LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TILINTARKASTUSLAIKSI JA SIIHEN LIITTYÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ LUONNOKSISTA ESITYKSIIN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TILINTARKASTUSLAIKSI JA SIIHEN LIITTYÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ LUONNOKSISTA ESITYKSIIN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1(11) Työ- ja elinkeinoministeriö KHT-yhdistys ry on johtava tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä KHT- ja HTM-tilintarkastajia, lain julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta mukaisesti hyväksyttyjä JHTT-tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan ja taloushallinnon asiantuntijoita. Tavoitteenamme on auttaa ammattikuntaa menestymään sekä tuomaan lisäarvoa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Taloudellista raportointia ja alan käytäntöjä edistämällä olemme mukana rakentamassa perustaa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Yhdistykseen kuuluu yli 90 % Suomessa toimivista tilintarkastajista. Lausuntopyyntönne TEM/2736/ /2012, TEM119:00/2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TILINTARKASTUSLAIKSI JA SIIHEN LIITTYÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ LUONNOKSISTA ESITYKSIIN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tilintarkastuslaiksi. Lausuntonaan KHT-yhdistys Föreningen CGR ry esittää seuraavan. Tilintarkastuslainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi kahden vuoden aikana useassa eri vaiheessa. Tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus tulisi voimaan 2015, järjestelmäuudistus vuoden 2016 alussa ja EU:n tilintarkastusdirektiivin ja asetuksen vaatimat muutokset viimeistään kesällä KHT-yhdistys katsoo, että muutokset tilintarkastuslainsäädäntöön tulisi tehdä yhdellä kertaa EU-säädösten implementoinnin vaatimassa aikataulussa. KHT-yhdistys ei myöskään pidä tarpeellisena säätää järjestelmäuudistuksen yhteydessä kokonaan uutta tilintarkastuslakia ja lakia julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta. Lakiuudistusten tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa tilintarkastajajärjestelmää. Mielestämme nämä tavoitteet eivät kaikilta osin toteudu. Tilintarkastuksen suorittamista koskevien säännösten tulisi KHT-yhdistyksen mielestä olla samat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ts. kaikkien tilintarkastajien tulisi noudattaa tehtäviä suorittaessaan tilintarkastuslain mukaista hyvää tilintarkastustapaa, sillä kaikkien tilintarkastajien perustehtävä on tarkastuskohteesta riippumatta sama eli tilinpäätöksen tarkastaminen ja sen oikeellisuuden varmistaminen. Tilintarkastajaluokkien määrä puolestaan lisääntyisi entisestään, kun jatkossa olisi neljä tilintarkastajaluokkaa nykyisen kolmen sijasta. Lisäksi tilintarkastajien valvonnan keskittäminen yhdelle valvontaviranomaiselle ei myöskään toteutuisi, kun valvontavaltuuksia ehdotetaan osittain myös Finanssivalvonnalle. TILINTARKASTAJIEN HYVÄKSYMINEN Tilintarkastajatutkinto ja erikoistumistutkinnot Ehdotuksen mukaan kaikilla tilintarkastajilla olisi yhteinen perustutkinto, tilintarkastajatutkinto. Tilintarkastajatutkinnon lisäksi voisi suorittaa sekä yksityisen että KHT-yhdistys Föreningen CGR ry Fredrikinkatu 61 A Tel Finnish Institute of Authorised Public Accountants FI Helsinki Reg. No Finland

2 2(11) julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkinnot. Ehdotusten toteutuessa Suomessa olisi aikaisemman kolmen tilintarkastajaluokan sijasta neljä tilintarkastajaluokkaa: HT-, KHT-, JHTja JHTT-tilintarkastajat. Tavoite tilintarkastajajärjestelmän selkeyttämisestä ja yhtenäistämisestä ei tältä osin siis toteudu. Tutkintouudistuksia kansainvälisesti tarkasteltaessa voidaan todeta, että monissa Euroopan maissa on siirrytty tai ollaan siirtymässä yhteen tutkintoon. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan Suomessakin tulisi siirtyä yhden tutkinnon järjestelmään. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan on tärkeää varmistua siitä, että tilintarkastajilla on ammatillista pätevyyttä palvella erilaisten asiakkaiden tarpeita. Erikoistuminen työssä on tärkeää ja tarpeellista, mutta ottaen huomioon Suomen tilintarkastusmarkkinoiden pieni koko ja tilintarkastajien vähäinen määrä, erikoistuminen julkiselle sektorille jo tutkintovaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista. KHT-yhdistys ei siten näe tarpeelliseksi sisällyttää uuteen järjestelmään julkisen sektorin erikoistumistutkintoa, vaan markkinoiden tulisi lähtökohtaisesti saada päättää tilintarkastajan valinnasta. Eettisiin sääntöihin sisältyvästä ammatillisen pätevyyden ja huolellisuuden periaatteesta seuraa kaikille tilintarkastusammattilaisille velvoite pitää ammatilliset tiedot ja taidot vaadittavalla tasolla sen varmistamiseksi, että asiakkaat saavat pätevää asiantuntijapalvelua. KHT-yhdistyksen mielestä ehdotetut ammattinimikkeet ovat sinänsä loogisia. HTtilintarkastaja kuvaa hyvin peruspätevyyden hankkinutta tilintarkastajaa ja pidemmät nimikkeet erikoistumistutkintojen suorittaneita tilintarkastajia. KHT-yhdistys esittää siten, että ehdotuksen toteutuessa uuden järjestelmän mukaisia tutkintoja nimitettäisiin selkeyden vuoksi ammattinimikkeitä vastaavasti HT-tutkinnoksi, KHT-tutkinnoksi ja JHT-tutkinnoksi. Tilintarkastajatutkinnon suorittaminen edellyttää ehdotuksen mukaan lähtökohtaisesti alempaa korkeakoulututkintoa ja erikoistumistutkinnot ylempää korkeakoulututkintoa alaan liittyvien opintojen ja käytännön kokemuksen lisäksi. Nykyään hyvin komplisoidussa, säännellyssä ja koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä tilintarkastajien tulee olla hyvin perillä alan säännöksistä ja alalla tapahtuvista muutoksista. Tästä syystä tilintarkastajatutkinnon tutkintovaatimuksiin tulee sisältyä riittävän tasoinen korkeakoulututkinto. KHT-yhdistys kannattaa ehdotettua eli että tilintarkastajan perustutkinnon tutkintovaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto. Nykyisten tutkintorakenteiden mukaan jokainen korkeakouluopiskelija suorittaa käytännössä ensin kandidaatin tutkinnon ja vasta tämän jälkeen mahdollisesti myös maisterin tutkinnon. KHT-yhdistyksen mielestä tilintarkastajatutkintojen suorittamista tulisi nykyisestä joustavoittaa ja tutkinnon suorittamisen tulisi olla helpommin sovitettavissa yhteen työssäkäynnin kanssa. Tämä lisäisi tutkintoon osallistuvien henkilöiden määrää. Tutkintojen järjestämismahdollisuutta useammin kuin kerran vuodessa tulisi selvittää. Tämän ei kuitenkaan tule vaikuttaa tutkintojen korkeaan laatuun. Lisäksi KHT-yhdistys esittää pohdittavaksi mahdollisuutta suorittaa tutkinnot moduuleissa. KHT-yhdistys kannattaa sitä, että perus- ja erikoistumistutkintoon voi osallistua samanaikaisesti ja että erikoistumistutkinnon suoritus on voimassa viisi vuotta, minkä aikana hakija voi suorittaa perustutkinnon. Tämä lisää osaltaan tutkintojen suorittamisen joustavuutta. Henkilön sopivuus tilintarkastajan tehtävään HE-luonnoksessa ehdotetaan täsmennettäväksi tilintarkastuslain säännöstä siitä, milloin henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Ehdotetun säännöksen (TTL 6:2 2 mom.) mukaan henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen, joka osoittaa hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Lakiehdotuksen mukaan henkilöä ei myöskään pidetä sopivana tehtävään, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan

3 3(11) tehtävään. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että tyypillisiä sopimattomuutta osoittavia rikoksia olisivat erilaiset talousrikokset, kuten kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, erilaiset petokset, kavallukset, väärennökset ja verorikokset. KHT-yhdistys näkee tilintarkastajan oikeusturvan kannalta tärkeänä täsmentää säännöksiä siitä, milloin henkilö on sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Luonnollisen henkilön osalta kyseessä on merkittävä asia, sillä siihen saattaa liittyä ammatinharjoittamiseen liittyvän hyväksymisen peruuttaminen. Tilintarkastajalle on tärkeää ylläpitää ammatillista uskottavuutta käyttäytymällä moitteettomasti ja järjestelmän tulisi varmistaa, että tilintarkastajina toimivat vain tällaiset henkilöt. Ehdotuksen mukainen sopivuutta koskeva täsmennetyn säännöksen sanamuoto on KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan kuitenkin liian tulkinnanvarainen ja vaikuttaa väljemmältä kuin saa käsityksen perusteluihin sisältyvästä listasta rikoksia, jotka tyypillisesti osoittaisivat sopimattomuutta tilintarkastajan tehtävään. Henkilön, jonka toimintaa arvioidaan, tulisi ennakolta pystyä ymmärtämään, millaiset tilintarkastajan muussa kuin ammattitoiminnassa tehdyt rikokset ovat sellaisia, jotka osoittavat hänen olevan sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Ehdotetun säännöksen perusteella jää epäselväksi myös se, mistä ajankohdasta säännöksessä mainittuja aikoja lähdetään laskemaan ja milloin sopivuus mahdollisesti palautuu. Erityisesti, jos henkilö todetaan sopimattomaksi tilintarkastajan tehtävään sen perusteella, että henkilö on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään, on epäselvää, milloin sopivuus palautuu. Tämä on tilintarkastajan aseman kannalta kestämätöntä. Lisäksi KHT-yhdistys viittaa oikeustapauksiin, joissa on arvioitu tilintarkastajan roolia ja tilintarkastajan toimintaa. Oikeustapauksista on herännyt kysymyksiä mm. siitä, onko johdon vastuuta suhteessa tilintarkastajan vastuuseen arvioitu yhdenmukaisesti osakeyhtiölain vastuunjakoperiaatteen kanssa. Tilintarkastaja on saattanut saada kovemman tuomion tapaukseen liittyen kuin varsinaisen rikoksen tehnyt henkilö, kun tilannetta arvioidaan eri perustein eri osapuolten osalta. Nämä oikeudenkäynnit ovat saattaneet olla erittäin pitkäkestoisia. Lisäksi tilintarkastajia koskevien oikeudenkäyntien osalta on tullut esiin, että tilintarkastuslain mukaiset vanhenemisajat poikkeavat osakeyhtiölain mukaisista johdon toimintaan sovellettavista vanhenemisajoista. Mikäli tilintarkastajan toimintaan nähden kohtuuttoman kovan tuomion saaneen tilintarkastajan hyväksyminen vielä peruutetaan, on tilanne kyseisen henkilön tilintarkastusammatin harjoittamisen kannalta kestämätöntä. Edellä esitetyistä seikoista johtuen tilintarkastajan oikeusturva ei parane toivotulla tavalla ehdotetulla muutoksella. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastuslakiin tulisi sisällyttää tarkempi säännös, mitkä rikokset osoittavat sopimattomuutta tilintarkastajan tehtävään. Tilintarkastajan hyvämaineisuuden vaatimuksen pohjautuessa tilintarkastusdirektiiviin, olisi hyvä tehdä selvitys, miten kyseinen direktiivin kohta on implementoitu muissa Euroopan maissa. Tilintarkastajan toimintaa ohjaa myös eettisiin sääntöihin sisältyvä ammatillisen käyttäytymisen periaate, joka velvoittaa kaikkia tilintarkastusammattilaisia noudattamaan asiaankuuluvia säädöksiä ja määräyksiä sekä välttämään toimintaa, jonka tilintarkastusammattilainen tietää tai hänen pitäisi tietää mahdollisesti saattavan ammattikunnan huonoon valoon. Ehdotettu säännös tuo esiin myös sen kysymyksen, miten tilintarkastusyhteisöllä on esimerkiksi rekrytointitilanteessa mahdollisuus varmistua henkilön taustatietojen ja mahdollisten rikosrekisteritietojen oikeellisuudesta. Tilintarkastusyhteisön intressissä ei ole rekrytoida henkilöä, joka ei mahdollisesti voisi toimia tilintarkastajana. Tilintarkastusyhteisöllä itsellään ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollisuutta tarkistaa luonnollisia henkilöitä koskevia rikosrekisteritietoja. Lisäksi rikosrekisteritietoihin liittyen on jo nykyisellään olemassa esimerkiksi seuraavassa kuvattu epäkohta.

4 4(11) Lain julkisista hankinnoista mukaan kuntien on kilpailutettava hankintansa, tilintarkastuksen sisältyessä kilpailutettaviin hankintoihin. Tilintarkastaja on suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hän on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin laissa julkisista hankinnoista luetellusta rikoksesta. Jotta tilintarkastusta hankkiva saisi tiedon mahdollisesta rikoksesta, tulisi palvelua tarjoavan tilintarkastajan esittää hankintaa suorittavalle rikosrekisteriote. Henkilön oikeus saada itseään koskevia tietoja rikosrekisteristä on kuitenkin rajoitettu, ja lisäksi tiedot on tarkoitettu vain omaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä niitä siten ole tarkoitettu esitettäväksi eteenpäin. Tällöin hankintaa suorittavan on käytännössä mahdotonta saada palvelujen tarjoajasta rikosrekisteritietoja. Vastaavanlaisten epäkohtien syntymistä on syytä välttää. Tilintarkastusyhteisöksi hyväksyminen KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta tilintarkastusyhteisökategorioiden yhdistämisestä. Uudessa tilintarkastajajärjestelmässä ei olisi erillisiä tilintarkastusyhteisökategorioita vaan kaikki yhteisömuotoiset tilintarkastajat olisivat tilintarkastusyhteisöjä. Tämä selkeyttää tilintarkastajajärjestelmän kokonaiskuvaa. Tilintarkastajien itsensä tulee pitää huolta siitä, etteivät he ota vastaan sellaisia toimeksiantoja, joita he eivät ole päteviä suorittamaan. Tämä vaatimus sisältyy myös tilintarkastajia koskeviin eettisiin sääntöihin. Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön määritelmät Tilintarkastuslaissa tilintarkastajalla tarkoitetaan sekä luonnollista henkilöä että tilintarkastusyhteisöä. Tilintarkastuslain esteellisyyspykälään ei ehdoteta muutoksia, mutta toivomme selvennystä ehdotettuun 4:7.1 :n 8-kohtaan, joka on hieman vaikeaselkoisesti kirjoitettu. Tarkoituksena lienee säännellä listayhtiön tilintarkastajana olevan tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sellaisessa tilanteessa, jossa tilintarkastusyhteisön ilmoittama päävastuullinen tilintarkastaja siirtyy säännöksessä tarkoitettuun tehtävään tilintarkastuskohteessa. Tilintarkastusyhteisöstä tulee esteellinen toimimaan ko. tarkastuskohteen tilintarkastajana, jos päävastuullinen siirtyy johtotehtävään tarkastuskohteessa. Esteellisyyttä ei synny, jos päävastuullinen on irrottautunut tilintarkastustehtävästä vähintään kahta vuotta ennen siirtymistään tarkastuskohteen palvelukseen. Tulkinnanvaraiseksi jää se, tuleeko tilintarkastusyhteisöstä esteellinen myös sellaisessa tapauksessa, että tämän tilintarkastusyhteisön palveluksessa osakas- tai työsuhteessa toimiva hyväksytty tilintarkastaja, joka on henkilönä valittu tilintarkastajaksi, ottaa vastaan säännöksessä mainitun johtotehtävän tarkastuskohteessa. Tilintarkastuslakiehdotuksen 1:2 :n 5-kohdassa on tilintarkastusyhteisön määritelmä. Voimassaolevassa tilintarkastuslaissa tilintarkastusyhteisöä ei ole määritelty. Muutoksella ei tulisi olla vaikutusta tilintarkastuslain soveltamisalaan, mutta se voi aiheuttaa epäselviä tilanteita. Ns. lakisääteiseen tilintarkastukseen sekä tilintarkastajan lakisääteiseen tehtävään (TTL 1:1.1 :n 2-kohta toimi, joka muussa laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi ) sovelletaan tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan, kun taas tilintarkastajan ominaisuudessa harjoitettuun muuhun kuin edellä mainittuun toimintaan sovelletaan vain osaa tilintarkastuslaista. Tämän takia on tärkeä tietää, mihin tilintarkastuslain soveltamispykälän kategoriaan kukin tilintarkastajan suorittama tehtävä kuuluu. Osakeyhtiölain erityinen tarkastus on eräs tilanne, jossa voi syntyä epäselvyyttä tilintarkastuslain soveltamisalasta. Samanlaisia tilanteita voi olla myös muissa laeissa. Osakeyhtiölain mukaan erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Nykykäytännön mukaan erityinen tarkastus ei ole tilintarkastajan

5 5(11) lakisääteinen tehtävä, johon sovellettaisiin tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan. Mielestämme olisi hyvä selventää, ettei tilintarkastuslakiin tuleva tilintarkastusyhteisön määritelmä muuta erityistä tarkastusta lakisääteiseksi tehtäväksi tilintarkastusyhteisölle. Tällöin oltaisiin tilanteessa, jossa sovellettaisiin eri sääntöjä riippuen siitä, suorittaako erityisen tarkastuksen luonnollinen henkilö vai tilintarkastusyhteisö. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että silloin kun tilintarkastusyhteisö suorittaa erityisen tarkastuksen, sovellettaisiin tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan, ja puolestaan silloin kun luonnollinen henkilö suorittaa erityisen tarkastuksen, sovellettaisiin vain osaa tilintarkastuslain pykälistä. Luonnos ehdotukseksi tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista annettavan asetuksen sisällöstä Opintovaatimukset Voimassa olevaan TEMin asetukseen on sisällytetty opintovaatimuksina tilintarkastusdirektiivin mukaiset vaatimukset ammattitutkintoon sisällytettävistä aihealueista. Direktiivi lähtee siitä, että direktiiviin sisältyvien aihealueiden hallitseminen testataan henkilön suorittaessa ammattitutkintoa, eikä niitä siten vaadita opintoina ennen ammattitutkintoon osallistumista. Suomessa on lähdetty puolestaan siitä, että direktiivin sisältämät aihealueet suoritetaan opintoina ennen tutkintoon osallistumista. Edellä mainitut vaatimukset sisältyvät nykyiseen TEMin asetukseen ja on ehdotuksen mukaan tarkoitus sisällyttää myös tulevaan TEMin asetukseen. KHT-yhdistys kannattaa opintovaatimusten osalta nykyjärjestelmää eli teoreettisten pätevyysvaatimusten täyttämistä ennen tutkintoon osallistumista tutkinnon painottuessa enemmän soveltuvuuden testaamiseen. Tämä luo omalta osaltaan uskottavuutta koko tilintarkastajajärjestelmään. Nykyiset opintovaatimukset johtavat kuitenkin käytännössä siihen, että muita kuin tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja korkeakoulussa valinneiden henkilöiden kynnys hakeutua tilintarkastusalalle on varsin korkea. Tärkeää olisikin kannustaa myös muita sopivia henkilöitä hakeutumaan tilintarkastusalalle, jotta voitaisiin turvata tilintarkastajien riittävä määrä myös jatkossa. Esimerkiksi rahoitusta tai kansantaloustiedettä lukeneen korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön tulisi osallistuakseen tilintarkastajatutkintoon suorittaa merkittävä määrä lisäopintoja tai korvata puuttuvia opintoja lisätehtävillä. Lisäopintojen suorittaminen työn ohessa on haasteellista ja voi vähentää henkilön kiinnostusta hakeutua tilintarkastusalalle. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan opintovaatimuksia tulisi kehittää väljentämällä voimakasta painotusta tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoihin. Opintokokonaisuuteen sisällytettäväksi tulisi hyväksyä nykyistä laajemmin myös muita opintoja, esimerkiksi rahoituksen ja kansantaloustieteen opintoja. Tällöin myös muiden kuin tilintarkastusta ja laskentatoimea lukeneiden henkilöiden olisi joustavampaa ja houkuttelevampaa hakeutua tilintarkastusalalle. Erityisen tärkeää on tällöin varmistua siitä, että ammattitutkinto on riittävän korkeatasoinen. Perustutkinnon opintovaatimuksia koskien oikeustieteen opintoihin ehdotetaan lisättäväksi rikosoikeuden opintoja siltä osin kuin rikoslainsäädäntö on keskeistä tilintarkastuksen suorittamisen kannalta. Käsitteellisesti tämä on erittäin laajasti ilmaistu. Ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kasvaisivat kohtuuttomasti, mikäli tilintarkastajalta vaadittaisiin myös laajaa rikoslainsäädännön tuntemusta ja osaamista. Tietyn rikoksen kohdalla relevantti rikoslainsäädäntö voitaneen lisäksi määritellä vasta jälkikäteen, kun jokin rikos on jo tapahtunut ja se on tullut jotakin kautta ilmi. KHT-yhdistyksen mielestä rikosoikeuden opintoja ei tule sisällyttää tilintarkastajatutkinnon opintovaatimuksiin, sillä rikoslainsäädäntö ei suoranaisesti liity tilintarkastuksen suorittamiseen. Tilintarkastajalle kaavailtua ilmoitusvelvollisuutta sääntöjenvastaisuuksista ei tule säätää Suomessa laajemmaksi, kuin mitä

6 6(11) EU:n tilintarkastusta koskeva asetus edellyttää, eli muihin kuin PIE-yhteisöjen tilintarkastuksiin, joten tästäkään johtuen rikosoikeuden opintoja ei ole perusteltua sisällyttää perustutkinnon opintovaatimuksiin. KHT-yhdistyksen mielestä on myös keskeistä varmistua siitä, että kaupallisen alan tavanomaisilla korkeakouluopinnoilla on mahdollisuus päästä suorittamaan tilintarkastajatutkinto ilman, että vaadittaisiin lisäopintoja, joita ei todennäköisesti olisi edes mahdollista suorittaa kaikissa korkeakouluissa. Edellä todetun mukaisesti on jo nykyisinkin haasteellista saada suoritettua vaadittavat opinnot, mikäli korkeakouluopiskelija ei ole nimenomaisesti valinnut tilintarkastukseen tai laskentatoimeen suuntautuvaa opintolinjaa. Lisäopintovaatimukset heikentävät alan houkuttelevuutta. Puuttuvien opintojen korvaaminen lisätehtävillä Asetusluonnoksen ja voimassa olevan asetuksen mukaan puuttuvia opintoja voi korvata erillisillä lisätehtävillä. Opintojen korvaaminen lisätehtävillä on lisännyt joustavuutta opintovaatimusten täydentämiseksi työn ohessa. Lisätehtävien laatiminen ja vastausten läpikäynti aiheuttaa kuitenkin valvojalle ylimääräistä työtä. KHT-yhdistys pitää ymmärrettävänä sitä, että mahdollisuus korvata puuttuvia opintoja lisätehtävillä olisi jatkossakin rajallista. Koska puuttuvien opintojen suorittamisen mahdollisuudet ovat usein rajatut, KHT-yhdistys esittää joustavuuden lisäämiseksi myös sitä vaihtoehtoa, että puuttuvia opintoja voisi suorittaa hyväksytysti osallistumalla myös muun ulkoisen kouluttajan kuin korkeakoulun tarjoamille kursseille. Tällöin kurssille osallistuminen tulisi pystyä todentamaan. Käytännön tarkastuskokemus KHT-yhdistys suhtautuu positiivisesti ehdotettuun lievennykseen käytännön tarkastuskokemuksen osalta, että yksi vuosi voisi olla hankittu konsernin sisäisenä tarkastajana, verotarkastajana, kaupunkitarkastajan tai valtiontalouden tarkastusvirastossa työskentelevän tarkastajan tehtävissä taikka vastaavassa muussa tehtävässä. Myös muita käytännön kokemusta koskevia vaatimuksia voisi tarkastella vastaavasti, jolloin mahdollisesti tarjoutuisi mahdollisuus hakeutua tilintarkastajan ammattiin myös muuta kautta kuin nykyisin. JHTT-siirtymäkoe ja JHTT-tutkintoon liittyvät siirtymäsäännökset Säännösehdotukset JHTT-tilintarkastajien siirtymisestä uuteen järjestelmään ovat monimutkaisia, vaikeaselkoisia sekä pitkälle ajalle ulottuvia. JHTT-tilintarkastajien on ehdotuksen mukaan mahdollista siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HT-tilintarkastajaksi siten, että JHTT-tilintarkastaja suorittaa siirtymäkokeen. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan ehdotettu JHTT-tilintarkastajien siirtymäkoe uuteen tilintarkastajajärjestelmään on riittävän kevyt, ja ehdotuksessa siirtymäsäännöksiksi on jo huomioitu JHTT-tarkastajilla oleva tarkastuskokemus. Siirtymäkokeella saadaan testattua niitä aihealueita, jotka eivät ole sisältyneet JHTT-tutkintoon. Näitä aihealueita ovat mm. kansainväliset tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardit sekä hyvä hallinnointitapa. JHTT-lautakunnan ennen uuden lain voimaantuloa JHTT-tutkintoon hyväksymä henkilö voisi ehdotuksen mukaan puolestaan osallistua JHTT-tutkintoon vielä kolmen vuoden aikana uuden lain voimaantulosta, jolloin suoritettu JHTT-tutkinto vastaisi uuden lain mukaista julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkintoa. Ehdotuksen perusteella ei ole selkeästi todettavissa, onko henkilöllä, joka suorittaa JHTT-tutkinnon edellä mainitun kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, mahdollisuus siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HTtilintarkastajaksi suorittamalla kevyt siirtymäkoe vai tuleeko ko. henkilön suorittaa uuden lain mukainen tilintarkastajatutkinto saadakseen HT-tilintarkastajan pätevyyden. Siirtymäkoemahdollisuus tulee KHT-yhdistyksen mielestä olla vain sellaisilla JHTT-

7 7(11) tilintarkastajilla, jotka ovat suorittaneet JHTT-tutkinnon uuden lain voimaantuloajankohtaan mennessä. Näin ollen JHTT-tutkintoa ei esitetystä poiketen tulisi enää järjestää uuden lain voimaantulon jälkeen, jotta siirtymä uuteen järjestelmään olisi tasapuolinen kaikille tilintarkastajaksi hakeutuville. TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN ORGANISOINTI Tilintarkastajien valvonnan keskittäminen KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta tilintarkastajien valvonnan keskittämisestä tilintarkastusvalvontaan, jotta varmistetaan kaikille tilintarkastajille yhtenäinen valvontakäytäntö ja jotta valvonta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Valvonnan keskittäminen edesauttaa lisäksi valvonnan uskottavuutta ja riippumattomuutta. Ammatissa toimivien tilintarkastajien rooli tilintarkastajien valvonnassa KHT-yhdistys korostaa riittävän tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen ja kokemuksen turvaamista kaikissa uuden viranomaisen vastuulle siirtyvissä tehtävissä, erityisesti kurinpitoluonteisessa valvonnassa. KHT-yhdistys pitää välttämättömänä, että elimellä, joka tekee päätöksiä erityisesti kurinpitoasioista, on käytännön ymmärrystä tilintarkastajan työstä ja sen erityispiirteistä. Tilintarkastusprosessin eri vaiheiden ja tilintarkastusmetodologian ja -teknologian tuntemus sekä mm. ymmärrys siitä, mitä ammatillisen harkinnan käyttö eriluonteisissa ja kokoisissa tilintarkastustoimeksiannoissa tarkoittaa, on erittäin tärkeää. Osa tilintarkastustoimeksiannoista on nykyään hyvin monimutkaisia, jolloin entisestään korostuu asiantuntemuksen ja kokemuksen merkitys arvioitaessa tilintarkastajan työtä ja päätettäessä mahdollisista kurinpitotoimista. Päätöksiä tekevän elimen tulisi tilintarkastajan laatiman dokumentaation perusteella kyetä muodostamaan käsitys tilintarkastajan tekemästä työstä ja johtopäätöksistä sekä pystyä arvioimaan, onko työ tehty hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan henkilöitä, joilla olisi edellä kuvatunlaista ajantasaista kokemusta tilintarkastuksesta, mutta jotka eivät olisi ammatissa toimivia tilintarkastajia, ei Suomessa ole kovinkaan paljon alan erityispiirteistä ja pienuudesta johtuen. KHT-yhdistys pitää siten välttämättömänä, että ammatissa toimivilla tilintarkastajilla on aktiivinen rooli tilintarkastajien valvonnassa. Uudistettu tilintarkastusdirektiivi sekä uusi EU:n tilintarkastusasetus eivät salli tilintarkastajien osallistumista valvontaviranomaisen päätöksentekoon. Tilintarkastajia valvova viranomainen voi kuitenkin antaa tilintarkastajana toimiville henkilöille tiettyjä tehtäviä ja viranomaista voivat avustaa asiantuntijat. HEluonnoksen 7:6 :ssä ehdotetaan, että tilintarkastuslautakunta voi tehtäviensä hoitamista varten kuulla asiantuntijoita ja perustaa jaostoja. KHT-yhdistys kannattaa ehdotusta. KHTyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tilintarkastajia kuullaan asiantuntijoina ja perustetaan asiantuntijajaostoja, joissa on mukana ammatissa toimivia tilintarkastajia. Jaostoissa tulee olla erikokoisiin tilintarkastusasiakkaisiin ja eri yhteisömuotoihin liittyvää erityisasiantuntemusta. Tehtävienjako tilintarkastuslautakunnan ja virkamiesyksikön välillä KHT-yhdistys kannattaa pääsääntöisesti HE-luonnoksessa esitettyä työnjakoa tilintarkastuslautakunnan ja tilintarkastusvalvonnan virkamiesyksikön välillä. On hyvä, että hallinnollisten seuraamusten määrääminen (varoitus, huomautus ja hyväksymisen peruuttaminen) on säädetty tilintarkastuslautakunnan tehtäväksi. KHT-yhdistys kannattaa myös sitä, että lautakunnan tehtävänä on tilintarkastuksen yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta (mm. hyvä tilintarkastustapa ja kansainvälisten tilintarkastusstandardien soveltaminen) sekä uhkasakon asettaminen, jos tilintarkastaja laiminlyö noudattaa velvollisuuksiaan.

8 8(11) Virkamiesyksikön tehtävänä on mm. valvoa tilintarkastuksen laatua. KHT-yhdistys kannattaa sitä, että operatiiviseen toimintaan liittyvät tehtävät ja päätökset tehdään virkamiestasolla. Tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei virkamiesyksikölle siirry liikaa itsenäistä päätöksentekovaltaa. Esimerkiksi yhteisöjen laaduntarkastuksista laadittujen raporttien käsittelyyn liittyy myös oikeusturvakysymys. Lisäksi laaduntarkastuksissa tehdyt havainnot vaikuttavat osaltaan hyvän tilintarkastustavan muotoutumiseen. Tällä on laajakantoisempaa merkitystä, eikä sen siten tulisi olla vain virkamiesyksikön toimivallan alainen asia. KHTyhdistys katsoo, että laaduntarkastuksista laaditut raportit tulee käsitellä ennen lopullista päätöksentekoa asiantuntijajaostossa, jossa on mukana henkilöitä, joilla on tilintarkastuksen asiantuntemusta, mukaan lukien ammatissa toimivat tilintarkastajat. Tilintarkastuslakiehdotus antaa mahdollisuuden tällaisen jaoston perustamiseen. KHT-yhdistyksen mielestä virkamiesyksiköllä tulee olla säännöllinen raportointivelvollisuus tilintarkastuslautakunnalle. KHT-yhdistys myös katsoo, että tilintarkastuslautakunnalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi ja päätettäväksi asioita, jotka se katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Valvonnan ajallinen ulottuvuus Valvonnan sijaintipaikka Ehdotuksen mukaan tilintarkastusvalvonta voisi nykykäytännöstä poiketen tutkia valvonta-asian ja määrätä seuraamuksen, vaikka tilintarkastajan hyväksyminen on lakannut tai vaikka moitittavasta toiminnasta on kulunut yli kuusi vuotta. Näissä tapauksissa tilintarkastusvalvonta voisi ehdotuksen mukaan kuitenkin myös jättää valvonta-asian tutkimatta. Sinänsä on hyvä asia, että tilintarkastusvalvonta voi käyttää harkintaa siinä, jättääkö se valvonta-asian tutkimatta edellä mainituissa tapauksissa. KHT-yhdistyksen mielestä kuuden vuoden määräaikaa tutkinta-asioissa ei tule poistaa. Tilintarkastajien oikeusturvan takia on tärkeää, että jatkossakin on nykylain tapaan kuuden vuoden aikaraja, jonka jälkeen valvonta-asiaa ei tutkita. Kuuden vuoden määräaikaa tukee myös se, että tilintarkastuslain mukaan tilintarkastusta koskevat työpaperit on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja että kirjanpitolain mukaan tilikauden tositteita tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Ei ole perusteltua, että esimerkiksi tilintarkastuksen hyvän tilintarkastustavan mukaisuus tulisi tutkittavaksi sen jälkeen, kun ei ole enää velvollisuutta säilyttää tositeaineistoa tai tilintarkastajan työpapereita. Sen sijaan KHT-yhdistyksen mielestä on perusteltua, että valvonta-asioita voidaan tutkia, vaikka tilintarkastajan hyväksyminen ei ole enää voimassa. Tällöinkin pitäisi kuitenkin soveltaa kuuden vuoden tutkintarajaa. KHT-yhdistys toteaa, että tehtyjen selvitysten perusteella vaikuttaa siltä, ettei yhtä selkeästi muista vaihtoehdoista parempaa sijaintipaikkaa valvonnalle olisi Suomessa löydettävissä. KHTyhdistyksen näkemyksen mukaan valvonnan sijaintipaikkavaihtoehdoista tulisi tehdä kattava vaikutusarviointi. KHT-yhdistys painottaa tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen ja kokemuksen merkitystä sekä tilintarkastajien oikeusturvan ja perusoikeuksien turvaamista valvonnan sijaintipaikkapäätöstä tehtäessä. Lisäksi tilintarkastajien valvonta tulee organisoida ja toteuttaa muutoinkin mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Erityisen tärkeää on turvata valvonnan jatkuvuus ja osaamisen säilyminen siirtymävaiheessa.

9 9(11) Mikäli ehdotus valvonnan sijaintipaikasta toteutuu, KHT-yhdistys pitää kannatettavana tavoitetta siitä, että uusien virkojen täyttämismenettelyssä tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida nykyisten valvontaelinten henkilöstö. Lisäksi siirtyminen tulee hoitaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tietojärjestelmiä sekä muita investointeja. KHT-yhdistyksen mielestä ei ole kohtuullista, että tilintarkastajat joutuvat toistamiseen maksamaan uuden valvontajärjestelmän pystyttämiskustannukset, joita syntyy, jos valvonta siirtyy osaksi valtion viranomaistoimintaa. KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastajien valvonta tulee pitää erillään tilinpäätösvalvonnasta, koska niissä on eri valvonnan kohteet ja sitä kautta myös osittain erilaiset intressit ja tavoitteet. KHT-yhdistyksen mielestä tulee olla vain yksi tilintarkastajia valvova viranomainen. Näin ollen KHT-yhdistys ei kannata sitä, että Finanssivalvonnalle ehdotetaan oikeutta tutkia, onko tilintarkastaja toiminut tilintarkastuslain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Finanssivalvonnalla ei ole kokemusta eikä resursseja tilintarkastajien valvontaan, ja lakiehdotuksen perustelutekstien mukaan itsenäisen tutkintamahdollisuuden perusteella ei ole tarkoitettu antaa Finanssivalvonnalle sellaista tehtävää, joka edellyttäisi lisää esimerkiksi henkilöresursseja. Perusteluteksteissä todetaan myös, että tilintarkastus osaltaan perustuu Finanssivalvonnan antamaan ohjeistukseen, joten on perusteltua, että tilintarkastajien valvontaviranomaisena toimii jokin muu taho kuin Finanssivalvonta. Myös tämä riippumattomuusnäkökulma tulee ottaa huomioon Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia pohdittaessa. KHT-yhdistyksen mielestä valvontayhteistyö tulee järjestää siten, että Finanssivalvonta voi ilmoittaa tilintarkastajia valvovalle viranomaiselle tilintarkastajan toiminnassa havaitsemistaan seikoista ja sen jälkeen tilintarkastajia valvova viranomainen tekee päätöksen tutkinnan aloittamisesta ja suorittaa tarvittaessa tutkinnan. Tilintarkastajien valvonnan rahoitus Muutoksenhaku KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan tilintarkastajien valvontamaksut tulisi lähtökohtaisesti periä tilintarkastuksen kohteena olevilta yhteisöiltä ja säätiöiltä. KHT-yhdistys ehdottaa, että PRH perisi kaikilta tilintarkastusvelvollisilta yhteisöiltä ja säätiöiltä tilinpäätöksen rekisteröintimaksun, johon sisältyisi myös tilintarkastajien valvontamaksu. Maksu voisi määräytyä yrityksen koon perusteella. Jotta uudistus olisi toimiva, tulisi PRH:n tehostaa tilinpäätösasiakirjojen toimittamisen valvontaa ja mahdollisesti määrätä sanktio, jos tilinpäätösasiakirjoja ei toimiteta. Riippumatta siitä, keneltä maksut peritään, valvontamaksujen tulee olla tasapuolisia siten, että tilintarkastajasta riippumatta valvontamaksu on samasta tarkastuskohteesta samansuuruinen. Valvontatoiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää siten, että valvontatoiminnasta sekä sen tuotoista ja kuluista kerrotaan julkisesti ja avoimesti. Valvojan tulee osoittaa valvonnan lisäarvo sekä valvonnan kohteille eli tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille että myös tilintarkastuksen kohteena oleville yhteisöille. Valvottavilta perittävien maksujen tulee kohdistua valvontatoimintaan, eikä niitä tule käyttää muihin tarkoituksiin. Ylipäänsä valvontatoiminnan tulisi olla kustannustehokasta ja valvonnan kokonaisresurssien tulee olla tarkoituksenmukaisen suuruiset. KHT-yhdistys pitää kannatettavana muutoksenhaun yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä sekä oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöönottoa HE-luonnoksessa ehdotetulla tavalla. Tämä takaa yhdenmukaisen oikeusturvan kaikille tilintarkastajille. Myös muutoksenhaussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota tilintarkastusta koskevan asiantuntemuksen riittävyyteen. Valitusten

10 10(11) MUITA SEIKKOJA käsittelyn keskittäminen yhteen hallinto-oikeuteen on KHT-yhdistyksen mielestä kannatettavaa. Nykyisen tilintarkastuslautakunnan (TILA) tutkiessa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaa se arvioi hyvän tilintarkastustavan noudattamista mm. ISA-standardien vaatimusten kautta. Tapauksissa, jotka ovat siirtyneet tuomioistuinten ratkaistavaksi, ei puolestaan ole juurikaan viitattu ISA-standardeihin hyvän tilintarkastustavan noudattamista arvioitaessa. KHTyhdistys pitää tärkeänä, että hyvän tilintarkastustavan noudattamisen arvioinnissa olisi yhtenäiset kriteerit eri oikeusasteissa ja tuomioistuimissa. Tämä on tilintarkastajan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää. Tilintarkastusta koskevan sääntelyn yhdistäminen ja sisältö KHT-yhdistyksen mielestä yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastajajärjestelmät tulee yhdistää siten, että tilintarkastusta koskeva sääntely sisällytetään kokonaisuudessaan yhteen yleislakiin, tilintarkastuslakiin. Tilintarkastusasioiden sääntely kuuluu luontevasti työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan. HE-luonnoksen mukaan yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastajatutkintoja ja valvontaa koskevat säännökset on yhdistetty ja niistä säädetään jatkossa tilintarkastuslaissa, mikä on kannatettavaa. KHT-yhdistys katsoo, että myös tilintarkastuksen suorittamista koskevien säännösten tulisi olla samat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sillä kaikkien tilintarkastajien perustehtävä on sama eli tilinpäätöksen tarkastaminen ja sen oikeellisuuden varmentaminen. KHT-yhdistys on sitä mieltä, että tilintarkastuksen suorittamisesta tulisi olla samat säännöt kaikille tilintarkastajille tarkastuskohteesta riippumatta. Tällöin kaikki tilintarkastajat olisivat kaikessa tilintarkastajan ominaisuudessa harjoittamassaan toiminnassa velvollisia noudattamaan tilintarkastuslain mukaista hyvää tilintarkastustapaa. Osana hyvää tilintarkastustapaa kaikki tilintarkastajat olisivat puolestaan velvollisia noudattamaan kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja kaikkien tilintarkastusvelvollisten yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksissa. Tietyt tarkastuskohteet asettavat tilintarkastukselle lisävaatimuksia, joista voitaisiin KHTyhdistyksen näkemyksen mukaan säännellä asianomaisissa erityislaeissa, kuten nykyisinkin on tilanne esimerkiksi säätiölain kohdalla. Kehitys myös kuntapuolella, mm. kuntien toimintojen yhtiöittäminen, puoltaa tilintarkastusta koskevien sääntöjen yhdistämistä samaan lakiin. Valtiovarainministeriön selvityksessä kuntalain uudistustarpeista on samoin todettu, että kuntien toimintojen yhtiöittäminen on lisännyt tilintarkastuslakiin perustuvan tilintarkastuksen osuutta. Vertailukohtana mainittakoon lisäksi, että kuntien kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laadintaa ohjaa myöskin soveltuvin osin sama kirjanpitolaki, jota sovelletaan myös muiden kirjanpitovelvollisten kirjanpidon hoitoon ja tilinpäätöksen laadintaan. Tilintarkastuslaissa voisi olla oma lukunsa säännöksistä, jotka koskisivat vain julkisen sektorin tilintarkastusta. Tilintarkastuksen sisältöä ei tulisi KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan nykyisestä laajentaa, koska se on jo nykyisellään laaja. Suomessa tilintarkastus käsittää tilinpäätöksen tarkastuksen lisäksi myös toimintakertomuksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen, mikä on synnyttänyt odotuskuilua. Siten esimerkiksi hallinnon tarkastuksen sisältöä tulisi KHT-yhdistyksen näkemyksen mukaan täsmentää ja rajata. Tilintarkastuslain esitöiden yksityiskohtaisissa perusteluissa on laaja tulkinta hallinnon tarkastuksesta, kun puolestaan ISA-standardeihin ei sisälly nimenomaisia vaatimuksia tai ohjeistusta hallinnon tarkastuksesta. KHT-yhdistys myös katsoo, että toimintakertomus tulee tarkastaa uudistetun tilinpäätösdirektiivin vaatimusten mukaisesti sen sijaan, että toimintakertomus on täyden tilintarkastuksen kohteena. Ei ole erityistä syytä siihen, että Suomessa on laajempi ja erilainen tarkastusvelvollisuus kuin muissa

11 11(11) maissa. Laajempi tarkastusvelvollisuus aiheuttaa kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. On otettava huomioon myös se, että toimintakertomus sisältää taloudellisen tiedon lisäksi eitaloudellista tietoa ja jatkossa ei-taloudellista tietoa tulee esittää vielä nykyistä enemmän. Muut kuin taloudelliset tiedot eivät kuitenkaan aina ole sellaisia, joita olisi edes mahdollista tilintarkastaa tilintarkastusta koskevan sääntelyn mukaisesti. Joidenkin tietojen osalta relevantin ja luotettavan informaation saatavuus vaihtelee huomattavasti. Näin ollen myös tarkastuksen yhteydessä saatavan evidenssin määrä ja luonne vaihtelee. Tilintarkastajan vastuun rajaaminen KHT-yhdistys katsoo, että tilintarkastajajärjestelmän uudistamisen yhteydessä tulisi käsitellä myös tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun rajaamista. EU-komissio suosittelee lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen siviilioikeudellisen vastuun rajaamista antamassaan suosituksessa, jota ei ole Suomessa pantu täytäntöön. KHTyhdistyksen mielestä tilintarkastajien vahingonkorvausvastuun rajaamista tulee kiirehtiä ja komission suositus tulee panna täytäntöön. Monissa muissa maissa tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta on jo rajattu, eikä näissä maissa ole havaittu, että vastuun rajaaminen heikentäisi tilintarkastuksen laatua. Tilinpäätöksen laatijalla tulisi olla suurempi vastuu kuin tilinpäätöstiedot varmentavalla taholla. Tällä hetkellä hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla on solidaarinen vastuu. Tilintarkastajan tehtävä on kuitenkin varmentava, eikä sitä näin ollen voi vastuunkantomielessä rinnastaa tilinpäätöksen laatijan vastuuseen. Tilanne ei myöskään saisi olla se, että tilintarkastajat joutuvat vahingonkorvausoikeudellisesti epäedullisempaan asemaan kuin muut toimijatahot, jotka hoitavat yleisen edun näkökulmasta lakisääteisiä tarkastus- ja neuvontatehtäviä. Vastuuvakuutusten saanti alkaa olla rajallista, mikä vaikeuttaa merkittävästi uusien toimijoiden tuloa tilintarkastusmarkkinoille. Rajaton vastuu rajoittaa kilpailua varsinkin suurten pörssiyhtiöiden tilintarkastusten osalta. Helsingissä 3. päivänä syyskuuta 2014 KHT-YHDISTYS FÖRENINGEN CGR RY Tapani Vuopala puheenjohtaja

TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN: TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA TYÖRYHMÄN RAPORTTI

TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN: TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Lausuntopyyntönne 5.12.2012 TEM /2736/03.01.01/2012 TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN: TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA TYÖRYHMÄN RAPORTTI

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Työ- ja elinkeinoministeriön asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014

LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi. Lausuntopyyntö STM/4750/2014 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi tom.strandstrom@stm.fi Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS 1 (5) Finanssivalvonta Lausuntopyyntönne dnro 5/01.00/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJELUONNOS TILINTARKASTUS Yleiset huomiot Finanssivalvonta on pyytänyt lausuntoa uudesta määräys- ja ohjeluonnoksesta

Lisätiedot

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Liite Nykytilan kuvaus Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Suomessa on kolmenlaisia hyväksyttyjä tilintarkastajia HTM-tilintarkastajia, KHTtilintarkastajia ja JHTT-tilintarkastajia. Näistä HTM-

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA JHTT-TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMIS- JA VALVONTAOHJEET

JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA JHTT-TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMIS- JA VALVONTAOHJEET 1 JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA JHTT-TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMIS- JA VALVONTAOHJEET Hyväksytty JHTT-lautakunnan kokouksessa 28.1.2009, 10. Muutokset on hyväksytty JHTT-lautakunnan

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park

Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin. Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Tilintarkastuksen EU-sääntely: Katsaus työryhmän ehdotuksiin Marja Hanski 10.12.2015 EK ja ST, Scandic Park Työryhmä ja sen tehtävä Työryhmä asetettiin 15.10.2014 Mietintö valmistui 18.11.2015 Lausuntokierros

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ 1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Helmikuu 2015 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 www.tilintarkastuslautakunta.fi tila@chamber.fi

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISEDELLYTYKSISTÄ

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISEDELLYTYKSISTÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Työelämä- ja markkinaosasto 1.12.2015 Neuvotteleva virkamies Marja Hanski TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ASETUS TILINTARKASTAJAN HYVÄKSYMISEDELLYTYKSISTÄ 1 Yleistä Tasavallan

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf c/o Virpi Ala-aho Espoon kaupunki Ulkoisen tarkastuksen yksikkö Pl 113 02070 ESPOON KAUPUNKI virpi.ala-aho@espoo.fi Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry 15.6.2015 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Olen KHT-tilintarkastaja Olen HTM-tilintarkastaja Ilmoitusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä 1 Tiedot tilintarkastajarekisteriä

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Helmikuu 2013 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303 www.tilintarkastuslautakunta.fi,

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 19.4.2010. Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010)

1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 19.4.2010. Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010) 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntönne TEM050:00/2009 (3.2.2010) TILINTARKASTAJAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HTM-tilintarkastajat ry GRM-revisorer rf:n jäsenenä on

Lisätiedot

Ruokolahden kunnan tilintarkastus

Ruokolahden kunnan tilintarkastus Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi Maaliskuu 2012 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303 www.tilintarkastuslautakunta.fi,

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen maksukykyosio 30.1.2009 Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Tilintarkastaja maksukyvyn takuumiehenä? Tilintarkastajan mahdollisuudet ja työkalut

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Uuden tilintarkastajatutkintojärjestelmän. ja kokeita valmistelleen työryhmän raportti

Uuden tilintarkastajatutkintojärjestelmän. ja kokeita valmistelleen työryhmän raportti Uuden tilintarkastajatutkintojärjestelmän tutkintoja ja kokeita valmistelleen työryhmän raportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 29/2015 Uuden tilintarkastajatutkintojärjestelmän tutkintoja

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Päivitetty 29.11.2011. TILAn työsuunnitelma vuodelle

Päivitetty 29.11.2011. TILAn työsuunnitelma vuodelle Päivitetty 29.11.2011 TILAn työsuunnitelma vuodelle 2012 TILAn tehtävät (1) KHT-tilintarkastajien t t ja KHT-yhteisöjen hyväksyminen (TilintL 30 ja 33 ) KHT- ja HTM-tutkintojen tki t järjestäminen j (TilintL

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014 1 Kokousaika To 10.4.2014 klo 15.00 16.15 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari, pj. Malila Kari Eira Birgitta Kurkela Outi, vj. Poissa Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

HE 237/2014 vp. 1.2 Tietoyhteiskuntakaari

HE 237/2014 vp. 1.2 Tietoyhteiskuntakaari HE 237/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 4 :n sekä tietoyhteiskuntakaaren 351 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Maaliskuu 2012 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303 www.tilintarkastuslautakunta.fi,

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Yhteenveto lausunnoista

Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Yhteenveto lausunnoista Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Yhteenveto lausunnoista Roosa Lehmonen Sari Koivisto Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti 31. päivänä tammikuuta 2011 työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tilintarkastuslautalunta (TILA) vahvistanut 13.11.2012 1(6)

Tilintarkastuslautalunta (TILA) vahvistanut 13.11.2012 1(6) Tilintarkastuslautalunta (TILA) vahvistanut 13.11.2012 1(6) TILAN STRATEGIA VUOSILLE 2013-2015 1 TILAN TEHTÄVÄT JA VISIO 1.1 Tehtävät 1.2 Visio TILAn tehtävät on määritelty tilintarkastuslaissa (459/2007).

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

TILINTARKASTAJAN KURINPIDOLLINEN VASTUU AUDITOR S DISCIPLINARY RESPONSIBILITY

TILINTARKASTAJAN KURINPIDOLLINEN VASTUU AUDITOR S DISCIPLINARY RESPONSIBILITY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi TILINTARKASTAJAN KURINPIDOLLINEN VASTUU AUDITOR S DISCIPLINARY RESPONSIBILITY 30.11.2010 Tekijä: Mikko Halonen

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti

Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 48/2012 Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Helmikuu 2015 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 www.tilintarkastuslautakunta.fi tila@chamber.fi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi

Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Hakuopas HTM-tilintarkastajaksi Helmikuu 2013 Tilintarkastuslautakunta Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303 www.tilintarkastuslautakunta.fi,

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Johdanto Listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (jäljempänä selvitys) toimintakertomuksen yhteydessä.

Lisätiedot