Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Transkriptio

1 Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous

2 Suuralueiden väestö , keskiennuste 2

3 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain 3

4 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

5

6

7 7

8 Mihin Eurooppa on menossa? Vakausrahasto ratkaisuna» Vakausrahaston ajateltiin riittävän pienten kriisimaiden tukemiseen» Ratkaisu ei toimi, jos isot jäsenmaat (= Italia, Espanja) joutuvat ongelmiin Euroopan keskuspankin tukilainat» EKP voisi tukiostoillaan turvata heikkojen maiden lainansaaniin, mutta Saksa on vastustanut Poliittinen kriisi ja euron hajoaminen tai lisääntyvä paine johtaa nopeaan liittovaltiokehitykseen Pankkiunioni (?) 8 [pvm] J. Turkkila/my

9 Mikä ratkaisee mahdollisen hajoamisen? Kriisivaltiot joutuvat joka tapauksessa päättämään, alistuvatko ne työttömyyteen, heikkoon kasvuun ja velkasaneerauksiin saadakseen julkisen taloutensa ja kilpailukykynsä kohenemaan TAI pahimmillaan luovuttamaan itsemääräämisoikeutensa lähinnä Saksalle ja IMF:lle. Monien tutkimusten mukaan euro hajoaa yhtäkkiä, eroavan maan yksipuolisella äkkilähdöllä kaaoksessa tai kaikkien euromaiden yhteisellä sopimuksella. Todennäköisesti kuitenkin hajoaminen tapahtuu viranomaisten viimeiseen saakka jatkuneita vakuutteluja vastaan, paineen käydessä ylivoimaiseksi. Välitön uhka hajoamisessa on pääomapako, sitä vakavampi mitä enemmän eroavan maan uusi valuutta heikkenisi suhteessa euroon tai etenkin Saksan uuteen valuuttaan. Sinänsä yksityistä pääomaa on jo pitkään liikkunut esim. Espanjasta Saksaan. Jos ns. vahva valtio eroaisi, tapahtuisiko sieltä pääomapakoa? Tähänastiset toimenpiteet ovat vain siirtäneet velkoja yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille, eivät pienentäneet velan määrää vaan päinvastoin jopa kasvattaneet sitä. Ratkaisevaksi muodostuneekin paljonko velkaa voidaan ottaa kriisin hoitoa varten (talouskasvun hidastumisen ja tunnuslukujen heikkenemisen uhalla) ja mikä on valtiokohtainen raja. Siksi on tärkeää, kuinka valtio (esim. Suomi) on hoitanut asiansa ja mihin viiteryhmään sen katsotaan kuuluvan. Viimeaikaisten tapahtumien ja kommenttien valossa voidaan kysyä, koetaanko epäluottamusta sinänsä yksittäistä valtiota vai koko systeemiä kohtaan?

10 Kuka eroaa? Talvella hajoamisen ajateltiin tapahtuvan lähinnä kolmella tavalla: 1. Kaikki eurovaltiot palaavat kansallisiin valuuttoihin. Mahdollinen, mutta vähiten todennäköinen vaihtoehto => mitä ilmeisimmin ainakin jotkut valtiot hakevat edelleen yhteistyötä ja jotakin suurempaa liittoumaa. 2. Muodostuu kaksi valuutta-aluetta, vahva pohjoinen ja heikko etelä. Kohtalaisen mahdollista, mutta ratkaisevaa on keskitien valtioiden rooli; eivät ole riittävän vahvoja pohjoiseen, mutta eivät välttämättä halua / voi osallistua etelän ongelmiin. 3. Yksittäisiä valtioita (Kreikka, Portugali, Espanja, Italia?) eroaa / joutuu eroamaan eurosta. Todennäköisin vaihtoehto. Kesän aikana on kuitenkin noussut esiin uusia vaihtoehtoja: 1. Joku tai joitakin vahvempia valtioita, esim. Suomi, eroaa. Saattaa vaatia tuekseen jonkin toisen viiteryhmän, esim. nykyiset AAA-eurovaltiot tai skandinaavinen liittouma? Eli lähellä alkuperäistä toista vaihtoehtoa 2. Kannanottoja ykkösvaihtoehdonkin mahdollisuudesta on kuultu

11 Euron mahdollisen hajoamisen merkitys Suomen kansantaloudelle Kustannuksia on mahdoton arvioida, mutta jos niitä tulee, niitä kertyy kaikille toimijoille => keskeisintä on keskuspankkijärjestelmän kautta syntyneet velat ja saatavat Suomeen on arvioitu rajua lamaa, mutta onko se yksiselitteistä?» Paljon riippuu yleisestä talouskehityksestä, taloudellisesta viitekehyksestä sekä omasta taloudenpidosta ennen hajoamista - onko hallittu hajoaminen mahdollinen?» Suomella on kaikki edellytykset olla rahoittajille ja kauppakumppaneille kiinnostava kohde. Jos budjettileikkauksia tehdään, ne voivat toki voimistaa mahdollista negatiivista yleiskehitystä. Korkotaso noussee, mutta jää esim. nykyisten ongelmavaltioiden tason alle. Valuutta aluksi vahvistuu, mutta ulkomaankaupan sujuvuus voi vaatia heikentymistä. Merkitystä on sillä onko Suomella oma valuutta vai olemmeko osa uutta euroa. Pankkien luotonantokriteerit kiristyvät, mikä lisää joukkolainamarkkinoiden kilpailua. Sijoittajat joutuvat entistä enemmän arvioimaan velallisia - nykytilanteen valossa luottoluokitusten rooli on jossain määrin avoin. Marginaalit voivat liikkua merkittävästi. Kriisi luonut paineita Suomen luottoluokitukselle. Euron mahdollisessa hajoamisessa ainakin osa näistä paineista hellittää Uuden valuutan arvo rahoitusmarkkinoiden vai ulkomaankaupan näkökulmasta?

12 Euron mahdollisen hajoamisen merkitys Suomen kunnille Suomen valtion hyvä luottoluokitus merkitsee samaa asemaa myös Kuntarahoitukselle ja Kuntien Takauskeskukselle Pankkijärjestelmän toiminta voi euron hajotessa tilapäisesti häiriytyä, joten pankkien kireä kilpailuasema ei ole kohenemassa Kuntien varainhankinnassa Kuntarahoituksen kaltaisen yksilöidyn toimijan rooli korostuu. Jos muut rahoituskanavat ovat tukossa, on Suomen kansantaloudelle oleellista, että kuntien investoinnit kyetään toteuttamaan - omaa rahoitusvälinettä ja sen luottokelpoisuutta hyödyntäen. Rahoituksen hinta voi liikkua, mutta saatavuuden kannalta Suomea ja Kuntarahoitusta arvostetaan mitä todennäköisimmin myös erilaisissa levottomuustilanteissa Mikäli hajoaminen aiheuttaisi ongelmia yritystoiminnalle, ennen kaikkea ulkomaakauppaa käyville yrityksille, se näkyisi kuntien verotuloissa - sekä kunnallisverossa että yhteisöverossa