Siipirikko vsk.

Transkriptio

1 SIIPIRIKKO 2/03 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

2 Siipirikko vsk. Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. ISSN PKLTY r.y. Puheenjohtaja: Pentti Zetterberg Nuotanperä 28 B 9, Joensuu puh , työ (013) pentti.zetterberg@joensuu.fi Varapuheenjohtaja: Janne Leppänen Sahamyllynkatu 6 A 3, Joensuu puh janneleppanen@hotmail.com Sihteeri: Minna Pesonen Pyörretie 16 B 6, Joensuu puh minna.pesonen@oppivat.net Rahastonhoitaja: Urho Paakkunainen Linköpinginkatu 7, Joensuu, puh , urho.paakkunainen@joensuu.fi Jäsensihteeri: Kimmo Mäenpää Tapionkatu 42 A 3, Joensuu puh , työ (013) kimmo.maenpaa@joensuu.fi Muut hallituksen jäsenet: Johanna Lakka, Suvantokatu 11 B 17, Joensuu puh , jlakka@cc.joensuu.fi Ari Latja, Jyväkuja 1 A, Joensuu, puh (013) tai ari_latja@hotmail.com Roni Väisänen, Kalevankatu 42 B 50, Joensuu, puh , roni.vaisanen@joensuu.fi IBA ja suojeluvastaava: Heikki Pönkkä puh , heikki.ponkka@sll.fi Lehden toimituskunta: Ari Latja (vastaava toimittaja), Jyväkuja 1 A, Joensuu, puh (013) tai ari_latja@hotmail.com Markku J. Huttunen (taitto) Ruoritie 2 A 11, Joensuu, puh , markku.j.huttunen@joensuu.fi Tilausasiat: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Jäsenmaksun suuruus v on 20 (opiskeli jat 16, perhejäsen 4 ). Jäsenmaksu (ei perhejäsen) sisältää lehden. Siipi rikon tilaus mak su muille on 20. Vanhat irto numerot 1, edellisen vuoden irtonumerot 2, 10-vuotisjuhlanumero 3, 25-vuotisjuhlanumero 8 + postikulut. Yhdistyksen tili: OP / Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y./pl Joensuu Tilille maksetaan jäsenmaksut, maksut irtonumeroista yms. ilmoita pankkisiirrolla viestinä, mitä olet maksanut. Jäsenmaksua maksettaessa ilmoita viestissä nimesi ja osoitteesi. Havaintojen ilmoitus sähköpostilla: PKLTY:n jäsenet voivat ilmoittaa havaintojaan PKlintulistalle osoitteeseen pk_lintulista@joensuu.fi. Havaintoilmoitus muodossa: Laji, pvm, paikka, havis (havainnoijien nimet). Lisätietoja. (ks. tarkemmin SR 1/03, s ) Yhdistyksen kotisivut SISÄLLYSLUETTELO 3 Syysmuutto 2001 Pohjois-Karjalassa 3 Kari Lindblom: Pohjois-Karjalan lintusyksy Kari Lindblom: Päämuutto 17 Ari Latja: Petolinnut 20 Ari Latja: Isot linnut 23 Ari Latja: Arktika 26 Ari Latja: Vaelluslinnut Kannen kuva: Sepelkyyhkyt. Roni Väisänen painopaikka: Fram, Vaasa 2004

3 Siipirikko 2/2003 Syysmuutto 2001 Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan lintusyksy 2001 Kari Lindblom Heinäkuu oli helteinen, runsainekin ukkossateineen, jotka tunnetusti tuovat näkyville heinäkuun loppupuoliskolle huipentuvaa vanhojen kahlaajien päämuuttoa. Punakuirien runsas muutto ylitti keskisen Suomen laajana rintamana 15.7., jolloin kuirimuuttoa näkyi Kalajoelta Kajaaniin ja yksittäisiä muuttoparvia nähtiin myös Pohjois-Karjalassa. Kahlaajamuutto jatkui lähipäivinä ilmeisen runsaana ja illalla Rääkkylän Vuoniemen ohitti yli 400 kahlaajaa, joukossa peräti 153 rantasipiä. Kaiken kaikkiaan heinäkuun loppupuoliskon kahlaajien päämuuton havainnointi jäi kuitenkin verraten vähäiseksi. Keskikesän aamu- ja iltatunteina kahlaajamuuttoa joka tapauksessa näkee erityisesti vesistöreiteillä ja parhaiten paikoilla missä parvia houkuttavat laskeutumaan tai alentamaan muuttokorkeutta erityyppiset yläilmoista katsottuna soveliaan näköiset tankkauspaikat. Jälkimmäiseen perustuvat mm. Outokummun Vuonoksessa havaitut maakunnan runsaimmat kahlaajien syysmuutot. Talvitappioita vähentävä leuto talvi, jota seuraa hyvän ravinnontarjonnan myötä onnistunut pesimäkausi ja ylitiheäksi paisuva kanta, sekä sitä uhkaava ravintokato, ovat taustatekijöitä, jotka laukaisevat vaelluslintujen invaasioita. Syyskauden 2001 ominaispiirteisiin kuuluivat yhtenä osanaan runsaat vaelluslintujen muutot. Vaelluslintuja tyypillisimmillään edustaa käpytikka, jonka vaellus oli syyskauden huomiota herättävimpiä tapahtumia. Tikkoja rupesi näkymään muuttolennossa heinäkuun puolivälissä, liikehdintä voimistui nopeasti ja ensimmäinen vaellushuippu todettiin Joensuun Linnunlahdella liki 300 tikan muuttosummana. Heinäkuisella muuttorintamalla näkyvää antia edusti myös vihervarpusten poikkeuksellisen voimakas kesäinvaasio, jota pääsi seuraamaan lähinnä varhaisina aamutunteina. Liikehdintä alkoi kuun alussa ja huipentui loppukuusta, jolloin muuttosummissa päästiin parhaimmillaan nelinumeroisiin lukuihin, esim Linnunlahdella kirjattiin yli muuttavaa spinaria. Elokuun alussa matalapaine liikkui Fennoskandian pohjoispuolitse itään, mitä seurasi kolea pohjoisvirtaus. Tämä aikaansai vanhojen kahlaajien viimeisen runsaan muutonhuipun, mikä huipentui saderintaman ylitykseen 5.8., jolloin Vuonoksessa summattiin sadeyön jälkeen mm. liki 400 suosirriä. Koillisen suunnan tulijoista havaittiin samana päivänä Vuoniemessä muuttopiikkinä myös 400 mustalintua. Kahlaajamuutto jatkui kohtuullisena tästä vielä noin viikon eteenpäin. Matalapaineet ja heikot sadealueet vallitsivat säätyyppiä kuun puoliväliin, jolloin etelästä ja kaakosta siirtyi korkeapaine pohjoiseen ja sää lämpeni eteisessä Suomessa helteiseksi Lyhyt hellejakso huipentui paikoin voimakkaisiin ukkosiin. Loppukuussa Jäämerellä liikkui alkukuun tapaan matalapaineita itään ja niistä ulottui etelään kapeita sadealueita. Välissä vuorotteli korkeapaine, jonka myötä loppukuu oli yleispiirteiltään lämmin ja kesäinen. Käpytikkavaellus jatkui runsaana kuun loppupuolelle asti ja vaelluksessa oli useita erillisiä huippuja, parhaina 9.8. Vuoniemessä 150, Joensuun Noljakassa yli 400, Rääkkylän Kivisalmessa 600 ja Joensuun Linnunlahdella 200, sekä Kivisalmessa 300 ja Kiteen Kyyrönniemessä vajaat 300 luoteeseen pyrkivää tikkaa. Syyskuun alkupuolella Skandinaviassa vallitsi laaja matalapaine useine osakeskuksineen, minkä myötä Suomessa vallitsi kaakonpuoleinen ilmavirtaus. Ennen kuun puoliväliä matalapaine voimistui Itämerellä ja vallitsi kovia itätuulia. Elokuun lopulta syyskuun puoliväliin vallinnut itätuulipainotteinen säätyyppi toi muuttajia idempää Suomeen. Voimakkaimman itätuulijakson aikaan Joensuussa Pielisjoelle paljastuneilla Paritsanlahden lietteillä lepäili kohtuullisesti nuoria kahlaajia, joista pikkusirrejä oli paikalla parhaimmillaan lähemmäs puolensataa. 3

4 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Pikkulinnuista lapinkirvisen muuttoja lepäilijämäärät olivat runsaita pitkin elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen kaakkois itätuulijaksoa. Samoin pohjansirkkuja vaikutti olleen keskimääräistä runsaammin liikkeellä erityisesti syyskuun puolivälin tietämillä. Kuun puolivälissä saatiin paikoin runsaitakin sateita, vastaisena yönä ja seuraavana aamuna Itä- Suomessa oli sateinen ja sumuinen tiputussää, mikä tiputti maastoon runsaasti muuttajia. Heti perään saatiin viimeinen annos lämmintä kesäsäätä, kun idästä työntyi vahva korkeapaine ja kaakkoisvirtauksen myötä Suomeen ylti lämmintä ilmaa Kaakkois-Euroopasta. Heikkotuulinen korkeapaine on usein vaelluslintujen muutolla suosima säätyyppi. Alkusyksyn käpytikka- ja vihervarpusvaellusten laannuttua oli syyskuu hyvää esiintymiskautta usealle muulle vaelluslajille. Kuusitiaisten voimakas vaellushuippu kirjattiin Linnunlahdella yli 300 muuttajan voimin. Elokuun puolella käynnistynyt selkeä palokärkivaellus kulminoitui syyskuun puolivälin tietämille, jolloin kärkiä saattoi nähdä muuttolennossa useamman yksilön päiväsummina. Lapintiaisia ilmestyi maisemiin kuun loppupuoliskolla. Korkeapaineen heiketessä Pohjois- Venäjällä ja matalapaineen siirtyessä Jäämerellä itään liikkui Suomen yli kylmä rintama ja tuuli oli koillisesta, syksyn ensimmäiset yöpakkaset koettiin Vienanmerellä oli tällöin myötätuulinen lähtösää ja voimakas arktikamuuttopurkaus tapahtui Arktinen muutto repesi Pohjois-Karjalan korkeudella aamupäivästä alkaneella kuikkalintujen ryntäyksellä, gavioita summattiin Rääkkylän Vuoniemessä ja Kiteen Kyyrönniemessä muuttavaa. Kuikkalintuja hitaammin lentävät hanhet ehtivät P-K:n ilmatilaan myöhemmin iltapäivällä, Taulukko 1. Katsauksessa käytettävät lyhenteet sekä havainnoijat. Havaintomääreet: = koiras, = naaras, -puk = naaraspukuinen, m = muuttava, yöm = yömuuttava (vesilinnuilla ja kahlaajilla kuultujen parvien määrä, varpuslinnuilla kuultujen äänten määrä), p = paikallinen, kiert = kiertelijä, r = rengastettu, a = parvi (5a = 5parvea, a5 = viiden yksilön parvi). Kuntalyhenteet: Eno = Eno, Ilo = Ilomantsi, Joe = Joensuu, Juu = Juuka, Kes = Kesälahti, Kii = Kiihtelysvaara, Kit = Kitee, Kon = Kontiolahti, Lie =Lieksa, Lip =Liperi, Nur = Nurmes, Out = Outokumpu, Pol = Polvijärvi, Pyh = Pyhäselkä, Rää = Rääkkylä, Toh = Tohmajärvi, Tuu = Tuupovaara, Val = Valtimo, Vär = Värtsilä. Havainnoijat: Arto Airaksinen (AAi), Kari Antikainen (KA), Jorma Auvinen (JA), Terhi Armanto (TA), Hans Colliander (HC), Markku Halonen (MH), Jukka Heikkinen (JH), Marko Heiskanen, Katri Helppi, Petri Hottola (PH), Markku Huttunen (MHu), Juha Hämäläinen, Keijo Holopainen, Taisto Huutokari, Harri Hölttä (HHö), Kaisa Ihalainen, Tuomas Immonen (TI), Kari Jaskanen (KJ), Kirsi Jaskanen-Kärkkäinen, Vesa Jouhki (VJ), Aimo Jukkara (AJ), Juha Jylhä, (RK), Titta Kallio, Hannu Kauhanen (HKa), Matti Kapanen (MK), Tuomas Kettunen, Hannu Kivivuori (HKi), Konsta Kivivuori, Ari Kokkonen (AK), Johanna Kolu, Harri Kontkanen (HKo), Sami Korhonen (SK), Taija Koskenkorva, Juho Kotanen (JuK), Kari Kärkkäinen, Juho Könönen (JoK), Jukka Könönen (JKö), Risto Lammin-Soila (RLS), Esko Lappi (EL), Ari Latja (AL), Raimo Latja (RL), Kalle Larsson (KLa), Hanna Lavikainen (HaL), Lasse Lax (LL), Hannu Lehtoranta (HL), Erkki Lehtovirta, Janne Leppänen (JaL), Kalervo Leppänen (KLe), Kari Lindblom (KLi), Erkki Lintunen, Ari Lyytikäinen (ALy), Markku Malinen, Heino Mertanen (HM), Jouni Mertanen (JMe), Sirkka Mertanen, Mauri Marienberg (MMa), Tuija Marienberg (TMa), Vieno Marienberg (VMa), Kimmo Martiskainen (KM), Jussi Moisanen, Kimmo Mäenpää (KMä), Pertti Mähönen (PM), Juhani Mäntynen, Airi Nevalainen (AN), Ilari Nevalainen, Kimmo Nevalainen (KN), Toni Nevalainen (TN), Keijo Nuutinen (KNu), Arvi Nygren (ANy), Urho Paakkunainen (UP), Seppo Pakarinen, Ari Parviainen (AP), Auli Patjas (AuP), Arja Pekkarinen, Niina Pennanen, Satu Penttonen, Minna Pesonen (MPe), Pentti Peuhkurinen, Matti Piiroinen (MP), Petri Palviainen (PP), Tapani Pulkkinen, Heikki Pönkkä (HPö), Pekka Raivio, Matti Riikonen (MR), Jarkko Rutila (JRu), Juhani Ryynänen (JRy), Risto Saranto, Pekka Savolahti, Reijo Sipilä, Elisa Siponen, Veli- Matti Sorvari (VMS), Sanna Tikka (ST), Risto Tillikainen (RT), Tuomo Toivanen (TT), Pertti Tolvanen (PT), Risto Torni, Veijo Turunen (VT), Jani Varis (JaV), Väinö Vatanen, Marko Visala, Antti Vänskä (AV), Lassi Vänskä (LV), Jari Vesterinen (JVe), Timo Vesterinen, Pentti Zetterberg (PZ), Teija Zetterberg (TZ). Joensuussa ehdittiin nähdä ennen pimeän tuloa likimain hanhea. Hanhia muutti ilmeisen runsaasti yöllä ja aamuyön tunteina muutto saattoi olla hyvinkin runsasta, aamun valostuessa ehdittiin havaita muuton loppuja, Kiteen Kyyrönniemen ohitti reilut hanhea, mutta Etelä-Karjalan puolella päästiin aamutunteina näkemään useampikertaisesti viisinumeroisia massoja. Sään äkillinen kylmeneminen ja myötätuuli saivat aikaan kokonaisuutena ilmeisen massiivisen muuttoryntäyksen, välisenä yönä oli liikkeellä muitakin lintuja kuin hanhia ennen auringon nousua heti aamun valostuessa liikkui muuttajia monilajisesti, joukossa niin piekanoja kuin kurkiparviakin. Lokakuun alkuun jatkui kylmä korkeapainekeli, mitä seurasi lounaisvirtaus matalapaineineen, sää oli pilvistä ja ajoittain lämmintäkin, alkukuusta eteläisessä Suomessa mitattiin parhaimmillaan +16 o C ja kuun puolivälissä lämmintä oli Pohjois-Suomea 4

5 Siipirikko 2/2003 myöten. Säärintamat liikkuivat kuun puoliväliin asti maamme yli koilliseen. Leudosta alkukuusta huolimatta talvi teki tuloaan pohjoisemmilla leveysasteilla ja syksyn toinen Vienantyhjennys tapahtui Hanhimuuttoa laskettiin läpi valoisa aika eri puolilla maakuntaa, muuton kulkiessa laajana rintamana. Joensuussa summattiin muuttoparvista yhteensä likimain hanhea ja hanhimuuton paalupaikalta Kiteen Hatunvaaralta saatiin illan pimenemiseen mennessä kasaan hanhea. Hanhimuutto jatkui voimakkaana yömuuttona, lähtöalueet tyhjenivät ilmeisesti kertaheitolla. Lokakuun alun arktikamuuttoryntäykseen liittyi myös pikkujoutsenten runsas esiintyminen, tuulet siirsivät joutsenia otollisesti P-K:n ilmatilaan ja lajille tyypillisiä suuria muuttoparvia nähtiin useita, yhteensä määritettiin lähes 900 pikkujoutsenta. Lokakuun alkuun huipentui myös runsas lapintiaisvaellus, huippuna Joensuun Noljakan suistolla havaitut 19 lappalaista. Kuun puolivälin jälkeen korkeapaine Baltiasta ja Venäjältä liikkui länteen ja säätyyppi vaihtui poutaiseksi ja aurinkoiseksi, mutta Jäämerellä liikkuneet matalapaineet toivat ajoittain sateita Pohjois-Suomeen jälkeen tapahtui huomattava sään kylmeneminen ja ankaria yöpakkasia koettiin eteläistä Suomea myöten. Kylmänpurkauksen yhteydessä tapahtui viimeinen sorsalintupuolen tyhjennys lokakuun 20. päivän tietämillä, jolloin havaittiin Keski-Karjalan järvillä muutamia huomattavan suuria kertymiä tukkasotkia, uiveloita ja isokoskeloita. Korkeapaineen väistyttyä etelään saatiin lounaasta lauhaa ja sateista säätä ja kuun viimepäivinä satoi runsaasti, lunta saatiin maahan kuukausien taitteessa. Marraskuu oli maamme yli itään liikkuvien matalapaineiden sävyttämä. Kuun aikana koettiin kaksi myrskyä, Pyrynpäivän myräkkä ja Janika-myrsky Janika toi tullessaan kovan pohjoistuulen ja joitakin Jäämeren lintuja havaittiin. Lumi saatiin maakunnassa maahan marraskuun alkupuolella ja isoimmatkin järvenselät alkoivat vetäytyä jäähän 20. päivän tietämillä. Kaiken kaikkiaan marraskuu oli muutto-osastoltaan sangen vähälintuinen, toisin kuin syksyllä 2000, jolloin muuttajia tapasi lämpimän loppusyksyn myötä paikallisena ja muuttavina pitkälle joulukuulle. Pihlajanmarjojakin oli niukasti, toisin kuin edellisenä syyskautena, niinpä rastaat ja tilhetkin hävisivät maisemista lähes tyystin ja ilman isompia massoja ennen marraskuuta. Talvi oli tullut. (Säätiedot: Ilmastokatsaus 7 11/2001). Katsauksen materiaalina on käytetty pääosin PKLTY:n lintulista-sähköpostilistalle syyskaudelta 2001 ilmoitettuja noin havaintoilmoitusta. Joensuun Linnunlahdella suoritettiin systemaattista muuton havainnointia yhteensä 20 päivänä, kunakin havainnointipäivänä viimeistään auringon noususta vähintään muutama tunti eteenpäin (KLi). Aktiivista muuton seurantaa oli läpi syksyn myös maakunnan pohjoisosissa Lieksassa (PT ym.), Kiteen Hatunvaaralla havainnoitiin yleisölle avointen Hanhiviikkojen merkeissä (MH, HPö ym.) ja Joensuun Noljakan suistolla retkeiltiin aktiivisesti läpi syksyn (PZ ym.). Rääkkylän Vuoniemessä oli satunnaisempien käyntien lisäksi yhtenäinen muutonseurantajakso (JoK, JKö ym.) ja Outokummun Vuonoksessa yksittäisten käyntien ohella aamumuuton havainnointia (AV), maakunnan eteläosista saatiin muuttohavaintosarjoja mm. Kesälahden Totkunniemestä (HC). Muita havainnointipaikkoja ja havainnoijia unohtamatta kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Lieksasta havaintoja kokosi laajemmin EL, Juuasta HL, sekä Värtsilästä HKi. Katsauksen kirjoittajista KLi kävi läpi pääasiassa Siipirikon aiemmissa syyskatsauksissa julkaistua syysmuuttoaineistoa vuodesta 1978 alkaen. Ko. aineistoon perustuen katsauksessa esitetään vertailuna aiemmilta vuosilta runsaimpia maakunnassa todettuja syysmuuttohavaintoja ja valotetaan tiettyjen lajien päämuutonaikaista esiintymistä maakunnassa yleisemmin. Lajeista, joista syysmuuttohavaintoja ilmoitetaan niukemmin, esitetään myös yleisluontoisia retkivinkkejä. Pitkän aikavälin hajanaisenkin aineiston tarkastelussa tulevat selkeästi esiin myös kannanmuutokset. Erityisesti peltosirkun, kuin kottaraisenkin muuttolukujen romahdus 70-luvun lopulta tähän päivään on maakunnassa selvänä havaittavissa ja muuttokatsauksiin dokumentoituna. Myös tavallisten lajien muuttolukuja ja muuttokertymiä kannattaa laskea! Perinteikkäästi katsaus on jaettu päämuutto-, petolintu-, isot linnut ja arktika- sekä vaelluslintuosioihin, päämuuton käsittäessä nimestään huolimatta muiden otsakkeiden alle kuulumattomat lajit kokonaisuudessaan. Katsauksen voisi työstää myös yhtenä systemaattisesti etenevänä lajilistauksena, tai esittää muuton fenologian (alkamisen ja päättymisen) sekä muutonhuiput ainakin osalla lajeista pelkkinä taulukoina, jolloin katsaus veisi vähemmän tilaa lehdestä. Jäsenistön ehdotuksia ja toiveita katsausten toimittamiseen jatkossa otetaan lehden toimituskunnassa vastaan. Muuttokatsausten ollessa nyt vuoden jäljessä totutusta ilmestymisaikataulusta otetaan muutoista kiinnostuneiden kirjoitusapua erityisen mielellään vastaan, jotta rästissä olevat katsaukset ja palaute maastotyön tehneille havainnoijille saataisiin luettavaan muotoon Siipirikon sivuille. 5

6 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Päämuutto Kari Lindblom Uikut ja kaulushaikara Silkkiuikku Podiceps cristatus Kertyminä Kit Kiteenjärvi p (PZ), p, p ja n.100 p (MH). Viimeinen Kon Puntarikoski 1kv p (PZ). Härkälintu Podiceps griseigena Syyskauden liikehdintä alkaa heinäkuussa ja poistuminen pesimäpaikoilta tapahtunee pääosin elokuun kuluessa, eniten paikallisia Toh Peijonniemenlahti 10 p (MPe). Syyskaudella ilmeisesti kevättä selvemmin yömuuttaja, mutta nähdään myös päivämuutolla, kuten Kit Kyyrönniemi 1 juv m (HKo, MH) ja Rää Vuoniemi a3 E (HKo). Viimeinen Lip Kalmoniemi 1 p (VJ). Kaulushaikara Botaurus stellaris Syksyllä vaikeasti havaittava, Out Sysmäjärvi 1 S (LV) ja kohtuumyöhäinen Joe Noljakka suisto 1 p (PZ, AL, RLS). Syksyllä haikaroita voi nähdä erityisesti iltaisin lintujärvillä iltalennolla, joskus haikarat tulevat tuolloin kasvuston kätköistä vesirajaan ruokailemaankin. Pimeinä vuorokaudenaikoina lennellessään, erityisesti yömuutolla tai muutolle lähtiessään kaulushaikarat kuuluttavat usein lokkimaista kutsuääntään. Sorsalinnut Haapana Anas penelope Muuttokauden huiput: Kes Hovinmäki 200(3a) m S SW (TI), 8.9. Kit Päätyeenlahti 200 p (HKo, K. Ihalainen), Joe Linnunlahti a90 m ja (2a) m (KLi), Lie Rännänvaara 150(2a) m (PT), Joe Noljakka suisto (2a) SW ja (4a) SW (PZ), edelleen Kit Kyyrönniemi 268 m (MH) ja Rää Vuoniemi 101(4a) m (HKo, JaV, VT, AJ), sekä Kit Päätyeenlahti 300 p (TI) ja Lie Sipolansaari 75(2a) m (PT). Muuton loppuja Joe Linnunlahti a25 m (KLi), Joe Noljakka suisto 20(3a) S (AL) ja Vär Sääperi 35 p (HKi), sekä Out Sysmäjärvi 33 p (AV). Viimeiset Lie Kotalahti 3 p (EL). Iso osa muutolla nähtävistä haapanoista on arktista kantaa, jonka muutot ovat parhaimmillaan lukuisia, kuten Rää Vuoniemi m+p haapanaa, sekä Kit Kyyrönniemi haapana + Anas sp m (Leivo ym. 1991). Tavi Anas crecca Muuttokauden enimmät summaukset: Kon Pitkäranta 25 p (JVe), Kit Kyyrönniemi a20 m (MH), 7.9. Kit Puhos 30 p (MH, PM), Kon Kupluskylä 30 p (JaL), Joe Paritsanlahti p (HKo) ja p (HM). Viimeinen Kit Kiteenjärvi 1 p (MH). Kovin ovat vaatimattomia syksyiset tavimäärät nykypäivinä, vertailuna Out Sysmäjärvi p (Liimatta & Leivo 1979) ja p (Leivo ym. 1984). Lisäksi heinätaveja Out Sysmäjärvi p (Liimatta & Leivo 1979) ja p (Hottola ym. 1981), sekä vesilintujen paikallismääriä kuvaavana yhteissummana Sysmäjärveltä sorsaa (Leivo ym. 1984). Huomattakoon, että Sysmäjärven osalta vesilintumäärien tippumisen taustalla lienevät paljolti järven tilan muutokset. Sinisorsa Anas platyrhynchos Muuttokauden kulkua: Kon Pitkäranta 110 p (HM), Lie Riikolanlampi 160 p ja samalla paikalla 239 p, sekä Lie Kevätlahti 130 p ja 5.9. Lie Lampela 200 p (JH), 9.9. Joe Paritsanlahti 180 p (KLi, KLa, HaL), Kit Hatunvaara a40 kiert (MH), Lie Sipolansaari 170 m (PT), Joe Paritsanlahti 140 p (HM), Lie Märäjänlahti 120 p (EL) ja Lie Vuonislahti 60 p (EL). Jouhisorsa Anas acuta Alkukesän sulkimiskerääntymistä Rää Kiesjärvi 3 p (MMa, VMa). Heinäkuun lopulta selkeämpää liikehdintää, Joe Kontiosuo 1 p (TT), sekä liikehdinnän runsastumista elokuun puolivälissä, Kon Pitkäranta 20 p (KLi) ja Vär keskusta a14 SW (HKi). Läpimuuttajien päämuuttokausi elokuun lopulta lokakuun alkuun, ensimmäinen muutonhuippu Joe Linnunlahti a53 m + Anas sp. a45 m (KLi) ja Joe Noljakka suisto a50 SW (AL). Seuraava huippu Kit Kyyrönniemi 230(6a) m, suurin parvi 100 illansuussa (MH, HKo), sekä Joe Aavaranta 40 SW (PZ) ja Joe Linnunlahti a40 m (KLi). Syksyn kolmas muuttopiikki vaatimattomin luvuin Joe Noljakka suisto 20(2a) SW (PZ) ja Rää Vuoniemi 25(5a) m (HKo). Viimeinen Joe Noljakka suisto 1 p (AL, PZ). Lapasorsa Anas clypeata Muuton eteneminen totutusti niukoin luvuin, enimmät paikalliset: Kon Pitkäranta 3 p (KLi), 3.9. Toh Peijonniemenlahti 3 p (HKi) ja 8.9. Joe Paritsanlahti 4 p (KLi, KLa). Muutolla havaitut ilmeisesti pääosin arktisia lapasorsia: Joe Linnunlahti 2 m haapanaparvessa (KLi), Rää Vuoniemi 3 SSW (PZ), Joe Noljakka suisto 2 m (PZ, AL, TA), sekä Rää Vuoniemi a2 m (jouhisorsa-haapanaparvessa) ja a3 m (HKo, JaV, VT ym.). Viimeiset Kit Kiteenjärvi 1 p 6

7 Siipirikko 2/2003 Taulukko 2. Fenologisesti myöhäisiä havaintoja syksyllä 2001 (lihavointi = uusi viivyttelyennätys). Kaulushaikara Joe Noljakka suisto 1p PZ, RLS 8 vrk Piekana Kon Jakokoski 1m W MP +22 vrk Muuttohaukka Ilo Niemijärvi 1kv SSW PM +1 vrk Muuttohaukka Rää Vuoniemi 1kv SE JoK, JuK 1 vrk Ruisrääkkä 2.9. Vär Sääperi 1p MPe +9 vrk Tundrakurmitsa Eno Ahveninen 1kv p AAi 13 vrk Törmäpääsky Rää Oravilahti 3p KLi, HKo, HM 2 vrk Räystäspääsky Kes Särkivaara 1 kiert TI 7 vrk (MH) ja Lie Kaupunginniemi 1 p (RK). Punasotka Aythya ferina Ei ilmoitettuja lepäilijäkertymiä. Viimeinen Kit Kiteenjärvi 1 p (MH). Tukkasotka Aythya fuligula Muuttajia nähtiin niukasti, Rää Vuoniemi (2a) SW ja (5a) S SW (PZ), mutta mittavana paikalliskertymänä laskettiin Kes Kousanlampi n. 400 p (E. Lehtovirta, P. Savolahti, P. Raivio). Kauden viimeisenä Lie Kotalahti 1 p (EL). Telkkä Bucephala clangula Loppusyksyisistä muutoista runsaimmat summaukset: Rää Vuoniemi 30 m (VT), Rää Vuoniemi 51(7a) m (HKo ym.) ja Kit Kyyrönniemi 51 m (MH), sekä Rää Vuoniemi 27 SE SW (JoK, JKö). Viimeisiä Joe Karsikko 2 p, joista toinen jäi talvehtimaan (KLi, JRu) ja Lie Keskusta 1 p (RK). Isokoskelo Mergus merganser Muuttokauden kulkua: Kes Kiurunsaari 80 p (TI), Kes Piikkeensalmi 240 p (KM), Kit Kiteenjärvi 500 p (MH) ja Kit Kyyrönniemi 50 m, Lie Pokronlampi 122 p (KJ), Kit Puhossalo 280(2a) p ja Kit Suoparsaari 300(2a) p (KA), Rää Vuoniemi 101 m S (JoK, JKö), Kes Kousanlampi 500 p (E. Lehtovirta ym.), Rää Vuoniemi 101 SE SW (JoK, JKö), Joe Noljakka yht. 126(9a) m (PZ, AL) ja Kes Ristlahti 250 p (KM), Lie Pankakoski 54(4a) m (PT), Joe Noljakka suisto 85(4a) m S (AL), Rää Jaama Kokonselkä massiivinen kertymä, josta arvioitiin peräti n p (MH), Kit Suoparsaari a450 p (MH), Lip Viinijärvi a500 p (AL, KK), Kes Ristlahti 700 p (KM). Syksyn viimeinen Joe keskusta 1 p (HKo). P-K:n kautta muuttaa nimenomaan syksyisin paljon isokoskeloita, joita voi tavata kerääntyneenä Keski-Karjalan järvialueille suurina kertyminä loppusyksyllä. Syyskaudelta maakunnasta ilmoitettiin maksimissaan likimain isokoskeloa, koskien mahdollisesti osin samoja järvien väliä siirtyneitä parvia, ilman Rääkkylän suurkertymääkin havaittiin tosin vähintään yksilöä, joista muuttavia yht Maakunnassa syksyisin lepäilevät koskelomäärät ovat merkittäviä myös valtakunnallisella tasolla. Lepäilijäkertymien linnustonsuojelullinen merkittävyys korostuu, kun muistetaan että 900 koskelon kerääntymän luokitellaan oikeuttavan vesistöalueen IBAkohdeluetteloon (Leivo ym. 2002). Myös isokoskeloiden muuttostrategian kannalta maakunnan kautta läpimuuttavien koskeloiden kertymät ovat kiinnostavia. Uivelo Mergus albellus Muuttolennossa enimmillään Rää Vuoniemi 8(2a) m (HKo), paikallisia Kit Hyypiinjärvellä a13 p (JaL), sekä omaa luokkaansa olevana kertymänä Kes Kousanlammella peräti n. 200 p (E. Lehtovirta, P. Savolahti, P. Raivio), p (PH) ja p (SK, KM, TJ). Viimeiset Kit Kiteenjärvi 6 p (MH). Kaiken kaikkiaan uivelohaviksia ilmoitettiin harvoista paikoista, syyskauden summa Kesälahden suuren kertymän ansiosta kuitenkin likimain 250 uiveloa. Rantakanat Luhtahuitti Porzana porzana Ainut syyshavis: Joe Noljakka suisto 1 ad p (PZ). Syyskaudella vaikeasti havaittava, ruokailee kuitenkin joskus näkyvästikin lietteillä ruovikoiden reunoissa. Ruisrääkkä Crex crex Kaksi syyshavista: Vär Selkäkylä 1 p, juoksi pihan poikki ja avoimesta tuvan ovesta sisään, hätistettiin ulos ja painui samaan pöpelikköön, mistä oli tullutkin (J. Moisanen/HKi), sekä 2.9. Vär Sääperi 1 p koiran pelto-ojan reunasta lentoon hätyyttämä (MPe). Rääkkiä saattaa lymyillä elo syyskuun vaihteessa pelloilla vielä yleisemminkin, ovatpa vain vaikeasti havaittavia. Nokikana Fulica atra Pesijät aloillaan -tyylinen kertymä ennen sorsastuskautta Toh Peijonniemenlahti yli 100 p (HKi). Viimeinen Out Sysmäjärvi 1 p (AV). Kahlaajat Kapustarinta Pluvialis apricaria Muutto alkaa heinäkuussa ja viimeistään kuun lopulla joukossa muuttaa myös nuoria lintuja, kuten Joe 7

8 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Linnunlahti laulurinteen nurmikko 2 juv p (KLi). Muutto runsastuu nopeasti elokuun alussa, 5.8. Pol Matkalahti a12 ad m (KLi, VJ). Vanhojen lintujen kohtuurunsas muutonhuippu: Out Vuonos (3a) ad SW, ad SW, (3a) ad SW ja ad, 1 juv (3a) S (AV ym.), sekä Out Alavi 65 ad, 10 juv (3a) p/sw (AV). Loppukuusta niukemmin Rää Kivisalmi a15 m (MH) ja Rää Oravilahti a25 kiert (MH). Syyskuun huippuna Rää Oravilahti 40 p (KLi, HKo, HM), lisäksi kapustarinta/ tundrakurmitsa Joe Linnunlahti a45 SSW (KLi). Viimeiset Joe Noljakka suisto 2 juv p (AL) ja Joe Linnunlahti ravirata 1 juv p (KLi). Pikkutylli Charadrius dubius Varhainen muuttaja, enimpinä summina päämuuton ajalta: Joe Ukonlahti 6 p (UP), 9.8. Out Vuonos 3 ad SW (AV), sekä Joe Kontiosuo p (HM) ja juv p (HKo), jotka samalla viimeisiä ilmoitettuja. Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus Muuttokauden ensimmäinen Joe Noljakka suisto 1 p (PZ). Päämuutosta kielivinä lepäilijähuippuina samalla paikalla p ruovikossa ja p (PZ). Muualta minikurppia ilmoitettiin vain 9.9. Lie Kevätlahti 1 p (PT) ja Joe Kontiosuo 1 p (TT). Syksyn viimeiset Joe Noljakka suisto 2 p ruovikossa (PZ). Taivaanvuohi Gallinago gallinago Syksyn päämuuttokausi heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin, Joe Noljakka suisto: p/m, (4a) S SW, 20 p, p, p, n. 20 p, p, p (PZ ym.), m + p (KLi, KLa, HaL) ja p (PZ). Muualta niukasti ilmoituksia, 6.8. Kit Päätye 15 p (MH), Joe Linnunlahti ravirata 10 p (HKo) ja Kit Kyyrönniemi 8 m (MH). Viimeiset Lie keskusta 1 yöm (KJ) ja Joe Noljakka suisto 2 p ruovikossa (PZ). Takavuosilta mainittakoon syksyltä 1988 pari rantaniityiltä kompattua runsasta päämuutonaikaista kurppakertymää: Vär Sääperi 60 p ja Lip Heponiemi 100 p (Ojala ym. 1989). Pikkukuovi Numenius phaeopus Varhaisesta lähtijästä muuttokauden ajalta kaikki yli kahden yksilön, muuttajia koskeviksi tulkittavat ilmoitukset: Lie Jamali 5 p kuoviparvessa (PT), Joe Rantakylä 3 m (KLa), Pol Ruvaslahti 3 kiert (JaL) ja 5.8. Rää Vuoniemi 3 m (MH, ANy). Viimeiset 8.8. Out Vuonos 2 SW (AV). Pikkukuoveja näkee erityisesti heinäkuussa yleisesti pieniä muutaman yksilön määriä muutolla, mutta lukuisampia muuttoparvia tavataan harvoin. Kuovi Numenius arquata Kesän pitkää päämuuttokautta: Vär Uusikylä 32 p (MPe), Lie Sarkkila 60 p (KNu), Vär Sääperi ympäristöineen 40 p (MH), Lie Jamali 70 p (PT), 1.7. Lie Petroniemi 10 m (EL), Kon Pitkäranta a14 p (KLi), Out Vuonos 7 p (JVe) ja Pol Haninniemi 5 SW (PZ). Viimeiset jo Lie Petroniemi 1 m (EL) ja Out Vuonos 3 p (KLi, AN). Valkoviklo Tringa nebularia Muuttokauden alkuja Joe Noljakka suisto 3 ad p (HKo) ja Joe Kontiosuo 1 p (KLi). Päämuutto vaatimattomin summin: 8.7. Kon Pitkäranta a9 m (HM), Joe Kontiosuo 10(3a) m, 1 p (KLi), Out Vuonos p (KLi, JRu, KMä) ja SW, 7 p (PZ), Kit Päätyeenlahti 7 p (TI), Joe Noljakka suisto 7 S W (PZ), Out Vuonos yht. 18 m, eniten (5a) m (AV), Joe Linnunlahti 5(2a) m (KLi) ja 7.9. Joe Aavaranta 3 p (PZ). Viimeiset Lie Kevätlahti 1 p (JH), sekä Joe Paritsanlahti 1 p ja Joe Leveälahti 1 p (KLi, HaL). Metsäviklo Tringa ochropus Mahdollisesti ensimmäisiä syysmuuttajia edustaen 3.6. Joe Honkaniemi 1 S (KLi). Päämuuttokauteen ajoittuneina vaatimattomina summina Out Vuonos 3 p (JaL) ja Joe Kontiosuo 3 p (PZ). Varhain poistuvan lajin viimeisinä Kon Pitkäranta 1 p (TI) ja Joe Noljakka suisto 1 p (PZ). Metsäviklon syysmuutto on usean muun kahlaajalajin tavoin täydessä käynnissä jo kesäkuun puolivälissä, esim Kit Savikko 12 p (Kontkanen 1993) ja Joe Kontiosuo a6 p nousi m S (KLi, LL/KLi julkaisematon). Rantasipi Actitis hypoleucos Päämuuttokausi heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuoliskolle, huippuna massiivinen sipimuutto illalla, jolloin Rää Vuoniemen ohitti 153(10a) SW klo (PZ). Hienoja, mutta lentotyylinsä takia vaikeasti laskettavia parvia (mm. a54) kovaa mekkalaa pitäen tyyntä vedenpintaa pitkin suoraan Vuosalmen läpi, pääosa (110) klo Vaatimattomampina määrinä Joe Kontiosuo 8 p (JVe), Joe Rantakylä 7 m Pielisjokea pitkin (KLa), Rää Vuoniemi (4a) SW ja SW + yöm (PZ), sekä Out Vuonos p ja p (AV). Viimeiset Joe Kontiosuo 1 p (HKo) ja vielä Joe Utra 1 p (anon./kli). Rantasipi on paljolti yömuuttaja, jonka kutsuääniä kuulee päämuuttokautena usein yötaivaalta, runsaat päivämuutot ovat harvinaisia. Päivämuutto liittyy usein saderintamiin, jollaisten yhteydessä havaitaan myös runsaimmat muutonaikaiset paikalliskertymät. Vuoniemen sipimassat muuttivat kuitenkin helteisen kor- 8

9 Siipirikko 2/2003 Taulukko 3. Myöhäisimmät havaintopäivämäärät lajeittain syksyllä Päivämäärän jälkeen havainnoijat. T = talvehti, määrettä käytetty kun viimeistä syysmuuttohavaintoa ei voitu määritellä.?? = lajista ei ilmoitettu syyshavaintoja;? = vain lajin syysmuuttokauden alusta ilmoitettuja. Kaakkuri PZ Kuikka PZ Härkälintu HKo Silkkiuikku PZ Mustakurkku-uikku?? Merimetso PZ Kaulushaikara PZ Pikkujoutsen HC Laulujoutsen UP Metsähanhi HKi Tundrahanhi MMa, JoK, JuK Kanadanhanhi AL Valkoposkihanhi HKi Sepelhanhi PZ Haapana EL, PT Tavi MH Sinisorsa EL Jouhisorsa PZ Heinätavi MMa Lapasorsa RK Punasotka MH Tukkasotka EL, PT Lapasotka PZ Alli PZ Mustalintu PZ Pilkkasiipi KLi Telkkä KLi, JRu Uivelo MH Tukkakoskelo JoK, JuK Isokoskelo HKo Mehiläishaukka KLi Merikotka MH Ruskosuohaukka KLi, HKo, HM Sinisuohaukka HKi Varpushaukka T Kanahaukka T Hiirihaukka MH Piekana MP Maakotka PT Kalasääski MH, HPö Tuulihaukka UP Ampuhaukka T Nuolihaukka KLi Muuttohaukka PM Viiriäinen?? Ruisrääkkä 2.9. MPe Luhtahuitti PZ Nokikana AV Kurki JoK, JKö Pikkutylli HKo Tylli PT Meriharakka PZ Kapustarinta KLi, AL Tundrakurmitsa AAi Töyhtöhyyppä HM Pulmussirri AN, KLi, KLa Isosirri MH Pikkusirri EL Lapinsirri 7.9. UP Kuovisirri 5.9. HM Suosirri HKo Jänkäsirriäinen?? Suokukko HM Jänkäkurppa PZ Taivaanvuohi PZ Lehtokurppa A. Pekkarinen Punakuiri MH Pikkukuovi 8.8. AV Kuovi KLi, EL Mustaviklo KLi, KLa Punajalkaviklo 6.8. VJ Valkoviklo KLi, HaL Metsäviklo PZ Liro PZ Rantasipi anon. Karikukko 5.8. HKo, HM Vesipääsky AV Vesipääskylaji TT Merikihu HC Pikkulokki UP Naurulokki HKo Kalalokki MH, JRy Selkälokki PZ, LV Harmaalokki anon. Merilokki? Lapintiira 5.8. PZ Kala-/lapintiira PZ Sepelkyyhky UP Käki 4.9. MMa Sarvipöllö JaL Suopöllö ALy Kehrääjä KM Tervapääsky 4.9. KLi Käenpiika?? Kiuru MR Törmäpääsky KLi, HKo, HM Haarapääsky HKo, MH Räystäspääsky TI Metsä-/taigakirvinen KLi Niittykirvinen PT Lapinkirvinen AL, UP Keltavästäräkki HM Västäräkki JMe Peukaloinen AL Rautiainen PT Punarinta HKi Satakieli?? Sinirinta AL Leppälintu TT Pensastasku JVe Kivitasku UP Mustarastas KM Räkättirastas UP Laulurastas PT Punakylkirastas AL Kulorastas JoK, JKö Pensassirkkalintu?? Viitasirkkalintu?? Ruokokerttunen PZ Rytikerttunen 6.8. MH Luhtakerttunen?? Viitakerttunen 4.8. MH Rastaskerttunen?? Kultarinta?? Hernekerttu UP Pensaskerttu UP Lehtokerttu HKo, UP Mustapääkerttu VMa Idänuunilintu MH Lapinuunilintu?? Sirittäjä MH Pajulintu AL Tiltaltti HKo Harmaasieppo HKo Kirjosieppo 7.9. KLi Kuhankeittäjä?? Pikkulepinkäinen 7.9. VJ Lapinharakka T Mustavaris JVe Kottarainen T Peippo PZ Järripeippo HKi Tikli T Vihervarpunen JoK, JKö Hemppo HKo Punavarpunen 8.9. PZ Nokkavarpunen 3.9. KLi Lapinsirkku KLi Pulmunen PZ Peltosirkku 2.9. PZ Pohjansirkku PT Pajusirkku PZ keapaineen vallitessa. Myös kyseisellä säätyypillä on maakunnassa havaittu vanhojen kahlaajien päämuuttoaikaan runsaita ja monilajisia kahlaajamuuttoja, näkyvän muuton painottuessa kesällä aamu- ja iltatunteihin, päiväsaikaan muutto vaikuttaa ilman säärintamia nousevan korkeammalle näkymättömiin. Lokit ja kalatiira Pikkulokki Larus minutus Syysmuuton alkua 4.7. Joe Kontiosuo 9 ad (3a) S SSW (KLi). 9

10 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Vanhat pikkulokit lähtevät pääosin varhain heinäkuun kuluessa, nuoret syyskuun alkuun mennessä: Rää Vuoniemi a20 ad S (PZ), 8.8. Joe Noljakka suisto 2 ad, 14 juv m (AL), Kon Pitkäranta 20 juv p (KLi) ja Rää Kivisalmi a15 juv m (MH), sekä 1.9. Rää Vuoniemi a9 juv m (KLi, HKo, HM). Viimeinen Joe Linnunlahti 1 kiert (UP). Naurulokki Larus ridibundus Pääjoukkojen poistuminen tapahtuu varhain, päämuuton ajoittumista kuvaten Rää Kompakka 400 p hyönteisjahdissa (MH) ja Joe Linnunlahti 51(4a) SW W (KLi), minkä jälkeen ilmoitetut määrät pieniä, kuten Out Vuonos a15 m (KLi, AN). Viimeiset Rää Vuoniemi 3 1kv S (LV, JoK, JKö) ja Joe Keskusta 1kv p (HKo). Naurulokkien muuttoparvia tiputtelee eniten heinäkuun loppupuoliskolla, elokuussa laji vähenee nopeasti, päämuuttoajan paikalliskertymänä mainittakoon Kon Kuurnan kanava p (Larsson 2000, Anon. 2001). Selkälokki Larus fuscus Vaatimattomia muuttolukuja syyskuulta: 8.9. Joe Noljakka suisto a6 ad S (KLi), Lie Tainionvaara 4ad m (PT), Joe Linnunlahti a2 ad, 2 juv m (KLi), Rää Paksuniemi 3 ad, 2 1kv m/kiert (klo ) (KLi, HKo, HM), Joe Linnunlahti a5 ad m (KLi), Kon Kupluskylä a7 S (JaL) ja Kit Kyyrönniemi 3 m (HKo, MH). Viimeinen Rää Vuoniemi 1kv SW (PZ). Harmaalokki Larus argentatus Niukoista ilmoituksista enimmät kertymät Joe Kontiosuo 500 p (JVe) ja Kit Kiteenjärvi 200 p (MPe). Muuttoa Kit Kyyrönniemi 50 m (MH). Viitteitä läpimuuttavien argareiden loppusyksyn muutoista tai kerääntymistä ei ilmoitettu [esim. syksyllä 2000 ilmeisiksi läpimuuttopiikeiksi olivat tulkittavissa Rää Vuoniemi 280 m ja Joe Kontiosuo yli p (Lindblom 2001)]. Tällä kertaa kylmä loppusyksy joudutti muuttoa ja marraskuun paras ynnäys jäi kymmenesosaan edellissyksyisestä, Joe Kontiosuo 100 p (HM), samalla paikalla p (PZ), sekä Joe Kukkosensaari 50 p (PZ). Viimeinen tyypillisesti 1kv, joka viihtyi Joensuussa asti (Rutila 2002). Kalatiira Sterna hirundo Tiiroja (kala-/lapin-) 8.8. Rää Vuoniemi 56 m/kiert (PZ) ja Rää Kivisalmi 40 kiert (MH), sekä syksyn viimeisenä Rää Vuoniemi 1kv SSE (PZ). Kyyhkyistä tervapääskyyn Sepelkyyhky Columba palumbus Kesäkertymiä 4.7. Kes Mäntyniemi 130 p (TI) ja Joe Kontiosuo 79(30a) kiert, ilmeisesti ruokailulennolla olevia (KLi). Muuttokauden kertymät: Vär Räikönvaara a150 p (HKi), Rää Oravilahti 120 p (MH) ja Lie Lampela n.100 p (JH), Kit Puhos 200 p (MH), 4.9. Vär Sääperi 150 p (HKi), 8.9. Lip Ahonkylä 200 p (KLi, VJ) ja Rää Oravilahti 120 p (KLi, HKo, HM), sekä muutot: Lie Mätäsvaara a135 m (PT), Joe Aavaranta 118(4a) SW (PZ) ja Kes Särkivaara 55(4a) m (KM), Kit Hatunvaara 100 m (MH) ja Kes Särkivaara 38(4a) m (TI). Viimeinen ilmoitettu jo 8.10.(!) Joe Honkaniemi 1 E (UP). Vertailuna takavuosilta Lip Pölkkyvaara 18 aamulta yht m kyyhkyä, eniten m ja m (Leivo & Räsänen 1980). Sepelkyyhkykin kuuluu taantuneisiin lajeihin, vähenemisen näkyessä myös muuttoluvuissa. Kehrääjä Caprimulgus europaeus Syyskauden ainut ilmoitettu Kes Leveäkivi 1 p (KM). Syysmuutolla kehrääjät ilmaantuvat avomaille, elokuussa ja joskus syyskuunkin puolella kehrääjän voi yhyttää pimeän aikaan pelloilta sekä kosteikkojen äärestä, kuten rantaruovikoiden yltä saalistamasta. Usein alkusyksyisen kehrääjän näkee istuvan tiellä ja näin tapahtui myös Kesälahden havainnossa. Tervapääsky Apus apus Muuttokauden kulkua: Joe Linnunlahti 140 WNW NW, ilmeisesti ruokailulennolla kaupungista Pyhäselän ruovikkolahdelmiin (KLi), Joe Noljakka suisto 500 p (PZ), 1.8. Joe Aavaranta 280 n. W (PZ) ja Kon Pitkäranta 80 p (HM), Out Alavi 280 p (AV), Joe Hasanniemi a50 E (KLi), sekä Joe Linnunlahti m + p, 2.9. a8 p ja 4.9. syksyn viimeisinä a4 p (KLi). Varpuslinnut Törmäpääsky Riparia riparia Varhainen muuttaja, muutto alkaa heinäkuussa, mm Rää Vuoniemi 3 W (PZ) ja Joe Linnunlahti a2 S (KLi). Elokuisen päämuuttokauden ainut ilmoitettu kertymä Kes Hovinmäki a80 p (TI). Viimeiset vitkuttelijat Rää Oravilahti 3 p (KLi, HKo, HM). Haarapääsky Hirundo rustica Alkusyksyn kertyminä: haarapääskyjä 9.8. Toh Valkeasuo 600 p (PZ), sekä pääskyjä Kit Puhos 500 p (MH). Päämuutossa huippuina: määritettyjä haarapääskyjä Joe Linnunlahti m pääosin vastatuuleen ESE ja 4.9. samalla paikalla 146 m, suurin parvi 60 NW, nousten nuolihaukan hätistämänä hyvin korkealle (KLi), sekä 9.9. Joe Noljakka suisto 104 m E rantalinjaa seuraten vastatuuleen (KLi, KLa, HaL). Lämpimän syyskuun turvin haarapääskyjä 10

11 Siipirikko 2/2003 oli runsaasti pitkälle syyskuulle, Rää Oravilahti 50 m/kiert, 200 p, mm. a187 (KLi, HKo, HM). Säätyypin vaihduttua pääskyt katosivat nopeasti ja viimeinen jo Kit Kyyrönniemi 1 m (MH). Syysmuuttokauden suurimmat päämuutonaikaiset pääskykertymät löytyvät yleensä yöpymisruovikoiden lähistöltä ja voivat olla mittavia, mm Joe Höytiäisen kanavan suisto n p, pääosin haarapääskyjä (Lindblom 2001). Mainittakoon myös syksyltä 1994 Kit Päätyenlahdelta ilman päivämäärää julkaistu puolenkymmenen tuhannen pääskyn paikalliskertymä (Kontkanen ym. 1995). Räystäspääsky Delichon urbica Paikalliskertymiä tai muuttosummia ei ilmoitettu. Yleinen pitkälle syyskuuhun, Rää kk 23 p (MMa). Viimeinen myöhäinen Kes Särkivaara 1 kiert (TI). Kiuru Alauda arvensis Paikalliskertymiä tai muuttosummia ei ilmoitettu. Viimeinen Lie Yrjölä 1 p (MR). Metsäkirvinen Anthus trivialis Liikehdinnän alkua Rää Vuoniemi 3 m (PZ). Päämuuttokausi elokuun alkupuolelta syyskuun puoliväliin: Out Vuonos m ja m (AV), Joe Aavaranta 37 SW W (PZ), 8.9. Joe Noljakka suisto 60 m (KLi, KLa, JuK), sekä Joe Linnunlahti: m, m, m, m, m S SE, (81a) m S SE, m, m ja m (KLi). Viimeiset ilmoitetut Kit Kyyrönniemi 2 m (MH), sekä metsä- /taigakirvinen Joe Linnunlahti 1 m, matalalla rantaviivaa seuraten S (KLi), läheltä ohilentäneen, aktiivisesti kutsuääntelevän ääni oli taigakirvismäinen, venähtävä, soinnikas ja perus-metsäkirvistä metallisempi psrih. Vertailuna takavuosilta Lip Pölkkyvaara 14 aamulta yht m metsäkirvistä, huiput m, m ja m (Leivo & Räsänen 1980). Muuttosummien lasku nykypäivinä kertonee metsäkirvisellä lähinnä muutonseurannan puutteesta, muuttajia kyllä näkisi erityisesti runsaimman muutonhuipun aikaan elokuussa, kuten Joe Rantakylä 350 m (Palviainen 1997). Laji on syysmuuttokaudella myös yleinen lepäilijä pelloilla, mutta paikalliskertymiä ilmoitetaan harvoin. Niittykirvinen Anthus pratensis Ensimmäinen liikkuva Rää Vuoniemi 1ä m (PZ). Päämuuttokauden alla paikalliskertyminä: Kit Puhos 55 p ja 1.9. Rää Oravilahti 120 p (MH), sekä 3.9. Kon Iiksenniitty a50 p (KLi, HKa). Päämuuttoa (huippu ): Joe Linnunlahti m, m, m S SE, m S SSW ja (15a) m (KLi), Lie Rännänvaara 34 m (PT), Kit Puhos 50 p (MH), sekä Joe Noljakka suisto m SE S, 40 p ja m SW (PZ). Viimeiset Joe Marjala 4 p (PZ) ja Lie Sipolansaari 1 m (PT). Aiemmin julkaisematon istimuutto, runsas päämuutonhuippu ja ilmeinen maakunnan muuttoennätys: Out Vuonos 547 m (klo 7 15) (AV, AP, PP/AV). Lapinkirvinen Anthus cervinus Ensimmäiset Joe Aavaranta 1 W (PZ) ja Vär Keskusta 1 ä (HKi), minkä jälkeen yleistymistä, mm Out Vuonos a5 p (KLi, AN). Runsas esiintyminen likimain kolmen viikon päämuuttojaksolla elokuun lopulta lähelle syyskuun puoliväliä, Vär Sääperi ympäristöineen 40 p (KLi, HKo), 1.9. Rää Oravilahti 6 p (MH), Joe Linnunlahti: m, m, 3 p, m, 6 p ja m (KLi), sekä Joe Noljakka suisto: m + p, p ja m + p (PZ). Viimeinen Joe Noljakka suisto 1 ä (AL). Yhteensä ilmoituksia 200 yksilöstä. Runsas esiintyminen, johon vaikuttivat päämuuttoaikaan vallinneet itätuulet, jotka ajauttivat idempää muuttavia kirvisiä varsinkin itäiseen Suomeen (Pöyhönen 2002a). Lapinkirvinen on joka tapauksessa vuosittain verraten yleinen lepäilijä erityisesti isommilla peltoaukeilla, usein metsä- ja niittykirvisten seurassa ja paikalliskertymät voivat kasvaa kymmenpäisiksi, kuten Vär Uusikylä 40 p (Kontkanen ym. 1995). Keltavästäräkki Motacilla fl ava Elokuista päämuuttokautta: Out Vuonos m, m, m ja m (AV), Kit Kyyrönniemi 55 m (MH), Kon Pitkäranta a200 p (TI), Vär Sääperi Niirala 100 p, mm. a70 (KLi, HKo), sekä Joe Linnunlahti m, m, 70 p ja kiert (KLi). Syyskuun alussa vielä runsas, 4.9. Toh Valkeasuo 120 p (PZ), sekä Joe Linnunlahti (27a) m, a20 p ja m (KLi). Viimeiset Lie Tainionvaara 1 m (PT) ja Joe Kontiosuo 1 p (HM). Keltavästäräkkejä kerääntyy alkusyksyllä ruovikoihin yöpymään, mutta yöpymiskertymien havainnointi on vähäistä. Västäräkki Motacilla alba Liikehdinnän alkua heinäkuussa, Rää Vuoniemi a4 W (PZ), elokuussa muuttoa ja parveutumista lukuisammin: Out Vuonos m, m ja m (AV), Kit Päätyeenlahti a100 p (TI), Kit Puhos 100 p (MH) ja Joe Kontiosuo a100 p (KLi), Joe Linnunlahti m, m ja m (KLi), sekä Joe Hasanniemi 100 p (PZ). Muutonhuippu 11

12 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. syyskuun alussa: Joe Linnunlahti m ja m NW N (KLi), sekä 4.9. Toh Valkeasuo 500 p (PZ). Runsas syyskuun puolivälin yli, Joe Kontiosuo n. 100 p (HKo), sekä Joe Linnunlahti m ja m (KLi). Päämuuttoa kuvaten Joe Linnunlahti seitsemältä runsaimmalta muuttoaamulta yht m (KLi). Lokakuun alussa vielä monin paikoin, Joe Linnunlahti m ja (5a) m (KLi), sekä Rää Vuoniemi 3(3a) m (HKo). Viimeiset: Eno Ahveninen 1 p (KJ) ja asti Kon Satama 1 p (JMe, S. Mertanen), sekä talvehtimaan jäänyt Rää Haapasalmi 1 p turkistarhalla (M. Visala). Koskikara Cinclus cinclus Ensimmäiset: Lie Ruunaa Kattilakoski 1 p (HaL) ja Joe keskusta 1 p (KLa, UP), eniten: Lip Viinijärvi Taipaleenjoki 3 p (UP) ja Lie Kitsi Pitkäntammi 3 p (EL). Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Selkeä muuttokertymä 1.9. Toh Räkättirastas. Roni Väisänen Valkeasuo a3 3 p pellonreunapusikoissa (KLi, HKo, HM). Viimeisiä Joe Hasanniemi Eteläkatu 1 p (HKo) ja Joe Repokallio 1 p (TT). Mustarastas Turdus merula Jonkinasteista liikehdinnän aloittelua Rää Vuoniemi 4(2a) SE (PZ). Päämuutosta kielien Kit Kyyrönniemi 10 NW/kiert (MH). Mustarastaan muuttosummat ja paikallismäärät jäävät maakunnassa yleensä vaatimattomiksi ja 10 yksilöä tai enemmän muutolla havaittuna vaikuttaa olevan jo kohtuullinen summa. Takavuosilta mainittakoon alueellisesti runsas päämuutonaikainen kertymä: Pol Kirkkoniemi 30 p (Miettinen & Turunen 1980). Räkättirastas Turdus pilaris Alkusyksyn parveutumista ja liikehdintää: Joe Aavaranta 90(4a) SSE (PZ), 8.8. Lie Keskusta 180 p (PT) ja 9.8. Rää Vuoniemi 99 NW (PZ). Muuton kulkua: 4.9. Lie Ruunaa 250(4a) NW (PT), Kit Kyyrönniemi 500 NW (MH), Joe Aavaranta 400 W NW (PZ), Lie Siikasuo 500 p (KJ), Joe Noljakka suisto n W (PZ) ja Kit Kyyrönniemi 500 m (MH), Lie Sipolansaari 330(3a) m (PT) ja Joe Linnunlahti 240 NW (KLi). Viimeinen Joe Noljakka 1 p (UP). Marjakatosyksyinä rastaiden muuttoluvut jäävät usein pienemmiksi kuin pihlajanmarjasyksyinä. Hyvinä marjasyksyinä maakunnan kautta vaikuttaa matkaavan runsaammin (läpimuuttavia) rastaita kuin marjakatosyksyinä. Lisäksi marjakadon myötä rastasmuutto loppuu varhemmin. Nyt myös edellissyksyä varhaisempi talventulo saattoi osaltaan vaikuttaa rastasmuuton varhaisempaan loppumiseen. Laulurastas Turdus philomelos Ensimmäisiä liikkuu jo heinäkuussa, selvempää muuton alkua elo syyskuun vaihteessa, 25. ja Joe Keskusta 2 ja 3 yöm aamuyöstä (KLi). Ainut(!) ilmoitettu muuttosumma Kit Kyyrönniemi 50 NW (MH). Viimeinen ilmoitettu jo 7.10.! Lie Kitsi Hallavaara 1 m (PT). Laulurastaan tsik on punakylkien sirauttelun ohella syyskuussa yötaivaan tyyppiääniä, yömuuttoluvut lasketaankin sadoissa, päivämuuttajana laji on selvästi vähälukuisempi ja muuttoluvut jäävät usein muutamiin kymmeniin. Punakylkirastas Turdus iliacus Liikehdintää ja kiertelyä heinäkuun puolivälistä alkaen, mm Lip Härkinvaara 1 yöm ja 9.8. Rää Vuoniemi a11 NW (PZ). Selvempää muuttoa elokuun lopulta, Joe Keskusta 5 yöm aamuyöstä, sekä Joe Linnunlahti aamumuutolla m ja m (KLi). Päämuutto normaalisti syyskuun puolivälin jälkeen ja lokakuun alussa (summat punakylki + pikkurastas), huippuna Joe Linnunlahti 240 m, joista 232(14a) NW, suurimmat parvet 37 12

13 Siipirikko 2/2003 ja 38 (KLi), sekä Kit Kyyrönniemi 100 NW (MH), Rää Vuoniemi 72 NW klo , Joe Aavaranta 95 W NW (PZ), Kit Kyyrönniemi a100 SE (MH) ja Joe Aavaranta 31 yöm (PZ), sekä Joe Keskusta 44 yöm yht. 8 minuutin kuuntelulla klo , jolloin voimakas iltayön muuttopiikki rähmäkelissä, tuntia myöhemmin meno jo rauhallisempaa (KLi). Viimeiset Joe Honkaniemi 1 p (UP) ja Joe Noljakka 1 kiert (AL). Tunnetuin punakylki lienee runsaana yömuuttajana, joka on parhaimmillaan massalaji, kuten esim Out keskusta illalla kahdessa tunnissa 570 yöm (Miettinen & Turunen 1980), sekä Joe Rantakylä tunnissa puolenyön jälkeen 600 yöm (Palviainen 1997) ja Lip Ylämylly + Joe Keskusta viidessä tunnissa otosarvioina yöm (KLi, LL, JRu/KLi). Jos yömuuttoja kuunnellaankin melko vähän, niin myös rastaiden päivämuutot jäävät usein vähemmälle huomiolle. Rastaiden päivämuutoissa luoteinen muuttosuunta on P-K:ssa vallitseva niin räkättirastaalla kuin punakyljelläkin, mistä esimerkkinä takavuosilta Lip Pölkkyvaara aamulla kahdessa tunnissa punakylki + pikkurastas m, joista 99 % N NW (Leivo & Räsänen 1980). Pääosin n. NW N suuntautuvaa muuttoa edustavat myös Joe Rantakylä punakylki + pikkurastas 500(115a) m (Palviainen 1997 katsauksessa virheellinen muuttosuunta) ja Joe Rantakylä punakylki + pikkurastas seitsemänä havaintopäivänä yht m (huiput m ja m) (Lindblom 2001). Kulorastas Turdus viscivorus Liikehdinnän alku elokuussa: Kit Kyyrönniemi a6 m ja Rää Kivisalmi 5 NW (MH). Päämuuttoa kuukauden jaksolla syyskuun alkupuolelta lokakuun alkupuoliskolle: Lie Ruunaa 19 m (PT), Lie Sipolansaari 14 m (PT), Lie Merilä Tainionvaara m, m ja m (PT), Joe Linnunlahti (5a) S SE, (2a) S (klo ), muutonhuippu 35(10a) m (32 S SE, 3 SW) ja m (9 SSW S, 1E) (KLi), Lie Kitsi Hallavaara 16 m (PT) ja Kon Pyytivaara a9 SW (VMS), sekä Rää Vuoniemi 18 m (10 NW, 8 SE) (PZ). Syksyn viimeisenä Rää Vuoniemi 1 NW (JoK, JKö). Kulorastas on maakunnassa muuttoaikoina verraten yleinen, parhaat muutot lasketaan kymmenissä, kuten Rää Vuoniemi 50(6a) m SE, 20 p (Anon. 2001) ja Ilo Patvinsuo Raanisuo 100 p/m (Lindblom 2001). Sinirinta Luscinia svecica Ensimmäiset normaalisti elokuun lopulla, Vär Uusikylä 1 p kaurapellossa (KLi) ja Joe Honkaniemi 1 p (PZ). Muuton huippu syyskuun puolivälissä, suurimmat lepäilijämäärät kompattiin Lie Rantakylä 9 p (PT) ja Joe Noljakka suisto p, sekä p, mm. a8 (PZ). Viimeinen Joe Noljakka suisto 1 r (AL). Melko vähistä havaintoilmoituksista huolimatta sinirinta on päämuuttokaudellaan tavallinen muutolla lepäilijä erityyppisten avomaiden kasvustoissa, ruovikoiden laiteilla, rantapensaikoissa ja rikkaruohokentillä. Punarinta Erithacus rubecula Liikkuvia keskikesältä Rää Vuoniemi 3(3a) SE (PZ). Selkeä muutonhuippu lokakuun alussa, jolloin Pyhäselän pohjoisrannan tuntumaan kerääntyneenä Joe Noljakka suisto p ja r (AL), sekä Joe Honkaniemi YKP Hasanniemi 19 p (PZ). Viimeinen Vär Sääperi 1 p (HKi). Peukaloinen Troglodytes troglodytes Päämuuton ajoittumista kuvaten Kit Kyyrönniemi 4 p (MH), Joe Höylas r ja r (AL), sekä Joe Noljakka 3 p (PZ). Viimeinen Joe Höylas 1 r (AL). Peukaloisia tapaa muuttoaikaan parhaimmillaan muutamien yksilöiden kerääntyminä erityyppisten avomaiden reunamilta, pensaikoista, rannoilta, niityiltä, sekä puutarhoista ja pihoilta. Rautiainen Prunella modularis Liikehdinnän alkaminen elokuussa, Rää Kivisalmi 5 m ja Kit Kyyrönniemi 6 m (MH). Havaintosarja muuton kulusta Joe Linnunlahdella: m, m, päämuuttoa m, runsas muuttopiikki (ilmeisesti maakunnan syysmuuttoennätys) 80 m SSE SE (suurin parvi 13), m ja m S SE, sekä muuttokauden loppuja m ja (3a) m (KLi). Linnunlahdella rautiaiset muuttivat tyypilliseen tapaansa pääosin korkealla, löytyen taivaalta lähinnä äänen avulla ja kiikareilla, pienissä parvissa muuttamisen ollessa tyypillistä. Viimeinen Lie Kitsi 1 m (PT). Vertailuna Lip Pölkkyvaara 15 aamulta yht. 252 m, joista m, m ja m (Leivo & Räsänen 1980). Kohtuurunsas muutto havaittiin myös Joe Rantakylä 45 m (Palviainen 1999). Julkaistujen muuttohavaintojen valossa rautiaisen päämuuton voi todeta ajoittuvan P- K:ssa karkeasti jaksolle , millä välillä muuttosummissa päästään parhaimmillaan useisiin kymmeniin. Kivitasku Oenanthe oenanthe Muuttokausi elokuulta syyskuun lopulle, kerääntymiä erityisesti syyskuun puolivälin tietämillä, 8.9. Lip Riihilahti 4 p (KLi, VJ), Joe Kontiosuo 5 p (HKo), Joe Marjala 9 p (PZ) ja Joe Pilkko 13