Turvallisuuden tunne syntyy läheisyydestä: J. Bowlby & M. Ainsworth

Transkriptio

1 Kiintymyssuhteet lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnissa Maarit Silvén Psykologian tieteellinen neuvottelukunta Turvallisuuden tunne syntyy läheisyydestä: J. Bowlby & M. Ainsworth 1

2 Kiintymyssuhde on pitkäaikainen erityinen tunneside toiseen antaa turvaa, hoivaa ja lohtua vanhempi auttaa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä jaettu ilo ja yhdessä rauhoittuminen kokemukset sisäistyvät yhteisestä säätelystä itsesäätelyyn ja autonomiaan rinnakkaisia kiintymyssuhteita suhteiden laadussa eroja saman perheen sisällä lapset kiintyvät myös päivähoitajiin, sijais- ja adoptiovanhempiin Cassidy & Shaver, 2008 Kiintymyksen kohde toimii turvapesänä ja suojasatamana 2

3 SSP (A-B-C luokitus) Mary Ainsworth ym Turvallisesti kiintynyt (B) % tutkiva ja kiintymyskäyttäytyminen tasapainossa sensitiivinen kasvattaja havaitsee lapsen viestejä, tulkitsee niitä oikein ja vastaa tarpeisiin nopeasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla turvallinen ja läheinen suhde vauvaiässä lisää suotuisan ja vähentää epäsuotuisan kehityskulun todennäköisyyttä (Thompson, 2008) Välttelevästi kiintynyt (A) % tutkiva käyttäytyminen korostuu epäsensitiivinen kasvattaja torjuu fyysisen läheisyyden, on tunkeileva yhteys ongelmien sisäistämiseen (masennus, ahdistus) (Groh ym., 2012) Vastustavasti kiintynyt (C) % kiintymyskäyttäytyminen, ambivalenssi korostuu (esim. vihainen) epäsensitiivinen kasvattaja toimii epäjohdonmukaisesti, vastaa viiveellä Jäsentymätön kiintymyssuhde (D) Main & Solomon, 1986; 1990 läheisyyden haku ja ylläpito vanhempaan häiriintynyttä toiminta ei yhtä jäsentynyttä ja määrätietoista kuten A, B, C tunneilmaisu ja käytös hetkittäin ristiriitaista (esim. vihainen tunteeton) yleinen korkean riskin perheissä traumaattiset elämänkokemukset vauvan hoidon laiminlyönti ja pahoinpitely (80 %) perheväkivalta ja alkoholismi vanhemman vakava masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö vanhempi toimii pelokkaasti tai pelottelevasti arjen hoiva- ja vuorovaikutustilanteissa; lapsi kokee pelkoa ilman ratkaisua korkein riski ongelmien ulkoistamiseen (käytöshäiriöt, aggressio, sääntöjen rikkominen) (Fearon ym. 2010) 3

4 Aikuiset John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin teoria kiintymyssuhteista Aikuisten tapa puhua ja mieltää läheiset ihmissuhteet vaihtelee (Main, Goldwyn & Hesse, 2002) arvostaa, etäännyttää, syyttää Keskeistä vanhemmuudessa (Steele & Steele, 2008) pääasiassa tutkittu äidin merkitystä varhaislapsuudessa miten isä vaikuttaa, entä perhetaso? Löytyykö kauaskantoisia vaikutuksia nuoruusikään? Suomessa ei ole tutkittu, muuallakin vasta vähän AAI:n ja SSP:n luokittelun vastaavuus 1) AAI 2) (vanhempi): SSP 3) (lapsi): autonominen (autonomous, F) turvallinen (secure, B) etäännyttävä (dismissing, Ds) välttelevä (avoidant, A) jumiutunut (preoccupied, E) vastustava (resistant, C) ratkaisematon (unresolved, U) jäsentymätön (disorganized, D) 4) 1) van IJzendoorn, 1995; 2) Main ym., 2002; 3) Ainsworth ym., 1978; 4) Main & Solomon, 1986;

5 Tavoitteet 1) Aikuisten kiintymyshaastattelun (AAI) tieteellinen validointi väestöpohjaisesti poimitulla otoksella yleistynyt mielikuva/representaatio läheisistä ihmissuhteista state of mind with respect to attachment relationships Vastaavatko suomalaisten isien ja äitien tavat mieltää läheisyys kansainvälisiä jakaumia? Ennustaako isien ja äitien tapa mieltää läheisyys lapsen syntymän jälkeen lasten sosiaalisia taitoja, hyvinvointia ja luottamusta vanhempaan nuoruusiässä? 1) Kouvo & Silvén, 2010 Aikuisten kiintymyshaastattelu Adult Attachment Interview (AAI) haastattelurunko: George, Kaplan & Main, 1985, 1996 pisteytys- ja luokittelujärjestelmä: Main, Goldwyn & Hesse, 2002 tarkkaan ohjeistettu sisällönanalyysi edellyttää koulutusta reliabiliteetti = % Sovitimme suomen kieleen ja kulttuuriin takaisinkäännös; menetelmän kehittäjän hyväksyntä pätevät, menetelmän kehittäjän kouluttamat arvioitsijat kulttuurikohtainen arviointi mm. fyysinen kurittaminen ja päivähoidon aloitus transkripti haastattelusta (2 x x 30 = 160 AAI:tä) 5

6 AAI-asteikot 1) Kaksiportainen arviointiprosessi: Kokemukset vanhempien kanssa (asteikko 1-9) rakastavuus (omistautuminen, hyväksyntä, kannustus, hellyys) torjuminen (pahan olon vähättely, läheisyydentarpeiden ohittaminen) suorituksiin painostaminen (liialliset vaatimukset) jne. Kokemusten mieltäminen (asteikko 1-9) koherenssi (avoimuus, johdonmukaisuus ja totuudenmukaisuus) idealisointi (idealisoitu kuva läheisistä) muistamattomuus (varsinkin keskustelun lopettamiseksi) viha (vellova syyttely) passiivisuus (kyvyttömyys päättää lauseita, keskustelun harhailu, lapsenomainen puhe) jne. 1) Hesse, 2008; Main ym., 2002 AAI:n pääluokat 1) Jäsentyneet (organized) strategiat: autonominen (autonomous; F) arvostaa läheisiä ihmissuhteita ja ymmärtää niiden merkityksen etäännyttävä (dismissing; Ds) idealisoi ja vähättelee merkitystä jumiutunut (preoccupied; E) syyttää vanhempiaan tai itseään eikä näe kummankin osapuolen vaikutusta ratkaisematon (unresolved; U) trauma nousee esille kyvyttömyytenä ylläpitää jäsentynyttä keskustelua menetyksistä 1) Hesse, 2008; Main ym.,

7 Suomalaisten ja länsimaisten äitien jakaumat vastaavat toisiaan Ratkaisematon 10% Jumiutunut 6% Ratkaisematon 18% Etäännyttävä 24% Autonominen 60% Jumiutunut 9% Etäännyttävä 16% Autonominen 56 % * Kouvo & Silvén (2010) Bakermans-Kranenburg & (n = 50) van IJzendoorn (2009) (n = 700) Suomalaisten ja länsimaisten isien jakaumat vastaavat toisiaan Etäännyttävä 32% Ratkaisematon 6 % Jumiutunut 2% Autonominen 60% Ratkaisematon 15% Jumiutunut 11% Etäännyttävä 24% Autonominen 51% Kouvo & Silvén (2010) Bakermans-Kranenburg & (n = 50) van IJzendoorn (2009) (n = 700) 7

8 Yhteenveto 1) Ei-kliinisten otosten jakaumat samanlaisia kulttuurista toiseen (Bakermans-Kranenburg & van IJzendoorn, 2009) kliinisissä otoksissa jakaumat poikkeavat em. normista Suomalaisessa väestöpohjaisesti poimitussa otoksessa läheisyyden arvostus (autonomisuus, F) yleisin etäännyttävien (D) määrä ei poikkea muista tulos toistettu toisella suomalaisella otoksella 1) Kouvo & Silvén, 2010 Johtopäätökset 1/2 Enemmistö suomalaisista arvostaa läheisyyttä 60 % äideistä ja 60 % iseistä autonomisia tulos vastaa jakaumia muissa kulttuureissa (Bakermans- Kranenburg & van IJzendoorn, 2009) tukee kiintymyssuhdeteorian keskeistä normatiivisuushypoteesia (ks. van IJzendoorn & Sagi- Schwarz, 2008) Hautamäen ym. (2010a; 2010b) jakaumat erilaisia 32 % äideistä ja 18 % iseistä autonomisia eri luokittelumenetelmä, käytetty kliinisissä otoksissa (ks. Crittenden, 2008) 8

9 Johtopäätökset 2/2 Vanhempien, erityisesti isän autonomisuudella 1) erilaisia kauaskantoisia suotuisia/suojaavia vaikutuksia nuoruusiässä (vrt. Steele & Steele, 2005) kaksi ei-autonomista vanhempaa riskitekijä? prososiaalisuus toverisuhteissa (empatia, yhteistyötaidot) vähemmän psykososiaalisia ongelmia (internalisaatiooireet, sosiaaliset ja ajattelun ongelmat) isät: luottamus isään ja äitiin, yleistynyt luottamus menetelmillä runsaasti näyttöä reliabiliteetista ja validiteetista 1) mm. Kouvo & Silvén, 2010; Kouvo ym., 2013 Pohdinta 1/2 AAI ja SSP tieteellisesti päteviä menetelmä, jota voidaan käyttää myös Suomessa arviointi-, interventio- ja terapiaprosesseissa kliinisestä käytöstä ks. Steele & Steele, 2008 Kansainvälisesti hyödynnetty huostaanottojen ja adoptioiden yhteydessä yksilöterapian osana, varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa Suomessa: äiti ratkaisematon (U/F) => autonominen (F) ks. Belt ym.,

10 Pohdinta 2/2 Hyödyllinen näkökulma varsinkin elämän käännekohdissa, kiintymyskokemusten aktivoituessa siirtymä päivähoitoon, koulun aloitus, vanhempien ero, huoltajuuskiistat Lapsella oikeus läheisiin, turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin päivähoidossa rinnakkaiset ja perättäiset kiintymyssuhteet (erityis/lastentarhan)opettajien koulutus ja opiskelijavalinnat varhaiskasvatuksen voimavarat käyttöön ennaltaehkäisevään työhön! Kiitos! Suomenkielisiä lähteitä Silvén, M. (toim.) (2010a). Varhaiset ihmissuhteet polku lapsen suotuisaan kehitykseen. Helsinki: Minerva. Silvén, M. (Ohjaus) (2010b). Varhaiset ihmissuhteet polku lapsen suotuisaan kehitykseen [DVD]. (Tilattavissa Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöltä, Mikonkatu 8 A, 9 krs., Helsinki.) 10

11 Lähdeluettelo 1/5 Ainsworth, M. D. S., Blehar, M. C., Waters, E., & Wall, S. (1978). Patterns of attachment: A psychological study of the strange situation. Hillsdale, NJ: Erlbaum. Bakermans-Kranenburg, M. J., & van IJzendoorn, M. H. (1993). A psychometric study of the Adult Attachment Interview: reliability and discriminant validity. Developmental Psychology, 29, Bakermans-Kranenburg, M. J., & van IJzendoorn, M. H. (2009). The first 10,000 Adult Attachment Interviews: distributions of adult attachment representations in clinical and non-clinical groups. Attachment & Human Development, 11, Belt, R. H., Kouvo, A., Flykt, M., Punamäki, R-L., Haltigan, J. D., Biringen, Z., & Tamminen, T. (2013). Intercepting the intergenerational cycle of maternal trauma and loss through mother infant psychotherapy: A case study using attachmentderived methods. Clinical Child Psychology and Psychiatry, Cassidy, J., & P. R. Shaver (Toim.) (2008). Handbook of attachment: Theory, research, and clinical applications. New York: Guilford. Crittenden, P. M. (2008). Raising parents: Attachment, parenting and child safety. Portland, OR: Willan. Lähdeluettelo 2/5 Fearon, R. M. P., Bakermans-Kranenburg, M. J., van IJzendoorn, M. H., Lapsley, A., & Roisman, G. I. (2010). The significance of insecure attachment and disorganization in the development of children s externalizing behavior: A metaanalytic study. Child Development, 81, George, C., Kaplan, N., & Main, M. (1985). Adult Attachment Interview protocol (2 nd ed.). Julkaisematon käsikirjoitus, University of California at Berkeley. George, C., Kaplan, N., & Main, M. (1996). Adult Attachment Interview protocol (3 rd ed.). Julkaisematon käsikirjoitus, University of California at Berkeley. Groh, A. M., Roisman, G. I., van IJzendoorn, M. H., Bakermans-Kranenburg, M. J., & Fearon, R. P. (2012) The significance of insecure and disorganized attachment for children's internalizing symptoms: A meta-analytic study. Child Development, 83, Hautamäki, A., Hautamäki, L., Neuvonen, L., & Maliniemi-Piispanen, L. (2010a). Transmission of attachment across three generations. European Journal of Developmental Psychology, 7,

12 Lähdeluettelo 3/5 Hautamäki, A., Hautamäki, L., Neuvonen, L., & Maliniemi-Piispanen, L. (2010b). Transmission of attachment across three generations: continuity and reversal. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 15, Hesse, E. (2008). The Adult Attachment Interview: Protocol, method of analysis, and empirical studies. Teoksessa J. Cassidy & P. R. Shaver (Toim.), Handbook of attachment: Theory, research, and clinical applications (s ). New York: Guilford. Kouvo, A. M, & Silvén, M. (2010). Finnish mother's and father's attachment representations during child s first year predict psychosocial adjustment in preadolescence. Attachment & Human Development, 12, Kouvo, A. M. Voeten, M., & Silvén, M. (2013). Fathers attachment representations predict preadolescents attachment security: A ten-year follow-up of Finnish families. Käsikirjoitus arvioitavana. Main, M., Goldwyn, R., & Hesse, E. (2002). Adult attachment scoring and classification system. Version 7.1. Julkaisematon käsikirjoitus, University of California at Berkeley. Lähdeluettelo 4/5 Main, M., & Solomon, J. (1986). Discovery of an insecuredisorganized/disoriented attachment pattern: procedures, findings and implications for the classification of behavior. Teoksessa T. B. Brazelton, & M. W. Yogman (Toim.), Affective development in infancy (s ). Norwood, NJ: Ablex. Main, M., & Solomon, J. (1990). Procedures for identifying infants as disorganized/disoriented during the Ainsworth Strange Situation. Teoksessa M. T. Greenberg, D. Cicchetti, & E. M. Cummings (Toim.), Attachment in the preschool years. Theory, research, and intervention (s ). Chicago: University of Chicago Press. Steele, H., & Steele, M. (2005). Understanding and resolving emotional conflict. Teoksessa K. E. Grossmann, K. Grossmann, & E. Waters (Toim.), Attachment from infancy to adulthood: The major longitudinal studies (s ). New York: Guilford. Steele, H., & Steele, M. (Eds.). (2008). Clinical applications of the Adult Attachment Interview. New York: Guilford. 12

13 Lähdeluettelo 5/5 Thompson, R. A. (2008). Early attachment and later development. Familiar questions, new answers. Teoksessa J. Cassidy & P. R. Shaver (Toim.), Handbook of attachment: Theory, research, and clinical applications (s ). New York: Guilford. van IJzendoorn, M. H., & Sagi-Schwarz, A. (2008).Cross-cultural patterns of attachment: universal and contextual dimensions. Teoksessa J. Cassidy, & P. R. Shaver (Toim.), Handbook of attachment: Theory, research, and clinical applications (s ). New York: Guilford. van IJzendoorn, M. H. (1995). Adult attachment representations, parental responsiveness, and infant attachment: A meta-analysis on the predictive validity of the Adult Attachment Interview. Psychological Bulletin, 117,