Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Sivu 16. Neuronissa

Transkriptio

1 vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Sivu 16 Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu 6 KUKKATERAPIAA Neuronissa Sivu 18 Itä-Suomen yliopisto tutkii kuntoutumisen tehostamista lääkehoidolla Sivu 8

2 Kauko Pitkänen Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto Kuntoutumisen perustana on aivojen muovautumiskyky, jota aktiivisella harjoittelulla voidaan edistää. Periaate on tiettyyn rajaan saakka yksinkertainen: mitä enemmän harjoitellaan sitä paremmin kuntoudutaan. Onko akuutin aivovaurion jälkeen tapahtuva kuntoutus mahdollista toteuttaa edellä olevaa periaatetta noudattaen? Selvityksen mukaan parhaiten kokonaisvaltainen kuntoutus toteutuu niissä keskussairaaloissa, joissa on oma neurologinen kuntoutusosasto tai joista potilaat lähetetään yksityiseen kuntoutuslaitokseen. Alkuvaiheessa korostuu yksilöllisen ohjauksen tarve ja kuntoutus nielee runsaasti henkilöstöresursseja. Monialaisen eri ammattiryhmistä koostuvan kuntoutustiimin merkitys korostuu, kun tavoitteena on määrältään riittävä, useita kertoja päivässä toistuva aktivointi toimintakyvyn parantamiseksi. Tuottavuuden näkökulmasta kuntoutuksen vaikuttavuuden säilyttäminen voi jatkossa olla kovien haasteiden edessä. Koska kuntoutus sitoo henkilöstöresursseja yhtä Miten käy kuntoutuksen vaikuttavuuden tuottavuuspaineiden alla? Varhain aloitettu tehokas kuntoutus parantaa aivovaurion saaneen henkilön toipumisennustetta. Lisääntynyt tutkimusnäyttö kuntoutuksen vaikuttavuudesta asettaa monia vaatimuksia niin kuntoutuspalveluiden järjestämisestä vastuussa oleville kuin niiden toteuttajillekin. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen perusteella kävi ilmi, että läheskään kaikki kuntoutusta tarvitsevat aivohalvauspotilaat eivät ohjaudu tehokkaan kuntoutuksen piiriin heti sairastumisen jälkeen. Tässä suhteessa ongelmat liittyvät eri ikäryhmien välisiin eroihin, mutta myös alueelliset erot korostuvat valtakunnan alueella. Meneillään oleva palvelurakennemuutos ja kuntien heikentynyt taloustilanne lisäävät epävarmuutta, mihin suuntaan kuntoutuspalvelut lähivuosina kehittyvät. Millaisia vaatimuksia tehokkaan kuntoutuksen toteuttaminen asettaa palvelun tuottajalle? Hyvän kuntoutuskäytännön perustana on kontrolloiduista tutkimuksista saatu näyttö vaikuttavuudesta. Duodecimin Käypä hoito -suositus on koonnut keskeisimmät toimintatavat, joita noudattamalla voidaan parhaiten varmistaa laadukas ja vaikutuksiltaan tehokas kuntoutus. Sen onnistuminen edellyttää käytännössä vahvaa osaamista ja kokemusta, mutta siihen tarvitaan myös monipuolista teknistä varustautumista. Kuntoutusympäristö on luotava sellaiseksi, että se mahdollistaa tehokkaan harjoittelun. Oleellisen tärkeää on kyetä tunnistamaan aivovaurioon liittyvät erityispiirteet ja ongelmat ja löytää oikeat metodit, joiden avulla heikentyneitä toimintoja lähdetään korjaamaan. Aivovaurion saaneen potilaan kuntoutuksessa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jossa eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä. lailla myös tulevina vuosina, voi kustannusten jatkuvan kasvun estäminen olla vaikeaa ilman tietoisia kompromisseja annettujen panosten ja saatujen kuntoutustulosten välillä. Kuntoutuspalveluiden kilpailutus asettaa myös monia reunaehtoja yksityisissä kuntoutuslaitoksissa toteutettuun kuntoutukseen. Konkreettisesti tarkasteltuna kilpailutukset ja pyrkimys tuottavuuden parantamiseen nostavat esiin huolen, pystytäänkö kuntoutumisen otollisimmassa vaiheessa olevalle enää tarjoa maan optimaalinen määrä ohjattua harjoittelua parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kuntoutusalalla on vaikea soveltaa samoja tuottavuutta parantavia keinoja kuin teollisuudessa, jossa tuotannon siirtäminen halpatyövoiman maihin on eräs yleisimmistä keinoista kulujen säästämiseksi. Sen sijaan on tärkeää tehdä sen suuntaista kehitystyötä, jonka avulla voidaan parantaa tuottavuutta ilman että vaikuttavuudesta joudutaan tinkimään. Tutkimustieto kuntoutusmenetelmistä, joilla aivojen kuntoutumispotentiaali saadaan parhaalla tavalla esiin, on kuntoutuslaitosten kannalta erittäin arvokasta. Tässä tarkoituksessa on tärkeää hyödyntää jo saatavilla oleva tutkimusnäyttö aivojen muovautumista edistävistä lääkkeistä ja sähköstimulaatioista. Olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta voidaan jo nyt kannustaa satsaamaan monipuolisiin tietokone- ja robottiavusteisiin harjoitusmenetelmiin ja virtuaaliteknologian sovelluksiin, jotka lisäävät mahdollisuuksia itsenäisempään harjoitteluun ja luovat kuntoutusympäristöstä runsaasti virikkeitä tarjoavan stimulaatiokeskuksen. 2

3 Väitös /Turun yliopisto "Dov è la sinistra? Hemispatial neglect in stroke (Vasemman puolen huomiotta jääminen aivoverenkiertohäiriöissä). Riitta Luukkainen-Markkula, kliininen neuropsykologi, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Riitta Luukkainen-Markkula tarkastelee aivotutkimukseen liittyvässä väitöskirjassaan mm. vasemman puolen huomiotta jäämisen eli hemispatiaalisen neglectin diagnostisia menetelmiä, kahden kuntoutusmenetelmän tehoa ja oireiston vaikutuksia näkömuistiin. Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu kuntoutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä ja lähestytty oireistoa aivojen herätevastetutkimuksen kautta. Vasemman puolen huomioimattomuus eli neglect todetaan useimmin potilailla, joilla on ollut laaja oikean aivopuoliskon vaurio aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Neglectin varhainen toteaminen ja kuntoutus ovat tärkeitä, sillä tutkimusten mukaan oireisto hidastaa kuntoutumista, pidentää sairaalassaoloaikaa ja heikentää mahdollisuutta selviytyä itsenäisesti ja liikkua turvallisesti. pdf?sequence=1 Ikääntyneiden AVH-potilaiden kuntoutuksen kehittämishanke Neuronissa on ollut käynnissä vv Kelan ikääntyneiden avh-potilaiden kuntoutuksen kehittämishanke (painokevennetty kävely/tehostettu käden käyttö). Kela/Gerocenter raportoivat kehittämishankkeen tuloksista ensi syksynä. Kustannusvaikuttavuustutkimukseen on osallistunut Suomessa n. 300 kuntoutujaa kolmessa kuntoutuskeskuksessa ja yhdessä avokuntoutusyksikössä. Helsingissä on hankkeen päätösseminaari ja sen jälkeen Neuron järjestää myös alueellisen päätösseminaarin. Tiedotamme näistä myöhemmin nettisivuillamme. Lämpimät kiitokset hankealueidemme toimijoille aktiivisesta yhteistyöstä kuntoutujien rekrytoinnissa tutkimukseen ja kuntoutumisen tukemisesta jaksojen jälkeen kotona. Sisältö Miten käy kuntoutuksen vaikuttavuuden tuottavuuspaineiden alla?...2 NEKTI-kustannusvaikuttavuustutkimus Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä uuden tekniikan tehostamana Itä-Suomen yliopisto tutkii kuntoutumisen tehostamista lääkehoidolla Aivot narikasta...11 Neuronin palvelut Kokemuksia ja ajatuksia tulkkauspalvelusta vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Kukkaterapiaa Neuronissa Tiina Pitkänen, kuntoutuspäällikkö The 6 th Kuopio Stroke Symposium June 12-14, 2013 Kuopio, Finland Organizers University of Eastern Finland, Kuopio University Hospital and Brain Research and Rehabilitation Center Neuron jukka.jolkkonen@uef.fi or neurology.symposium@uef.fi Fysioterapeuteille ja toimintaterapeuteille BOBATHperuskurssi Neuronissa Kuopiossa 2013 Aikuisneurologisen kuntoutujan terapian peruskurssi Bobath-lähestymistavan mukaan. Kouluttaja: Maj-Britt Forsbom Kurssiajankohdat: 1. jakso , 2. jakso , 3. jakso Lisätietoja: Fysioterapiatoiminnan johtaja Satu-Mari Kokko-Aro puh ja , satu-mari.kokko-aro@neuron.fi SOLIA apuvälinevuokrausta Neuronissa Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Kopijyvä,

4 NEKTI -kustannusvaikut Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö Manu Leppikangas, TtK, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa toteutettiin vuosina kehittämisprojekti, jonka aikana luotiin uusi kuntoutuksen menetelmä NEKTI-kuntoutus. NEKTI-kuntoutusmenetelmä tähtäsi aivohalvaukseen sairastuneiden kuntoutuksen kustannusvaikuttavuuden kehittämiseen uusia teknologisia kuntoutusinnovaatioita hyödyntäen. NEKTI-projektin myötä Neuroniin luotiin aivohalvaukseen sairastuneiden kuntoutukseen soveltuva kuntoutusympäristö, jossa harjoitus voitiin toteuttaa pienryhmissä fysio- tai toimintaterapeutin ohjauksessa. NEKTI-kuntoutus sisälsi muutaman yksilötapaamisen kuntoutustarpeeseen sopivien terapiahenkilöiden kanssa, mutta fyysinen harjoittelu tapahtui pääsääntöisesti kolmen hengen pienryhmissä kolmen tunnin ajan päivässä. Painottamalla fyysisten harjoitteiden tekemistä pienryhmässä pyrittiin tehostamaan asiakkaiden kuntoutusjaksoa ja terapiahenkilöstön ajankäyttöä. NEKTI-kuntoutus sisälsi myös apuvälineteknikon arvion tarvittavista liikkumisen apuvälineistä. NEKTI-kuntoutus oli siis yksilöllisesti asiak kaiden tarpeisiin suunniteltua, mutta ryhmässä toteutettua kuntoutusta. Teknologisen kehityksen ja ryhmäkuntoutuksen avulla voidaan tehostaa kuntoutuspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottamista rajallisin resurssein. Ryhmämuotoisuus kolminkertaisti harjoitteluajan Uuden kuntoutusmenetelmän käyttöönottamisen tehostamiseksi hankkeeseen yhdistyi myös yliopistoyhteistyössä toteutettu vertaileva kustannusvaikuttavuustutkimus, joka antoi arvokasta tietoa NEKTIkuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuustutkimuksessa vertailtiin NEKTI-kuntoutusta perinteiseen yksilökeskeiseen kuntoutukseen. Vaikuttavuustutkimuksessa keskeisimpiä muuttujia olivat aivohalvaukseen sairastuneiden elämänlaatu ja kuntoutujan toimintakyvyn muutokset sekä terveydenhuollolle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Ryhmäkuntoutukseen osallistuminen edellytti kuntoutujalta vähintään kohtuullista kognitiivista ja motorista tasoa eli kykyä harjoitella ryhmässä annettujen ohjeiden ja teknologisten laitteiden avulla. Intensiivisellä kuntoutuksella pystytään parantamaan sairastuneiden elämänlaatua ja toimintakykyä, jotka tutkimuksen mukaan heikkenevät aivohalvauksen seurauksena. Aktiivisesta kuntoutuksesta hyötyvät erityisesti sairauden akuutin ja subakuutin vaiheen kuntoutujat sekä vasemman puoleiseen halvaukseen ja aivoverenvuotoon sairastuneet. Ryhmämuotoisella kuntoutuksella pystyttiin nostamaan kuntoutujien aktiivista harjoitteluaikaa kolminkertaiseksi perinteiseen kuntoutukseen verrattuna. Vertailututkimuksen mukaan ryhmäkuntoutus osoittautui vaikuttavammaksi kuntoutusmuodoksi kuin perinteinen yksilökuntoutus. NEKTI-kuntoutukseen osallistuneilla toimintakyvyn ja elämänlaadun muutokset olivat suurempia kuin perinteiseen yksilökuntoutukseen osallistuneilla. Tutkimusseurannan mukaan kuntoutustulosten ylläpitäminen kuntoutusjakson jälkeen on hyvin haasteellista, mutta NEKTI-kuntoutukseen osallistuneilla hyvät kuntoutustulokset myös säilyivät parem- Kuva 1. Kuntoutusjakson aikana elämänlaadussa tapahtuneet muutokset Molemmilla vertailuryhmillä elämänlaatu parantui kuntoutusjakson aikana (NEKTI 0,039, yksilökuntoutukseen osallistuneilla 0,021). NEKTI-kuntoutujilla kyseessä oli myös tilastollisesti merkittävä muutos (p 0,045). Suurimmat parannukset tapahtuivat energisyydessä, liikkumisessa ja tavanomaisista toiminnoista suoriutumisessa. NEKTI-kuntoutujilla myös fyysisen toimintakyvyn muutokset olivat suurempia kuin vertailuryhmällä, mutta erot eivät yltäneet tilastolliseen merkitsevyyteen. 4

5 tavuustutkimus Kuva 2. Kuntoutumisen ennustemalli (Bayes) aivohalvaukseen sairastuneilla NEKTI-kuntoutus nousi merkittäväksi kuntoutumista ennustavaksi tekijäksi Bayesin verkkoanalyysissä, mikä osoittaa vaikuttavuuseron kuntoutusmenetelmien välillä. Muita merkittäviä kuntoutumista edistäviä tekijöitä olivat harjoitteluun riittävä fyysinen toimintakyky ja alkuvaiheen heikko elämänlaatu. Naiset kuntoutuivat huomattavasti miehiä paremmin. Merkittävä kuntoutumista hidastava tekijä oli suolentoiminnan ongelmat. min kuin perinteiselle kuntoutusjaksolle osallistuneilla (kuva 1.). Tutkimusaineiston avulla luotiin Bayesin verkkoanalyysillä kuntoutumisen ennustemalli aivohalvaukseen sairastuneille (kuva 2). Ennustemalli pystyi erottelemaan hyvin kuntoutuksesta hyötyvät henkilöt ja kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyvät tekijät. Malli soveltuu kuitenkin vain otosta kuvaavan joukon kuntoutumisen ennustamiseen ja sen käytännön soveltaminen on rajallista. Työn tehostumista ja tuottavuuden lisäystä Kustannusten osalta kuntoutusmenetelmien välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja. Mikäli tarkastellaan pelkästään aivohalvauksesta aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia, osoittautui ryhmäkuntoutus tehokkaammaksi menetelmäksi kustannusten hallinnassa. Kuntoutusjaksojen aikaisessa kustannuslaskennassa ei kuitenkaan pystytty huomioimaan ryhmätoiminnan aiheuttamaa tuottavuuden lisäystä. Ryhmämuotoisuuden avulla terapiahenkilöstön työ tehostui noin 20 % eli he pystyivät hoitamaan päivän aikana noin yhden asiakkaan enemmän. Tämä tuottavuuden ero nostaa NEKTI-kuntoutuksen sekä vaikuttavammaksi että edullisemmaksi menetelmäksi. Tehokkaita kuntoutuspalveluita useammalle yhtä aikaa Tutkimuksen mukaan asiakkaiden tarpeisiin suunniteltu ja teknologiaa hyödyntävä ryhmäkuntoutus osoittautui hyväksi ja jopa vaikuttavammaksi kuntoutusmenetelmäksi kuin perinteinen yksilökeskeinen kuntoutus lievien tai kohtalaisten halvausoireiden kuntoutuksessa. Kuntoutusmuodon puolesta puhuu myös kuntoutujien tyytyväisyys ja heidän antamansa asiakaspalaute, jonka mukaan kuntoutujat ovat kokeneet NEKTI-kuntoutuksen mielekkääksi ja kuntoutustarpeisiinsa sopivaksi kuntoutusmuodoksi. NEKTI-ryhmään osallistuneet kuntoutujat nostivat uusien harjoitusvälineiden lisäksi erityisesti vertaistuen ja ryhmähengen merkittäviksi kuntoutusmotivaatiota lisääviksi tekijöiksi. Tutkimuksen mukaan NEKTI-kuntoutusmenetelmä vastaa hyvin sen tavoitteeseen tuottaa tehokkaita kuntoutuspalveluja useammalle kuntoutujalle yhtä aikaa, mikä auttaa paremmin turvaamaan tulevaisuudessa lisääntyvän kuntoutustarpeen. Uudet vaihtoehtoiset kuntoutusmenetelmät antavat mahdollisuuden tarkastella kuntoutuksen toteuttamista toisesta näkökulmasta. Laajan toiminnan testauksen kautta on voitu löytää se kuntoutujaryhmä, joka hyötyy eniten pien - ryhmäkuntoutuksesta. NEKTI-kuntoutuksen teknologisia laitteistoja hyödynnetään tulevaisuudessa Neuronin yksilöllisten ja kurssimuotoisten kuntoutuspalvelujen tuottamisessa. Terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön kautta tuleville sekä itsemaksaville asiakkaille järjestetään jatkossa Nekti-kuntoutusmenetelmän mukaisia kuntoutusjaksoja. Positiivinen kuntoutujapalaute ja onnistunut testaustoiminta rohkaisevat jatkamaan toimintaa. NEKTI-projektin avulla Neuroniin on luotu ensiluokkainen, moderni kuntoutusympäristö, mikä vahvistaa Neuronin asemaa neurologisen kuntoutuksen edelläkävijänä Suomessa. NEKTI-projektista kerätystä aineistosta on valmistunut Pro gradu -tutkielma: Leppikangas M. Aivohalvaukseen sairastuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja kuntoutuksen vaikuttavuus Itä-Suomen yliopisto 5

6 Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä uuden tekniikan tehostamana NEKTI on neurologinen kuntoutusmenetelmä, jossa hyödynnetään uutta kuntoutusteknologiaa ja harjoitellaan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä. Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kuntoutujien kokemukset NEKTIkuntoutuksesta ovat olleet erittäin myönteisiä. Tehokkaan kuntoutumisen lisäksi myös sosiaalinen tuki korostuu, minkä kuntoutujat ovatkin palautekeskusteluissa usein todenneet. NEKTI-kuntoutusmenetelmää on toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Jo lähes 200 kuntoutujaa on ollut mukana kuntoutuksessa. Mitkä ovat kuntoutujan näkemykset tästä kuntoutusmuodosta, siitä kertovat Seppo ja Sisko. SEPPO 57-v, aivoverenvuoto v NEKTI-kuntoutuksessa 5 kertaa Yläraajan toimintakyvyn edistämisessä auttavat monenlaiset harjoituslaitteistot. Seppo harjoittelee Reha-Slide-työntö laitteella kyynärnivelen aktiivista ojennusta. Seppo: - NEKTI-kuntoutus on minulle vuoden kohokohta ja tärkeä osa kuntoutustani. NEKTI-jaksojen jälkeen on tapahtunut selviä edistysaskeleita: ensin pääsin luopumaan pyörätuolista ja sen jälkeen kyynärsauvasta. Nyt käytän keppiä, mutta viimeisimmällä Nekti-jaksolla kokeilin jo kepistäkin luopumista. NEKTI-kuntoutus täydentää loistavasti avoterapioita ja toisinpäin. Kuntoutus on tuonut arkeen paljon lisää toimimisen mahdollisuuksia. Kävely- 6

7 ja toimintavarmuus ovat olleet niistä kaikkein tärkeimpiä asioita. Liikkumisen helpottumisen myötä voin toimia arjessa paljon enemmän kuin ennen. On myös hienoa, että jakson aikana saa tietoa apuvälineistä. Sain kokeilla mm. nojapyörää, mikä jäikin kohokohtana hyvin mieleen. Neuronissa on parasta tuttu ja hyvä porukka Harjoittelun tehokkuus on NEKTIkuntoutuksessa parasta. Kahdessa viikossa ehtii harjoitella paljon, kun harjoittelua on monta tuntia päivässä. Jaksolla saa halutessaan itsensä ihan piippuun, ja kun kotona hetken palautuu, tulevat jakson edistysaskeleet hyvin esiin vahvistuen entisestään. Kuntoutuslaitteet mahdollistavat uusien, monipuolisten harjoitteiden tekemisen ja ryhmämuotoinen toiminta on mahdollistanut sen, että olen oikeasti saanut jaksolta mukaani myös uusia ystäviä. Vertaistuen merkitys harjoitteluun on ollut todella suuri. Neuronissa on parasta tuttu ja hyvä porukka. SISKO 56-v, aivokasvain leikattu v ja 2010 NEKTI-kuntoutuksessa yhden kerran Harjoitteleminen jarruttavaan lihastyöhön perustuvalla eksentrisellä polkulaitteella voi olla myös mukavaa. Siskon asenne kuntoutumiseen on esimerkillisen positiivinen. Sisko: - Toisen aivoleikkauksen jälkeen sain onnekseni maksusitoumuksen NEKTI-kuntoutukseen. Jo ennestään fysioterapeutti olikin arvioinut, että voisin hyötyä nimenomaan tästä tehokuntoutuksesta. En yleensä arastele ryhmissä toimimista, joten NEKTI-kuntoutukseen tulo tuntui minulle sopivalta. Fysioterapeutti-toimintaterapeuttitiimi toimi tukenani suunnitellen, motivoiden ja välillä arvioiden työn tuloksia. Yhdessä laaditut realistiset tavoitteet kannustivat yrittämään ja saavuttamaan kuntoutusjakson päämäärän. Nyt muut harjoitteet ja liikuntaryhmät jatkuvat NEKTI-kuntoutuksen vauhdittamana ja toivonkin pääseväni uudelle jaksolle vielä tulevaisuudessa. Parasta NEKTI-kuntoutuksen aikana oli rannetuen saaminen käyttöön. Sen avulla tietokonepohjaisten harjoitteiden ja kuntosaliharjoitteiden tekeminen onnistuu paljon paremmin. Arjessa rannetuki auttaa paljon mm. puutarhatöitä tehdessä. On myös hienoa, että kävelyvarmuus ja ennen kaikkea kävelytyyli ovat parantuneet ja paranevat edelleen, helpottaen arjessa toimimista. Erittäin tärkeä osa kuntoutumisessa on henkilökunnalla kuten myös samassa jamassa olevilla kanssakulkijoilla, heidän kannustuksellaan ja tuellaan. Mielestäni Neuron on laatutalo. Siellä alkaneen kuntoutuksen johdosta olen opetellut uudelleen puhumaan suomea, kävelemään, uimaan, laulamaan ja nauramaan. 7

8 Itä-Suomen yliopisto tutkii kuntoutumisen tehostamista lääkehoidolla Aivoinfarkti ja muut aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat tärkein vammaisuutta aiheuttava tekijä aikuisiällä. Taakka lähiomaisille ja yhteiskunnalle on huomattava. Jukka Jolkkonen, dosentti F. Javier Ortega, FT, vieraileva tutkija Pekka Jäkälä, professori, Itä-Suomen yliopisto, Neurologia ja Kuopion yliopistollinen sairaala, Neurokeskus Kuvat: Raija Törrönen, Tiedotus/Itä-Suomen yliopisto 8

9 Tästä huolimatta äkillisen iskeemisen aivoinfarktin hoitoon on valitettavan vähän keinoja. Käytössä on toistaiseksi ainoastaan aivovaltimotukoksen avaava liuotushoito, joka on aloitettava nopeasti ja soveltuu siksi vain osalle potilaista. Lisäksi hyvin pienellä osalla pahanlaatuisen aivoinfarktin saaneista voidaan käyttää leikkaushoitoa. Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutumista voidaan tehostaa Tulevaisuudessa AVH-potilaan toipumista voidaan ehkä edistää lääkkeillä, soluterapioilla tai näiden yhdistelmillä. Uusien kuntoutumista edistävien hoitojen ehdoton etu on se, etteivät hoidon mahdollisuudet rajoitu ensimmäisiin oireiden alkamisen jälkeisiin tunteihin. Hoito voidaan aloittaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia iskeemisen tapahtuman jälkeen, mikä mahdollistaa hoitojen yhdistämisen ja hyödyntämisen suurimmalle osalle potilaista. Javier Ortega tutkii histologisia leikkeitä. Kuva 1. Kuntoutumisen mekanismeja ja niihin vaikuttavia lääkeaineita/hoitoja. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksella pitkät perinteet Tutkimusjohtaja Jukka Jolkkosen ryhmä on tutkinut AVH-kuntoutumista kokeellisissa malleissa jo 20 vuotta. Tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää aivojen korjausmekanismeja ja kehittää niihin vaikuttavia hoitoja. Kansainväliseen ryhmään kuuluu väitöskirjatyöntekijöitä ja opiskelijoita Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta. Kyse on pitkälti ns. translationaalisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on tuoda kokeellisessa tutkimuksessa testattuja uusia hoitoja potilaiden ulottuville. Sitä kuvataan myös ilmaisulla from bench to bedside eli laboratoriosta potilasvuoteen ääreen. Kaikki koeasetelmat suunnitellaan siten, että ne mallintaisivat todellista hoitotilannetta mahdollisimman hyvin ja tulokset olisivat nopeasti toistettavissa alkuvaiheen potilaskokeissa. Tässä yhteistyöstä KYSin neurologian klinikan ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin kanssa on ollut iso apu. Kokeellista tutkimusta tarvitaan AVH-kuntoutumiseen vaikuttavat ensisijaisesti tukoksen laajuus ja sijainti, mutta myös monet muut tekijät, kuten potilaan ikä, lääkitys ja muut sairaudet. Näiden sekoittavien tekijöiden kontrollointi on potilastutkimuksissa hankalaa. Käytettävissä on kuitenkin luotettavia kokeellisia eläinmalleja ja toiminnallisia testejä motoristen puutosoireiden arviointiin. Myös pieneläinkuvantamista käytetään paljon. Näitä täydentävät histologiset ja molekyylibiologiset työkalut, joilla päästään tutkimaan tarkemmin muutoksia solutasolla. Kuntoutuminen perustuu aivojen korjausmekanismien aktivointiin Kokeellisen tutkimuksen avulla on pystytty paremmin ymmärtämään aivojen korjausmekanismeja ja löydetty myös uusia lääkevaikutuskohteita. Vastoin perinteistä käsitystä myös aikuisen aivot pystyvät osittain korjaamaan vaurioituneita toimintoja. Todennäköisesti näitä korjausmekanismeja voidaan myös tehostaa lääkehoidolla (Kuva 1). Aivoinfaktin tai muun pään vamman jälkeen vaurioalueen ympäristössä sijaitsevien hermosolujen tuojahaarakkeet versovat, minkä seurauksena ne pystyvät keräämään informaatiota tehokkaammin. Samoin infarktialueen ympäristössä hermosolujen ärtyvyystaso alenee ja ne vastaanottavat tietoa herkemmin. Näiden muutosten seurauksena motoriset vastaavuusalueet muovautuvat ja ottavat vastaan uusia tehtäviä korvaten menetettyjä toimintoja. Hermosolujen ärtyvyystason muokkaamiseen on lupaavia kokeellisia lääkeaineita, joiden vaikutus välittyy aivojen päävälittäjäaineiden glutamaatin ja gammaaminovoihapon (GABA) kautta. Vastakkaisella aivopuoliskolla tapahtuu samanlaisia muutoksia. Lisäksi esimerkiksi tehokuntoutusta mallintava rikastettu ympäristö 9

10 Tutkimusjohtaja Jukka Jolkkosen ryhmä on tutkinut AVH-kuntoutumista kokeellisissa malleissa jo 20 vuotta. Kuvassa vasemmalta: Javier Ortega, Pekka Jäkälä ja Jukka Jolkkonen. 10 ja lääkeaineista mm. amfetamiini lisäävät hermosolujen versomista tehostaen niiden toimintaa. Toisaalta on syytä muistaa, että esimerkiksi GABAergisen järjestelmän toimintaa tehostavat lääkeaineet voivat myös hidastaa kuntoutumista. Retrospektiivisten potilastutkimuksien mukaan myös tietyt psykoosilääkkeet voivat olla toipumisen kannalta haitallisia. Toinen kuntoutumiseen liittyvä mekanismi on uusien hermosolujen muodostuminen. Pitkään ajateltiin, että hermosolut eivät uusiudu, mutta tämä ei pidä täysin paikkaansa. Aivoissa on ainakin kaksi rakennetta, joissa syntyy jatkuvasti uusia hermosoluja. Toinen sijaitsee aivokammion laidalla ja toinen hippokampus-nimisessä rakenteessa ohimolohkojen sisäpinnalla. Mielenkiintoista on, että aivoiskemia tai muu pään vamma lisäävät hermosolujen uudismuodostusta. Tätä ilmiötä voidaan ilmeisesti edistää kuntoutuksella tai lääkehoidolla. Uusien hermosolujen ja -säikeiden kasvua ja liittymistä toiminnallisesti jo olemassa oleviin hermoverkkoihin säätelevät ja estävät lukuisat tekijät. Näistä ehkä parhaiten tunnettu on hermosäikeiden kasvua estävä proteiini Nogo-A. Eläinkokeista on saatu paljon näyttöä, että immunoterapia, jossa Nogo-A:n vaikutus estetään vastaaineilla, edistää aivoiskemiasta toipumista. Nogo-A-immunoterapiaa testataan parhaillaan Parkinson- ja ALS-potilailla. Tutkimukset AVH-potilailla odottavat vielä vuoroaan. Lääkekehityksen tulevaisuuden haasteet AVH-lääkekehitys on ollut viime vuodet jäissä kalliiden potilaskokeiden tuotettua pettymyksen. Lääketeollisuus käytti paljon rahaa solukuolemalta suojaavien lääkeaineiden testaamiseen potilailla. Nämä lääkeaineet olivat tehokkaita kokeellisissa malleissa, mutta yksikään ei valitettavasti toiminut potilailla. Selkeää vastausta epäonnistumisiin ei tiedetä, mutta yksi syy voisi olla se, että lääkitys tehoaa vain tarkkaan ajoitettuna. Nyt lääkekehityspuolella on merkkejä uudelleen aktivoitumisesta. Tämä liittyy osin kantasolututkimukseen, josta odotetaan apua moneen neurologiseen sairauteen. Kantasolututkimuksen myötä on opittu paljon aivojen korjautumisesta ja uusista mahdollisuuksista korjata vaurioituneita rakenteita. Lääkehoito voisi olla soluterapiaa helpompi vaihtoehto tehostaa AVH-potilaan kuntoutumista, mutta lääkekehitystä rajoittaa tällä hetkellä julkisen tutkimusrahoituksen puute sekä lääketeollisuuden varovaisuus. Tulevaisuuden suurin haaste onkin vakuuttaa rahoittajat ja lääketeollisuus siitä, että AVH-kuntoutumista voidaan tehostaa ja että se on myös taloudellisesti kannattavaa.

11 Aivot narikasta aivoterveyttä pohjoissavolaisille Anne Ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Pohjois-Savon Muisti ry, Kuopion Parkinson-yhdistys ry, Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry ja Aivovamma liiton aluetyö aloittivat vuonna 2010 Aivot narikasta -yhteishankkeen. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen tavoitteena on edistää pohjoissavolaista aivoterveyttä ja lisätä kolmannen sektorin eri järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Projektityöntekijä Juha Timoskaisen mukaan on tarkoitus hyödyntää eri järjestöjen jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. -Tavoitteena on yhdistää voimavaroja ja saada uusia ideoita ja pysyviä toimintamalleja kolmannen sektorin toimintaan, kertoo Timoskainen hankkeen taustoista. Hankkeessa on ollut kaksi työryhmää. Ennaltaehkäisevän työn kohderyhmänä ovat olleet nuoret ja keski-ikäiset, joille on suunnattu aivoterveyttä tukevaa toimintaa ja tiedotusmateriaalia. Juha Timoskainen kertoo, että Pohjois-Savon poliisin kanssa järjestetyn Who Cares -koulukiertueen aikana aivoterveystieto tavoitti lähes kaikki pohjoissavolaiset yläasteikäiset nuoret ja nuorisolle suunnattuun sarjakuvakilpailuun osallistui 150 hienoa oivallusta aivoterveyden edistämiseksi. Toisena tehtävänä on ollut tukea työikäisiä sairastuneita ja heidän perheitään. Neuronin työntekijöitä on ollut mukana hankkeen alusta asti suunnittelutyössä, sillä neurologisen kuntoutuksen kentällä Neuronilla on ollut merkittävä näköalapaikka, kun yritetään tavoittaa sairastuneita työikäisiä pohjoissavolaisia ja heidän perheitään. Aivot Narikasta -hanke on otettu hienosti vastaan kaikenikäisten joukossa ja hankkeessa on löytynyt raikkaita ja aidosti uudenlaisia keinoja edistää aivoterveyttä. Esimerkiksi Aivohuoltamo-vaihtoehtoterassilla tai Olonkorjuu-torilla oli kesällä Kuopion torilla runsaasti vierailijoita. Tarjolla oli tietoa, raikasta vettä ja tuoreita porkkanoita. Pohjois-Savon alueella on myös järjestetty useita Aivot Avot -aivoterveystapahtumia ja niissä tietouden leviämistä on edistetty osin teat- hyvin ajatus Yhdessä olemme enemmän. Juha Timoskainen mainitsee konkreettisena esimerkkinä muuttotalkoot, joissa Miesten Juttu -ryhmäläiset olivat mukana auttamassa omien voimavarojensa mukaan. Tuupparitoiminnan kehittämistyössä ovat olleet mukana esim. Parkinson-, Epilepsia-, MS-, Aivo-, Muisti- ja Aivovammaliittojen aktiivitoimijat ja mukaan on saatu hyvin myös heitä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana yhdistystoiminnassa. Innostus tarttuu helposti toimijasta toiseen mukavassa porukassa. Aivot Narikasta -hanke jatkuu kevääseen 2013 asti. Yhteystiedot: Juha Timoskainen, puh , psmuisti.fi, terin keinoin. Hanke julkaisee myös Aivot Avot lehteä. Hanke järjesti lokakuussa 2011 yhteistyössä Savonia Amk:n kanssa aivourheilutapahtuman, missä kukin pääsi aivojumppaamaan ja aktivoimaan omia älynnystyröitään. Aivot Narikasta -hankkeen tärkeänä tavoitteena on yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vahvistaminen. Hankkeen aikana on luotu kokeilu, ns. Tuupparitoiminta, ja sillä on tarkoitus tavoittaa aivosairauksien kanssa tekemisissä olevat ihmiset yli diagnoosirajojen. Tuupparitoiminnassa kiteytyy Juha Timoskainen toimii projektin yhteyshenkilönä ja antaa mielellään lisätietoja, mikäli kiinnostuit toiminnasta aivoterveyden edistämiseksi. 11

12 Neuronin palvelut Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla suunnitellaan ja toteutetaan kuntoutus kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Yksilöllisen kuntoutusjakson päivittäinen ohjelma sisältää kunkin henkilön kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä ja ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Kuntoutusjaksolla voidaan hyödyntää uutta teknologista kuntoutusvälineistöä. Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja lopussa pidämme kuntoutuspalaverin, johon toivotaan omaisenkin osallistuvan. Moniammatilliseen työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä tai sosionomi, sairaanhoitajia, lähihoitajia, vapaa-ajanohjaaja, ravitsemusterapeutti, seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti, uroterapeutti. Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL 9-10 ) alle 65-vuotiaille Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen, jos kuntoutuja saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. Jakson kesto on yleensä 14, 21 tai 28 vrk, joka voidaan toteuttaa yhdessä tai kahdessa jaksossa. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk). perustellaan hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 102 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen jakso (KKRL 12 ) Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim. neurologisen sairauden tai vammautumisen vaikeuttaessa selviytymistä. Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen Jakson kesto on yleensä 18 vrk. Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 102 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Terveydenhuollon maksusitoumuksella Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot. Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve toimintakyvyn ylläpitämiseen. Itse maksaen Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso 1-4 viikkoa. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi

13 NEKTI yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella tai itse maksaen Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Lisätietoja: ja Heli Vehkala, puh , Avoterapiapalvelut Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena alle 65-vuotiaille, terveydenhuollon maksusitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä tai itsemaksaville kuntoutujille. Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735, Kuopio fysio- ja allasterapia puh toimintaterapia puh tai puheterapia puh Kelan päiväkuntoutus puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, Kuopio fysio- ja allasterapia puh , toimintaterapia puh tai puheterapia puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2013 Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä tekemisen avulla. Kurssinro Kurssi Kurssi alkaa AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN KURSSIT Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi Aivohalvauspotilaiden tehostetun kädenkäytön kurssi vuotiaille Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden painokevennetyn kävelykuntoutuksen kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi työelämästä poissa oleville Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi AIVOVAMMAN SAANEIDEN KURSSI Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi KÄSI-/YLÄRAAJAVAMMASTA KUNTOUTUVIEN VOIMAVARAKURSSI Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi VAMMAISTEN NUORTEN AIKUISTEN KURSSI Vammaiset nuoret aikuiset "Oman elämän ohjaksissa" kurssi MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN ALLE 76-VUOTIAIDEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT, PARIKURSSIT Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi OMAISHOITAJIEN KURSSI (Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen alue) Omaishoitajien kuntoutuskurssi LIIKEHÄIRIÖSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT, PARIKURSSIT Parkinsonin tautia sairastavien parikurssi Parkinsonin tautia sairastavien parikurssi sairauden varhaisvaiheessa oleville Parkinson plus -oireyhtymää sairastavien parikurssi Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien parikurssi pidempään sairastaneille Neuronin palvelut 2013 Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan KU 102-lomakkeella, jonka liitteeksi tarvitaan lääkärin B-todistus. Hakemukset lähetetään Kelalle. Tutustu kursseihin kotisivuillamme. Sieltä löytyy tietoa vapaista paikoista ja valintakriteereistä sekä omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja kurssien jaksotuksesta tai ota yhteyttä: Mervi Huttunen, puh , 13

14 Teija Arola, erikoispuheterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kokemuksia ja ajatuksia tulkkauspalvelusta vähintään 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella vähintään 360 tuntia vuodessa. Lisätunteja voidaan myöntää, jos ne ovat perusteltuja. Opiskelua varten on mahdollista hakea opiskelutulkkausta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Tulkkausta myönnetään myös ulkomaanmatkalle. Miten tulkkauspalvelu järjestyy? Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall työskentelee Honkalampi-säätiössä, josta Kela ostaa tulkkauspalvepalvelut ovat nyt paremmin asiakkaiden saavutettavissa. Periaatteena on, että tulkki saapuu sinne, missä tulkkauspalvelua tarvitseva asiakas on. Tulkin matkakuluja asiakkaan ei tarvitse maksaa. Johanna Tingvall tarkentaa, että puhevammainen asiakas tai hänen yhdyshenkilönsä voi tilata tulkin välityskeskuksesta eri tavoin: tilaus tehdään sähköpostilla, puhelimella tai kännykällä. Välityskeskuksesta aina varmistetaan asiakkaalle, milloin ja missä tulkkaus tapahtuu sekä kuka toimii tulkkina. Johanna Tingvall painottaa tutun tulkin käyttöä, koska näin Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall Honkalampi-säätiöstä vieraili Neuronin kuntoutuspoliklinikalla kertomassa tulkkauspalveluista. Hänen mukaansa palvelujen periaatteena on, että tulkki saapuu sinne, missä tulkkauspalvelua tarvitseva asiakas on. Puhevammaisen henkilön on mahdollista hakea tulkkauspalvelua Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (VATUkeskus). Tulkki tilataan aina omasta välityskeskuksesta, joita Suomessa on yhteensä viisi. Itä-Suomen aluetta palvelee Joensuun välityskeskus. Tulkkaus on aina yksilöllisesti suunniteltua palvelua, jonka tavoitteena on mahdollistaa puhevammaisten henkilöiden kommunikointia eri tilanteissa. Palvelulla halutaan edistää puhevammaisten henkilöiden oikeutta tulla kuulluksi vammaisuudesta huolimatta. Tulkkauksen käyttö edellyttää, että vammainen henkilö pystyy ilmaisemaan itseään käyttäen jotakin toimivaa kommunikointimenetelmää. Tulkkauspalveluihin ovat oikeutettuja puhevammaisten lisäksi kuulovammaiset ja kuulonäkövammaiset henkilöt. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua Uusi tulkkauspalvelujen käyttäjä Johannes Hämäläinen toivoo, että tulkin avulla hän voisi kommunikoida enemmän kodin ulkopuolella ja osallistua nuorten toimintaan. luita. Honkalampi-säätiössä aloitti toimintansa Avida Tulkkikeskus, jonka palveluksessa on kokopäiväisiä ja tuntitöitä tekeviä tulkkeja. Johanna Tingvallin mukaan välityskeskusten kautta tulkkaushelpotetaan merkittävästi puhevammaisen henkilön kommunikointia. Tuttu tulkki järjestetään välityskeskuksesta nk. tulkkiringin avulla. Tällöin puhevammaisen asiakkaan kommunikointiin perehtyneistä tul- 14

15 keista (2-3 tulkkia) on aina yksi mahdollista tilata asiakasta tulkkaamaan. Tulkki tapaa puhevammaisen ensimmäisen kerran tutustumiskäynnillä, kertoo Johanna Tingvall. Käynnillä voivat olla mukana myös puhevammaisen henkilön läheiset ja puheterapeutti. Ensimmäisellä käynnillä tutustutaan asiakkaan kommunikointiin ja ilmaisukeinoihin. Tulkki tutustuu myös asiakkaansa mahdollisiin kommunikoinnin apuvälineisiin. Tulkin tehtävänä on huolehtia siitä, että tekninen tai muu kommunikoinnin apuväline on asiakkaan saatavilla ja toimintakunnossa tulkkaustilanteessa ja tarvittaessa tulkki avustaa asiakastaan apuvälineen käytössä. Mitä on tulkkaus? Johanna Tingvall antoi myös tietoa erilaisista tulkkaustilanteista ja tavoista tulkata puhevammaista asiakasta. Tulkkaus tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan epäselvän puheen selventämistä, kirjoitettujen viestien tulkkaamista puheeksi, puheen tulkkaamista kirjoitukseksi sekä viestien kääntämistä kielestä toiseen. Tulkkausta on myös asiakkaan viestin tulkkaaminen keskustelukumppanille puhelimitse (puhelintulkkaus). Lukutulkkaus tarkoittaa erilaisten tekstien ja lomakkeiden sisällön selventämistä asiakkaalle tai lomakkeen täyttämistä yhdessä asiakkaan kanssa. Kokeiluvaiheessa on nk. etätulkkaus, jolloin asiakas on esimerkiksi kuvapuhelimella yhteydessä tulkkiin ja tulkin välityksellä edelleen kolmanteen osapuoleen. Etätulkkauksessa vähintään yksi osallistuva henkilö on eri paikassa kuin muut tulkkaustilanteen henkilöt. Tulkkaustilanteessa puhevammainen asiakas kommunikoi yhdellä tai useammalla ilmaisukeinolla. Kommunikointiin voidaan käyttää ilmeitä ja eleitä, yksittäisiä äänteitä, sanoja, piirtämistä, aakkostaulua, sana- ja lauselistoja, sormiaakkosia, viittomia tai osoittamalla esineitä ja kuvia. Puhevammaisten tulkin tehtävänä on tulkita asiakkaansa viestit puhutulle kielelle. Tulkki voi myös selventää keskustelukumppaneiden viestejä asiakkaalle käyttäen tukena selkokieltä tai muuta asiakkaan ymmärtämää kommunikointikeinoa, esimerkiksi piirtämistä. Työssään tulkki on aina vaitiolovelvollinen, painottaa Johanna Tingvall. Tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa puhevammainen henkilö voi tulkkauksen avulla olla hyvinkin aktiivinen osallistuja ja keskustelija Tulkkauspalvelut Pohjois-Savossa ja Neuronissa Johanna Tingvallin mukaan tulkkauspalveluista on hyviä kokemuksia Pohjois- Savossa, joskin palvelu on vielä monille uutta ja outoa. Laki tulkkauspalveluista on tullut voimaan vuonna 1994, mutta vasta Kelan järjestelyvastuun myötä tulkkauspalvelu on paremmin saavuttanut eri puolilla Suomea asuvat puhevammaiset asiakkaat lisäten näin puhevammaisten henkilöiden tasa-arvoa palveluun. Neuronin puheterapeutit kannustavat puhevammaisia asiakkaita käyttämään tulkkauspalveluja ja ohjaavat heitä tarvittaessa palvelujen piiriin. Myös kuntoutusjaksoille on puhevammaisen henkilön mahdollista tilata tulkki välityskeskuksesta. Neuronissa on muutama puhevammainen kuntoutuja käyttänyt tulkkauspalvelua eri kuntoutustilanteissa ja asiakasluennoilla. Neuronin ja kuntoutujien kokemukset tulkkauspalvelusta ovat olleet pääosin myönteisiä. Tuttuja tulkkeja ei ollut kuntoutujien käytettävissä, mutta varsin nopeasti paikalliset tulkit omaksuivat keinot tulkita uuden asiakkaansa ilmaisua. Tulkin tilaaminen kuntoutusjaksoille on tärkeää tehdä hyvissä ajoin, jotta välityskeskus ehtii varata ajat sopiville tulkeille asiakkaan toiveiden mukaisesti. Omasta kuntoutusaikataulustaan Neuronin asiakas voi olla yhteydessä ennen kuntoutusjaksoa asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalaiseen. Erilaisuus on rikkautta Kuopiolainen Johannes Hämäläinen haki tulkkauspalvelua Kelalta alkusyksystä Hän toivoo, että puhevammaisten tulkin avulla olisi mahdollista kommunikoida enemmän kodin ulkopuolella ja päästä näin mukaan nuorten tapaamisiin yhdistyksissä tai järjestöissä sekä vammaisten nuorten vapaa-ajan toimintoihin ja harrasteisiin. Johannes kertoo surffailevansa mielellään netissä, samoin Facebookin käyttö on hänelle tuttua. Tekstien lukemiseen tietokoneen näytöltä sekä viestien kirjoittamiseen hän tarvitsee kuitenkin apua, sillä heikentynyt näkökyky vaikeuttaa tekstien lukemista ja kirjoittaminen on hankalaa käsien pakkoliikkeiden vuoksi. Johanneksen mielestä vammaisten henkilöiden asemassa ja palveluissa on paljon kehitettävää Savossa ja muuallakin Suomessa. Johannes osallistuisi mielellään kotipaikkakuntansa päätöksentekoon, joka koskee esimerkiksi vammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluita ja palveluasumista. Hän tekikin rohkean ratkaisun keväällä 2012 ja päätti lähteä mukaan kunnallisvaaleihin. Vaaliehdokkuus ja sitä seurannut vaalityö innostivat Johannesta hakemaan tulkkauspalvelua. Puheterapiassa täytettiin Johanneksen kanssa hakulomakkeet Kelalle tulkkauspalvelua varten ja muutaman viikon päästä Johannes sai kotiinsa tiedon myönteisestä tulkkauspalvelupäätöksestä. Vaalityötä Johannes teki tulkki ringin ja oman tukiryhmän avulla. Johanneksen toiminta on hyvä esimerkki vammaisten henkilöiden vaikuttamisen mahdollisuuksista tämän päivän Suomessa. Vaikka motoriset liikehäiriöt pakkoliikkeineen rajoittavat Johanneksen liikkumista ja puhumista, niin pää ja ajatukset toimivat kuten muillakin nuorilla. Hänellä on tahtoa ja intoa jutella ja jakaa ajatuksiaan ihmisten kanssa, vaikka puhe on keskustelukumppanille aika ajoin epäselvää. Puhettaan Johannes pyrkii korjaamaan puhumalla lyhyesti ja hitaammin, toistaen sanoja tai käyttäen vaihtoehtoisia, helpommin ilmaistavia sanoja. Puhevaikeudesta huolimatta Johanneksella riittää positiivista elämänasennetta, tästä kertoo osaltaan Johanneksen motto: Erilaisuus on rikkautta. Tulkkauspalvelut toivottavasti vähentävät jatkossa ennakkoluulojamme puhevammaisten henkilöiden kyvystä kommunikoida. Osaako se puhua? -kommentointi vaikeuttaa edelleen usein puhevammaisen henkilön tasa-arvoista osallistumista arkiseenkin keskusteluun. Julkiseen keskusteluun tai viralliseen päätöksentekoon puhevammaiset henkilöt osallistuvat Suomessa vielä harvoin. Johannes Hämäläisen toiminta kunnallisvaaliehdokkaana tukijoukkojen avustamana on meille muistutus siitä, että kommunikoinnissa puhevammaisuuden muuri on murrettavissa. Tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa puhevammainen henkilö voi tulk kauksen avulla olla hyvinkin aktiivinen osallistuja ja keskustelija, hän ei enää tyydy vain hiljaisen kuuntelijan rooliin kommunikointitilanteissa. Tietoa tulkkauspalveluista ja hakulomakkeista: - Kelan internetsivut: - Papunetin internetsivut: 15

16 Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Raimo Nieminen, 67-v, on ikään kuin Neuronin vakiokalustoa. Jo kymmenen vuoden ajan hän on käyttänyt Neuronin monipuolisia kuntoutuspalveluita, ja kokenut hyötyvänsä niistä merkittävästi. Olisin kyllä äänestänyt jaloillani, jos en tänne olisi halunnut tulla, toteaakin Raimo osuvasti. Vuosi vuoden jälkeen hän on kuitenkin kokenut Neuronin omaksi paikakseen, parhaaksi paikaksi kuntoutua! Raimon työkiireet ja mökkeilyt loppuivat kuin seinään Se oli klo 12.15, kun työkokous sai äkillisen päätöksen, muistaa Raimo tarkan kelloajan. Raimo sai tuolloin aivoverenvuodon, jonka seurauksena hänen vasen raajaparinsa halvaantui. 10 vuoden kuntoutuspolku Neuronin matkassa Työkiireet vaihtuivat kokopäivätyöksi kuntoutujana Reilut 40 vuotta työelämää oli takana, joten ajatus elämästä ilman työntekoa ei tullut mieleenkään. Sairastumisen jälkeen olin koko ajan palaamassa töihin takaisin. Se oli aivan selvä juttu, muistelee Raimo sairastumis aikaansa. Toisaalta ajatus töihin paluusta oli tärkeä kuntoutumista innoittava tekijä. Se oli päämäärä, johon silloin tähdättiin, mutta nyt tilanne on toinen. Kuntoutuminen on tärkeä osa arkeani ja sen voimin saan ylläpidettyä saavutettuja kuntoutustuloksia. Jos en tekisi töitä kuntoutumisen eteen, laskisi toimintakykyni saman tien, tietää Raimo. 16 Fysioterapeutti Taija Pihavaara-Turunen harjoittelee Raimo Niemisen kanssa Neuronin kuntoutuspoliklinikalla portaissa kävelyä. Taija kuvaa Raimoa ahkeraksi harjoittelijaksi. Kupolin sijainti Kallaveden rannalla luo upeat harjoitteluympäristöt. Kympin arvoinen henkilökunta Sairastumisen jälkeen Raimo oli sairaalassa kaksi viikkoa, jonka jälkeen hän sai kunnan maksusitoumuksen Neuroniin laitoskuntoutukseen. Kuntoutuminen alkoi ensin istumatasapainon harjoittelusta, josta pian siirryttiin seisomaharjoituksiin. Neuronissa pääsin aloittamaan ensimmäiset kävelyharjoitukset, muistaa Raimo. Ritva-vaimo oli alussa mukana Neuronissa, mikä auttoi myös uniongelmista selviämistä. Kuntoutujan ja omaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on merkittävä tekijä kuntoutuksen onnistumiseksi. Kuntoutusosaston ilmapiiri oli lämminhenkinen, mikä loi hyvät puitteet kuntoutumiselle. Hoitohenkilökunta oli ihan kympin arvoinen. Ihmettelimmekin, kuinka Neuronissa osattiin niin ammattitaitoisesti avustaa akuutissa vaiheessa siirtymistilanteissa. Hoita-

17 jien toiminta oli ammattitaitoista ja sujuvaa, muistelee Ritva tyytyväisenä. Raimon äkillinen sairastuminen muutti samalla myös vaimon tilanteen ja työnteon mahdollisuudet. Raimo tarvitsi apua päivittäisten toimien hoitamisessa, joten kun töistä poisjäänti tuli mahdolliseksi vuotta myöhemmin, oli helppo valinta jäädä Raimon omaishoitajaksi, kertoo Ritva. Ritva on ollut Raimon tukena ja turvana koko sairastumisprosessin ajan. Ritva on tärkein lenkki kuntoutuksessa, mistä sekä Ritva että Raimo ovat täysin samaa mieltä! Ritva onkin huomannut, että jaksaakseen omaishoitajana on huolehdittava myös omasta kunnosta. Käyn säännöllisesti joogassa, salijumpassa ja allasjumpassa. Kesällä aion alkaa käydä myös kuntosalilla, suunnittelee Ritva. Ajatusten vaihtaminen vertaisten kanssa auttaa sopeutumisessa Sopeutumisvalmennuskurssilla Neuronissa Raimo oli vuosi sairastumisen jälkeen yhdessä Ritvan kanssa. Kurssilla oli samanaikaisesti mukana myös 9 muuta pariskuntaa ympäri Suomea, mikä auttoi paljon sairastumiseen sopeutumisessa. Sopeutumisvalmennuskurssi oli erittäin hyvä ja kuntoutusohjelma oli todella kattava. Olimme kaikki samassa tilanteessa ja ymmärsimme toisiamme. Oli hienoa, että omainen sai olla mukana koko ajan. Osittain erillinen ohjelma omaisille ja sairastuneille oli hyvin antoisaa. Jäi meille joitakin hyviä ystäväkontaktejakin, joihin vielä muutaman vuoden ajan kurssin jälkeen pidettiin yhteyttä, muistelee Ritva sopeutumisvalmennuskurssin antia yhdeksän vuotta jälkikäteen. Kuntoutuksen moninainen anti Sinnikäs kuntoutuminen Neuronissa on saanut aikaan paljon liikkumisen varmentumista. Kuntoutuksella on ollut ja tulee aina olemaan minulle suuri merkitys, mutta se ei ole ainut syy, miksi olen ollut Neuronille niin uskollinen. Kyse on halusta. Tänne vain haluaa tulla yhä uudestaan ja uudestaan, toteaa Raimo. Kuntoutustulosten ylläpitäminen vaatii kovasti myös omaa työtä. Rollaattoria käytin liikkumisen apuvälineenä aluksi, mutta pari vuotta sairastumisesta pääsin siirtymään jo keppiin. Kaikessa toiminnassa on tapahtunut varmentumista, ja positiiviset kuntoutus- tulokset heijastuvat kaikkeen tekemiseen arjessa. Pystyn ajamaan itse automaattivaihteisella autolla ja lähden aina kauppareissuille mukaan, kuvailee Raimo arkitoimiaan. Nyt Raimon kuntoutuspolku on jo hyvin pitkä. Siihen on mahtunut sekä yläettä alamäkiä, mutta eteenpäin on koko ajan menty. No, pientä takapakkia otettiin, kun vuonna 2008 sain uuden vasemman puolen aivolohkon infarktin. Onneksi se oli pieni tukos eikä pysyvästi vaikuttanut toimintakykyyni. Toi uusi infarkti hyvääkin tullessaan, sillä kun aikaisemmin turvauduin vahvemmin terveeseen, oikeaan jalkaan seisoessani, niin jouduin nyt oikean jalan heikentymisen myötä luottamaan enemmän vasempaan jalkaani. Näin ollen lopputuloksena olikin symmetrisempi seisoma-asento, kuvailee positiivisin ajatuksin Raimo uuden aivohalvauksen jälkeistä aikaa. Sairauden akuutin vaiheen jälkeen kuntoutuksen maksajatahona on ollut Kela. On ollut hienoa, että kuntoutukseen pääsyn kanssa ei ole tarvinnut taistella. Kelan kautta tapahtuva vaikeavammaisten kuntoutus on toteutunut joka vuosi, kiittelee Raimo. 65 vuotta täytettyäni olen saanut Kelan kautta yhden laitoskuntoutusjakson harkinnanvaraisena kuntoutuksena ja tämän lisäksi myös kotikunta on järjestänyt kiitettävästi kuntoutumisen mahdollisuuksia, selvittää Raimo. Erittäin aktiivinen ja kuntoutukseen motivoitunut Raimo on kuitenkin täydentänyt vielä kunnan ja Kelan kustantamia kuntoutuspalveluja itse maksamillaan kuntoutuksilla. Jo kahden vuoden ajan on Raimo käyttänyt Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan Neuronin kuntoutuspoliklinikka Kupolin palveluita kerran viikossa. Myös Kortejoen luonnonmaisemissa tulee vielä käytyä vuosittain, jotta Ritvakin saa omaa aikaa. Ja mukava sinne on mennäkin, kun kaikki hoitajat ja terapeutit ovat tuttuja, Raimo tuumaa. Kuntoutuksen sosiaalinen puoli vahvistuu hyvin, kun kerta kerran jälkeen tapaan myös tuttuja kuntoutujia kuntoutusjaksojen tai poliklinikkakäyntien yhteydessä. On mukava vaihtaa kuulumisia vertaisten kanssa, kertoo Raimo. Neuronin monipuolinen kuntoutustarjonta ja kuntoutusvälineistö sekä mahdollisuus kokeilla soveltavan liikunnan välineitä ovat olleet myönteinen kokemus. Heikentynyt tasapaino on edelleen se olennainen osatekijä, johon kuntoutuksen huomio kiinnitetään. Arjessa heikentynyt tasapaino tulee esiin esimerkiksi kadunylitystilanteessa, kertoo vaimo Ritva. Raimon olisikin hienoa päästä harjoittelemaan Neuronin uudessa kadunylityssimulaattorissa turvallista kadunylitystilannetta, lisää Ritva viitaten Neuronin uuteen virtuaalikuntoutusmenetelmään, kadunylityssimulaattoriin. Suojatien vierelle sijoitetulla suurella valkokankaalla pyörii ajoradan suuntaisesti videokuvaa, josta lähestyvät autot näkyvät ja kuuluvat. Liikennevalojen toiminta on yhdistetty liikennetapahtumiin siten, että saadaan luotua todenmukainen tilanne kadunylittämisestä. Haastetta harjoitteluun saadaan kadunylittämistilanteen harjoittelusta ryhmässä sekä katukiveysten rakentamisesta korokelaudoin. Ritva on ollut Raimon tukena koko sairastumisprosessin ajan. Kuntoutus on yhteinen asia Raimoa kiinnostavat kovasti uusi tekniikka ja tietokoneet. Raimon kädentyönä onkin muodostunut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry:n kotisivut, joita Raimo edelleen ylläpitää. Raimo oli myös paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen neljän vuoden ajan, joten aktiivinen yhdistystyö on ollut iso osa hänen arkeaan. Yhdistyksessä toimiminen toikin mukanaan paljon uusia sosiaalisia kontakteja saman kohtalon kokeneisiin vertaisiin. Myös Ritvavaimo on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana aktiivisesti ollen aivohalvausyhdistyksen sihteerinä kaksi vuotta. Kun samat asiat ovat meille tärkeitä, yhdistää se meitä entisestään, sanovat Raimo ja Ritva. Neuronin monipuolinen kuntoutustarjonta saa kaikin puolin kiitosta sekä Ritvan että Raimon suusta. Koko henkilökunta saa heiltä kiitettävän arvo sanan. Hyvän kuntoutuksen ansiosta elämä sairastumisen jälkeen on löytänyt uuden sisällön. Raimo ja Ritva puhaltavat yhteen hiileen ja katsovat positiivisin mielin tulevaan. 17

18 Kukkaterapiaa Neuronissa Neuronin kesäkukat istutettiin virkistystoimikunnan ja Tehyn ammattiosaston yhteistyössä järjestämässä kukkapäivässä Pienet sadekuurot pilkistelevän auringon ohella antoivat mukavat puitteet tapahtumalle - tarvitaanhan kasvamiseen sekä aurinkoa että sadetta! Auli Miettinen, toimintaterapeutti Heli Vehkala, projektipäällikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Ajatus kukkien istuttamiseen yhteistyössä kuntoutujien ja työntekijöiden kanssa lähti siitä, että kukkien kasvattamisen ja puutarhanhoidon tiedetään vaikuttavan positiivisesti mieleen. Sen avulla voidaan harjoitella mielekkäällä ja hyödyllisellä tavalla muun muassa kädentaitoja ja kehonhallintaa. Kukkapäivä toimi näin ollen samanaikaisesti työhyvinvoinnin edistäjänä ja uutena terapiamuotona työntekijöille. Kuntoutujille kukkapäivä toi puolestaan uudenlaista iloa ja tekemistä terapiaan. Kukkien istuttamisessa löytyi tekemistä jokaiselle: mullan lapiointia ruukkuihin, kukkien sommittelua, istutus kuoppien kaivamista, multapinnan tasoittamista, ruukkujen sijoittamista paikoilleen, kukkien kastelemista, kottikärryjen työntämistä ja multapussien kantamista. Fysioja toimintaterapiatuokiot toteutuivatkin päivän aikana tehokkaalla ja uudella tavalla, mikä toi iloista mieltä kaikille päivään osallistuneille. Tämän lisäksi muu talon henkilökunta ja kuntoutujat saivat ihastella kukkaloistoa ja kukkien kasvamista koko kesän ajan. Terapiatuokion päättyminen poikkeuksellisesti kahvin ja jäätelön nauttimiseen ei ainakaan yhtään vähentänyt terapiatuokiosta jäänyttä hyvää ja rauhoittunutta mieltä. Toimintaterapian näkökulmasta puutarhatoiminta ja kukkien istutus toimintamuotona ovat hyvin terapeuttista ja palkitsevaa, sillä toimintaa pystytään helposti porrastamaan ja näin antamaan kaikille Vapaa-ajanohjaaja Anne Karvinen ja Sanni Karjalainen 18

19 SOLIA apuvälinevuokrausta Neuronista SOLIA - soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta on osa vammaisurheilun harrastetoimintaa. SOLIA vuokraa liikunnan ja urheilun apuvälineitä kaikille ilman vamma-, diagnoosi- tai järjestörajoja. Välineet sopivat pääsääntöisesti itsenäisesti liikkuville. Vuokrauspalvelua voivat käyttää kaikki halukkaat ja asiasta kiinnostuneet. Välineen sopivuudesta voi kysyä jo ennen vuokrausta ja myös koekäyttö on mahdollinen. Solialla on vertaisohjaajia, jotka auttavat välineiden kokeilussa lähellä kotipaikkakuntaasi. Fysioterapeutti Maija Lopperi istutuspuuhissa yhdessä kuntoutujien Sanni Karjalaisen ja Teuvo Roivaisen kanssa. Sormet mullassa ja ajatukset kauniissa kukissa saivat mielen rentoutumaan samalla kun kuntoutusjakson tavoite fyysisten taitojen kehittämisestä sai harjoitusta. mahdollisuuksia osallistua omien kykyjen ja voimavarojen mukaan. Kun tekeminen on mielekästä ja merkityksellistä kuntoutujan oma-aloitteisuus lisääntyy ja virittäytyminen toimintaan tapahtuu luonnostaan. Omien kätten työn tulosten näkeminen vahvistaa onnistumisen kokemuksia. Päivä oli onnistunut ja mukana olleet kuntoutujat antoivat tapahtumasta positiivista palautetta yhdessä toimimisesta ja tekemisestä. Kuntoutujat, joilla aikaisemmin on ollut harrastuksena ja vapaa-ajanviettotapana puutarhanhoito, eivät välttämättä ole saaneet enää sairastumisensa jälkeen mahdollisuuksia toteuttaa harrastustaan omassa ympäristössään. Nyt kuntoutusjaksolla tämän mahdollisuus oli monelle virkistävä ja miellyttävä kokemus. Yleisesti puutarhatyöskentely antaa mahdollisuuksia harjoittaa monia asioita, kuten tasapainoa, kehonhallintaa, kaksikätistä toimintaa, käden motoriikkaa, muistia, silmän- ja käden yhteistyötä, keskittymistä ja ryhmässä työskentelyä. Lisäksi kasvien koskettaminen, tuoksujen aistimi- nen ja värien näkeminen herkistävät aisteja ja vaikuttavat edistävästi kuntoutumiseen. Toimintamuotona kukkien hoito ja istuttaminen toimivat hyvin eri sairausryhmillä, ja niiden kautta pystytään huomioimaan ja hyödyntämään jäljellä olevaa toimintakykyä eri tavoin. Esimerkiksi puheen tuottoa ja ymmärtämistä voidaan tukea laskemalla tai nimeämällä kasveja ja värejä. Aivovamman saaneiden kuntoutujien keskittymistä ja tarkkaavaisuutta voidaan hyvin tukea toiminnallisen tehtävän avulla. Kukkien parissa tapahtuva toiminta antaa myös mahdollisuuden erilaisten vuorovaikutus- ja keskusteluyhteyksien löytämiseen. Työssäjaksamisen näkökulmasta päivä oli mukavaa yhdessä tekemistä ja toimimista eri ammattiryhmien välillä. Pieni irtiotto tavallisesta työpäivästä parin tunnin ulkoilun ja yhdessä tekemisen merkeissä oli mukavaa vaihtelua. Kukkapäivä sai osakseen myönteistä palautetta niin kuntoutujilta kuin terapeuteiltakin. Neuron on yksi Solian toimintayksiköistä, muut ovat Rovaniemellä, Helsingissä ja Maskussa. Asiakkaat voivat vuokrata välineitä käyttöönsä mistä tahansa em. yksiköistä. Vuokraaminen tapahtuu soittaen tai sähköpostitse. Vuokrattavilla välineillä on tietyt vuokraushinnat, jotka ovat nähtävissä Solian nettisivulla vammaisurheilu.fi/fin/harrasteliikunta/ solia/. Vuokraaja maksaa myös välineen toimituksesta aiheutuvat matkakulut. SOLIA/Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki, Kuopio Välinevaraukset: Mirva Kääriäinen ja Anne Karvinen, puh päivystys torstaisin klo 10-14, solia@neuron.fi 19

20 Iisalmi Siilinjärvi 9 LENTOASEMA VUORELA Joensuuntie 5 KUOPIO KORTEJOKI NEURON 539 Vehmersalmi Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto SUOKATU MALJALAHDENKATU Maljalahden puisto ITKONNIEMENKATU KUPOLI MAAHERRANKATU SATAMAKATU MUSEOKATU Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km TULLIPORTINKATU SNELLMANINKATU Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Snellmanin puisto KAUPPAKATU Yksilöllinen kuntoutus Tiedustelut ja ajanvaraus, puh kuntoutusosasto, puh faksi kuntoutus@neuron.fi VAHTIVUORENKATU Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh , faksi kurssit@neuron.fi Kuntoutuspoliklinikka Kupoli (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio kupoli@neuron.fi Poliklinikka-ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapia, puh tai Puheterapia, puh tai Toimintaterapia, puh tai Matkustajasatama Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) KUOPIO