LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TILINTARKASTUSLAIKSI JA SIIHEN LIITTYÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ LUONNOKSISTA ESITYKSIIN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1(11) Työ- ja elinkeinoministeriö KHT-yhdistys ry on johtava tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä KHT- ja HTM-tilintarkastajia, lain julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta mukaisesti hyväksyttyjä JHTT-tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan ja taloushallinnon asiantuntijoita. Tavoitteenamme on auttaa ammattikuntaa menestymään sekä tuomaan lisäarvoa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Taloudellista raportointia ja alan käytäntöjä edistämällä olemme mukana rakentamassa perustaa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Yhdistykseen kuuluu yli 90 % Suomessa toimivista tilintarkastajista. Lausuntopyyntönne TEM/2736/ /2012, TEM119:00/2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TILINTARKASTUSLAIKSI JA SIIHEN LIITTYÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ LUONNOKSISTA ESITYKSIIN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tilintarkastuslaiksi. Lausuntonaan KHT-yhdistys Föreningen CGR ry esittää seuraavan. Tilintarkastuslainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi kahden vuoden aikana useassa eri vaiheessa. Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus tulisi voimaan 2015, järjestelmäuudistus vuoden 2016 alussa ja EU:n tilintarkastusdirektiivin ja asetuksen vaatimat muutokset viimeistään kesällä KHT-yhdistys katsoo, että muutokset tilintarkastuslainsäädäntöön tulisi tehdä yhdellä kertaa EU-säädösten implementoinnin vaatimassa aikataulussa. KHT-yhdistys ei myöskään pidä tarpeellisena säätää järjestelmäuudistuksen yhteydessä kokonaan uutta tilintarkastuslakia ja lakia julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta. Lakiuudistusten tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa tilintarkastajajärjestelmää. Mielestämme nämä tavoitteet eivät kaikilta osin toteudu. Tilintarkastuksen suorittamista koskevien säännösten tulisi KHT-yhdistyksen mielestä olla samat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ts. kaikkien tilintarkastajien tulisi noudattaa tehtäviä suorittaessaan tilintarkastuslain mukaista hyvää tilintarkastustapaa, sillä kaikkien tilintarkastajien perustehtävä on tarkastuskohteesta riippumatta sama eli tilinpäätöksen tarkastaminen ja sen oikeellisuuden varmistaminen. Tilintarkastajaluokkien määrä puolestaan lisääntyisi entisestään, kun jatkossa olisi neljä tilintarkastajaluokkaa nykyisen kolmen sijasta. Lisäksi tilintarkastajien valvonnan keskittäminen yhdelle valvontaviranomaiselle ei myöskään toteutuisi, kun valvontavaltuuksia ehdotetaan osittain myös Finanssivalvonnalle. TILINTARKASTAJIEN HYVÄKSYMINEN Tilintarkastajatutkinto ja erikoistumistutkinnot Ehdotuksen mukaan kaikilla tilintarkastajilla olisi yhteinen perustutkinto, tilintarkastajatutkinto. Tilintarkastajatutkinnon lisäksi voisi suorittaa sekä yksityisen että KHT-yhdistys Föreningen CGR ry Fredrikinkatu 61 A Tel Finnish Institute of Authorised Public Accountants FI Helsinki kht@kht.fi Reg. No Finland

2 2(11) julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkinnot. Ehdotusten toteutuessa Suomessa olisi aikaisemman kolmen tilintarkastajaluokan sijasta neljä tilintarkastajaluokkaa: HT-, KHT-, JHTja JHTT-tilintarkastajat. Tavoite tilintarkastajajärjestelmän selkeyttämisestä ja yhtenäistämisestä ei tältä osin siis toteudu. Tutkintouudistuksia kansainvälisesti tarkasteltaessa voidaan todeta, että monissa Euroopan maissa on siirrytty tai ollaan siirtymässä yhteen tutkintoon. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan Suomessakin tulisi siirtyä yhden tutkinnon järjestelmään. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan on tärkeää varmistua siitä, että tilintarkastajilla on ammatillista pätevyyttä palvella erilaisten asiakkaiden tarpeita. Erikoistuminen työssä on tärkeää ja tarpeellista, mutta ottaen huomioon Suomen tilintarkastusmarkkinoiden pieni koko ja tilintarkastajien vähäinen määrä, erikoistuminen julkiselle sektorille jo tutkintovaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista. KHT-yhdistys ei siten näe tarpeelliseksi sisällyttää uuteen järjestelmään julkisen sektorin erikoistumistutkintoa, vaan markkinoiden tulisi lähtökohtaisesti saada päättää tilintarkastajan valinnasta. Eettisiin sääntöihin sisältyvästä ammatillisen pätevyyden ja huolellisuuden periaatteesta seuraa kaikille tilintarkastusammattilaisille velvoite pitää ammatilliset tiedot ja taidot vaadittavalla tasolla sen varmistamiseksi, että asiakkaat saavat pätevää asiantuntijapalvelua. KHT-yhdistyksen mielestä ehdotetut ammattinimikkeet ovat sinänsä loogisia. HTtilintarkastaja kuvaa hyvin peruspätevyyden hankkinutta tilintarkastajaa ja pidemmät nimikkeet erikoistumistutkintojen suorittaneita tilintarkastajia. KHT-yhdistys esittää siten, että ehdotuksen toteutuessa uuden järjestelmän mukaisia tutkintoja nimitettäisiin selkeyden vuoksi ammattinimikkeitä vastaavasti HT-tutkinnoksi, KHT-tutkinnoksi ja JHT-tutkinnoksi. Tilintarkastajatutkinnon suorittaminen edellyttää ehdotuksen mukaan lähtökohtaisesti alempaa korkeakoulututkintoa ja erikoistumistutkinnot ylempää korkeakoulututkintoa alaan liittyvien opintojen ja käytännön kokemuksen lisäksi. Nykyään hyvin komplisoidussa, säännellyssä ja koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä tilintarkastajien tulee olla hyvin perillä alan säännöksistä ja alalla tapahtuvista muutoksista. Tästä syystä tilintarkastajatutkinnon tutkintovaatimuksiin tulee sisältyä riittävän tasoinen korkeakoulututkinto. KHT-yhdistys kannattaa ehdotettua eli että tilintarkastajan perustutkinnon tutkintovaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto. Nykyisten tutkintorakenteiden mukaan jokainen korkeakouluopiskelija suorittaa käytännössä ensin kandidaatin tutkinnon ja vasta tämän jälkeen mahdollisesti myös maisterin tutkinnon. KHT-yhdistyksen mielestä tilintarkastajatutkintojen suorittamista tulisi nykyisestä joustavoittaa ja tutkinnon suorittamisen tulisi olla helpommin sovitettavissa yhteen työssäkäynnin kanssa. Tämä lisäisi tutkintoon osallistuvien henkilöiden määrää. Tutkintojen järjestämismahdollisuutta useammin kuin kerran vuodessa tulisi selvittää. Tämän ei kuitenkaan tule vaikuttaa tutkintojen korkeaan laatuun. Lisäksi KHT-yhdistys esittää pohdittavaksi mahdollisuutta suorittaa tutkinnot moduuleissa. KHT-yhdistys kannattaa sitä, että perus- ja erikoistumistutkintoon voi osallistua samanaikaisesti ja että erikoistumistutkinnon suoritus on voimassa viisi vuotta, minkä aikana hakija voi suorittaa perustutkinnon. Tämä lisää osaltaan tutkintojen suorittamisen joustavuutta. Henkilön sopivuus tilintarkastajan tehtävään HE-luonnoksessa ehdotetaan täsmennettäväksi tilintarkastuslain säännöstä siitä, milloin henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Ehdotetun säännöksen (TTL 6:2 2 mom.) mukaan henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen, joka osoittaa hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Lakiehdotuksen mukaan henkilöä ei myöskään pidetä sopivana tehtävään, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan

3 3(11) tehtävään. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että tyypillisiä sopimattomuutta osoittavia rikoksia olisivat erilaiset talousrikokset, kuten kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, erilaiset petokset, kavallukset, väärennökset ja verorikokset. KHT-yhdistys näkee tilintarkastajan oikeusturvan kannalta tärkeänä täsmentää säännöksiä siitä, milloin henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Luonnollisen henkilön osalta kyseessä on merkittävä asia, sillä siihen saattaa liittyä ammatinharjoittamiseen liittyvän hyväksymisen peruuttaminen. Tilintarkastajalle on tärkeää ylläpitää ammatillista uskottavuutta käyttäytymällä moitteettomasti ja järjestelmän tulisi varmistaa, että tilintarkastajina toimivat vain tällaiset henkilöt. Ehdotuksen mukainen sopivuutta koskeva täsmennetyn säännöksen sanamuoto on KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan kuitenkin liian tulkinnanvarainen ja vaikuttaa väljemmältä kuin saa käsityksen perusteluihin sisältyvästä listasta rikoksia, jotka tyypillisesti osoittaisivat sopimattomuutta tilintarkastajan tehtävään. Henkilön, jonka toimintaa arvioidaan, tulisi ennakolta pystyä ymmärtämään, millaiset tilintarkastajan muussa kuin ammattitoiminnassa tehdyt rikokset ovat sellaisia, jotka osoittavat hänen olevan sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Ehdotetun säännöksen perusteella jää epäselväksi myös se, mistä ajankohdasta säännöksessä mainittuja aikoja lähdetään laskemaan ja milloin sopivuus mahdollisesti palautuu. Erityisesti, jos henkilö todetaan sopimattomaksi tilintarkastajan tehtävään sen perusteella, että henkilö on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään, on epäselvää, milloin sopivuus palautuu. Tämä on tilintarkastajan aseman kannalta kestämätöntä. Lisäksi KHT-yhdistys viittaa oikeustapauksiin, joissa on arvioitu tilintarkastajan roolia ja tilintarkastajan toimintaa. Oikeustapauksista on herännyt kysymyksiä mm. siitä, onko johdon vastuuta suhteessa tilintarkastajan vastuuseen arvioitu yhdenmukaisesti osakeyhtiölain vastuunjakoperiaatteen kanssa. Tilintarkastaja on saattanut saada kovemman tuomion tapaukseen liittyen kuin varsinaisen rikoksen tehnyt henkilö, kun tilannetta arvioidaan eri perustein eri osapuolten osalta. Nämä oikeudenkäynnit ovat saattaneet olla erittäin pitkäkestoisia. Lisäksi tilintarkastajia koskevien oikeudenkäyntien osalta on tullut esiin, että tilintarkastuslain mukaiset vanhenemisajat poikkeavat osakeyhtiölain mukaisista johdon toimintaan sovellettavista vanhenemisajoista. Mikäli tilintarkastajan toimintaan nähden kohtuuttoman kovan tuomion saaneen tilintarkastajan hyväksyminen vielä peruutetaan, on tilanne kyseisen henkilön tilintarkastusammatin harjoittamisen kannalta kestämätöntä. Edellä esitetyistä seikoista johtuen tilintarkastajan oikeusturva ei parane toivotulla tavalla ehdotetulla muutoksella. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastuslakiin tulisi sisällyttää tarkempi säännös, mitkä rikokset osoittavat sopimattomuutta tilintarkastajan tehtävään. Tilintarkastajan hyvämaineisuuden vaatimuksen pohjautuessa tilintarkastusdirektiiviin, olisi hyvä tehdä selvitys, miten kyseinen direktiivin kohta on implementoitu muissa Euroopan maissa. Tilintarkastajan toimintaa ohjaa myös eettisiin sääntöihin sisältyvä ammatillisen käyttäytymisen periaate, joka velvoittaa kaikkia tilintarkastusammattilaisia noudattamaan asiaankuuluvia säädöksiä ja määräyksiä sekä välttämään toimintaa, jonka tilintarkastusammattilainen tietää tai hänen pitäisi tietää mahdollisesti saattavan ammattikunnan huonoon valoon. Ehdotettu säännös tuo esiin myös sen kysymyksen, miten tilintarkastusyhteisöllä on esimerkiksi rekrytointitilanteessa mahdollisuus varmistua henkilön taustatietojen ja mahdollisten rikosrekisteritietojen oikeellisuudesta. Tilintarkastusyhteisön intressissä ei ole rekrytoida henkilöä, joka ei mahdollisesti voisi toimia tilintarkastajana. Tilintarkastusyhteisöllä itsellään ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollisuutta tarkistaa luonnollisia henkilöitä koskevia rikosrekisteritietoja. Lisäksi rikosrekisteritietoihin liittyen on jo nykyisellään olemassa esimerkiksi seuraavassa kuvattu epäkohta.

4 4(11) Lain julkisista hankinnoista mukaan kuntien on kilpailutettava hankintansa, tilintarkastuksen sisältyessä kilpailutettaviin hankintoihin. Tilintarkastaja on suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hän on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin laissa julkisista hankinnoista luetellusta rikoksesta. Jotta tilintarkastusta hankkiva saisi tiedon mahdollisesta rikoksesta, tulisi palvelua tarjoavan tilintarkastajan esittää hankintaa suorittavalle rikosrekisteriote. Henkilön oikeus saada itseään koskevia tietoja rikosrekisteristä on kuitenkin rajoitettu, ja lisäksi tiedot on tarkoitettu vain omaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä niitä siten ole tarkoitettu esitettäväksi eteenpäin. Tällöin hankintaa suorittavan on käytännössä mahdotonta saada palvelujen tarjoajasta rikosrekisteritietoja. Vastaavanlaisten epäkohtien syntymistä on syytä välttää. Tilintarkastusyhteisöksi hyväksyminen KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta tilintarkastusyhteisökategorioiden yhdistämisestä. Uudessa tilintarkastajajärjestelmässä ei olisi erillisiä tilintarkastusyhteisökategorioita vaan kaikki yhteisömuotoiset tilintarkastajat olisivat tilintarkastusyhteisöjä. Tämä selkeyttää tilintarkastajajärjestelmän kokonaiskuvaa. Tilintarkastajien itsensä tulee pitää huolta siitä, etteivät he ota vastaan sellaisia toimeksiantoja, joita he eivät ole päteviä suorittamaan. Tämä vaatimus sisältyy myös tilintarkastajia koskeviin eettisiin sääntöihin. Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön määritelmät Tilintarkastuslaissa tilintarkastajalla tarkoitetaan sekä luonnollista henkilöä että tilintarkastusyhteisöä. Tilintarkastuslain esteellisyyspykälään ei ehdoteta muutoksia, mutta toivomme selvennystä ehdotettuun 4:7.1 :n 8-kohtaan, joka on hieman vaikeaselkoisesti kirjoitettu. Tarkoituksena lienee säännellä listayhtiön tilintarkastajana olevan tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sellaisessa tilanteessa, jossa tilintarkastusyhteisön ilmoittama päävastuullinen tilintarkastaja siirtyy säännöksessä tarkoitettuun tehtävään tilintarkastuskohteessa. Tilintarkastusyhteisöstä tulee esteellinen toimimaan ko. tarkastuskohteen tilintarkastajana, jos päävastuullinen siirtyy johtotehtävään tarkastuskohteessa. Esteellisyyttä ei synny, jos päävastuullinen on irrottautunut tilintarkastustehtävästä vähintään kahta vuotta ennen siirtymistään tarkastuskohteen palvelukseen. Tulkinnanvaraiseksi jää se, tuleeko tilintarkastusyhteisöstä esteellinen myös sellaisessa tapauksessa, että tämän tilintarkastusyhteisön palveluksessa osakas- tai työsuhteessa toimiva hyväksytty tilintarkastaja, joka on henkilönä valittu tilintarkastajaksi, ottaa vastaan säännöksessä mainitun johtotehtävän tarkastuskohteessa. Tilintarkastuslakiehdotuksen 1:2 :n 5-kohdassa on tilintarkastusyhteisön määritelmä. Voimassaolevassa tilintarkastuslaissa tilintarkastusyhteisöä ei ole määritelty. Muutoksella ei tulisi olla vaikutusta tilintarkastuslain soveltamisalaan, mutta se voi aiheuttaa epäselviä tilanteita. Ns. lakisääteiseen tilintarkastukseen sekä tilintarkastajan lakisääteiseen tehtävään (TTL 1:1.1 :n 2-kohta toimi, joka muussa laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi ) sovelletaan tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan, kun taas tilintarkastajan ominaisuudessa harjoitettuun muuhun kuin edellä mainittuun toimintaan sovelletaan vain osaa tilintarkastuslaista. Tämän takia on tärkeä tietää, mihin tilintarkastuslain soveltamispykälän kategoriaan kukin tilintarkastajan suorittama tehtävä kuuluu. Osakeyhtiölain erityinen tarkastus on eräs tilanne, jossa voi syntyä epäselvyyttä tilintarkastuslain soveltamisalasta. Samanlaisia tilanteita voi olla myös muissa laeissa. Osakeyhtiölain mukaan erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Nykykäytännön mukaan erityinen tarkastus ei ole tilintarkastajan

5 5(11) lakisääteinen tehtävä, johon sovellettaisiin tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan. Mielestämme olisi hyvä selventää, ettei tilintarkastuslakiin tuleva tilintarkastusyhteisön määritelmä muuta erityistä tarkastusta lakisääteiseksi tehtäväksi tilintarkastusyhteisölle. Tällöin oltaisiin tilanteessa, jossa sovellettaisiin eri sääntöjä riippuen siitä, suorittaako erityisen tarkastuksen luonnollinen henkilö vai tilintarkastusyhteisö. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että silloin kun tilintarkastusyhteisö suorittaa erityisen tarkastuksen, sovellettaisiin tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan, ja puolestaan silloin kun luonnollinen henkilö suorittaa erityisen tarkastuksen, sovellettaisiin vain osaa tilintarkastuslain pykälistä. Luonnos ehdotukseksi tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista annettavan asetuksen sisällöstä Opintovaatimukset Voimassa olevaan TEMin asetukseen on sisällytetty opintovaatimuksina tilintarkastusdirektiivin mukaiset vaatimukset ammattitutkintoon sisällytettävistä aihealueista. Direktiivi lähtee siitä, että direktiiviin sisältyvien aihealueiden hallitseminen testataan henkilön suorittaessa ammattitutkintoa, eikä niitä siten vaadita opintoina ennen ammattitutkintoon osallistumista. Suomessa on lähdetty puolestaan siitä, että direktiivin sisältämät aihealueet suoritetaan opintoina ennen tutkintoon osallistumista. Edellä mainitut vaatimukset sisältyvät nykyiseen TEMin asetukseen ja on ehdotuksen mukaan tarkoitus sisällyttää myös tulevaan TEMin asetukseen. KHT-yhdistys kannattaa opintovaatimusten osalta nykyjärjestelmää eli teoreettisten pätevyysvaatimusten täyttämistä ennen tutkintoon osallistumista tutkinnon painottuessa enemmän soveltuvuuden testaamiseen. Tämä luo omalta osaltaan uskottavuutta koko tilintarkastajajärjestelmään. Nykyiset opintovaatimukset johtavat kuitenkin käytännössä siihen, että muita kuin tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja korkeakoulussa valinneiden henkilöiden kynnys hakeutua tilintarkastusalalle on varsin korkea. Tärkeää olisikin kannustaa myös muita sopivia henkilöitä hakeutumaan tilintarkastusalalle, jotta voitaisiin turvata tilintarkastajien riittävä määrä myös jatkossa. Esimerkiksi rahoitusta tai kansantaloustiedettä lukeneen korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön tulisi osallistuakseen tilintarkastajatutkintoon suorittaa merkittävä määrä lisäopintoja tai korvata puuttuvia opintoja lisätehtävillä. Lisäopintojen suorittaminen työn ohessa on haasteellista ja voi vähentää henkilön kiinnostusta hakeutua tilintarkastusalalle. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan opintovaatimuksia tulisi kehittää väljentämällä voimakasta painotusta tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoihin. Opintokokonaisuuteen sisällytettäväksi tulisi hyväksyä nykyistä laajemmin myös muita opintoja, esimerkiksi rahoituksen ja kansantaloustieteen opintoja. Tällöin myös muiden kuin tilintarkastusta ja laskentatoimea lukeneiden henkilöiden olisi joustavampaa ja houkuttelevampaa hakeutua tilintarkastusalalle. Erityisen tärkeää on tällöin varmistua siitä, että ammattitutkinto on riittävän korkeatasoinen. Perustutkinnon opintovaatimuksia koskien oikeustieteen opintoihin ehdotetaan lisättäväksi rikosoikeuden opintoja siltä osin kuin rikoslainsäädäntö on keskeistä tilintarkastuksen suorittamisen kannalta. Käsitteellisesti tämä on erittäin laajasti ilmaistu. Ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kasvaisivat kohtuuttomasti, mikäli tilintarkastajalta vaadittaisiin myös laajaa rikoslainsäädännön tuntemusta ja osaamista. Tietyn rikoksen kohdalla relevantti rikoslainsäädäntö voitaneen lisäksi määritellä vasta jälkikäteen, kun jokin rikos on jo tapahtunut ja se on tullut jotakin kautta ilmi. KHT-yhdistyksen mielestä rikosoikeuden opintoja ei tule sisällyttää tilintarkastajatutkinnon opintovaatimuksiin, sillä rikoslainsäädäntö ei suoranaisesti liity tilintarkastuksen suorittamiseen. Tilintarkastajalle kaavailtua ilmoitusvelvollisuutta sääntöjenvastaisuuksista ei tule säätää Suomessa laajemmaksi, kuin mitä

6 6(11) EU:n tilintarkastusta koskeva asetus edellyttää, eli muihin kuin PIE-yhteisöjen tilintarkastuksiin, joten tästäkään johtuen rikosoikeuden opintoja ei ole perusteltua sisällyttää perustutkinnon opintovaatimuksiin. KHT-yhdistyksen mielestä on myös keskeistä varmistua siitä, että kaupallisen alan tavanomaisilla korkeakouluopinnoilla on mahdollisuus päästä suorittamaan tilintarkastajatutkinto ilman, että vaadittaisiin lisäopintoja, joita ei todennäköisesti olisi edes mahdollista suorittaa kaikissa korkeakouluissa. Edellä todetun mukaisesti on jo nykyisinkin haasteellista saada suoritettua vaadittavat opinnot, mikäli korkeakouluopiskelija ei ole nimenomaisesti valinnut tilintarkastukseen tai laskentatoimeen suuntautuvaa opintolinjaa. Lisäopintovaatimukset heikentävät alan houkuttelevuutta. Puuttuvien opintojen korvaaminen lisätehtävillä Asetusluonnoksen ja voimassa olevan asetuksen mukaan puuttuvia opintoja voi korvata erillisillä lisätehtävillä. Opintojen korvaaminen lisätehtävillä on lisännyt joustavuutta opintovaatimusten täydentämiseksi työn ohessa. Lisätehtävien laatiminen ja vastausten läpikäynti aiheuttaa kuitenkin valvojalle ylimääräistä työtä. KHT-yhdistys pitää ymmärrettävänä sitä, että mahdollisuus korvata puuttuvia opintoja lisätehtävillä olisi jatkossakin rajallista. Koska puuttuvien opintojen suorittamisen mahdollisuudet ovat usein rajatut, KHT-yhdistys esittää joustavuuden lisäämiseksi myös sitä vaihtoehtoa, että puuttuvia opintoja voisi suorittaa hyväksytysti osallistumalla myös muun ulkoisen kouluttajan kuin korkeakoulun tarjoamille kursseille. Tällöin kurssille osallistuminen tulisi pystyä todentamaan. Käytännön tarkastuskokemus KHT-yhdistys suhtautuu positiivisesti ehdotettuun lievennykseen käytännön tarkastuskokemuksen osalta, että yksi vuosi voisi olla hankittu konsernin sisäisenä tarkastajana, verotarkastajana, kaupunkitarkastajan tai valtiontalouden tarkastusvirastossa työskentelevän tarkastajan tehtävissä taikka vastaavassa muussa tehtävässä. Myös muita käytännön kokemusta koskevia vaatimuksia voisi tarkastella vastaavasti, jolloin mahdollisesti tarjoutuisi mahdollisuus hakeutua tilintarkastajan ammattiin myös muuta kautta kuin nykyisin. JHTT-siirtymäkoe ja JHTT-tutkintoon liittyvät siirtymäsäännökset Säännösehdotukset JHTT-tilintarkastajien siirtymisestä uuteen järjestelmään ovat monimutkaisia, vaikeaselkoisia sekä pitkälle ajalle ulottuvia. JHTT-tilintarkastajien on ehdotuksen mukaan mahdollista siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HT-tilintarkastajaksi siten, että JHTT-tilintarkastaja suorittaa siirtymäkokeen. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan ehdotettu JHTT-tilintarkastajien siirtymäkoe uuteen tilintarkastajajärjestelmään on riittävän kevyt, ja ehdotuksessa siirtymäsäännöksiksi on jo huomioitu JHTT-tarkastajilla oleva tarkastuskokemus. Siirtymäkokeella saadaan testattua niitä aihealueita, jotka eivät ole sisältyneet JHTT-tutkintoon. Näitä aihealueita ovat mm. kansainväliset tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardit sekä hyvä hallinnointitapa. JHTT-lautakunnan ennen uuden lain voimaantuloa JHTT-tutkintoon hyväksymä henkilö voisi ehdotuksen mukaan puolestaan osallistua JHTT-tutkintoon vielä kolmen vuoden aikana uuden lain voimaantulosta, jolloin suoritettu JHTT-tutkinto vastaisi uuden lain mukaista julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkintoa. Ehdotuksen perusteella ei ole selkeästi todettavissa, onko henkilöllä, joka suorittaa JHTT-tutkinnon edellä mainitun kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, mahdollisuus siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HTtilintarkastajaksi suorittamalla kevyt siirtymäkoe vai tuleeko ko. henkilön suorittaa uuden lain mukainen tilintarkastajatutkinto saadakseen HT-tilintarkastajan pätevyyden. Siirtymäkoemahdollisuus tulee KHT-yhdistyksen mielestä olla vain sellaisilla JHTT-

7 7(11) tilintarkastajilla, jotka ovat suorittaneet JHTT-tutkinnon uuden lain voimaantuloajankohtaan mennessä. Näin ollen JHTT-tutkintoa ei esitetystä poiketen tulisi enää järjestää uuden lain voimaantulon jälkeen, jotta siirtymä uuteen järjestelmään olisi tasapuolinen kaikille tilintarkastajaksi hakeutuville. TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN ORGANISOINTI Tilintarkastajien valvonnan keskittäminen KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta tilintarkastajien valvonnan keskittämisestä tilintarkastusvalvontaan, jotta varmistetaan kaikille tilintarkastajille yhtenäinen valvontakäytäntö ja jotta valvonta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Valvonnan keskittäminen edesauttaa lisäksi valvonnan uskottavuutta ja riippumattomuutta. Ammatissa toimivien tilintarkastajien rooli tilintarkastajien valvonnassa KHT-yhdistys korostaa riittävän tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen ja kokemuksen turvaamista kaikissa uuden viranomaisen vastuulle siirtyvissä tehtävissä, erityisesti kurinpitoluonteisessa valvonnassa. KHT-yhdistys pitää välttämättömänä, että elimellä, joka tekee päätöksiä erityisesti kurinpitoasioista, on käytännön ymmärrystä tilintarkastajan työstä ja sen erityispiirteistä. Tilintarkastusprosessin eri vaiheiden ja tilintarkastusmetodologian ja -teknologian tuntemus sekä mm. ymmärrys siitä, mitä ammatillisen harkinnan käyttö eriluonteisissa ja kokoisissa tilintarkastustoimeksiannoissa tarkoittaa, on erittäin tärkeää. Osa tilintarkastustoimeksiannoista on nykyään hyvin monimutkaisia, jolloin entisestään korostuu asiantuntemuksen ja kokemuksen merkitys arvioitaessa tilintarkastajan työtä ja päätettäessä mahdollisista kurinpitotoimista. Päätöksiä tekevän elimen tulisi tilintarkastajan laatiman dokumentaation perusteella kyetä muodostamaan käsitys tilintarkastajan tekemästä työstä ja johtopäätöksistä sekä pystyä arvioimaan, onko työ tehty hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan henkilöitä, joilla olisi edellä kuvatunlaista ajantasaista kokemusta tilintarkastuksesta, mutta jotka eivät olisi ammatissa toimivia tilintarkastajia, ei Suomessa ole kovinkaan paljon alan erityispiirteistä ja pienuudesta johtuen. KHT-yhdistys pitää siten välttämättömänä, että ammatissa toimivilla tilintarkastajilla on aktiivinen rooli tilintarkastajien valvonnassa. Uudistettu tilintarkastusdirektiivi sekä uusi EU:n tilintarkastusasetus eivät salli tilintarkastajien osallistumista valvontaviranomaisen päätöksentekoon. Tilintarkastajia valvova viranomainen voi kuitenkin antaa tilintarkastajana toimiville henkilöille tiettyjä tehtäviä ja viranomaista voivat avustaa asiantuntijat. HEluonnoksen 7:6 :ssä ehdotetaan, että tilintarkastuslautakunta voi tehtäviensä hoitamista varten kuulla asiantuntijoita ja perustaa jaostoja. KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta. KHTyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tilintarkastajia kuullaan asiantuntijoina ja perustetaan asiantuntijajaostoja, joissa on mukana ammatissa toimivia tilintarkastajia. Jaostoissa tulee olla erikokoisiin tilintarkastusasiakkaisiin ja eri yhteisömuotoihin liittyvää erityisasiantuntemusta. Tehtävienjako tilintarkastuslautakunnan ja virkamiesyksikön välillä KHT-yhdistys kannattaa pääsääntöisesti HE-luonnoksessa esitettyä työnjakoa tilintarkastuslautakunnan ja tilintarkastusvalvonnan virkamiesyksikön välillä. On hyvä, että hallinnollisten seuraamusten määrääminen (varoitus, huomautus ja hyväksymisen peruuttaminen) on säädetty tilintarkastuslautakunnan tehtäväksi. KHT-yhdistys kannattaa myös sitä, että lautakunnan tehtävänä on tilintarkastuksen yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta (mm. hyvä tilintarkastustapa ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien soveltaminen) sekä uhkasakon asettaminen, jos tilintarkastaja laiminlyö noudattaa velvollisuuksiaan.

8 8(11) Virkamiesyksikön tehtävänä on mm. valvoa tilintarkastuksen laatua. KHT-yhdistys kannattaa sitä, että operatiiviseen toimintaan liittyvät tehtävät ja päätökset tehdään virkamiestasolla. Tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei virkamiesyksikölle siirry liikaa itsenäistä päätöksentekovaltaa. Esimerkiksi yhteisöjen laaduntarkastuksista laadittujen raporttien käsittelyyn liittyy myös oikeusturvakysymys. Lisäksi laaduntarkastuksissa tehdyt havainnot vaikuttavat osaltaan hyvän tilintarkastustavan muotoutumiseen. Tällä on laajakantoisempaa merkitystä, eikä sen siten tulisi olla vain virkamiesyksikön toimivallan alainen asia. KHTyhdistys katsoo, että laaduntarkastuksista laaditut raportit tulee käsitellä ennen lopullista päätöksentekoa asiantuntijajaostossa, jossa on mukana henkilöitä, joilla on tilintarkastuksen asiantuntemusta, mukaan lukien ammatissa toimivat tilintarkastajat. Tilintarkastuslakiehdotus antaa mahdollisuuden tällaisen jaoston perustamiseen. KHT-yhdistyksen mielestä virkamiesyksiköllä tulee olla säännöllinen raportointivelvollisuus tilintarkastuslautakunnalle. KHT-yhdistys myös katsoo, että tilintarkastuslautakunnalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ja päätettäväksi asioita, jotka se katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Valvonnan ajallinen ulottuvuus Valvonnan sijaintipaikka Ehdotuksen mukaan tilintarkastusvalvonta voisi nykykäytännöstä poiketen tutkia valvonta-asian ja määrätä seuraamuksen, vaikka tilintarkastajan hyväksyminen on lakannut tai vaikka moitittavasta toiminnasta on kulunut yli kuusi vuotta. Näissä tapauksissa tilintarkastusvalvonta voisi ehdotuksen mukaan kuitenkin myös jättää valvonta-asian tutkimatta. Sinänsä on hyvä asia, että tilintarkastusvalvonta voi käyttää harkintaa siinä, jättääkö se valvonta-asian tutkimatta edellä mainituissa tapauksissa. KHT-yhdistyksen mielestä kuuden vuoden määräaikaa tutkinta-asioissa ei tule poistaa. Tilintarkastajien oikeusturvan takia on tärkeää, että jatkossakin on nykylain tapaan kuuden vuoden aikaraja, jonka jälkeen valvonta-asiaa ei tutkita. Kuuden vuoden määräaikaa tukee myös se, että tilintarkastuslain mukaan tilintarkastusta koskevat työpaperit on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja että kirjanpitolain mukaan tilikauden tositteita tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Ei ole perusteltua, että esimerkiksi tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisuus tulisi tutkittavaksi sen jälkeen, kun ei ole enää velvollisuutta säilyttää tositeaineistoa tai tilintarkastajan työpapereita. Sen sijaan KHT-yhdistyksen mielestä on perusteltua, että valvonta-asioita voidaan tutkia, vaikka tilintarkastajan hyväksyminen ei ole enää voimassa. Tällöinkin pitäisi kuitenkin soveltaa kuuden vuoden tutkintarajaa. KHT-yhdistys toteaa, että tehtyjen selvitysten perusteella vaikuttaa siltä, ettei yhtä selkeästi muista vaihtoehdoista parempaa sijaintipaikkaa valvonnalle olisi Suomessa löydettävissä. KHTyhdistyksen näkemyksen mukaan valvonnan sijaintipaikkavaihtoehdoista tulisi tehdä kattava vaikutusarviointi. KHT-yhdistys painottaa tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen ja kokemuksen merkitystä sekä tilintarkastajien oikeusturvan ja perusoikeuksien turvaamista valvonnan sijaintipaikkapäätöstä tehtäessä. Lisäksi tilintarkastajien valvonta tulee organisoida ja toteuttaa muutoinkin mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Erityisen tärkeää on turvata valvonnan jatkuvuus ja osaamisen säilyminen siirtymävaiheessa.

9 9(11) Mikäli ehdotus valvonnan sijaintipaikasta toteutuu, KHT-yhdistys pitää kannatettavana tavoitetta siitä, että uusien virkojen täyttämismenettelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida nykyisten valvontaelinten henkilöstö. Lisäksi siirtyminen tulee hoitaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tietojärjestelmiä sekä muita investointeja. KHT-yhdistyksen mielestä ei ole kohtuullista, että tilintarkastajat joutuvat toistamiseen maksamaan uuden valvontajärjestelmän pystyttämiskustannukset, joita syntyy, jos valvonta siirtyy osaksi valtion viranomaistoimintaa. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastajien valvonta tulee pitää erillään tilinpäätösvalvonnasta, koska niissä on eri valvonnan kohteet ja sitä kautta myös osittain erilaiset intressit ja tavoitteet. KHT-yhdistyksen mielestä tulee olla vain yksi tilintarkastajia valvova viranomainen. Näin ollen KHT-yhdistys ei kannata sitä, että Finanssivalvonnalle ehdotetaan oikeutta tutkia, onko tilintarkastaja toiminut tilintarkastuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Finanssivalvonnalla ei ole kokemusta eikä resursseja tilintarkastajien valvontaan, ja lakiehdotuksen perustelutekstien mukaan itsenäisen tutkintamahdollisuuden perusteella ei ole tarkoitettu antaa Finanssivalvonnalle sellaista tehtävää, joka edellyttäisi lisää esimerkiksi henkilöresursseja. Perusteluteksteissä todetaan myös, että tilintarkastus osaltaan perustuu Finanssivalvonnan antamaan ohjeistukseen, joten on perusteltua, että tilintarkastajien valvontaviranomaisena toimii jokin muu taho kuin Finanssivalvonta. Myös tämä riippumattomuusnäkökulma tulee ottaa huomioon Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia pohdittaessa. KHT-yhdistyksen mielestä valvontayhteistyö tulee järjestää siten, että Finanssivalvonta voi ilmoittaa tilintarkastajia valvovalle viranomaiselle tilintarkastajan toiminnassa havaitsemistaan seikoista ja sen jälkeen tilintarkastajia valvova viranomainen tekee päätöksen tutkinnan aloittamisesta ja suorittaa tarvittaessa tutkinnan. Tilintarkastajien valvonnan rahoitus Muutoksenhaku KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastajien valvontamaksut tulisi lähtökohtaisesti periä tilintarkastuksen kohteena olevilta yhteisöiltä ja säätiöiltä. KHT-yhdistys ehdottaa, että PRH perisi kaikilta tilintarkastusvelvollisilta yhteisöiltä ja säätiöiltä tilinpäätöksen rekisteröintimaksun, johon sisältyisi myös tilintarkastajien valvontamaksu. Maksu voisi määräytyä yrityksen koon perusteella. Jotta uudistus olisi toimiva, tulisi PRH:n tehostaa tilinpäätösasiakirjojen toimittamisen valvontaa ja mahdollisesti määrätä sanktio, jos tilinpäätösasiakirjoja ei toimiteta. Riippumatta siitä, keneltä maksut peritään, valvontamaksujen tulee olla tasapuolisia siten, että tilintarkastajasta riippumatta valvontamaksu on samasta tarkastuskohteesta samansuuruinen. Valvontatoiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää siten, että valvontatoiminnasta sekä sen tuotoista ja kuluista kerrotaan julkisesti ja avoimesti. Valvojan tulee osoittaa valvonnan lisäarvo sekä valvonnan kohteille eli tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille että myös tilintarkastuksen kohteena oleville yhteisöille. Valvottavilta perittävien maksujen tulee kohdistua valvontatoimintaan, eikä niitä tule käyttää muihin tarkoituksiin. Ylipäänsä valvontatoiminnan tulisi olla kustannustehokasta ja valvonnan kokonaisresurssien tulee olla tarkoituksenmukaisen suuruiset. KHT-yhdistys pitää kannatettavana muutoksenhaun yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä sekä oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöönottoa HE-luonnoksessa ehdotetulla tavalla. Tämä takaa yhdenmukaisen oikeusturvan kaikille tilintarkastajille. Myös muutoksenhaussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen riittävyyteen. Valitusten

10 10(11) MUITA SEIKKOJA käsittelyn keskittäminen yhteen hallinto-oikeuteen on KHT-yhdistyksen mielestä kannatettavaa. Nykyisen tilintarkastuslautakunnan (TILA) tutkiessa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaa se arvioi hyvän tilintarkastustavan noudattamista mm. ISA-standardien vaatimusten kautta. Tapauksissa, jotka ovat siirtyneet tuomioistuinten ratkaistavaksi, ei puolestaan ole juurikaan viitattu ISA-standardeihin hyvän tilintarkastustavan noudattamista arvioitaessa. KHTyhdistys pitää tärkeänä, että hyvän tilintarkastustavan noudattamisen arvioinnissa olisi yhtenäiset kriteerit eri oikeusasteissa ja tuomioistuimissa. Tämä on tilintarkastajan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää. Tilintarkastusta koskevan sääntelyn yhdistäminen ja sisältö KHT-yhdistyksen mielestä yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastajajärjestelmät tulee yhdistää siten, että tilintarkastusta koskeva sääntely sisällytetään kokonaisuudessaan yhteen yleislakiin, tilintarkastuslakiin. Tilintarkastusasioiden sääntely kuuluu luontevasti työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan. HE-luonnoksen mukaan yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastajatutkintoja ja valvontaa koskevat säännökset on yhdistetty ja niistä säädetään jatkossa tilintarkastuslaissa, mikä on kannatettavaa. KHT-yhdistys katsoo, että myös tilintarkastuksen suorittamista koskevien säännösten tulisi olla samat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sillä kaikkien tilintarkastajien perustehtävä on sama eli tilinpäätöksen tarkastaminen ja sen oikeellisuuden varmentaminen. KHT-yhdistys on sitä mieltä, että tilintarkastuksen suorittamisesta tulisi olla samat säännöt kaikille tilintarkastajille tarkastuskohteesta riippumatta. Tällöin kaikki tilintarkastajat olisivat kaikessa tilintarkastajan ominaisuudessa harjoittamassaan toiminnassa velvollisia noudattamaan tilintarkastuslain mukaista hyvää tilintarkastustapaa. Osana hyvää tilintarkastustapaa kaikki tilintarkastajat olisivat puolestaan velvollisia noudattamaan kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja kaikkien tilintarkastusvelvollisten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksissa. Tietyt tarkastuskohteet asettavat tilintarkastukselle lisävaatimuksia, joista voitaisiin KHTyhdistyksen näkemyksen mukaan säännellä asianomaisissa erityislaeissa, kuten nykyisinkin on tilanne esimerkiksi säätiölain kohdalla. Kehitys myös kuntapuolella, mm. kuntien toimintojen yhtiöittäminen, puoltaa tilintarkastusta koskevien sääntöjen yhdistämistä samaan lakiin. Valtiovarainministeriön selvityksessä kuntalain uudistustarpeista on samoin todettu, että kuntien toimintojen yhtiöittäminen on lisännyt tilintarkastuslakiin perustuvan tilintarkastuksen osuutta. Vertailukohtana mainittakoon lisäksi, että kuntien kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laadintaa ohjaa myöskin soveltuvin osin sama kirjanpitolaki, jota sovelletaan myös muiden kirjanpitovelvollisten kirjanpidon hoitoon ja tilinpäätöksen laadintaan. Tilintarkastuslaissa voisi olla oma lukunsa säännöksistä, jotka koskisivat vain julkisen sektorin tilintarkastusta. Tilintarkastuksen sisältöä ei tulisi KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan nykyisestä laajentaa, koska se on jo nykyisellään laaja. Suomessa tilintarkastus käsittää tilinpäätöksen tarkastuksen lisäksi myös toimintakertomuksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen, mikä on synnyttänyt odotuskuilua. Siten esimerkiksi hallinnon tarkastuksen sisältöä tulisi KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan täsmentää ja rajata. Tilintarkastuslain esitöiden yksityiskohtaisissa perusteluissa on laaja tulkinta hallinnon tarkastuksesta, kun puolestaan ISA-standardeihin ei sisälly nimenomaisia vaatimuksia tai ohjeistusta hallinnon tarkastuksesta. KHT-yhdistys myös katsoo, että toimintakertomus tulee tarkastaa uudistetun tilinpäätösdirektiivin vaatimusten mukaisesti sen sijaan, että toimintakertomus on täyden tilintarkastuksen kohteena. Ei ole erityistä syytä siihen, että Suomessa on laajempi ja erilainen tarkastusvelvollisuus kuin muissa

11 11(11) maissa. Laajempi tarkastusvelvollisuus aiheuttaa kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. On otettava huomioon myös se, että toimintakertomus sisältää taloudellisen tiedon lisäksi eitaloudellista tietoa ja jatkossa ei-taloudellista tietoa tulee esittää vielä nykyistä enemmän. Muut kuin taloudelliset tiedot eivät kuitenkaan aina ole sellaisia, joita olisi edes mahdollista tilintarkastaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn mukaisesti. Joidenkin tietojen osalta relevantin ja luotettavan informaation saatavuus vaihtelee huomattavasti. Näin ollen myös tarkastuksen yhteydessä saatavan evidenssin määrä ja luonne vaihtelee. Tilintarkastajan vastuun rajaaminen KHT-yhdistys katsoo, että tilintarkastajajärjestelmän uudistamisen yhteydessä tulisi käsitellä myös tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun rajaamista. EU-komissio suosittelee lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen siviilioikeudellisen vastuun rajaamista antamassaan suosituksessa, jota ei ole Suomessa pantu täytäntöön. KHTyhdistyksen mielestä tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajaamista tulee kiirehtiä ja komission suositus tulee panna täytäntöön. Monissa muissa maissa tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta on jo rajattu, eikä näissä maissa ole havaittu, että vastuun rajaaminen heikentäisi tilintarkastuksen laatua. Tilinpäätöksen laatijalla tulisi olla suurempi vastuu kuin tilinpäätöstiedot varmentavalla taholla. Tällä hetkellä hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla on solidaarinen vastuu. Tilintarkastajan tehtävä on kuitenkin varmentava, eikä sitä näin ollen voi vastuunkantomielessä rinnastaa tilinpäätöksen laatijan vastuuseen. Tilanne ei myöskään saisi olla se, että tilintarkastajat joutuvat vahingonkorvausoikeudellisesti epäedullisempaan asemaan kuin muut toimijatahot, jotka hoitavat yleisen edun näkökulmasta lakisääteisiä tarkastus- ja neuvontatehtäviä. Vastuuvakuutusten saanti alkaa olla rajallista, mikä vaikeuttaa merkittävästi uusien toimijoiden tuloa tilintarkastusmarkkinoille. Rajaton vastuu rajoittaa kilpailua varsinkin suurten pörssiyhtiöiden tilintarkastusten osalta. Helsingissä 3. päivänä syyskuuta 2014 KHT-YHDISTYS FÖRENINGEN CGR RY Tapani Vuopala puheenjohtaja