Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015"

Transkriptio

1 Osa 9 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Määrälaskenta ja kustannusarviot,

2 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus YIT / Pekka Ruuti FMI / Niko Janhunen, Markku Pienimäki InfraFINBIM luonnos Yleiskommentointi, kieliasun tarkistuksia Lisäyksiä erityisesti lukuun 3.

3 2 (36) SISÄLLYS 1 Johdanto Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille Rakenteiden kuvaaminen Nimikkeistö Määrälaskennan avainkäsitteitä Hankintamenetelmät Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe Yleissuunnittelu Tie-, katu- ja ratasuunnittelu Rakennussuunnittelu Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Määrälaskennan prosessi urakkalaskentavaiheessa Kohteeseen tutustuminen Lähdeaineiston kokoaminen Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Määrien johtaminen ja ruutumittaus Mallin täydentäminen Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Lähdeluettelo Liite 1 Määrälaskennan lisätiedot Liite 2 Massalaskennan malliseloste... 35

4 3 (36) 1 JOHDANTO Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi. Rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi. Tietomallinnuksen yksi merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen. Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM-sanastoon. Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan. Tässä ohjeessa määrälaskennassa käytettyä mallia kutsutaan määrälaskentamalliksi hankkeen vaiheesta riippumatta. Määrittelyt: Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tietomalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2] Tien inframalli Tietä / tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2] Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. [2]

5 4 (36) Rakennusosamalli Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Riippuen suunnittelun vaiheesta inframallin pohjalta voidaan tehdä: 1. alustava rakennusosamalli 2. rakennusosamalli Rakennusosamallista voidaan tehdä koko hankkeen kattava määrälaskelma kustannusarviota varten. Tavoitteena on koko hankkeen kattava Inframalli, jossa on prosessin jokaisessa vaiheessa kaikki rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen. Hankeosa Rakennusosa Tuotanto-osa Määrälaskentamalli Infra -nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti: o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää omistajalta erillistä päätöstä. o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä. o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja (suunnitelmavaihtoehtoja). [4] Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet (määrä)mitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4] Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö. Tietomalli, jonka perusteella määrälaskenta on tehty. Määrälaskentamallina toimivat eri mallit hankkeen vaiheesta ja tarkkuustasosta riippuen.

6 5 (36) 2 MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista. Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä 1, Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa, Infra 2006 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanketai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan. Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, rakenneosat on oltava eroteltavissa myös Infra - rakennusosittain. Ohje Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra -rakennusosanimikkeistössä esitettyä tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra -nimikkeistöön on esitettävä. Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä. Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina. Vaatimus Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista. Vaatimus Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa tai määrälaskentaselosteessa. Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan numerointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä numeroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeel-

7 6 (36) lisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin. 2.1 Rakenteiden kuvaaminen Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osassa nro 5. Mallinnus työtapana on nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin. Vaatimus Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan. Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia. Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen. Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja, mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan. Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Ohje määräluettelon tuottamiseen on liitettävä tietomalliselostukseen. Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että inframodel / IFC-muodossa. Esimerkki Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein. Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta, rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi. Ohje Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa.

8 7 (36) 2.2 Nimikkeistö Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5. Vaatimus Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM-nimikkeistöä sekä Infra rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi. Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia: 1. Muottityö 2. Raudoitustyö 3. Betonointityö. Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä): Taulukko 2.1 Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain. Rakennusosa Nimike 1300 Perustusrakenteet Betonipäällysteet, valettavat 2214 Muurit Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu 4000 Rakennustekniset rakennusosat Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistö-järjestelmiä ovat: Talo 80, Talo Esimerkki Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole lisätty Inframodel-määrittelyn mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistö-kenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla hulevesiviemäriputki (viettoviemäri).

9 8 (36) Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä. Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.

10 9 (36) 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on: Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit) Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus. Kuva 2.3 Hankkeen osittelu Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.3 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla. Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan tehtyä.

11 10 (36) 2.4 Hankintamenetelmät Riippumatta urakkamuodosta tilaaja tuottaa lähtötietomallin. Hankintaprosessia tehostettaessa yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa. Hankkeen lähtötietomalli täydentyy eri suunnittelu- ja urakkavaiheissa ja siirtyy täydentyneenä seuraavan vaiheen lähtöaineistoksi aina ylläpitovaiheen käyttöön asti. Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä. Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena. Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin. Kokonaisurakka (KU) Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa. ST-urakka Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta. Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely).

12 11 (36) 3 HANKKEEN ERI VAI- HEISSA 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Mallinnusohjeiden osissa 5-7, Rakennemallit; on esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta. Rakennussuunnittelua edeltävien hankkeen suunnitteluvaiheiden osalta mallin sisältöä ja tarkkuusvaatimuksia on käsitelty ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa. Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista. Ohje Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja tekniikkalajit vastaavat omista malleistaan ja esim. määrät lasketaan tekniikkalajikohtaisten osamallien avulla. Ohje Kustannusarvion päivitystiheys ja ajankohta sovitaan hankkeen alussa tilaajan kanssa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. Tietomallinnuksen yksi tavoite on edistää reaaliaikaista kustannusseurantaa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kun mallia päivitetään, päivittyy samalla hankkeen hintalappu Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe Esisuunnitteluvaiheen kustannusarvio on yleissuunnitelmavaiheen kustannusarvion tapaan selvitettävä sillä tarkkuudella, että se muodostaa luotettavan perustan hankkeen kokonaiskustannusten sekä myös väylänpidon investointeihin tarvittavien määrärahojen arvioimiseksi. /8/ Esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei lähtökohtaisesti ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Esisuunnitteluvaiheen kustannuslaskenta tehdään hankeosatarkkuudella. Yleensä laskenta perustuu ainakin osittain asiantuntija-arvioihin. Hankeosalaskennassa väylien rakentamiskustannukset lasketaan ns. nauhakustannuksena euroa/metri. Määrien arviointi voidaan aloittaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Monesti maastomallit ja maaperätiedot ovat tässä vaiheessa vielä hyvin ylimalkaisia, perustuen maaperäkarttoihin ja Maanmittauslaitoksen mittausdataan. Epätarkahkonkin lähtötiedon avulla mallinnusta on kuitenkin mahdollista tehdä, jolloin penger- ja leikkausmassojen suuruusluokat ja laadut saadaan arvioitua. Tällöin hankeosalaskenta voi perustua osin rakennusosatarkkuudella tehtyihin tarkasteluihin. Kuitenkin myös tällöin kustannukset on kerrottava nauhakustannuksena. Yleensä esisuunnitteluun sisältyy vaihtoehtovertailuja. Vaihtoehtojen kustannusarvioiden on oltava keskenään vertailukelpoisia, jotta kustannustehokkain vaihtoehto voidaan todeta.

13 12 (36) Yleissuunnittelu Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Määrätietojen hyödyntäminen kustannuslaskennassa alkaa kuitenkin viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa. Periaatteena on, että niiltä osin kun suunnittelua tehdään mallipohjaisesti, hyödynnetään mallia määrälaskennassa ja sitä kautta myös kustannusarvion laadinnassa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Kuitenkin tällä hetkellä koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen yleissuunnitteluvaiheessa. Silloista mallinnetaan yleissuunnitteluvaiheessa näkyvissä olevat rakenteet ja varusteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Siltojen kustannusarvio lasketaan kuitenkin hankeosalaskentaa ja siltateknistä asiantuntemusta hyödyntäen. Hankeosalaskennan rinnalla suositellaan käytettävän perinteistä kokemusperäiseen tietoon perustuvaa neliöhintalaskentaa. Muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella. Yleissuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 3. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa Tie-, katu- ja ratasuunnittelu Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien kustannusarvioissa varaudutaan hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin kaikkiin kustannuksiin. Pääosaa kustannuseristä päästään arvioimaan rakennusosatarkkuudella viimeistään suunnitelmien luonnosvaiheessa, mikä lisää kustannusarvion tarkkuutta. Suunnitelmien tarkentuessa riskivaraukset vähenevät ja tunnistetut riskit otetaan osaksi suunnitteluratkaisua ja ne hinnoitellaan. /9/ Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa lähtötietojen, mukaan lukien maastomalli, tulee olla niin tarkkaa, että suunnittelu ja sitä kautta myös määrälaskenta on mahdollista tehdä luotettavasti ja tarkasti. Myös maaperämalli (maalajirajat) tulee määrittää pohjatutkimusten mahdollistamalla tarkkuudella. Tarkemmat vaatimukset tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen lähtötiedoille on esitetty YIV-ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4.1. Lopullisen tie-, katu- tai ratasuunnitelman tavoitteena on, että lähes kaikki määrätiedot ovat tarkkuudeltaan rakennusosalaskennan tasolla, jolloin kustannusarvio on rakennusosalaskentaan perustuva. Määrät, joita ei ole laskettu rakennusosatarkkuudella, dokumentoidaan kustannushallinnan muistioon. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti.

14 13 (36) Rakennusosalaskennassa on massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Siltasuunnitteluvaiheessa sillasta mallinnetaan näkyvien rakenteiden lisäksi alusrakenteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet, kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Sillan varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksenmukaisilta osiltaan. Suunnittelun alkuvaiheessa kustannusarvio perustuu yleensä hankeosalaskentaan. Siltojen loppuvaiheen kustannusarvioina käytetään rakennusosatarkkuudella laadittua kustannusarviota. Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m 3 ] siltatyypin ja koon perusteella. Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa Rakennussuunnittelu Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti. Rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettu rakennusosatarkkuudella. Kattava määräluettelo tähtää myös siihen, että hankkeen tarjouspyyntö voidaan laatia sen tietojen perusteella. Kustannusarvion päivitystiheys ja -ajankohdat sovitaan hankkeen alussa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. /9/ Tarkan määrätiedon pohjana on riittävän tarkka lähtötieto. Maastomallin on oltava tarkka ja lisäksi pohjatutkimuksia on oltava riittävästi maaperämallin (maalajirajat) tekemiseen. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Viitaten mallinnusohjeiden osiin 5-6 rakennussuunnitteluvaiheessa lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. YIV -ohjeiden Osissa 5-6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti mallinnetusta tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain. On kuitenkin huomioitava, että massalaskennan tarpeet voivat poiketa koneohjauksen tarpeista. Esimerkiksi rakennekerrosten (esim. jakava ja kantava kerros) osalta ei koneohjausmalleihin välttämättä sisällytetä rakenneluiskan alareunan pisteitä, mitkä kuitenkin massalaskennan tarpeisiin tarvitaan. Kuten tie-/katu-/ratasuunnitelmavaiheessa, myös rakennusosalaskennassa on kaikille massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malli-

15 14 (36) aineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Tavoitteena on välttää Infra-rakennusosanimikkeistön rakennusosan "1611 Maaleikkaus, erittelemätön käyttöä. Muut maaleikkaukset (koodit ) on osoitettu selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin, täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon. Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti. 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta. Kuva 3.1 Tarjousprosessi Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan prosessi on kuvattu erikseen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen laadintaan osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös urakkarajat ja -alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti. Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä. Riskien määrittely Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm. massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit puutteelliset pohjatutkimustiedot sulfidisaviesiintymät. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja

16 15 (36) varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa. Vaatimus Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeen mukaisesti, joihin on tässä ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään saamaan tarkempi kuva toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon suhteen. Tarkennukset on esitetty liitteessä 1. Määrät tulee olla jaoteltuna hankkeen kannalta järkeviin osakokonaisuuksiin esim. radalla ratakilometriin sidottuna 20 metrin osiin ja tiellä 20 metrin osiin tai muuten sopiviin osakokonaisuuksiin. Esimerkki massataulukosta on esitetty kuvassa 3.2 ja määrälaskennan malliselosteesta liitteessä 2. Määräluettelon ja osakokonaisuuksien on oltava liitettävissä toisiinsa vertailua ja tarkistuksia varten esim. nimeämällä ne sopivasti tai muulla määrälaskennan selosteessa mainitulla tavalla. Määräriskit esitetään määrälaskennan selosteessa. Massataulukko Hanke Rataosuus Tekijä N.N Päivämäärä Infra koodi ja -nimike KM-paalu, alku KM-paalu, loppu Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokse t ja penkereet Lyöntipaalut Paalulaatat Massanvaihtoon Maaleikkaukset Maaleikkaus ja Maaleikkaus ja kuuluvat ja -kaivannot penger tai täyttö kerrosrakenne kaivannot Työnaikainen tukiseinät Kallioleikkaukset, Esikuormituspen Massanvaihtoon Eristyskerrokset Välikerrokset -kaivannot ja - Maapenkereet Vastapenkereet kereet kuuluvat täytöt ratarakenteissa ratarakenteissa tunnelit Tukikerrokset sepelistä km m km m [m2tr] [m3ktr] [mtr] [m2tr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m2tr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3rtr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuva 3.2 Massataulukon laadintaesimerkki. 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana. Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin pohjalta laskettujen määrien avulla.

17 16 (36) 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajuudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena.

18 17 (36) 4 MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI URAKKALASKENTAVAIHEESSA Edellisen vaiheen lopputuote Alustava Rakennusosamalli Rakennusosamalli Seuraavan vaiheen lähtötiedot Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1 kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi koskea hanketta kokonaisuudessaan. Hanke tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelutai toteutusvaiheissa. Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen. Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.

19 18 (36) 4.1 Kohteeseen tutustuminen Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi työselostukseen sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa. 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen Vaatimus Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio. Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita: On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista. On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin. On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä (natiivi)mallia vai siitä tuotettua Inframodel /IFC-mallia. Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineistosta löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla. On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä. On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta. Työselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi onko mallissa ja työselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Työselostukseen pitää viedä kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän muutoksia esimerkiksi suunnittelukokousten pöytäkirjoista. On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin. Ohje Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun

20 19 (36) lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta. 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Vaatimus Määrälaskennasta laaditaan erillinen määrälaskentaselostus, jossa on selostettu määräluettelon laadinnassa käytetyt pinnat ja objektit jne. Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö. Ohje Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia laskelmia saman mallin pohjalta. Esimerkki määrälaskennan selosteesta on liitteenä Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Ohje Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta Määrien johtaminen ja ruutumittaus Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.

21 20 (36) Mallin täydentäminen Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla. Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan, ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin. 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Ohje Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin. Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella. Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla. Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat. On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon. Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta.

22 21 (36) LÄHDELUETTELO 1 Tauriainen Matti Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV 2 InfraBIM-nimikkeistö, versio Lindholm M. Junnonen J-M Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki Suomen Rakennusmedia Oy Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tampere Rakennustieto Oy 5 Myllymäki H. Siltojen tietomalliohje, luonnos Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, Kiviniemi Antti, Massalaskennan mallidokumentit, Diplomityöaineisto, Tiehallinto Yleissuunnittelu, sisältö ja esitystapa. Helsinki. ISBN Liikenneviraston ohjeita 46/2013. Väylähankkeiden kustannushallinta

23 Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki 22 (36) LIITE 2 Massalaskennan malliseloste LIITE 1 MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus Poistettavat pintamaat Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat päällysrakenteet Poistettavat avo-ojat ja kaivannot Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat Lisätietoina arvio m3 tai m2. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät Jaottelu listaan kohteittain sekä koon mukaan.

24 23 (36) LIITE Pilaantuneet maat ja rakenteet Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet Kapselointirakenteet 1300 Perustusrakenteet Anturaperustukset Laattaperustukset Paaluperustukset Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus. Arinarakenteet Kasuuniperustukset 1400 Pohjarakenteet Vahvistetut maapohjat EPS yhteydessä ilmoittettava myös m2. Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Salaojien osalta kallio ja maaosuudet erikseen. Sivuojat leikkauksessa sis.maaleikkaukseen. Putkirumpujen yhteydessä myös kpl määrä.

25 24 (36) LIITE Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Injektoidut kalliorakenteet Pultitukset Ruiskubetonointirakenteet Kalliotilojen tukirakenteet Ankkuroinnit Verkotukset Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Maahan kaivettavat rakennus- ja siltakaivannot Kaivannon tukirakenteet Vedenalaiset maaleikkaukset ja - kaivannot (ruoppaus) Penkereiden alitukset (kairaus, tunkkaus)

26 25 (36) LIITE Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Kallioavoleikkaukset Kalliokaivannot Kallioon louhittavat rakennus- ja siltakaivannot Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot Jälkikäsitellyt kalliopinnat Maanalaiset kalliotilat Reiät ja poratut kaivot 1800 Penkereet ja täytöt Maapenkereet ja -padot Louhepenkereet ja -padot Erikoispenkereet Kaivantojen täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen alaosat Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset ja välikerrokset Päällysrakenteen alaosat louheesta Siirtymärakenteet

27 26 (36) LIITE jatk. Päällysrakenteen yläosat Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Sitomaton kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Sidottu kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Lujitteet Kulutuskerros Piennartäyte 2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit Reunatuet Jako tyypeittäin. Kourut Portaat Tukimuurit 2300 Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja parannetut kasvualustat Kerrosvahvuus ilmoitettava. Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Puut eriteltyinä kokoluokittain. Katteet

28 27 (36) LIITE 1 Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu 2400 Ratojen päällysrakenteet Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tukikerros Raide??? Eroosiosuojaukset Luiskakennostot Kiviheitokkeet Kiviladokset Vahvisteverkot Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.) 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät Kaivoista arvio keskim. korkeudesta. Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot Jäteveden puhdistamot Veden puhdistamot Vesisäiliöt Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot

29 3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet 28 (36) LIITE 1 Kaiteet ja johteet Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta osuudesta, viisteet.siltojen siirtymärakenteet tässä luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä. Aidat, puomit ja portit Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista. Suojatolpat ja reunapaalut Törmäyssuojat Erikoisrakenteet Liikennemerkit Opastustaulut Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl määrä. Jalustatyypit, pylväät ja mahd. pohjanvahvistustarve. Portaalit

30 29 (36) LIITE jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset) Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Liikennevalot Tiemerkinnät Eriteltynä viivatyypit (kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet yms.) ja merkintätavat sekävärit.erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät. Mäkisyyttä ei huomioida määrissä. Pysäköintilaitteet Valvontalaitteet 3300 Sähkö- ja konetekniset järjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja korkeus sekä mahd. pohjanvahvistustarve. Muuntamot, keskukset ja jakokaapit Valaisimet

31 30 (36) LIITE 1 Sähkö- ja konetekniset laitteet (siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.) Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu () Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Ratasähköistys 3300 jatk. Telejärjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Jakokaapit Antennijärjestelmät Muut teletekniset laitteet 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Kaukolämpö Kaukojäähdytys Sulanapitojärjestelmä Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?) Muut lämmönsiirtojärjestelmät

32 31 (36) LIITE 1 Erilliset järjestelmät Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tie- ja katuliikenteen järjestelmät Raideliikenteen järjestelmät Lentoliikenteen järjestelmät Vesiliikenteen järjestelmät Palvelujärjestelmät (käytetään tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä) 3600 Automaatiojärjestelmät 4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 4190 Muut 4200 Sillat Perustukset (Nimi vaihdettava) Maatuet (päätytuet) Välituet Päällysrakenteet Kannen pintarakenteet Varusteet ja laitteet Huom! Kaiteet

33 32 (36) LIITE laiturit Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Terminaalirakenteet Satamalaiturit Vesistölaiturirakenteet Asemalaiturit yms. laiturit Kuormauslaiturit Puutavaran käsittelylaitokset 4400 perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet Varusteet ja kalusteet Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet) Meluntorjuntarakenteet (ei maa) Tärinänvaimennusrakenteet Muut ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet

34 33 (36) LIITE Vesiliikenteen rakenteet ja padot Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Pato- ja sulkurakenteet Säännöstelypadot Tulvapumppaamot Sulkuportit Sulkukammiot Mastot Merenkulun turvarakenteet ja allasrakenteet Majakat Reuna- ja tutkamerkit Linjataulut Kummelit Poijut Viitat 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet

35 34 (36) LIITE Muut rakennusosat Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Muut rakennusosat (Talo2000 mukaisesti) Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt)

36 Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki 35 (36) LIITE 2 Massalaskennan malliseloste LIITE 2 MASSALASKENNAN MALLISELOSTE Rataosuus: Massalaskennan malliseloste SIDOTUT massat on liitetty taulukkoon hintatarjous-lomake 1 mukaisesti. LASKETUT massat koostuvat seuraavista INFRA rakennusosa- ja hankenimikkeistön osista: o 1141 Pintamaan poistot [m 2 ], [m 3 ] HUOM! UUDEN raiteen massoihin lisätty 5 m * 0,2 m * 20 m = 20 m 3 /20m, paaluvälit, joissa molemmat raiteet uusia, huoltotien osuus lisätty IR:lle. o 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot (uusi raide) [m 3 ] o Maaleikkaus (nykyinen raide kv - kv-1) [m 3 ] (liite: poikkileikkaukset_kv-kv-1) o Maapenkereet (uusi raide) [m 3 ] o 2122 Eristyskerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m 3 ] o 2123 Välikerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m 3 ] o Välikerrokset ratarakenteissa (nykyinen raide) [m 3 ] o 2412 Tukikerrokset sepelistä (uusi raide) [m 3 ] o Tukikerrokset sepelistä (nykyinen raide) [m 3 ] osittain. HUOM! Tukikerrosmassat (2412 ja ) on laskettu tilaajan pintamalleista pois lukien tässä raportissa mainitut kohdat.

37 Paaluväli Laskentatapa IR uusi, laskettu kv-242 tyypillä 36 (36) LIITE Molemmat raiteet uusia, laskettu kaksoisraide-tyypillä, massat jaettu kahdella molemmille raiteille

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa MÄÄRÄLASKENTAJAKUSTANNUSARVIOT 20.9.2013 1 (31) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.2 18.04.2013 Pekka Ruuti Lähetetty 1. kommenttikierrokselle

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa MÄÄRÄLASKENTAJAKUSTANNUSARVIOT 20.2.2014 1 (34) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.2 18.04.2013 Pekka Ruuti Lähetetty 1. kommenttikierrokselle

Lisätiedot

MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2

MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 PUNKALAITUMEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LIITE URAKKATARJOUKSEEN: MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 rakentaminen kokonaisurakkana 14.7.2014 Työ n:o 12055 MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita.

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita. YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (5) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Nurmijärven Syrjälän koulun lähiliikuntaalueen rakennusurakan lisä- ja muutostyöt tämän yksikköhintaluettelon

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Laskelman kustannukset yhteensä: 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja

Laskelman kustannukset yhteensä: 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1140 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeisin muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Projektipäällikkö: Aluekerroin: Kustannusindeksi:

Lisätiedot

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.5 5.3.2012 1.51 21.1.2014 Juuso Virtanen Liitteiden (mallikuvien)

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset. Tasojako-ohje 13.3.2008

Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset. Tasojako-ohje 13.3.2008 Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset Tasojako-ohje 13.3.2008 Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset Tasojako-ohje 13.3.2008 Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto

Lisätiedot

Infra-nimikkeistöjärjestelmä Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut.

Infra-nimikkeistöjärjestelmä Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut. Jouko Kankainen Professori, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jouko.kankainen@hut.fi Jani Kemppainen Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalouden laboratorio jani.kemppainen@hut.fi

Lisätiedot

26.1. 2004 Jani Kemppainen

26.1. 2004 Jani Kemppainen Huom! Kommentteja 130204: - radan sähkö- ja turvalaitteet? - viherpuoli riittävästi käsitelty? Lea laittaa VYL:iin - onko jokainen otsikkotaso itsenäinen? Laitettava itsenäisiksi 1. Tuotanto-osia ei ole

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3 Käyttäjälle..................................... 3 Sisällysluettelo................................. 5 Johdanto..................................... 19 Tekniset vaatimukset........................... 29

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä SILLAN MÄÄRÄLUETTELO (sisältäen kulmatukimuurin raudoitusluettelon) 10.6.2010 Hannikaisenkatu

Lisätiedot

Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS

Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS 25.3.2015 2 (10) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT...

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET

Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Osa R7 VARUSTEET JA LAITTEET Laitesiirtojen suunnitelmat Osa R7-20 Siirrettävät vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATU- VAATIMUKSET VAIN URAKKALASKENTAAN 1.4.2014 Destia Oy,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE 4.12.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 4.12.2014 Jari Niskanen Ohjeluonnos 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ENNEN RA- KENNUS 28.4.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

YKSIKKÖHINTALUETTELO YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (7) 24.5.2012

YKSIKKÖHINTALUETTELO YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (7) 24.5.2012 YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (7) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Nurmijärven Kirkonkylän liikuntapuiston maanrakennusurakan lisä- ja muutostyöt tämän yksikköhintaluettelon

Lisätiedot

Mustolan risteyssilta VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19188. Sillan määräluettelo

Mustolan risteyssilta VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19188. Sillan määräluettelo Sivu 1 (7) Mustolan risteyssilta VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19188 Teräsbetoninen ulokelaattasilta (Bul) Jännemitta (m) (2,25) + 8 + 10 + 8 + (2,25) Hyödyllinen leveys (m) 11 Vapaa-aukko

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459. Sillan määräluettelo. KaS (Kaakkois-Suomi)

Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459. Sillan määräluettelo. KaS (Kaakkois-Suomi) Sivu 1 (6) KaS (Kaakkois-Suomi) Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459 Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys

Lisätiedot

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta MAARAKENNUSPÄIVÄ 2015 Finlandia-talo 24.9.2015 Teema 1 Hankkeet ja investoinnit, Sali A, 16:00 Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta - Haasteita ja mahdollisuuksia infrarakentamiselle kaupungininsinööri

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 30.4.2014 1 (31) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 30.4.2014 Petteri Palviainen Ohjeen ensimmäinen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA. PALONUMMENKAARI (plv. 0-120) ja PALONUMMENMÄKI TYÖSELOSTUS

SIUNTION KUNTA. PALONUMMENKAARI (plv. 0-120) ja PALONUMMENMÄKI TYÖSELOSTUS SIUNTION KUNTA PALONUMMENKAARI (plv. 0-120) ja PALONUMMENMÄKI TYÖSELOSTUS SIUNTION KUNTA Työselostus 2 (8) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS... 3 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT... 3 TEKNISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Versio 2.0

INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Versio 2.0 INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Versio 2.0 PT 19 Infra nimikkeistön päätoimikunta vahvistanut 10.8.2006 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1200 Pilaantuneet

Lisätiedot

Oulaistenkosken silta, Oulainen

Oulaistenkosken silta, Oulainen Oulaistenkosken silta, Oulainen Suunnitelma n:o R15/7883 Määrä- ja yksikköhintaluettelo Teräsbetoninen jatkuva ontelopalkkisilta (Bjop) Jännemitta 22,0+27,50+22,0 m Hyödyllinen leveys 14,10 m Vinous 0

Lisätiedot

Peräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3. Sillan määräluettelo

Peräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3. Sillan määräluettelo Sivu 1 (5) Peräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3 Kivinen holvisilta (Kh) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 5,00... 7,13 Vapaa-aukko (m) 6,68+6,85 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus

Lisätiedot

Viikinrannan koira-aitaus

Viikinrannan koira-aitaus HELSINGIN KAUPUNKI Katu- ja puisto-osasto MA403-3 Viikinrannan koira-aitaus TYÖSELOSTUS 20.10.2014 HELSINGIN KAUPUNKI Työselostus 2 (10) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 6 22.5.2014 1 (23) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 10.09.2013 12.9.2013 5.11.2013 7.3.2014 9.4.2013 Aki Leislahti Ilkka Puustinen Markus Lakanen Tiina Karjalainen

Lisätiedot

INFRA MÄÄRÄMITTAUSOHJE

INFRA MÄÄRÄMITTAUSOHJE RTS 05:36 INFRA MÄÄRÄMITTAUSOHJE Luonnos: ver4.18_infra_määrämittausohje Sisällysluettelo: 1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet...3 11 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat...3 12 Pilaantuneet

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 9 19.9.2013 1 (23) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet 0.2 22.8.2013 0.3 19.9.2013 Luonnosversio 0.1 19.9.2013

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit

17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Määritelmä: Pääryhmä sisältää kaikki kalliota rikkomalla (louhiminen, poraaminen, hydraulinen puristaminen tms.) tehdyt tilat mukaan lukien pintojen jälkikäsittelyn.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3 Käyttäjälle..................................... 3 Sisällysluettelo................................. 5 Johdanto..................................... 11 Tekniset vaatimukset 31000 Vesihuolto.............................

Lisätiedot

INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö

INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Lausuntoversio 2.1 / 23.9.2008 / RTS 08:42 21.8.2007 Vahvistetut muutokset versioon 2.0 vihreä Ehdotetut muutokset versioon 2.0 punainen 1000 Maa-, pohja- ja

Lisätiedot

INFRA RAKENNUSOSANIMIKKEISTÖ. Luonnos: nimikkeistö versio 12.0

INFRA RAKENNUSOSANIMIKKEISTÖ. Luonnos: nimikkeistö versio 12.0 INFRA RAKENNUSOSANIMIKKEISTÖ Luonnos: nimikkeistö versio 12.0 Sisällysluettelo: 1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet...4 11 Purettavat rakenteet ja rakennusosat (olevat rakenteet ja maapohja)...4 12 Pilaantuneet

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti-Metso, Kouvola

Vt 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti-Metso, Kouvola KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Vt 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti-Metso, Kouvola Laskelma TIESUUNNITELMA Hankkeen tyyppi: Investointi Dokumentin luoja: Kari Seitsonen Vastuuhenkilö:

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA TYÖSELOSTUS

Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA TYÖSELOSTUS Ylivieskan kaupunki Tekninen palvelukeskus PL 70 84101 YLIVIESKA VIEMÄREIDEN SANEERAUS YLIVIESKA 2015-2016 2 (6) RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushankkeen kuvaus Työ koostuu jätevesiviemärin sujutuksesta

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

LIITE 2. Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mallinnustaso

LIITE 2. Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mallinnustaso 0 1 2 3 H Mallinnus ja sen tarkkuustaso sovitaan hankekohtaisesti Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mittaus tai teoreettinen. Mallinnetaan osan ulkopinnat

Lisätiedot

LIITE 1. Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mallinnustaso

LIITE 1. Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mallinnustaso 0 1 2 3 H Mallinnus ja sen tarkkuustaso sovitaan hankekohtaisesti Mallinnustarkkuus/-tapa Lähtökohtaisesti ei mallinneta. Voidaan sopia hankekohtaisesti. Mittaus tai teoreettinen. Mallinnetaan osan ulkopinnat

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Infranimikkeistö ja InfraRYL Yleisimmät kysymykset 1/5 päivitetty 12.2.2007. Kysymys 9. Pohjavedenalennus ja kaivannon kuivanapito

Infranimikkeistö ja InfraRYL Yleisimmät kysymykset 1/5 päivitetty 12.2.2007. Kysymys 9. Pohjavedenalennus ja kaivannon kuivanapito Infranimikkeistö ja InfraRYL Yleisimmät kysymykset 1/5 Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia INFRA 2006 Rakennusosanimikkeistöstä, määrämittausohjeesta ja InfraRYL 2006 osasta 1 Väylät ja alueet

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.08.2013 649 HEINÄVEDEN KUNTA KENTTÄTIEN PERUSPARANNUS

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.08.2013 649 HEINÄVEDEN KUNTA KENTTÄTIEN PERUSPARANNUS YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.08.2013 649 HEINÄVEDEN KUNTA KENTTÄTIEN PERUSPARANNUS Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja. Yksikköhintojen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje

Siltojen tietomalliohje 6 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Liikenneviraston ohjeita 6/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Vt7, Kotka. S155 Uittoväylän risteyssilta (Siltanylund Oy) Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

MT 252 PARANTAMINEN HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ, SASTAMALA

MT 252 PARANTAMINEN HYRKIN ETELÄINEN KIERTOLIITTYMÄ, SASTAMALA M1 1131 3U Putkijohdon purku, muoviputket mtr 33 1131 5K Betonikaivojen purku kpl 5 1131 7K Betonikaivojen puhdistus kpl 1 1135 1U Liikenteenohjauslaitteiden purku kpl 10 1135 3U Tieliikenteen portaalin

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.1 5.1 Rakennussuunnitelmavaiheen maa-, pohja- ja kalliorakenteet sekä päällys- ja Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen

Lisätiedot