PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

Transkriptio

1 MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

2 PSYKOLOGINEN JA NEUROPSYKOLOGINEN ARVIO Menetelmät Havainnointi Haastattelu Testit Tavoitteena on ikätasoon vertaaminen ja suoritusprofiilin kuvaaminen Psykologi ja neuropsykologi SLI:N KÄYPÄ HOITO JA PSYKOLOGIN ROOLI Psykologin arvio on diagnoosin yksi edellytys. Etenkin näönvaraisen päättelyn tason määrittely on keskeistä. Puheen tuottoon ja/tai ymmärtämiseen painottuva kielellinen erityisvaikeus Psykologi ja erotusdiagnostiikka älyllinen kehitysvamma tai lievempi suorituskyvyn heikkous autismikirjon häiriö ja tunne-elämän ongelmat kasvuympäristö ja vuorovaikutuksen puutteet sekä monikielisyys hyvänlaatuinen puheen kehityksen viive Psykologi ja liitännäisoireiden rooli

3 PSYKOLOGIN YLEISIMMIN KÄYTTÄMÄT MENETELMÄT Kielellinen ja näönvarainen päättely Wechslerin älykkyysasteikot Lähinnä WPPSI-III (myös WISC-IV) ja sen antamat älykkyysosamäärät/indeksit Neurokognitiivinen suoriutuminen Lähinnä Nepsy-II ja sen kielelliset osiot sekä poissulkumielessä muita osa-alueita SLI:N ARVIOINTI: ÄLYKKYYSASTEIKOT WPPSI-III Wechsler Preschool And Primary Scale Of Intelligence - Third Edition 2:6-7:3-vuotiaille Kielellinen (VIQ) ja suoritusosan (PIQ) älykkyysosamäärä Yleinen kieli-indeksi (GLC) ja prosessointinopeus (PS)

4 SLI:N ARVIOINTI: ÄLYKKYYSASTEIKOT SLI:N ARVIOINTI: NEPSY II Lasten neuropsykologinen tutkimus Osa-alueet Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus Kielelliset toiminnot Muisti ja oppiminen Sensomotoriset toiminnot Sosiaalinen havaitseminen Visuospatiaaliset toiminnot

5 PERUSTERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI Perusterveydenhuolto Psykologi ja päättelyprofiili Erikoissairaanhoito Erikoistunut työryhmä Päättelyprofiili ja laajempi neurokognitiivisten toimintojen arviointi Erotusdiagnostiikka /default.aspx PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN KUNTOUTUKSESSA Mitä neuropsykologinen kuntoutus on? Eri ikäryhmät Alle kouluikäiset: lähinnä puhe- ja toimintaterapiaa Kouluikäiset: neuropsykologinen kuntoutus keskeisempää Nuoret ja aikuiset: harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus Kelan tukemana

6 YHTEENVETO Psykologi/neuropsykologi keskeinen SLI:n arvioinnissa Näönvarainen päättely Neuropsykologinen kuntoutus lähinnä kouluiässä ja myöhemmin HELSLI The Helsinki Longitudinal SLI study

7 TAUSTA Kielen kehityksen vaikeudet koskevat vähintään 5% väestöstä. Kielen kehityksen vaikeuksia on tutkittu suhteellisen vähän (vrt. autismispektrin häiriöt, ADHD). Diagnoosi saadaan usein lapsuudessa, mutta vaikeudet aiheuttavat haittaa myöhemminkin. Olisi tärkeää ymmärtää paremmin erilaisia suojaavia ja riskitekijöitä TAVOITTEET Vaikeuksien varhaisempi tunnistaminen ja ennustaminen Eri kielissä Kielen kehityksen vaikeuksien ja lukivaikeuden rajapintojen tarkentaminen Arviointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen

8 TASOT HelSLI-geneettinen HelSLI-EEG HelSLI-kognitiivinen HelSLI-kaksikielisyys HelSLI-psykososiaalinen HELSLI-GENEETTINEN Geenit saattavat usein olla kielen kehityksen vaikeuksien taustalla. Tiettyjen geenien ja geenipaikkojen on ehdotettu olevan yhteydessä kielen ymmärtämiseen. kielen tuottamiseen. lyhytkestoiseen kielellisen materiaalin muistamiseen. HelSLI-geneettisessä tutkitaan jo tunnistettujen geneettisten riskitekijöiden yhteyttä kielen kehitykseen ja sen vaikeuksiin

9 HELSLI-EEG EEG on yleisesti käytetty poissulkumenetelmä lasten kielellisissä vaikeuksissa. HelSLI-EEG:ssä selvitetään, liittyykö kielen kehityksen vaikeuksiin EEG:n poikkeavuuksia. liittyvätkö EEG-poikkeamat kielen tiettyihin piirteisiin. kärsiikö EEG-poikkeamista vain tietty alaryhmä. EEG-poikkeamien kehityksellinen merkitys. rinnakkaisoireiden merkitys EEG-poikkeamissa. kaksikielisyyden yhteys EEG-poikkeamiin. Kliinisiä tutkimuksia täydennetään herätevastetutkimuksella (multifeature MMN) HELSLI-KOGNITIIVINEN Kielen kehityksen vaikeuksiin liittyy usein myös ei-kielellisiä ongelmia. Kielen kehityksen vaikeuksien taustalla olevat geneettiset tekijät ovat yhteydessä myös näönvaraiseen suoriutumiseen. Kielen kehityksen vaikeuksiin liittyy kielellistä yleisempiä ongelmia prosessointinopeudessa, lyhytkestoisessa muistamisessa/ työmuistamisessa. Olisiko proseduraalisen oppimisen työläys kaiken taustalla? HelSLI-kognitiivisessa selvitetään kielellisten vaikeuksien ei-kielellisiä korrelaatteja. selvitetään kielellisten vaikeuksien ja myöhemmän dysleksian rajapintoja. kehitetään menetelmiä ennustamiseen, arviointiin ja kuntoutukseen

10 HELSLI-KAKSIKIELISYYS Yli 30% päiväkeskukseen arvioitavaksi tulevista lapsista on monikielisiä. HelSLI-kaksikielisyydessä selvitetään, minkälaista on tyypillinen toisen kielen kehitys. minkälainen suoriutuminen ennustaa parhaiten kielellisiä vaikeuksia. mitkä tekijät ovat yhteydessä suureen yksilölliseen vaihteluun. kuinka toimivia nykyiset suorat ja epäsuorat arviointimenetelmät ovat. Participant groups Typically developing bilingual Language impaired bilingual Typically developing monolingual Language impaired monolingual HELSLI-PSYKOSOSIAALINEN Myös lapsen omat piirteet ja lähiympäristö vaikuttavat kielen kehitykseen. Kielen kehityksen vaikeudet saattavat puolestaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. HelSLI-psykososiaalisessa selvitetään, miten lapsen temperamentti ja vuorovaikutus vanhemman kanssa ovat yhteydessä kielen kehitykseen. miten kielen kehityksen haasteet vaikuttavat lapsen hyvinvointiin

11 ANALYYSIN TASOT Etiologic risk and protective factors Neural systems Cognitive processes Behavioral manifestation Genes Temperament Parent-child interaction Language background (monolingual/bilingual) EEG MMN multi-feature paradigm Neuropsychological assessment Speech and language assessment Computerized cognitive tasks Language impairment Typical development Psychosocial outcome TILANNE Backgr ound Child health care Other anamnestic information SLI entry year SLI entry & follow-up year Controls: 3-6-year-olds Projekti on alkanut tammikuussa 2013, audiofoniatrisessa päiväkeskuksessa. Yli 100 potilaslasta on tutkittu. Terveiden verrokkilasten tutkiminen on alkanut SLI entry & follow-up year Controls: 3 -> 4 & 4 -> 5-year-old follow-up SLI follow-up year Controls: 4-> 5 & 5 -> 6-year-old follow-up SLI follow-up year Controls: 5 -> 6-year-old follow-up SLI follow-up year Later Follow-up: direct assessments, questionnaires, school records

12 MENETELMÄT Suuri osa aineistosta kertyy tavanomaisen kliinisen käytännön myötä. Tyypillinen kulku Ensimmäinen arvio Puheterapiakuntoutuksen arvioiminen kyselylomakkein Seuranta vuoden välein Kouluarvio 3 yrs Diagnosis: EEG, hearing, laboratories, SLT, NPS, (OT) HelSLI: Psychosocial, bilingual, cognitive, EEG, genetic Rehabi Structured questionnaires litation 4 yrs Diagnosis: SLT, (NPS), (OT) HeSLI: Psychosocial, bilingual, cognitive, (EEG) Rehabi Structured questionnaires litation 5 yrs Diagnosis: SLT, (NPS), (OT) HelSLI: Psychosocial, bilingual, cognitive, (EEG) Rehabi Structured questionnaires litation 6 yrs Diagnosis: SLT, (NPS), (OT) HelSLI: Psychosocial, bilingual, cognitive, (EEG) Rehabi Structured questionnaires litation 7 yrs School TULOKSET Tieteellinen anti: Monen tason pitkittäistutkimus mahdollistaa riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistamisen. Käytännön sovellukset Yhteiskunnallinen merkitys Internetsivut:

13 YHTEISTYÖTAHOT Suomi HUS Foniatrian yksikkö ja KNF Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos ja CBRU Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos Oulun yliopisto, Logopedia Muut University of Alberta, Department of Linguistics, CAN McMaster University, Department of Linguistics & Languages, CAN Battelle Center for Mathematical Medicine, The Research Institute at Nationwide Children's Hospital & The Ohio State University, USA City University of London, Department of Psychology, UK Cardiff University, School of Psychology, UK University of Oxford, Department of Experimental Psychology, UK