Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa

Transkriptio

1 Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus Ruumiin ja kehon toiminnot esim. puhe Suoriutuminen esim. kommunikointi eri keinoin Osallistuminen esim. sosiaaliset verkostot Ympäristö Yksilö Suurin on osa AAC-lehdessä julkaistuista tutkimusartikkeleista vuosina kohdistui ruumiin ja kehon toimintojen sekä suoriutumisen tasolle. (Iacono > Granlund. M) Myös puhevammaisten kuntoutus kohdistuu ruumiin ja kehon toimintojen ja suoriutumisen tasolle sekä ympäristöön. Meillä on vähän konkreettisia menetelmiä, joiden tavoitteena on tukea puhevammaisen ihmisen osallistumista Esim. Selkoryhmät, Juttutuvat 1

2 Esimerkki leikki-ikäisen lapsen osallistumisen tukemisesta 1. Kävele kaverin luokse 2. Katso kaveriin 3. Ota samantyyppinen lelu kuin kaverilla on 4. Tee samaa asiaa kuin kaveri 5. Kerro jokin leikki-idea ääneen. -> lisäsi tukilelujen käyttöä ja leikki-idean sanomista -> yhteisleikkiä -> aikaa kavereiden seurassa (Beilinson & Olswang 2003) Miksi osallistumista kaveriverkostoon kannattaa tukea? Koulu on nuoren sosiaalisen elämän keskipiste, jonne tullaan tapaamaan kavereita ja seuraamaan ihastusta. Ellei kavereita olisi, koulunkäynti ei välttämättä aina kiinnostaisi. Sosiaaliset suhteet toimivat nuorelle peilinä ja useimmiten myönteisenä voimavarana - MLL:n internetsivut koulu ja kaverit 2

3 Miksi tukea oppilaiden välisiä keskusteluja? Keskustelutaidoilla on selvä yhteys siihen, kuinka pidettyjä kielellisesti normaalit päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ovat ikätovereiden mielestä (Hazen & Blank 1989, Place & Becker 1991) Osallistumisen taitoihin vaikuttaa enemmän AACkäyttäjän vuorovaikutustaidot kuin kielelliset taidot. (Lund & Light 2006) Osallistumisen oikeus keskustelussa Osallisuuden näkökulmasta aikuis-oppilastilanteet ovat usein institutionaalisia eli epäsymmetrisiä Toisella osapuolella on oikeus ja velvollisuus viedä keskustelua eteenpäin, kun toisen osapuolen tehtävä on vastata kysymyksiin - Leskelä & Lindholm 2011 Kaverikeskustelut eivät ole luonteeltaan institutionaalisia ja tavoitteellisia 3

4 Mihin suunnata kuntoutusta? Kielellisesti taitavia merkkejä käyttäviä nuoria, jotka keskustelevat sujuvasti aikuisten kanssa, mutta ei ikätovereiden kanssa - Kielellisen symmetrisyyden taustalla osaava aikuinen, joka myös hyväksyy eitarkoituksenmukaista toimintaa esim. päällekkäispuhuntaa, pitkiä taukoja. Kaveritilanteissa kommunikoinnin tavoitteena on sosiaalisen läheisyyden osoittaminen Vuorovaikutuksen onnistumisen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen tilanteeseen ja kiinnostuksen osoittaminen kaveriin. Lapsen täytyy 1. tunnistaa aiheet, jotka ovat yhteisen kiinnostuksen kohteita 2. aloittaa vuorovaikutustilanne 3. ottaa katsekontaktia, kun kaveri kommentoi, kysyy tai toimii 4. antaa palautetta (esim. hymy) 5. tunnistaa sopivia mahdollisuuksia osallistua keskusteluun esim. kaverin kysymyksen tai kommentin jälkeen 6. täyttää oma vuoro tarkoituksenmukaisesti 7. ilmaista myönteisyyttä, kun se on tarkoituksenmukaista 8. ratkaista ongelmatilanteet tarkoituksenmukaisesti - Light

5 Mihin suunnata kuntoutusta? Puhuvat kaverit tarvitsevat tukea osallistumiseen Anna Koivusen pro gradu - työssä (2012) puhuva kaveri tuntee hyvin kansion käytön periaatteet osaa mallittaa omaa puhettaan ymmärtää melko hyvin aac-käyttäjän osoitukset ei huomaa multimodaalisia keinoja aina ei ole keinoja ratkaista väärinymmärrystilanteita ei tuo uusia aiheita Jutellaan ryhmät - Viime syyskaudella 9x, uusi jakso alkoi vuoden alusta - Päävastuussa pt ja apuna AAC-ohjaaja - Tyttöjen ryhmässä 5 oppilasta, joista A kommunikoi katseohjattavalla tietokoneella (TAIKE ja kirjoittaminen), hyvät suoriutumisen taidot B kommunikoi auditiivisella kansiolla, yksimerkkiset ja valmiit viestit C, D, E puhuvia, joista yhdellä S2 kielenä - Poikien ryhmässä aluksi 4 oppilasta, joka myöhemmin jaettiin pareihin A kommunikoi tietokoneella (TAIKE+kirjoittaminen), viittoen ja kansiolla, hyvät suoriutumisen taidot B kommunikoi älypuhelimella kirjoittaen, hyvät suoriutumisen taidot C puhuva ajoittain änkyttää D puhuva ajoittain sokeltaa 5

6 Ryhmäkerta - Vapaata keskustelua siitä, mistä oppilaat haluaa - Aiheiden virittäjinä on osalla kerroista ollut esim. Videoita youtubesta Selkouutisista viihdeuutisia Nuorten lehtiä Papunetin kuvitettuja tarinoita esim. ystävyydestä - Parhaimmillaan aiheet kulkee Kaatuminen-> ihastuminen-> elämä lapsille konsertti-> mummot -> musaopisto ->uskonto Puheterapeutin rooli ryhmässä On mahdollisimman passiivinen -> aluksi teennäistä ja vaikeaa Sanoa ääneen keskustelun kulkua helpottavia asioita Miettiä valmiiksi jokin keskusteluteema, jos se ei synny itsestään 6

7 Ryhmät on erilaisia Tyttöjen ryhmä alkoi hiljalleen ryhmäytyä Poikien ryhmässä: - C ottaa velvollisuudekseen johtaa puhetta - B ja D ei osallistunut kielellisesti lainkaan heillä oma kaveruus naurun ja katseen kautta - A hermostuu tirskuvalle parille -> ryhmä jaetaan pareihin CA ja BD Poikien ryhmäkerta Älypuhelin ja puhuva (D): muutamia kertoja - Kaveruuden vahvistamista pt:lla institutionaalinen rooli - Yhteinen kieli löytyy vuorottelevalla toiminnalla -> pitäisikö pojilla olla yhteinen toimintaterapia Poika A ja puhuva (C) -> löytää poika A:lle tehokkaita keinoja osallistua kaverikeskusteluun muutenkin kuin komppaamalla tilannetta 7

8 Mitä puheterapeutti puhuu? - Kannattaa katsoa siihen kaveriin kenelle osoittaa kysymyksen - Tyttö B:lle kannattaa sanoa hänen nimensä, koska hän ei näe keneen sinä katsot - Jos sulle tuli joku ajatus mieleen, sano se ääneen - Huomasitteko, että A alkoi rakentaa viestiä - Huomasitteko, että A haluaa sanoa jotakin - Tekiskö jonkun mieli kysyä jotakin, tästä mitä B sanoi - Jos et ymmärtänyt, kannattaa sanoa mitä sä tarkoitit - Muistakaa antaa pientä palautetta, että olette kuulolla Mitä puheterapeutti puhuu? - Yhteisten aiheiden tunnistaminen tehtävänomaisemmin mikä näistä olisi kaverille tärkeä asia Papunet pelisivut - Huomaatteko kuinka keskustelu on edennyt salkkareista koiriin ja siitä kesään - Huomaatko, että kukaan ei enää jatka tuota aihetta mieti mikä kavereita kiinnostaa -> kuvitettu muistisääntö tälle ryhmälle - Jonkin verran ohjattu puhuvia kavereita keinojen käyttöön 8

9 Tyttö B:n kommunikointi ryhmässä Tuonut näkyväksi sen Miten välinettä täytyy muokata esim. lisättiin valmiita kysymyksiä ja hevosaiheinen aukeama Miten B voisi osallistua keskusteluun: uuden aiheen aloitus, kysymyssanat, kommentit - yleensä ei halua olla aloitteen tekijä vastaa kysyttäessä Tyttö A:n kommunikointi ryhmässä - Tuonut esiin kirjoittamisen hitauden suhteessa merkkeihin ja merkkien käyttäjän aiheet laahaa yhden aiheen jäljessä tuo väärinymmärryksiä - Ohjattu muita huomaamaan viestin rakentaminen, ei tarvitse odottaa pitkään - Harjoittelee sitä, ettei toisten aiheita saa keskeyttää ja tunnistamaan sen, milloin kannattaa vaihtaa uuteen aiheeseen - Jos tekniikka pettää, itsenäisyys häviää 9

10 Kokemuksia tyttöryhmästä - Ryhmäytyminen on tapahtunut ja ilmapiiri on myönteinen. Ryhmän yhteistä huumoria Mistäs tänään juteltais? Mä olin tänään mukana tosi hyvin - Kaikki tarvitsee tukea keskustelun kuljettamiseen - Ryhmäkerrat on erilaisia ei voi ennakoida - Suurimmat haasteet: keskustelu ei etene, kommunikointikatkoksista ei selvitä - Ryhmän tärkeyttä joutunut puolustamaan koulumaailman monien tavoitteiden keskellä - Oma passiivinen rooli herättää epävarmuuden tunnetta - Kaikki mennyt kokeillaan tyylillä seuraavassa ryhmässä osaa nostaa tärkeät asiat esiin jo alkuvaiheessa Lähteet Beilinson, J.S. & Olswang, L.B. (2003). Facilitating Peer-group entry in kindergartners with impairments in social communication. Language, Speech, and Hearing Services in Schools, 34, s Granlund, M., Björck-Åkesson, E., Wilder, J. & Ylven, R (2008). AAC Interventions for children in a Family Environment: Implementing Evidence in Practice. Augmentative and Alternative Communication, 24 (3). Hazen, N.L. & Black, B. (1989). Preschool Peer communication Skills: The Role of Social Status and Interaction Context. Child Development 60, Koivunen, Anna (2012). Kommunikointikansio keskustelutilanteessa- apuvälineen ja kumppanin toiminnan tarkastelua. Logopedian pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos Leskelä, L & Lindholm, C. (2012). Näkökulmia kielellisesti epäsymmetriseen vuorovaikutukseen. Teoksessa (toim.) Leskelä, L & Lindholm, C. Haavoittuva keskustelu Light, J. (2003) Shattering the silence: Development of communicative competence by individuals who use AAC. Teoksessa (toim.) Light, J.C., Beukelman, D.R. & Reichle, J. Communicative competence by individuals who use AAC. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co. Lund, S. & Light, J. (2006) Long-Term Outcomes for Indivuduals Who Use AAC: Part I What is a Good Outcome? Augmentative and Alternative Communication, 22 (4). Place, K.S. & Becker, J.A. (1991). The Influence og Pragmatic Competence on the Likeability of Grade-School Children. Discourse Processes 14,