kun Journaaleissa näkyy niiden nimien lyhennetyt versiot (esim. ei JASA vaan The Journal of the Acoustical Society of America). Joskus ahkerat kirjoittajat ovat julkaisseet samana vuonna useita julkaisuja. Silloin ne tulee merkitä esim. 2001a, 200b jne. d. Väitöskirjat, opinnäytteet Cheour-Luhtanen, M. (1998) Mismatch Negativity (MMN) as a tool for investigating auditory discrimination in infants and school-age children. Academic dissertation. Department of Psychology, Cognitive Brain Research Unit, University of Helsinki. Huttunen, K. (2000). Early childhood hearing impairment: speech intelligibility and late outcome. Academic dissertation. Departments of Finnish, Saami and Logopedics and Otorhinolaryngology, University of Oulu. Mäki-Torkko, E. (1998). Childhood hearing impairments and hearing screening: An epidemiological and clinical study of hearing in children and the implementation of the present hearing screening programme for pre-school children in Northern Finland. Academic dissertation. Acta Universitatis Ouluensis, Medica, D 462. University of Oulu. Niemi-Väkeväinen, L. (1998). Koulutusjaksot ja elämänpolitiikka. Kouluttautuminen yksilöllistymisen ja yhteisöllisyyden risteysasemana. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 140. University of Jyväskylä. Lilius, K. (1994). Tracking-menetelmä aikuisen kuulovammaisen huuliolukutaidon mittarina. Logopedian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos. Niemi, K. (1999). Kuulovammaisten aikuisten elämäntilanne Suomessa. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Pajo, K. (1998). Aikuisten kuulovammaisten kommunikaatiostrategioiden harjoittaminen. Tapaustutkimus kolmen pariskunnan kuntoutuksesta. Logopedian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos. e. Muita esimerkkejä Ahonen, S. (1991). Oppilaan itsenäinen työ prosessina. H. Linnansaari & I. Sava (toim.), Peruskoulun toiminta- ja työmuotoja kehittämässä. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 2, Aittola, T., Koikkalainen, R. & Vaherva, T. (1997). Aikuisen oppiminen arkielämän ympäristöissä. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 6. Asiakkaana kuulovammainen (1983). Työvoimaministeriö, Ammatinvalinnanohjaustoimisto. Helsinki: Työvoimaministeriö. Lasten neuvolaopas (1990). Lääkintöhallituksen opassarja 7. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Lojas, S. (1994). Rakas rämä elämä. Vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku. Helsinki: Stakesin raportteja 155. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1996). Opetushallitus. 3. korjattu painos. Helsinki: Edita. Suomen rakennusmääräyskokoelma (1998). C1. Äänieristys ja meluntorjunta. Helsinki: Edita. Tulkkipalvelut vammaispalvelulain perusteella. (1990). Tulkkipalvelut vammaispalvelulain perusteella. Viittomakielen ja muut kommunikaatiota selventävät tulkkipalvelut. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 20. 3

4 INTERNET -lähteet Internet/verkkolähteet ovat verrattain uusi viitekäytäntö ja muun muassa siksi niiden ohjeistuksessa on vielä kirjavuutta. Viitteeseen on hyvä ilmoittaa päivämäärä, jolloin dokumentti on luettu/printattu, koska internet-sivustot ja niiden osoitteet voivat muuttua, eikä niitä jälkeenpäin ole samassa muodossa löydettävissä. Kopioi www-dokumenttien osoitteet suoraan, siten vältät virheet osoitteissa. Jos etsit artikkeleita internet-selaimen avulla, niiden lähdemerkinnät noudattavat edellä esitettyjä a e esimerkkejä. Jos verkkolähteen kirjoittajaa ei mainita, kirjoittajaksi merkitään dokumentista vastuussa oleva organisaatio, esim.: Tilastokeskus. (1997). Väestö koulutusasteen mukaan kunnittain ja maakunnittain. (hakusana koulutus). Luettu Tekijä ilmoitettu: Denning, P. (1996) Business Designs of the New University. Luettu Lähdeviittaukset tekstissä 1. Hyvä esimerkki Aikuinen, joka tarkastelee omaa jo elettyä elämäänsä, näkee asioita ja yhteyksiä, joiden merkitys onkin arvioitavissa vasta jälkeenpäin, elämänkulun myötä (Antikainen, 1998; Giele & Elder, 1998). Historiallinen aika ja sen mukainen yhteiskunnallinen tilanne muodostavat viitekehyksen yksilön elämänkululle (Elder, 1997). Yhteiskunta tarjoaa puitteita, mahdollisuuksia ja määrittelee rajoja. Yksilö on kuitenkin myös aktiivinen toimija, oman elämänsä subjekti, jonka henkilökohtaiset ominaisuudet, kiinnostukset ja tavoitteet suuntaavat vuorovaikutusta ja elämänkulkua (Oravala & Rönkä, 1999). Yleisenä sääntönä voidaan pitää, että viite on voimassa niin kauan kuin seuraava viite esiintyy. Kirjoittamisen olisi tästä huolimatta oltava soljuvaa, eikä asioiden luettelemista viitteiden avulla. Esimerkki 2. Ei suositella Aikuinen, joka tarkastelee omaa jo elettyä elämäänsä, näkee asioita ja yhteyksiä, joiden merkitys onkin arvioitavissa vasta jälkeenpäin, elämänkulun myötä. Historiallinen aika ja sen mukainen yhteiskunnallinen tilanne muodostavat viitekehyksen yksilön elämänkululle. Yhteiskunta tarjoaa puitteita, mahdollisuuksia ja määrittelee rajoja. Yksilö on kuitenkin myös aktiivinen toimija, oman elämänsä subjekti, jonka henkilökohtaiset ominaisuudet, kiinnostukset ja tavoitteet suuntaavat vuorovaikutusta ja elämänkulkua. (Elder 1997, Antikainen 1998, Giele ja Elder 1998, Oravala ja Rönkä 1999). Tekstiä on hyvä kirjoittaa ilmiöistä käsin jolloin tekstiviitteet asettuvat hyvin tekstin joukkoon. Huono tapa on sellainen, jossa jokainen kappale alkaa Teittisen (2002) mukaan Julkusen (2001) mukaan jne. Kuinka monta kirjoittajaa ilmoitetaan viittauksessa? 4

5 Tutki ja kirjoita -kirjassa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002) suositellaan, että ensimmäisen kerran kaikkien kirjoittajien nimet pitäisi mainita, myöhemmin voi siirtyä lyhyeen ilmaisuun (Jansson ym. 2000). On kuitenkin sellaisia tutkimusraportteja, joissa kirjoittajia saattaa olla 5 tai enemmänkin. Silloin voisi suoraan siirtyä lyhyempään tapaan. Kirjoittajalistan viimeisten jäsenten (tai kahden kirjoittajan) välillä voit käyttää joko ja-sanaa tai &- merkkiä. Viittaaminen sivunumeroihin tekstissä: Sivunumeroiden merkitseminen tekstiin ei aina ole tarpeellista. Sitä voi suositella, jos viitataan - suoriin lainauksiin, väitteisiin, ehdotuksiin ja lausumiin - toiselta saatuihin taulukoihin tai kuviin (esim. Summerfield,1999, 20 30). Älä käytä toisen käden lähteitä. Etsi aina alkuperäinen lähde. Joitakin harvinaisia poikkeuksia voidaan sallia ja niistä voit keskustella ohjaajasi kanssa. KIRJOITTAMINEN Pyri kirjoittamaan sujuvaa suomen kieltä. Vältä vierasperäisiä sanoja ja suoraa käännöksen makua. Siten semanttinen ja leksikaalinen kehitys ovat tiiviisti yhteydessä kategoriseen kognitiiviseen kehitykseen. Jälkimmäinen on representationaalinen perusta kielelle. SUOMEKSI? Sellaiset passiivimuodot kuten osalta, kohdalla, puolesta, toimesta, ovat tarpeettomia esim. Testipisteet lasten kohdalla näyttivät = Lasten testipisteet Normaalisti kehittyneiden lasten kommunikaation osalta todettiin. = Normaalisti kehittyneiden lasten kommunikaatioissa havaittiin Testi tehtiin tutkijoiden toimesta = Tutkijat tekivät testin Toimittajat suorittivat haastattelun = Toimittajat haastattelivat Vältä sijamuotoja ja suosi genetiiviä, esim: Kuulevilla lapsilla eleet harvenevat kahden vuoden jälkeen Kuulevien lasten eleet vähenevät.. Kuitenkin tärkeimmät kehityksen ilmiöt varhaisessa artikulatorisessa kehityksessä Kuitenkin tärkeimmät, varhaisen artikulatorisen kehityksen ilmiöt Kirjoittamisen apuna Pilkkusääntöjä: ja Lyhenteistä voit katsoa esimerkkejä: Yhteen vai erilleen, ks. esim.: Kirjoittaminen on prosessi, tee siitä mielenkiintoista ja hauskaa! 5