AS Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

Transkriptio

1 AS Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008

2 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista Saada hieman syvällisempi käsitys omasta aiheesta Samalla saada hyvä yleiskäsitys automaation nykytilasta ja sovellusalueista

3 Konferenssisimulaatio Kirjoitetaan tieteellinen raportti valitusta aiheesta, pituus noin sivua Pidetään aiheesta 20 min pituinen esitelmä Opponoidaan jonkun muun pitämää esitelmää. Opponentti tutustuu työhön etukäteen ja avaa keskustelun työstä (esim. miettimällä etukäteen kysymyksiä). Keskustelun pituus 10 min Aikataulu tärkeä!

4 Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen teksti perustuu toistettavuuteen (mahdolliset kokeet voidaan toistaa) ja tarkistettavuuteen (lähteet!) Perustuu faktoihin ei mielipiteisiin (perusteltuja näkemyksiä voi esittää)

5 Yleinen tieteellisen työn rakenne Tiivistelmä (abstract) ja avainsanat Johdanto Kirjallisuustutkimus / State of the art Uuden ratkaisun / idean esittely / käytetyt menetelmät Tulokset ja synteesi Johtopäätökset Seminaarityö on luonteeltaan kirjallisuustutkimus ja koostuu siis tiivistelmästä, johdannosta, kirjallisuustutkimuksesta ja johtopäätöksistä

6 Tiivistelmä ja avainsanat Tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti työn oleellinen sisältö ja mitä uutta työ tuo alalle Avainsanat sisältävät työn kannalta oleellisen terminologian ja menetelmät

7 Johdanto Johdannossa kuvataan koko työn sisältö ja ongelma-alue Kerrotaan mitä on tehty Johdannossa ja johtopäätöksissä tulee selvitä työn kannalta oleellinen ilman että lukijan tarvitsee välttämättä lukea koko työtä

8 Kirjallisuustutkimus Kirjallisuustutkimuksessa annetaan taustaa johdannossa esitettyihin kysymyksiin ja esitellään aiheeseen liittyvät oleelliset tulokset State of the art kuvaa kyseisen tieteenalan tämänhetkisen tason Kirjallisuustutkimus on valittuihin lähteisiin perustuva analyysi Tuloksissa ja synteesissä esitetään tulokset ja esitetään ja pohditaan näkemyksiä Seminaarityö on luonteeltaan kirjallisuustutkimus, jossa lähteisiin pohjautuen (analyysi) pyritään muodostamaan perusteltu näkemys (synteesi) aiheesta

9 Johtopäätökset Johtopäätöksissä esitetään lyhyesti työn oleellinen osa ja tiivistetään tulokset Kerrotaan mitä työssä tehtiin sekä esitetään omia näkemyksiä sekä mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita

10 Viittaaminen Miksi viitataan? Viittausten tarkoitus on mahdollistaa tietojen tarkistus alkuperäislähteistä, jolloin voidaan varmistaa tieteellisen tiedon oikeellisuus Tämä myös helpottaa tiedon löytämistä aiheesta Viitataan aina alkuperäislähteeseen mikäli se on saatavilla (viitattu lähde pitää olla luettu) Kaikkiin väitteisiin tulee löytyä lähde ellei niitä ole perusteltu itse työssä Alalla yleisesti tunnettuihin asioihin ei tarvitse viitata (esim. Newtonin laki) Lähdekritiikki (onko wikipedia luotettava?)

11 Viittaustekniikka Lähde mainitaan vain kerran jokaisessa kappaleessa, kunhan sekaantumisen vaaraa toiseen lähteeseen ei ole Lähde mainitaan kun asia esitellään ensimmäisen kerran Lähde voidaan myös mainita koko kappaleen jälkeen (pisteen jälkeen) mikäli koko kappaleen ajatus on lainattu

12 Viittaustekniikka Jos useat kappaleet perustuvat samaan lähteeseen, voidaan tämä mainita etukäteen, jolloin jokaisessa kappaleessa ei tarvita erikseen viitettä Suorissa lainauksissa lähdeviite heti lainauksen jälkeen. Suorat lainaukset on myös syytä kursivoida tai käyttää lainausmerkkejä. Suoria lainauksia on yleensä syytä välttää. Myös kuviin ja kuvaajiin on oltava viite, oikeissa julkaisuissa kuvien julkaisuun täytyy pyytää lupa. Elektronisissa lähteissä tulee mainita milloin lainaus on tehty.

13 Viittaustekniikka Suositeltava viittaustekniikka on Harvardin viittausjärjestelmä, jossa viittaus sisältää tekijät ja julkaisuvuoden esim. (Mikkonen ja Makkonen, 1998) Jos tekijöitä on enemmän kuin 2 käytetään seuraavaa merkintää (Mikkonen et al., 1998) Jos samoilta henkilöiltä on samana vuonna useita julkaisuja, käytetään apuna pieniä kirjaimia (Mikkonen et al., 1998a) Lähdeluettelossa lähteet järjestetään aakkos- ja julkaisujärjestykseen Koko viittauksen ei tarvitse olla suluissa esim. Kuten Mikkonen et al. (1998) toteavat

14 Viittaustekniikka Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää numeroviittausjärjestelmää, jossa viitteet numeroidaan esiintymisjärjestyksessä esim. Mikkonen [1] toteaa Lähdeluettelossa lähteet esitetään numerojärjestyksessä Numeroviittausjärjestelmää voidaan käyttää mikäli tilaa on vähän, Harvardin järjestelmä on kuitenkin paljon selkeämpi ja siksi suositeltava (nähdään heti minkä tahon tai kenen kirjoittama lähde on)

15 Tiedonhaku Kirjaston artikkelitietokannoista Esim. compendex, IEE/IEEE electronic library Kirjaston elektronisista lehdistä Oppikirjat, luennot, haastattelut yms. Kurssilla voi käyttää hyväksi myös aikaisempia seminaaritöitä Tiedonhaku tapahtuu helpoiten käyttämällä aihetta koskevia avainsanoja

16 Käytännön järjestelyistä Työ tulee palauttaa sähköisessä muodossa (mielellään pdf) assistentille viimeistään 2 päivää ennen esitystä Työ annetaan myös opponentille hyvissä ajoin, jotta hän ehtii siihen tutustua