KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

Transkriptio

1 KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä mennessä. Samaan aikaan tulee sovellettavaksi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen (PIE-yhteisö) tilintarkastusta koskeva uusi EU:n asetus. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö asetti lokakuussa 2014 työryhmän valmistelemaan EU-sääntelyn edellyttämiä muutoksia tilintarkastuslainsäädäntöön. Sekä asetus että direktiivi sisältävät jäsenvaltio-optiota, joita EU-jäsenmailla on mahdollisuus soveltaa omaan maahansa sopivalla tavalla. 1

2 Yleisiä näkökantoja (1) Pääsääntöisesti tulisi hyödyntää EU-sääntelyn tarjoama joustovara, eikä tulisi kansallisesti säätää tiukennuksia EUsääntelyyn. Lainsäädännössä tulisi pyrkiä jättämään yritysten hallituksille ja osakkeenomistajille mahdollisimman paljon liikkumavaraa päättää itse se, mitkä ovat hyviä käytäntöjä yritysten tarpeita silmällä pitäen. Joustavuus on tärkeää pienessä maassa, ja erityisen tärkeää se on Suomessa siksi, että valtaosa suomalaisista PIE-yhteisöistä ei ole suuria listayhtiöitä vaan esimerkiksi pieniä paikallisia pankkeja, joilla on niukat hallintoresurssit. Yleisiä näkökantoja (2) Osa jäsenvaltio-optioista käsittelee tilintarkastuksen sääntelykokonaisuuden keskeisiä asioita, kuten rotaatiota ja tilintarkastuksen oheispalvelujen tarjoamisen rajoittamista tilintarkastusasiakkaalle. Jos eri EU-jäsenvaltioissa päädytään täysin eri ratkaisuihin jäsenvaltio-optioiden soveltamisessa, se mm. vaikeuttaa kansainvälisten konsernien tilintarkastusta. Vähintäänkin pohjoismaisella tasolla tulisi pyrkiä yhdenmukaisuuteen keskeisten jäsenvaltio-optioiden soveltamisessa. 2

3 Yhdistyksen kantoja tärkeimpien jäsenvaltiooptioiden kansalliseen täytäntöönpanoon Muut palvelut kuin tilintarkastuspalvelut (1) Säännökset koskevat vain PIE-yhteisöjä Suomen lainsäädäntöön ei tule ottaa asetuksen vaatimuksia tiukempaa sääntelyä kielletyistä palveluista. Asetuksen lista kielletyistä palveluista on jo nyt kattava ja turvaa riippumattomuuden, joten ei ole tarpeen laajentaa listaa. Riippumattomuutta koskevien edellytysten täyttyessä tulee sallia vero- ja arvonmäärityspalvelujen suorittaminen tilintarkastusasiakkaalle. Tällä hetkellä tilintarkastuslaissa ei kielletä veropalvelujen tarjoamista tilintarkastusasiakkaalle. Lainsäädäntöön ei tule ottaa asetuksen vaatimusta tiukempaa sääntelyä 70 %:n katon laskentatavasta eikä siitä, millä edellytyksillä tilintarkastaja voi tarjota sallittuja palveluja. 3

4 Muut palvelut kuin tilintarkastuspalvelut (2) Palvelujen sallimisella on erityisesti merkitystä pienille PIEyhteisöille, joilla on vähäiset hallinnolliset resurssit. Osana hallinnollisen taakan keventämistä pienille yhteisöille on useimmiten kustannustehokasta ostaa palveluja tilintarkastajaltaan, joka jo ennestään tuntee yhteisön. Palvelujen ostamisen rajoittaminen on myös osaamiskysymys, sillä Suomi on pieni maa, jossa ei ole rajattomasti palvelun tarjoajia. Voi olla ettei pienillä paikkakunnilla löydy usealta palveluntarjoajalta osaamista kaikilta tarvittavilta osa-alueilta. Tilintarkastusyhteisön rotaatio (1) Lainsäädännössä ei tule säätää lyhyempää maksimirotaatioaikaa kuin asetuksen vaatima 10 vuotta. On EU:n etu, että kaikissa EUmaissa tulisi käyttöön tämä 10 vuoden perusrotaatioaika, jotta kansainvälisten konsernien tilintarkastuksen kustannukset suomalaisille yrityksille eivät turhaan kasvaisi ja tilintarkastusprosessin hallinnointi vaikeutuisi. Lainsäädäntöön tulee ottaa 20 vuoden (10+10 v.) maksimirotaatioaika, jos järjestetään tarjouskilpailu, ja 24 vuoden (10+14 v.) maksimirotaatioaika, mikäli yhteisöllä on enemmän kuin yksi tilintarkastaja (ns. joint audit). Yhteisöillä on aina mahdollisuus halutessaan vaihtaa tilintarkastajaa lainsäädännön maksimirotaatioaikoja aikaisemminkin. 4

5 Tilintarkastusyhteisön rotaatio (2) Liian lyhyestä rotaatioajasta aiheutuu ongelmia. Koko konsernin tilintarkastajan vaihtamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja tilintarkastus on käsitteellisesti pitkä prosessi, jossa ymmärrys asiakasyrityksen toiminnasta syventyy vaiheittain ja tämän syventymisen myötä tilintarkastajan on mahdollista tuottaa enemmän lisäarvoa asiakkaalle ja sidosryhmille. Pakollinen lyhyt rotaatioaika saattaa johtaa siihen, että rotaatio joudutaan toteuttamaan yrityksen näkökulmasta huonoon aikaan, esimerkiksi isojen rakennejärjestelyjen tmv. yhteydessä. Pidempi maksimirotaatioaika mahdollistaa optimaalisemman suunnittelun myös tilintarkastajan vaihdoksen osalta sekä omalta osaltaan varmistaa tilintarkastuksen luotettavuutta. Päävastuullisen tilintarkastajan rotaatio Kansallisesti ei tule säätää päävastuullisten tilintarkastajien (key audit partner) maksimirotaatioaikaa lyhyemmäksi kuin asetuksen vaatima 7 vuotta. Käytännössä 7 vuotta on koettu järkeväksi ajaksi, jossa tilintarkastaja pystyy syventymään asiakkaan liiketoimintaan, mutta ei synny riippumattomuutta koskevia uhkia (läheisyyden uhka). Myös kansainvälisen yhdenmukaisuuden näkökulmasta 7 vuotta on hyvä aikajänne, sillä sama aikaraja on sisällytetty tilintarkastusta koskeviin kansainvälisiin eettisiin sääntöihin. 5

6 Tilintarkastajan valinta Laissa ei pidä vaatia, että tulee valita useampi kuin yksi tilintarkastaja. Tilintarkastajan valinta tulee jättää yhteisöjen päätettäväksi, ja ne voivat valita useamman kuin yhden tilintarkastajan, mikäli näin haluavat tai jos yhtiöjärjestyksestä johtuen yhteisöllä on oltava useampi kuin yksi tilintarkastaja. Tilintarkastajan raportointi Kansallisesti ei tule säätää lisävaatimuksia tilintarkastuskertomuksen eikä tarkastusvaliokunnalle annettavan raportin sisältöön, vaan pitäisi pysyä EU- /kansainvälisellä linjalla. ISA-standardeista tulee vaatimuksia tilintarkastajan raportoinnille ja asetuksesta ja direktiivistä tulee vielä lisää vaatimuksia, joten ei ole tarvetta kansallisille lisävaatimuksille. 6

7 Tilintarkastajien valvonta (1) Tilintarkastajien tulee voida nykykäytännön mukaisesti toimia tilintarkastuslautakunnan jäseninä muiden jäsenten muodostaessa enemmistön. EU-sääntely mahdollistaa tämän. On erittäin tärkeää, että valvoja käyttää tarpeen mukaan tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden asiantuntemusta hyväkseen tehtäviä hoitaessaan. Mielestämme yksi tilintarkastajia valvova viranomainen riittää. On hyvä, että tilintarkastajia valvova viranomainen tekee yhteistyötä Finanssivalvonnan kanssa, mutta Finanssivalvonnalle ei tule antaa tutkinta- tai sanktiovaltuuksia. Tilintarkastajien valvonta (2) Myös mahdollisuus delegoida tehtäviä esimerkiksi tilintarkastajayhdistykselle on hyvä pitää mielessä. Tilintarkastajayhdistykset ovat aiemminkin hoitaneet esimerkiksi muiden kuin PIE-yhteisöjä tarkastavien tilintarkastajien laadunvalvontaa. Näin toimitaan myös monessa muussa maassa. 7

8 Kansainväliset tilintarkastusstandardit Tällä hetkellä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (ISAstandardit) noudatetaan osana hyvää tilintarkastustapaa. ISAstandardeista tulee laajat vaatimukset tilintarkastuksen suorittamiselle, joten katsomme, ettei kansallisesti tule säätää tilintarkastustoimenpiteitä ISA-standardien vaatimien toimenpiteiden lisäksi. Tilintarkastuslakiin tarvitaan säännös siitä, että pienten yritysten tilintarkastuksissa ISA-standardeja voidaan soveltaa suhteutettuna yrityksen kokoon ja sen toiminnan monimutkaisuuteen. Tämä on erityisen tärkeää sen takia, että Suomessa tilintarkastetaan paljon pieniä yrityksiä. Standardien suhteellinen soveltaminen on luonnollisesti tärkeää myös suurempien yritysten tilintarkastuksissa. PIE-yhteisön määritelmä Tilintarkastusdirektiivin yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön (PIE-yhteisön) määritelmää ei tule kansallisesti laajentaa. Suomessa on tällä hetkellä paljon pieniä PIE-yhteisöjä, joiden kokoluokkaan tätä uutta laajaa sääntelyä ei ole tarkoitettu. Suomen nykyistä yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön määritelmää tulisikin supistaa vastaamaan tilintarkastusdirektiiviä. 8