Miksi eurokriisi ei ratkea?

Transkriptio

1 Miksi eurokriisi ei ratkea? 1

2 Kuka Juhani Huopainen Johdannaismeklari Toimittaja / Analyytikko 9990% KTM 2004 Persu vuodesta 2013 EU ja euro, maahanmuutto, talous PS-lehti ja netti, ajatuspaja, muu Saxo Bank, US-puh.v., MoreLiver s Daily, Libera 2

3 Ohjelma tänään Miten tähän tultiin Kriisi Ongelmat ja ratkaisuyritykset Miksi kriisi ei ratkea 3

4 1. Miten tähän tultiin Euroa oli suunniteltu pitkään (sunk cost) Euron uskottiin edistävän liittovaltiota Euroopan aiemmat valuuttajärjestelmät olivat pettäneet -> lopetetaan valuutat! Euro oli ratkaisu menneiden aikojen ongelmiin muu maailma oli jo siirtynyt kelluviin valuuttakursseihin 4

5 Euroopassa on aina leikitty valuuttaleikkiä Käärme EMS ainakin 8 de- tai revalvaatiota. 86 kasassa pelkillä korkomuutoksilla EMU 1990 devalvaatioita, poistumisia, Saksan markka-alue vuoteen 1977 asti (Belgia, Lux, Hollanti, Tanska) Hajosi 1992 Saksan sooloiluun ja yleismaailmalliseen taantumaan Euro 1999 kriisiytyi n. 2009, toistaiseksi lähinnä hajoamista 2012 kesällä 5

6 6

7 Euro tiedettiin typeräksi Eurooppa ei ole optimaalinen valuuttaalue, mutta sen uskottiin muuttuvan Liittovaltiorakenteet jätettiin pystyttämättä poliittisesti mahdottomina Monnet n teoreema kriisien kautta liittovaltioistuminen ohi demokratian 7

8 Maastricht-ehdot typerät Inflaatio, valuuttakytkös ja valtion velkamäärä, vaje sekä velan korko Yksityisen sektorin velkakuorma, vaihtotase, yhteensopivuus jne. ulkopuolelle Ehdot liberalististen periaatteiden mukaan Typeryyden syynä halu saada kaikki mukaan ja ummistaa silmät kritiikiltä 8

9 Eikä niitä edes noudatettu 9

10 Sama jatkui myöhemmin: 10

11 Sama jatkui myöhemmin: 11

12 2. Kriisi 12

13 13

14 Valtionvelka- ja budjettivajerajat 14

15 EKP:n inflaatiotavoite 2% 15

16 M3-rahanmäärä euroalueella 16

17 M3-rahanmäärän kasvutahti (prosentteina vuodentakaisesta, EKP-tavoite 4.5%) 17

18 Vaihtotaseet 18

19 Vaihtotaseet 19

20 20

21 21

22 Seuraukset kriisimaissa: Yksityinen sektori on pahasti velkaantunut, kilpailukyvytön ja romahtaa Julkisen sektorin verotulot romahtavat ja samanaikaisesti menot kasvavat Molempien maksukykyä epäillään, ja ulkomaiset sijoittajat (pankit) eivät halua rullata vanhoja lainojaan vanhaan hintaan Korot kääntyvät nousuun ja kriisi on päällä 22

23 Mitä EU ei hoksannut Ennätyslöysästä rahasta huolimatta vakaa ja matala inflaatio oli petollinen Kiina nieluna Vaihtotaseilla ei pitänyt olla merkitystä, koska ne olivat yksityisen sektorin juttuja EKP:n vakuuskäytäntö löperöä euromaissa oli sittenkin riskejä 23

24 Mitä EU ei hoksannut Rajojen yli tehdyt lainat loivat kannustimen rikkoa no bail-out -pykälä seurauksena moraalikato Pankkivalvonta ja liberalismi epäonnistui täysin Kriisinhoitomekanismeja tai osaamista ei ollut - eurotalebanismi 24

25 3. Ongelmat ja ratkaisuyritykset 25

26 Ongelmia on paljon Korkeat ja nousevat velkatasot Kilpailukyvyn palauttamisen vaikeus Pankkien surkea tilanne: turskaa luottokannoissa, ei bisnesmahdollisuuksia, alhainen oma pääoma eli ei puskureita Kuka kärsii tappiot alkuperäinen velkoja, velallinen vai joku muu? 26

27 27

28 28

29 29

30 Kriisitoimia pukkaa Maiden kahdenkeskisiä lainoja Euroopan vakausmekanismi, ESM (500 mrd, Suomen osuus 12.5 mrd) Sääntöjä eli two- ja sixpack 30

31 Kriisitoimia pukkaa EKP SMP: ostetaan kriisimaiden velkakirjoja ELA: salainen LTRO: lainataan rahaa pankeille OMT: uhkaus, että ostetaan velkakirjoja TLTRO: ehdollinen LTRO ABS: ostetaan pankkien myöntämistä lainoista tehtyjä paketteja 31

32 Kriisinratkaisu sosialismia Tappaa markkinahinnat (riskilisät) Siirtää yksityiset tappiot julkisiksi Vääristää valtioiden kirjanpito Valehdella kansalaisille on vain taattu, isien ja äitien työpaikat Pankkien ja valtioiden doom-loop, ABS: ostetaan pankkien myöntämistä lainoista tehtyjä paketteja 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 4. Miksi kriisi ei ratkea 40

41 Ratkaisuvaihtoehtoja 1. Velat, menot ja tulot yhteisiksi - liittovaltio 2. Euroalueen purku hallitusti 3. Paremman huomisen odottelu Sekä liittovaltio että purku ovat vaikeita, ja toistensa vastakohtia. Siksi plörräämme odottelussa, joka on kestämätön vaihtoehto pitemmän päälle. 41

42 Liittovaltiota ei kannata kukaan Saksan yhdistyminen kallis ja epäonnistunut ei kiinnostusta, koska tietävät, että on kallis Kriisimaissa tiedetään, että valta menisi ja tulisi lisää valvontaa Ulkopuolisilla mailla vielä vähemmän kiinnostusta Kukaan ei luota kehenkään EU ainoa, joka kannattaa 42

43 Onnistuisiko liittovaltio? Liittovaltion perimmäinen tarkoitus on tasata euron aiheuttamat ongelmat Tasapuolinen, reilu ja toimiva tulonsiirtoliittovaltio? Näillä EU-herroilla ja virkamiehillä, kansallisen tason päättäjillä, tällä työhistorialla? 43

44 44

45 45

46 46

47 Euron purkua ei kannata kukaan Hyppy tuntemattomaan Käytännön toteutuksen vaikeudet Poliittinen häpeä ja muiden kostotoimet Eurotalebanismi eli fantsuttelu Eliitin työpaikat 47

48 Brookings: euron kannatus näennäistä? 48

49 Paremman huomisen odottelu 49

50 Paremman huomisen odottelu 50

51 51

52 52

53 Euroopan komissio: Sisäinen devalvaatio on tehoton Euroopan keskuspankki: tasapainottuminen eurossa on merkittävästi vaikeampaa kuin omalla valuutalla. Olli Rehn: Euro voi olla pakkopaita, joka estää kansantalouden joustavan selviytymisen. Ifo-instituutti: Yritykset korjata kansantalouksia sisäisellä devalvaatiolla ovat onnistuneet vain rajallisesti, ja taloudellinen kustannus on korkea. Historia opettaa, että elpyminen on ulkoisella devalvaatiolla sisäistä nopeampaa. Brookings Institute: Sisäinen devalvaatio toimii vielä huonommin alhaisen inflaation aikana. Tilastodata: Saksan 10% sisäinen devalvaatio vei 8 vuotta. Alhaisen inflaation aikana 20-30% sisäinen devalvaatio veisi nyt muilta mailta siis kymmeniä vuosia raskaallakin toteutuksella IMF: Sisäinen devalvaatio tarkoittaa aina pitkää ja syvää taantumaa. 53

54 2013: Mikään ei koskaan muutu "Me yritimme kynsin hampain pitää kiinni kiinteästä kurssista...markku Puntila joka on hyvin voimakastahtoinen henkilö johti pankin valmistelukoneistoa eikä siellä tunnettu muuta kuin kiinteän kurssin systeemi." (Kullberg/Kiander ja Vartia 1997) Lopputulos oli se, että hallitus taipui Suomen Pankin johtokunnan kantaan ja päätti Suomen markan yksipuolisesta ecu-kytkennästä ilman devalvaatiota. Samalla hallitus valitsi linjakseen talouskriisin ratkaisemisen kotimaisen kustannussopeutuksen eli deflaation kautta. Päätös herätti poikkeuksellisen voimakkaan reaktion Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja vuorineuvos Casimir Ehrnroothissa: "Ennustan, että tehty valuuttakurssipäätös joudutaan muuttamaan ennen pitkää, eli silloin kun sen seuraukset tajutaan. Rohkenen toivoa Suomen Pankin johtokunnan taholta moraalista rohkeutta kantaa vastuu myöskin silloin syntyvässä tilanteessa." (Ehrnrooth 1991) Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (2001) 54

55 2013: Mikään ei koskaan muutu Päätöstä kritisoi voimakkaasti myös kansantaloustieteen professori Jouko Paunio: "Tällä päätöksellä vahvistettiin jyrkän suhdannelaskun jatkuminen. Suomen taloudessa onkin mitä todennäköisimmin syntymässä kestoltaan ja syvyydeltään vuosisadan pahin suhdannelama." (Paunio 1991) Molemmat ennustukset toteutuivat varsin pian. Samaan aikaan talouspolitiikan johto tiivisti rivejään vakaan markan linjan ympärille. Myös lehdistö tuki hallitusta. Valuuttakurssipolitiikan kritisoinnin pelättiin olevan epäisänmaallista tai epäeurooppalaista toimintaa. Valuuttakurssipropaganda ei kuitenkaan ollut älyllisesti kovin kestävällä pohjalla ja se herätti myös närää: "Minua alkoi ärsyttää se, että tässä oli selvästi yksioikoinen linja. Kaikki muu mielipide oli kiellettyä paitsi vahvan markan politiikka ja lehdistö oli täysin aivopesty tässä suhteessa." (S, Holmström) Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (2001) 55

56 2013: Mikään ei koskaan muutu Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen: "Työttömyyden uhka on mekanismi, joka pakottaa palkkasopeutumiseen, jos kustannusremonttia ei tulopolitiikalla saada aikaan...elvyttävä finanssipolitiikka on ristiriidassa sen linjan kanssa, jota ecu-sidonnaisuus edustaa." (Korkman 1991) Suomen Pankki tuki mielellään myös tällaisia pyrkimyksiä, koska se katsoi niiden tukevan vahvan markan linjaa: "Kustannustasoa alentamalla ja tiukalla finanssipolitiikalla on mahdollista päästä kehitykseen, jossa kasvu ja työllisyys elpyvät samalla kun inflaatiokehitys ja ulkoinen tasapaino paranevat." (Suomen Pankki 1991) Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (2001) 56

57 57

58 58

59 59

60 Toimenpidesuositukseni Eurosta ulos, brittien ja Ruotsin tapaan Paukut laitettava EU-politiikassa tiekartan vaatimiseen Julkinen sektori leikattava, mutta ei sisäisen devalvaation keinoin pyhistä olisi paras leikata 60

61 Kiitokset! Lukekaa hyvät ihmiset ulkomaista mediaa! 61