Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015"

Transkriptio

1 Osa 9 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Määrälaskenta ja kustannusarviot,

2 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus YIT / Pekka Ruuti FMI / Niko Janhunen, Markku Pienimäki InfraFINBIM luonnos Yleiskommentointi, kieliasun tarkistuksia Lisäyksiä erityisesti lukuun 3.

3 2 (36) SISÄLLYS 1 Johdanto Määrälaskennan vaatimukset infran tietomalleille Rakenteiden kuvaaminen Nimikkeistö Määrälaskennan avainkäsitteitä Hankintamenetelmät Määrälaskenta ja kustannusarviot hankkeen eri vaiheissa Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe Yleissuunnittelu Tie-, katu- ja ratasuunnittelu Rakennussuunnittelu Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Määrälaskennan prosessi urakkalaskentavaiheessa Kohteeseen tutustuminen Lähdeaineiston kokoaminen Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Määrien johtaminen ja ruutumittaus Mallin täydentäminen Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Lähdeluettelo Liite 1 Määrälaskennan lisätiedot Liite 2 Massalaskennan malliseloste... 35

4 3 (36) 1 JOHDANTO Määrälaskentaa suoritetaan hankkeen aikana useassa eri suunnitteluvaiheessa. Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentami nen Ylläpito Hankkeen ohjaamiseen keskeinen työkalu on hankkeen kokonaiskustannusten tarkastelu hankkeen eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa kustannusarvioita tarvitaan hankkeen rahoituspäätösten tueksi. Rakennusvaiheessa hanke on eriteltävä riittävällä tarkkuudella tarjouslaskentaa sekä toteutusta varten. Kustannusten laskemiseksi hankkeen eri osat on mallinnettava riittävällä tarkkuudella oikean tiedon saamiseksi. Tietomallinnuksen yksi merkittävimpiä hyötyjä on automaattinen määrätiedon tuottaminen. Suunnitelmien havainnollisuuden myötä voidaan olla entistä varmempia myös määrätiedon oikeellisuudesta. Manuaalisen määrälaskennan vähentyessä suunnittelijat ja urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen. Yhteisen nimikkeistön sekä siihen liittyvän määrälaskentaohjeen avulla tietomallinnuksen hyöty tulee täysimääräisesti esiin. Tämä ohje tukeutuu Infra 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön, sekä sen pohjalta jalostettuun InfraBIM-nimikkeistöön sekä InfraBIM-sanastoon. Lähtötietomallin tuottaminen on olennainen osa tietomallipohjaista hankintaprosessia. Lähtökohtaisesti tilaaja tuottaa lähtötietomallin rakennushankkeen alussa hankintamuodosta riippumatta. Hankintamuotojen erityispiirteitä tietomallipohjaisen prosessin yhteydessä on käsitelty omassa kappaleessaan. Tässä ohjeessa määrälaskennassa käytettyä mallia kutsutaan määrälaskentamalliksi hankkeen vaiheesta riippumatta. Määrittelyt: Yhdistelmämalli Eri tietomalleista yhdistetty tietomalli. Esimerkiksi maastomallista, maaperämallista, vanhojen rakenteiden mallista sekä tien ja sillan tietomalleista muodostettu yhdistelmämalli. Voidaan käyttää esimerkiksi törmäystarkasteluihin suunniteltujen ja nykyisten objektien välillä. [2] Tien inframalli Tietä / tiealuetta koskeva inframalli eri elinkaaren vaiheissa (esim. tien suunnittelumalli, tien toteutusmalli, tien toteumamalli jne.) Tien inframalli kuvaa tien geometrian kokonaisuudessaan sisältäen leikkausrakenteet, kantavat rakenteet, kuivatusrakenteet, täyttörakenteet ja pintarakenteet. [2] Inframalli Infrarakenteen tuotemalli. Yhteisesti sovitun inframallin tietomäärittelyn tietyn infrarakenteen instanssiointi esim. tietyn tiekohteen tiedot tallennettuina Inframodel -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. [2]

5 4 (36) Rakennusosamalli Apunimike esim. toteutusvaiheen eri tarkkuudella laadittujen inframallien erottamiseksi (ks. kappale 4 Määrälaskennan prosessi). Riippuen suunnittelun vaiheesta inframallin pohjalta voidaan tehdä: 1. alustava rakennusosamalli 2. rakennusosamalli Rakennusosamallista voidaan tehdä koko hankkeen kattava määrälaskelma kustannusarviota varten. Tavoitteena on koko hankkeen kattava Inframalli, jossa on prosessin jokaisessa vaiheessa kaikki rakennusosat mallinnettu vähintään alustavana. Objektien metatietoihin lisätään suunnitteluvaihe: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen. Hankeosa Rakennusosa Tuotanto-osa Määrälaskentamalli Infra -nimikkeistöjärjestelmässä hankeosa on määritelty seuraavasti: o Hankeosan toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen edellyttää omistajalta erillistä päätöstä. o Hankeosan laatutason määräävät omistajan tai käyttäjän tarpeet ja ne kuvataan tuotevaatimuksina ja mitoitustekijöinä. o Hankeosalle voidaan määrittää erilaisia laatutasoja ja etsiä erilaisia kustannuspuitteen mukaisia, vaatimukset täyttäviä suunnitteluratkaisuja (suunnitelmavaihtoehtoja). [4] Rakennusosat kuvaavat lopputuotteisiin kuuluvat fyysiset rakenteelliset osat jäännöksettömästi. Rakennusosanimikkeiden avulla lopputuote mallinnetaan hankeen kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten, kun rakennusosien erilaiset suunnitteluratkaisut lisäeritellään ja niiden paljoudet (määrä)mitataan. Rakennusosat on kuvattu sijainniltaan ja mitoiltaan piirustuksissa. Rakenneosan vaatimukset ja rakenteet kuvataan joko piirustuksissa tai selostuksissa. [4] Tuotanto-osa kuvaa lopputuotteeseen kuuluvan fyysisen rakenteen osatehtävää tuotannon kannalta. Tämän ohjeen yhteydessä olennaista on betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavat työvaiheet; muotti-, raudoitus- ja betonointityö. Tietomalli, jonka perusteella määrälaskenta on tehty. Määrälaskentamallina toimivat eri mallit hankkeen vaiheesta ja tarkkuustasosta riippuen.

6 5 (36) 2 MÄÄRÄLASKENNAN VAATIMUKSET INFRAN TIETOMALLEILLE Tietomallin objektit on kuvattava valitun nimikkeistöjärjestelmän ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti, jotta määrälaskentaohjeen mukaiset määrät voidaan laskea suoraan tietomallista. Hankkeesta laaditaan kokonainen malli eri suunnitteluvaiheissa, suunnitelmien tarkkuustaso parantuu projektin edetessä. Erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan verrata suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Tietomallin sisältö eri suunnitteluvaiheissa on esitetty liitteessä 1, Mallien yleinen sisältö eri suunnitteluvaiheissa, Infra 2006 nimikkeistön mukaisesti jaoteltuna. Hanketai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Määrälaskenta tehdään yhdistelmämallin pohjalta. Yhdistelmämallista lasketaan massat sekä muut rakenteisiin liittyvien järjestelmien osat ja laitteet. Tällä tavoin varmistetaan rakenteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja että se on huomioitu ennen määrälaskennan suorittamista. Jos edellä mainittuun ohjeeseen tulee muutoksia, on ennen hankkeen alkua yksiselitteisesti määritettävä, minkä suunnittelualan mallista rakenneosat lasketaan. Siltojen osien numerointi toteutetaan Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti. Erityisesti suuremmissa hankkeissa, joihin liittyy muita rakenteita, rakenneosat on oltava eroteltavissa myös Infra - rakennusosittain. Ohje Siltojen tietomalliohjeen mukaisesti mallinnettujen siltojen rakenneosat on eroteltu Infra -rakennusosanimikkeistössä esitettyä tarkemmin. Sillan rakenneosien erottelun vastaavuus Infra -nimikkeistöön on esitettävä. Yhdistelmämalliin on liitettävä raporttipohja rakennusosittain eriteltynä, jonka pohjalta määräluettelo voidaan automaattisesti tuottaa ja suorittaa tarkastelu mallin eri versioiden välillä. Lähtökohtaisesti väylistä mallinnetaan kaikki rakennekerrokset, jolloin eri massoja voidaan laskea rakennekerroksittain tai yhdessä pintojen välisinä massoina. Vaatimus Tietomallin avulla määritellyn urakan sisältö on oltava yksiselitteisesti määritelty. Toisin sanoen urakkaan sisältyvät rakennusosat on esitettävä ja eroteltava selkeästi urakkaan kuulumattomista rakenneosista. Vaatimus Mallista tuotetun määrätiedon tulee olla sitova. Malliin mahdollisesti liitettyjen määräraporttipohjien laskentaperusteet tai käyttöohjeet tulee esittää yksiselitteisesti malliselosteessa tai määrälaskentaselosteessa. Määrälaskennan osalta malliselosteessa on oltava vähintään seuraavat asiat: käytetty määrälaskennan numerointi ja siihen tehdyt mahdolliset poikkeukset sekä numeroinnin toteutus mallin rakenneosissa. Ohjeel-

7 6 (36) lisena on myös esitettävä työnaikaisten rakenteiden määrien laskentaperusteet esim. tukiseinien ja kaivantojen tukirakenteet, seurantamittaukset ja pohjaveden alentamiset. InfraRYL:n mukaisia 5000-numeron hanketehtäviä kuten vartiointi, päätoteuttajan tehtävät, lupamaksut jne. ei liitetä malliin. 2.1 Rakenteiden kuvaaminen Väylien rakenteiden kuvaaminen on esitetty InfraBIM mallivaatimusten osassa nro 5. Mallinnus työtapana on nimikkeistöjen käyttöä tukeva, sillä mallinnus tapahtuu useimmiten rakennusosittain. Rakennusosat kuvataan sijainniltaan ja mitoiltaan mallissa. Lisäksi rakennusosan vaatimukset kuvataan mallissa mahdollisuuksien mukaan. Mallin koordinaatisto on sidottava johonkin tunnettuun koordinaatistoon, jonka avulla mittatiedot voidaan siirtää tietomallista maastoon ja rakenteisiin. Vaatimus Malliselosteesta on löydyttävä käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä. Mallissa on oltava esitettynä mittapisteet, joilta rakenteet rakennetaan. Rakennusosat eivät saa olla sisäkkäisiä, jolloin automaattisen määrälaskennan tiedot eivät ole luotettavia. Lähtötietomallin luovuttajan on laadunvarmistuksessaan huolehdittava että luovutettava malli on tarkastettu päällekkäisten objektien suhteen. Määrälaskennan kannalta olennaista on rakennusosien kuvaaminen siten, että niiden määrätieto saadaan automaattisesti rakennusosittain eroteltuna oikein. Erilaiset erikoisosat, joista ei löydy valmiita objekteja, mallinnetaan lähinnä vastaavina objekteina siten, että niiden lukumäärä on oikein. Erilaiset objektit on lisäksi eroteltava (nimeämällä, laadullisesti tms.) niin, että ne automaattisesti listattaessa erottuvat toisistaan. Pinnat ja varusteet voidaan mallintaa muullakin tavoin jaoteltuna, mutta tietomallista on oltava mahdollista tuottaa määräluettelo valitun nimikkeistön mukaisesti määriteltynä. Ohje määräluettelon tuottamiseen on liitettävä tietomalliselostukseen. Tietomalli luovutetaan laskentaan sekä natiivi- että inframodel / IFC-muodossa. Esimerkki Sillan kaidetolpat on mallinnettava yhtenä jatkuvana kappaleena, jotta niiden lukumäärä tulostuu oikein. Hattumutterit mallinnetaan tavallisina muttereina ja objektiin liitetään tieto oikeasta, standardin mukaisesta, rakenneosasta. Jos kupu mallinnetaan erikseen, saattaa määrätieto muunnoksissa muuttua moninkertaiseksi ohjelmiston laskiessa mutterin kantaosan ja kuvun erikseen, mutta lisäämällä molempien määrän mutteriksi. Ohje Rakennusosat on mallinnettava myös fyysisesti oikean kokoisina, vaikka niiden ulkonäkö ei välttämättä olekaan oikea. Esimerkiksi muttereiden vaatima tila voidaan mallintaa sylinterin muotoisena kuusikulmion sijasta. Osan oikea tyyppi ilmoitetaan erikseen esim. objektin attribuuteissa tai tietomalliselosteessa.

8 7 (36) 2.2 Nimikkeistö Ohjetta kirjoitettaessa valmiina on InfraBIM-nimikkeistön versio 1.5. Vaatimus Mallinnettaessa on käytettävä InfraBIM-nimikkeistöä sekä Infra rakennusosa- ja hankenimikkeistöä. Objekteihin on liitettävä niitä vastaava Infra-nimikkeistön koodi. Betonirakenteet on mallinnettava siten, että ne voidaan hinnoitella tuotanto-osittain. Tässä tapauksessa tuotanto-osittelu tarkoittaa betonirakenteiden toisiaan kiinteästi seuraavia tuotanto-osia: 1. Muottityö 2. Raudoitustyö 3. Betonointityö. Seuraavassa on esitetty lista rakenneosista, joita tämä koskee soveltuvin osin (lista ei ole kattava ja rakennusosan tarve on tarkistettava suunnittelun yhteydessä): Taulukko 2.1 Betonirakenteet, jotka mallinnetaan tuotanto-osittain. Rakennusosa Nimike 1300 Perustusrakenteet Betonipäällysteet, valettavat 2214 Muurit Jätevesipumppaamo, paikalla rakennettu Hulevesipumppaamo, paikalla rakennettu 4000 Rakennustekniset rakennusosat Vaatimuksesta voidaan poiketa hankekohtaisesti erikseen sovittaessa. Vaihtoehtoisia nimikkeistö-järjestelmiä ovat: Talo 80, Talo Esimerkki Kuvissa 2.1 ja 2.2 on esitetty putkiobjektien metatiedot kyseltynä. Kuvan 2.1 tapauksessa objektiin ei ole lisätty Inframodel-määrittelyn mukaista infranimikkeistö-kenttää. Kuvassa 2.2 on esitetty putkelle myös infranimikkeistö-kenttä InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti koodilla hulevesiviemäriputki (viettoviemäri).

9 8 (36) Kuva 2.1 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä. Kuva 2.2 Putkiobjektin metatiedot mallista kyseltynä.

10 9 (36) 2.3 Määrälaskennan avainkäsitteitä Infrahankkeen osittelulla hanke jaetaan pienempiin osiin. Osat muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka jokainen osa suunnitellaan ja valvotaan erillisesti. Osituksen tavoitteena on: Jakaa hanke selviin vastuukokonaisuuksiin ja osaprojekteihin Jakaa hankkeen aikataulut erillisiksi osa-aikatauluiksi, joihin on merkitty niiden keskinäiset riippuvuussuhteet Luoda edellytykset hankkeen ajalliselle ohjaukselle Luoda kustannusohjauksen puitteet määrittämällä pienimmät seurattavat kustannuskohteet (työpaketit) Mahdollistaa koko hankkeen kustannusarvion, aikataulun ja tarvittavien resurssien tarkka määritys Antaa hankkeen osille hierarkkinen koodaus Integroida hankkeen ajallinen ja taloudellinen suunnittelu ja ohjaus. Kuva 2.3 Hankkeen osittelu Hankkeen osittelu tehdään kahdessa vaiheessa kuvan 2.3 mukaisesti. Hankkeen alussa tehdään perusosittelu, jossa kuvataan hankkeen pääosat. Tavoitteena on, että osien kustannukset ja tarvittaessa karkeat kestot voidaan määrittää. Joitakin hankeosia ei voida jakaa suoraan rakennusosiin, koska olosuhteita ja maapohjaa ei tunneta riittävän hyvin. Tällaisia hankeosia kutsutaan tuoteosiksi. Kun tiedot täsmentyvät, tuoteosat korvataan rakennusosilla. Rakennusosiin päättyvää rakenteellista osittelua jatketaan tarvittaessa tuotannollisella osittelulla tuotantoosiin (panoksiin) asti kustannusten laskentaa varten ja jotta projektinhallinnan vaatimat osittelut saadaan tehtyä.

11 10 (36) 2.4 Hankintamenetelmät Riippumatta urakkamuodosta tilaaja tuottaa lähtötietomallin. Hankintaprosessia tehostettaessa yhden lähtötietomallin luovuttaminen hankkeen kaikkien osapuolten käyttöön vähentää merkittävästi päällekkäistä työtä eri suunnittelu-, laskenta- ja tarjousvaiheissa. Hankkeen lähtötietomalli täydentyy eri suunnittelu- ja urakkavaiheissa ja siirtyy täydentyneenä seuraavan vaiheen lähtöaineistoksi aina ylläpitovaiheen käyttöön asti. Yhtenäisen lähtöaineiston pohjalta tehdyt tarjoukset hankkeen eri vaiheissa ovat myös paremmin vertailukelpoisia keskenään. Tilaajan toimittaessa ja vastatessa lähtöaineistosta tarjoukset voidaan laskea vastaamaan suunnitelmissa esitettyä hanketta ja ylimääräiset riskivaraukset vajavaisten ja epäselvien suunnitelmien vuoksi voidaan jättää tekemättä. Hanke hinnoitellaan mallista saatujen määrien pohjalta. Mallia käytetään myös maksupostien perusteena. Toteutumatiedot lasketaan mallin pohjalta ja osapuolet sitoutuvat näin määriteltyihin toteutuneisiin määriin. Kokonaisurakka (KU) Saamaansa vastiketta vastaan urakoitsija luovuttaa lopputuotteen tilaajalle sopimusasiakirjojen laatutason edellyttämässä muodossa asiakirjojen edellyttämällä tavalla. Hankkeen rakennussuunnittelun tilaaja on etukäteen teettänyt erillisellä toimeksiannolla. Erityisesti tilaajan suunnitelmilla toteutettavissa hankkeissa suuri hyöty saavutetaan sitomalla määrät urakkalaskennan pohjana olevan tietomallin määriin, jolloin urakoitsijat voivat keskittyä työnsuorituksen optimointiin sekä mahdollisesti taloudellisempien suunnitelmavaihtoehtojen kehittämiseen ja esittämiseen rakennushankkeen tarjousvaiheessa. ST-urakka Urakkamuodossa urakoitsijan suoritusvelvollisuuteen kuuluu hankkeen rakentamisen lisäksi aina olennainen osa hankkeen toiminnallisesta ja teknisestä suunnittelusta. Lähtötiedot tulevat lähtökohtaisesti tilaajan luovuttamina, jolloin tilaaja vastaa lähtötietojen oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tarvittaessa lähtötietoihin voidaan liittää ns. riskivarauksia tietyiltä osilta (ks. kohta Riskien määrittely).

12 11 (36) 3 HANKKEEN ERI VAI- HEISSA 3.1 Laskenta suunnitteluvaiheen aikana Mallinnusohjeiden osissa 5-7, Rakennemallit; on esitetty eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimuksia. Em. ohjeessa on esitetty tarkemmin mallien sisältö sekä siihen liittyviä huomioita määrälaskennan sekä kustannusarvioiden laatimisen kannalta. Rakennussuunnittelua edeltävien hankkeen suunnitteluvaiheiden osalta mallin sisältöä ja tarkkuusvaatimuksia on käsitelty ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa. Tässä osassa eri suunnitteluvaiheiden määrälaskenta ja kustannusarvioiden laadinta on esitetty yhteenvetona yleiskuvan saamiseksi koko prosessista. Ohje Hankkeen sisältäessä useita eri tekniikkalajeja ja niiden tietomalleja tekniikkalajit vastaavat omista malleistaan ja esim. määrät lasketaan tekniikkalajikohtaisten osamallien avulla. Ohje Kustannusarvion päivitystiheys ja ajankohta sovitaan hankkeen alussa tilaajan kanssa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. Tietomallinnuksen yksi tavoite on edistää reaaliaikaista kustannusseurantaa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kun mallia päivitetään, päivittyy samalla hankkeen hintalappu Esisuunnittelu- ja tarveselvitysvaihe Esisuunnitteluvaiheen kustannusarvio on yleissuunnitelmavaiheen kustannusarvion tapaan selvitettävä sillä tarkkuudella, että se muodostaa luotettavan perustan hankkeen kokonaiskustannusten sekä myös väylänpidon investointeihin tarvittavien määrärahojen arvioimiseksi. /8/ Esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei lähtökohtaisesti ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Esisuunnitteluvaiheen kustannuslaskenta tehdään hankeosatarkkuudella. Yleensä laskenta perustuu ainakin osittain asiantuntija-arvioihin. Hankeosalaskennassa väylien rakentamiskustannukset lasketaan ns. nauhakustannuksena euroa/metri. Määrien arviointi voidaan aloittaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Monesti maastomallit ja maaperätiedot ovat tässä vaiheessa vielä hyvin ylimalkaisia, perustuen maaperäkarttoihin ja Maanmittauslaitoksen mittausdataan. Epätarkahkonkin lähtötiedon avulla mallinnusta on kuitenkin mahdollista tehdä, jolloin penger- ja leikkausmassojen suuruusluokat ja laadut saadaan arvioitua. Tällöin hankeosalaskenta voi perustua osin rakennusosatarkkuudella tehtyihin tarkasteluihin. Kuitenkin myös tällöin kustannukset on kerrottava nauhakustannuksena. Yleensä esisuunnitteluun sisältyy vaihtoehtovertailuja. Vaihtoehtojen kustannusarvioiden on oltava keskenään vertailukelpoisia, jotta kustannustehokkain vaihtoehto voidaan todeta.

13 12 (36) Yleissuunnittelu Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Määrätietojen hyödyntäminen kustannuslaskennassa alkaa kuitenkin viimeistään yleissuunnitteluvaiheessa. Periaatteena on, että niiltä osin kun suunnittelua tehdään mallipohjaisesti, hyödynnetään mallia määrälaskennassa ja sitä kautta myös kustannusarvion laadinnassa. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. Mallinnuksen kehittyessä koko alan yleiseksi toimintatavaksi hankeosalaskennasta voitaisiin luopua kokonaan siirryttäessä yhä aikaisemmassa vaiheessa mallipohjaiseen määrälaskentaan. Kuitenkin tällä hetkellä koko kustannusarvion laatiminen yleissuunnittelun mallin pohjalta johtaa liian raskaaseen mallintamiseen yleissuunnitteluvaiheessa. Silloista mallinnetaan yleissuunnitteluvaiheessa näkyvissä olevat rakenteet ja varusteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Siltojen kustannusarvio lasketaan kuitenkin hankeosalaskentaa ja siltateknistä asiantuntemusta hyödyntäen. Hankeosalaskennan rinnalla suositellaan käytettävän perinteistä kokemusperäiseen tietoon perustuvaa neliöhintalaskentaa. Muut määrät tuotetaan tilastopohjaisilla kertoimilla kannen pituuden ja leveyden perusteella. Yleissuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 3. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa Tie-, katu- ja ratasuunnittelu Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien kustannusarvioissa varaudutaan hankkeen toteuttamisen aiheuttamiin kaikkiin kustannuksiin. Pääosaa kustannuseristä päästään arvioimaan rakennusosatarkkuudella viimeistään suunnitelmien luonnosvaiheessa, mikä lisää kustannusarvion tarkkuutta. Suunnitelmien tarkentuessa riskivaraukset vähenevät ja tunnistetut riskit otetaan osaksi suunnitteluratkaisua ja ne hinnoitellaan. /9/ Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa lähtötietojen, mukaan lukien maastomalli, tulee olla niin tarkkaa, että suunnittelu ja sitä kautta myös määrälaskenta on mahdollista tehdä luotettavasti ja tarkasti. Myös maaperämalli (maalajirajat) tulee määrittää pohjatutkimusten mahdollistamalla tarkkuudella. Tarkemmat vaatimukset tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen lähtötiedoille on esitetty YIV-ohjeiden osassa 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4.1. Lopullisen tie-, katu- tai ratasuunnitelman tavoitteena on, että lähes kaikki määrätiedot ovat tarkkuudeltaan rakennusosalaskennan tasolla, jolloin kustannusarvio on rakennusosalaskentaan perustuva. Määrät, joita ei ole laskettu rakennusosatarkkuudella, dokumentoidaan kustannushallinnan muistioon. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti.

14 13 (36) Rakennusosalaskennassa on massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malliaineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Siltasuunnitteluvaiheessa sillasta mallinnetaan näkyvien rakenteiden lisäksi alusrakenteet sekä siltaan liittyvät maastorakenteet, kuten sillan päätyluiskat ja keilat. Sillan varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksenmukaisilta osiltaan. Suunnittelun alkuvaiheessa kustannusarvio perustuu yleensä hankeosalaskentaan. Siltojen loppuvaiheen kustannusarvioina käytetään rakennusosatarkkuudella laadittua kustannusarviota. Rautojen ja jänneterästen määrät arvioidaan edelleen tilastopohjaisesti [kg/m 3 ] siltatyypin ja koon perusteella. Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheen mallinnuskäytännöistä tekniikkalajeittain on kerrottu enemmän YIV-ohjeiden osan 4 Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa luvussa 4. Yleissuunnitteluvaiheen kustannushallinnan periaatteista ja käytännöistä on kerrottu tarkemmin ohjeen Väylähankkeiden kustannushallinta (Liikenneviraston ohjeita 46/2013) luvussa Rakennussuunnittelu Rakennussuunnitelman kustannusarvion tavoitteena on ennakoida rakentamisen kustannukset luotettavasti. Rakennussuunnitelman valmistuessa kaikki määrät on laskettu rakennusosatarkkuudella. Kattava määräluettelo tähtää myös siihen, että hankkeen tarjouspyyntö voidaan laatia sen tietojen perusteella. Kustannusarvion päivitystiheys ja -ajankohdat sovitaan hankkeen alussa hankkeen kokonaisaikataulun ja tilaajan tarpeen mukaan. /9/ Tarkan määrätiedon pohjana on riittävän tarkka lähtötieto. Maastomallin on oltava tarkka ja lisäksi pohjatutkimuksia on oltava riittävästi maaperämallin (maalajirajat) tekemiseen. Massojen laskentaa varten maakerrokset tulisi mallintaa jatkuvina pintoina. Maalajit tulisi mallintaa ominaisuuksineen siten, että rakenteisiin kelpaavat maalajit voidaan erottaa sijainniltaan rakenteisiin kelpaamattomista maalajeista. Viitaten mallinnusohjeiden osiin 5-6 rakennussuunnitteluvaiheessa lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. YIV -ohjeiden Osissa 5-6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti mallinnetusta tietomallista voidaan tässä vaiheessa laskea hankkeen tarkat massamäärät kerroksittain sekä tarvittaessa alueittain tai lohkoittain jaoteltuna. Massoja voidaan tuottaa myös esim. väylittäin, hankeosittain tai rakenneosittain. On kuitenkin huomioitava, että massalaskennan tarpeet voivat poiketa koneohjauksen tarpeista. Esimerkiksi rakennekerrosten (esim. jakava ja kantava kerros) osalta ei koneohjausmalleihin välttämättä sisällytetä rakenneluiskan alareunan pisteitä, mitkä kuitenkin massalaskennan tarpeisiin tarvitaan. Kuten tie-/katu-/ratasuunnitelmavaiheessa, myös rakennusosalaskennassa on kaikille massoille määritettävä mahdolliset lisäkustannukset, joista tyypillisin on kuljetusmatka. Tätä tietoa ei lähtökohtaisesti saada malli-

15 14 (36) aineistosta, vaan se lisätään laskelmaan käsin. Tavoitteena on välttää Infra-rakennusosanimikkeistön rakennusosan "1611 Maaleikkaus, erittelemätön käyttöä. Muut maaleikkaukset (koodit ) on osoitettu selkeästi sijoitettavaksi penkereisiin, täyttöihin, läjitykseen, kaatopaikalle, rakenteisiin tai välivarastoon. Siltojen osalta rakennussuunnitteluvaiheessa mallinnetaan kaikki rakenteet siltojen tietomalliohjeen vaatimusten mukaisesti. 3.2 Laskenta tarjous- ja rakentamisvaiheen aikana Kuvassa 3.1 on esitetty tarjousvaiheen prosessi tilaajan ja tarjoajan näkökulmasta. Kuva 3.1 Tarjousprosessi Määrätiedon tuottaminen on olennainen osa tarjousprosessia ennen hinnanmuodostusta. Määrälaskennan prosessi on kuvattu erikseen luvussa 4. Määrälaskennan automatisoituminen ja varmuus määrien oikeellisuudesta ovat suurimmat edut tietomallia tarjousvaiheessa hyödynnettäessä. Kaikilla tarjouksen laadintaan osallistuvilla on samat määrät käytössä ja moninkertainen manuaalisesti tehtävä laskenta vähentyy. Myös urakkarajat ja -alueet voidaan mallin avulla määrittää tarkasti ja kiistattomasti. Tietomalli toimii myös tarjousvaiheessa hankintojen suunnittelun apuvälineenä. Tietomallin avulla hankintapaketit voidaan määrittää helposti ja niiden määrät, tyyppi-, materiaali- ja laatutiedot saadaan nopeasti määritettyä. Riskien määrittely Jos hankkeen suunnitteluaikana havaitaan mahdollisia riskitekijöitä hankkeen toteutukselle, on ne esitettävä mallissa selkeästi eroteltuna varsinaisista rakenneosista. Esimerkkejä mahdollisista riskeistä ovat mm. massanvaihdon leikkaus- sekä täyttömassojen määrät sekä sijainnit puutteelliset pohjatutkimustiedot sulfidisaviesiintymät. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa tietomallin avulla työnsuunnitteluun panostamalla. Tarjousvaiheen työnsuunnittelun aikana pystytään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut työn toteuttamiseen ja saadaan näin etsittyä kustannustehokkain ratkaisu. Tietomallilla voidaan myös etukäteen selvittää mahdollisia ongelmia ja

16 15 (36) varautumaan näihin, jolloin riskivaraus pienenee. Yhteiskustannuksia voidaan minimoida työnsuunnittelun avulla etsimällä nopeinta mahdollista työn suoritusaikaa. Vaatimus Määrät tuotetaan Infra Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeen mukaisesti, joihin on tässä ohjeessa esitetty laskentaa helpottavia tarkennuksia. Tarkennusten avulla pyritään saamaan tarkempi kuva toteutettavasta hankkeesta ja mahdollisimman pienet riskivaraukset määrätiedon suhteen. Tarkennukset on esitetty liitteessä 1. Määrät tulee olla jaoteltuna hankkeen kannalta järkeviin osakokonaisuuksiin esim. radalla ratakilometriin sidottuna 20 metrin osiin ja tiellä 20 metrin osiin tai muuten sopiviin osakokonaisuuksiin. Esimerkki massataulukosta on esitetty kuvassa 3.2 ja määrälaskennan malliselosteesta liitteessä 2. Määräluettelon ja osakokonaisuuksien on oltava liitettävissä toisiinsa vertailua ja tarkistuksia varten esim. nimeämällä ne sopivasti tai muulla määrälaskennan selosteessa mainitulla tavalla. Määräriskit esitetään määrälaskennan selosteessa. Massataulukko Hanke Rataosuus Tekijä N.N Päivämäärä Infra koodi ja -nimike KM-paalu, alku KM-paalu, loppu Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokse t ja penkereet Lyöntipaalut Paalulaatat Massanvaihtoon Maaleikkaukset Maaleikkaus ja Maaleikkaus ja kuuluvat ja -kaivannot penger tai täyttö kerrosrakenne kaivannot Työnaikainen tukiseinät Kallioleikkaukset, Esikuormituspen Massanvaihtoon Eristyskerrokset Välikerrokset -kaivannot ja - Maapenkereet Vastapenkereet kereet kuuluvat täytöt ratarakenteissa ratarakenteissa tunnelit Tukikerrokset sepelistä km m km m [m2tr] [m3ktr] [mtr] [m2tr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m2tr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3rtr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] [m3ktr] YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuva 3.2 Massataulukon laadintaesimerkki. 3.3 Massalaskenta rakennusvaiheen aikana Suurten infrahankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on massatalouden hallinta. Tietomallin avulla massalaskentaa on helppo suorittaa pienemmissäkin erissä hankkeen aikana. Työnaikana havaittujen massamuutosten käsittely voidaan suorittaa tietomallin pohjalta laskettujen määrien avulla.

17 16 (36) 3.4 Työnaikaiset rakenteet ja työn vaiheistuksen kuvaaminen Suunnitteluratkaisusta johtuvat työnaikaiset rakenteet, kuten ponttiseinät ja tukirakenteet, on kuvattava tietomallissa toteutuslaajuudessaan. Myös suunniteltu työn vaiheistus on esitettävä ohjeellisena.

18 17 (36) 4 MÄÄRÄLASKENNAN PROSESSI URAKKALASKENTAVAIHEESSA Edellisen vaiheen lopputuote Alustava Rakennusosamalli Rakennusosamalli Seuraavan vaiheen lähtötiedot Kuva 4.1 Määrälaskennan vaiheistus Prosessin tavoitteena on luoda heti hankkeen alusta asti alustava rakennusosamalli, josta voidaan hankkeen rakennusosat määritellä karkealla tasolla kustannusarviota varten. Alustava rakennusosamalli tarkentuu suunnittelun edetessä ja määrämuutoksia voidaan vertailla eri suunnitteluvaihtoehtojen välillä. Kuvassa 4.1 kuvattu vaiheistus voidaan suorittaa jokaisessa suunnitteluvaiheessa erikseen tai esim. ST-hankkeessa se voi koskea hanketta kokonaisuudessaan. Hanke tai rakennusosan suunnitteluvaihe (alustava, hyväksyttäväksi, tuotantoon) on liitettävä tietomalliin ja päivitettävä suunnittelun edetessä. Prosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja se toistuu useita kertoja eri suunnitteluvaiheessa. Kuvassa on esitetty vaiheet projektin alusta loppuun, mutta sama prosessi toistuu hankkeen aikana useita kertoja eri suunnittelutai toteutusvaiheissa. Seuraavassa on kuvattu tietomalleista tehtävän määrälaskennan prosessi Yleisiä tietomallivaatimuksia mukaillen. Kuva 4.2 Määrälaskennan prosessi Suunnittelutiedon lisääminen metatietoihin: alustava, suunnittelu valmis tai toteutukseen.

19 18 (36) 4.1 Kohteeseen tutustuminen Varsinainen kohteeseen tutustuminen tehdään kerran ennen ensimmäistä laskentaa. Mallin avulla kohteen laajuus ja muut ominaispiirteet on helpompi sisäistää. Mallin lisäksi on syytä tutustua kohteen muuhun materiaaliin, esimerkiksi työselostukseen sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa. 4.2 Lähdeaineiston kokoaminen Vaatimus Ennen jokaista laskentaa on koottava laskennan lähdeaineisto ja varmistuttava siitä, että kaikista aineiston sisältämistä tiedostoista on käytössä oikea versio. Projektikohtaisesti sovittavia selvitettäviä asioita: On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa yhden vai useamman suunnittelualan malleja. Lähtökohtaisesti määrät lasketaan Inframallista. Jos käytetään useamman suunnittelualan malleja, pitää selvittää, mitä määriä lasketaan kustakin mallista. On selvitettävä, jakautuuko jokin suunnittelualan malli useampaan osamalliin. On selvitettävä, käytetäänkö laskennassa suunnittelijan alkuperäistä (natiivi)mallia vai siitä tuotettua Inframodel /IFC-mallia. Mikäli laskennassa käytetään suunnittelijan alkuperäistä mallia, pitää varmistua siitä, että aineistosta löytyvät kaikki tarvittavat kirjasto-osat ja ulkoiset viitteet ja että malli avautuu ongelmitta laskijan ohjelmistoilla. On selvitettävä mallista laskettavan määrätiedon kattavuus, mitkä nimikkeet ovat laskettavissa mallista ja mitkä on laskettava muilla menetelmillä. On selvitettävä, onko koko malli mallinnettu samalle tarkkuustasolle ja lasketaanko määriä koko mallista vai ainoastaan osasta mallia. Malli saattaa sisältää esimerkiksi määrälaskennan ulkopuolelle jääviä rakennus- ja tekniikkaosia, tiloja, varusteita ja kalusteita. Tässä tapauksessa on selvitettävä, voidaanko laskentaan sisällytettävät ja sen ulkopuolelle jäävät tietomallin osat tunnistaa esimerkiksi nimeämissääntöjen, visualisointien ja/tai kuvatasoyhdistelmän avulla. Tietoa mallinnustavasta löytyy mallin tekijän laatimasta tietomalliselostuksesta. Työselostuksen osalta on selvitettävä, onko se yhtenevä mallissa olevien tietojen kanssa, esimerkiksi onko mallissa ja työselostuksessa käytetty samoja rakennetyyppejä. Työselostukseen pitää viedä kaikki sovitut muutokset, koska ei voida olettaa määräasiantuntijan selvittävän muutoksia esimerkiksi suunnittelukokousten pöytäkirjoista. On selvitettävä pääpiirteissään mallien ja rakennusselostuksen muutokset verrattuna edellisiin laskennassa käytettyihin versioihin. Ohje Mallien ja muun materiaalin mahdolliset puutteet selvitetään pääosin laadunvarmistuksessa ja kirjataan mallin tarkastusraporttiin, johon laskijan on syytä tutustua huolellisesti. Lähdeaineiston mahdollisten sisäisten ristiriitojen selvittäminen ja niistä tiedottaminen on pääsuunnittelijan tai muun tilaajan nimeämän henkilön vastuulla. Puutteita voidaan hyväksyä, kunhan ne ovat laskijan tiedossa ennen laskennan aloittamista. Laskija voi lisäksi antaa oman mielipiteensä siitä, onko laskenta aiotussa laajuudessa mielekästä suorittaa toimitetun

20 19 (36) lähdeaineiston pohjalta. Jos puutteita on liikaa, voidaan harkita laskennan siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Määrälaskennan lähdeaineiston versionhallinta projektissa on suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan vastuulla. Laskijan on voitava luottaa siihen, että laskentaan toimitettu aineisto sisältää oikeat versiot kaikista tiedostoista. Tämä varmistetaan siten, että kukin suunnittelija vastaa omien tiedostojensa versioinnista ja pääsuunnittelija tai muu tilaajan nimeämä vastuuhenkilö laskentaan lähetettävän tiedostopaketin kokoamisesta, versioinnista ja julkaisusta. Laskijan pitää kuitenkin aina kertoa tilaajan edustajalle, jos epäilee saaneensa väärän version jostain tiedostosta. 4.3 Määrälaskenta ja laskennan suorittaminen Vaatimus Määrälaskennasta laaditaan erillinen määrälaskentaselostus, jossa on selostettu määräluettelon laadinnassa käytetyt pinnat ja objektit jne. Mallipohjainen laskenta suoritetaan siihen soveltuvalla tietokoneohjelmistolla. Malliselosteessa on esitettävä käytetty ohjelmisto ja sen versio sekä laskennan vastuuhenkilö. Ohje Käytetyn ohjelmiston ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten luotettavaa ja tehokasta laskenta on esimerkiksi, kun laskentaan tulee uusi versio mallista tai laskijan tehtävänä on tehdä useita vaihtoehtoisia laskelmia saman mallin pohjalta. Esimerkki määrälaskennan selosteesta on liitteenä Ohjattu ohjelmallinen tunnistus ja laskenta Ohje Mallin tietosisältö ja rakennusosat voidaan tunnistaa ja ryhmitellä ohjelmallisesti ja niistä saadaan luettua määrälaskennan tarvitsema mittatieto. Tämä vaihtoehto hyödyntää tietomallia parhaalla mahdollisella tavalla. Määrät voidaan laskea nopeasti ja luotettavasti sekä havainnollistaa mallin avulla. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta Määrien johtaminen ja ruutumittaus Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskentaan tarvittua tietoa, mutta tieto voidaan johtaa mallissa olevista muista rakennusosista. Esimerkiksi anturoiden pituus voidaan suhteellisen tarkasti laskea alimman kerroksen kantavien seinien pituuden perusteella. Määräasiantuntijan ei tarvitse muuttaa mallia, joten määrien päivittäminen mallin uuden version avulla on tehokasta.

21 20 (36) Mallin täydentäminen Ohje Mallissa ei ole suoraan määrälaskennan vaatimaa tietoa, jolloin määräasiantuntija mallintaa puuttuvan tiedon käyttäen hyväksi mallissa olevia muita rakennusosia. Määrät voidaan myös havainnollistaa mallin avulla. Menettelyyn liittyy mm. seuraava ongelma: muutoksen tekemisessä käytetään väärää työkalua, jolloin määrälaskija menettää tekemänsä mallimuutokset päivittäessään uuden suunnittelumallin määrälaskentaan, ellei suunnittelija ole tehnyt vastaavia muutoksia suunnittelumalliin. 4.4 Laadunvarmistus ja määrien toimittaminen Ohje Määrälaskennan suorittamisen jälkeen laskentatulokset analysoidaan kattavuuden, tarkkuuden ja luotettavuuden osalta. Laskentatulosten kattavuuden osalta tarkistetaan, että kaikki määrälaskennassa mukana olevat nimikkeet ovat laskettu. Laskennassa mukana olevat rakennusosat visualisoidaan malliin laskennan kattavuuden arvioimiseksi. Visualisointia verrataan esimerkiksi mallin piirustuksiin. Laskentatarkkuuden arvioimiseksi nimikekohtaisesti tarkistetaan laskennassa saadut määrät esimerkiksi tunnuslukuvertailulla mahdolliseen referenssikohteeseen. Tarvittaessa suoritetaan nimikkeen vertailulaskelma myös toisessa tiedostoformaatissa olevasta mallista tai piirustuksista. Laskelman luotettavuus arvioidaan suhteessa lähtötietoihin ja käytettäviin laskentamenetelmiin sekä laskelmassa tehtyihin oletuksiin ja täydennyksiin muiden laskenta-aineistojen perusteella. Määrälaskennan lopputuloksena syntyy määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Luettelo voidaan tallettaa useissa erilaisissa tiedostomuodoissa. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla. Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat. On tärkeää huomata, että kaikki laskennan tulokset liittyvät määrälaskennassa käytettyyn lähtöaineistoon. Kaikki määräluettelot ja niistä edelleen johdetut tiedot on syytä selkeästi liittää tähän pakettiin, koska yksinään tai jonkin muun paketin yhteydessä ne eivät enää tarjoa oikeaa tietoa suunnitelmasta.

22 21 (36) LÄHDELUETTELO 1 Tauriainen Matti Yleiset tietomallivaatimukset 2012, Osa 7. Määrälaskenta, Versio 1.0, YTV 2 InfraBIM-nimikkeistö, versio Lindholm M. Junnonen J-M Infrahankkeen tuotannonhallinta. Helsinki Suomen Rakennusmedia Oy Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tampere Rakennustieto Oy 5 Myllymäki H. Siltojen tietomalliohje, luonnos Karhumäki S. Siltaurakan tarjous- ja rakentamisvaiheen toteutus tietomalliympäristössä, Diplomityö, Kiviniemi Antti, Massalaskennan mallidokumentit, Diplomityöaineisto, Tiehallinto Yleissuunnittelu, sisältö ja esitystapa. Helsinki. ISBN Liikenneviraston ohjeita 46/2013. Väylähankkeiden kustannushallinta

23 Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki 22 (36) LIITE 2 Massalaskennan malliseloste LIITE 1 MÄÄRÄLASKENNAN LISÄTIEDOT Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot 1000 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat ja poistettavat rakenteet ja rakennusosat Rakennusalueella oleva luonnontilainen maa ja kallio Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja kasvillisuus Poistettavat pintamaat Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat päällysrakenteet Poistettavat avo-ojat ja kaivannot Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakennukset ja rakennelmat Lisätietoina arvio m3 tai m2. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet ja järjestelmät Jaottelu listaan kohteittain sekä koon mukaan.

24 23 (36) LIITE Pilaantuneet maat ja rakenteet Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet Kapselointirakenteet 1300 Perustusrakenteet Anturaperustukset Laattaperustukset Paaluperustukset Paalukoko, vinopaalujen sekä jatkopaalujen osuus. Arinarakenteet Kasuuniperustukset 1400 Pohjarakenteet Vahvistetut maapohjat EPS yhteydessä ilmoittettava myös m2. Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Salaojien osalta kallio ja maaosuudet erikseen. Sivuojat leikkauksessa sis.maaleikkaukseen. Putkirumpujen yhteydessä myös kpl määrä.

25 24 (36) LIITE Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Injektoidut kalliorakenteet Pultitukset Ruiskubetonointirakenteet Kalliotilojen tukirakenteet Ankkuroinnit Verkotukset Kallion eristys- ja kuivatusrakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Maahan kaivettavat rakennus- ja siltakaivannot Kaivannon tukirakenteet Vedenalaiset maaleikkaukset ja - kaivannot (ruoppaus) Penkereiden alitukset (kairaus, tunkkaus)

26 25 (36) LIITE Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Kallioavoleikkaukset Kalliokaivannot Kallioon louhittavat rakennus- ja siltakaivannot Vedenalaiset kallioleikkaukset ja -kaivannot Jälkikäsitellyt kalliopinnat Maanalaiset kalliotilat Reiät ja poratut kaivot 1800 Penkereet ja täytöt Maapenkereet ja -padot Louhepenkereet ja -padot Erikoispenkereet Kaivantojen täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen alaosat Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset ja välikerrokset Päällysrakenteen alaosat louheesta Siirtymärakenteet

27 26 (36) LIITE jatk. Päällysrakenteen yläosat Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Sitomaton kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Sidottu kantava kerros Kerroksen yläpinnan m2. Lujitteet Kulutuskerros Piennartäyte 2200 Reunatuet, kourut, portaat ja tukimuurit Reunatuet Jako tyypeittäin. Kourut Portaat Tukimuurit 2300 Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja parannetut kasvualustat Kerrosvahvuus ilmoitettava. Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Puut eriteltyinä kokoluokittain. Katteet

28 27 (36) LIITE 1 Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu 2400 Ratojen päällysrakenteet Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tukikerros Raide??? Eroosiosuojaukset Luiskakennostot Kiviheitokkeet Kiviladokset Vahvisteverkot Luonnonmukainen suojaus (risunki ym.) 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät Kaivoista arvio keskim. korkeudesta. Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot Jäteveden puhdistamot Veden puhdistamot Vesisäiliöt Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot

29 3200 Turvallisuus- ja suojarakenteet 28 (36) LIITE 1 Kaiteet ja johteet Eriteltynä 1 ja 2 puoliset, lisäpylväät, arvio taivutetusta osuudesta, viisteet.siltojen siirtymärakenteet tässä luettelossa. Siirtymärakenteet eri kaidetyyppien välillä. Aidat, puomit ja portit Aidoista arvio maahan ja kalliolle asennettavista osuuksista. Suojatolpat ja reunapaalut Törmäyssuojat Erikoisrakenteet Liikennemerkit Opastustaulut Lisätietona: kalvotyyppi, kokonaispinta-ala ja kpl määrä. Jalustatyypit, pylväät ja mahd. pohjanvahvistustarve. Portaalit

30 29 (36) LIITE jatk. Opastus- ja ohjausjärjestelmät (asennukset) Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Liikennevalot Tiemerkinnät Eriteltynä viivatyypit (kaistaviiva, reunaviiva, sulkualueet yms.) ja merkintätavat sekävärit.erikseen täristävät reunaviivat/ jyrsinnät. Mäkisyyttä ei huomioida määrissä. Pysäköintilaitteet Valvontalaitteet 3300 Sähkö- ja konetekniset järjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Portaaleista: portaalityyppi, jalustatyyppi, vaakamitta ja korkeus sekä mahd. pohjanvahvistustarve. Muuntamot, keskukset ja jakokaapit Valaisimet

31 30 (36) LIITE 1 Sähkö- ja konetekniset laitteet (siltojen nosto- ja avauslaitteistot, ilmapumput jne.) Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu () Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Ratasähköistys 3300 jatk. Telejärjestelmät Kaapelirakenteet Ilmajohdot Kannatusrakenteet Jakokaapit Antennijärjestelmät Muut teletekniset laitteet 3400 Lämmön- ja kaasunsiirtojärjestelmät Kaukolämpö Kaukojäähdytys Sulanapitojärjestelmä Kaasuverkko (Maakaasuputkisto?) Muut lämmönsiirtojärjestelmät

32 31 (36) LIITE 1 Erilliset järjestelmät Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Tie- ja katuliikenteen järjestelmät Raideliikenteen järjestelmät Lentoliikenteen järjestelmät Vesiliikenteen järjestelmät Palvelujärjestelmät (käytetään tapauskohtaisen harkinnan mukaan, vaihtoehto 4.ryhmä) 3600 Automaatiojärjestelmät 4000 Sillat ja muut rakennustekniset rakennusosat 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 4190 Muut 4200 Sillat Perustukset (Nimi vaihdettava) Maatuet (päätytuet) Välituet Päällysrakenteet Kannen pintarakenteet Varusteet ja laitteet Huom! Kaiteet

33 32 (36) LIITE laiturit Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Terminaalirakenteet Satamalaiturit Vesistölaiturirakenteet Asemalaiturit yms. laiturit Kuormauslaiturit Puutavaran käsittelylaitokset 4400 perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet Varusteet ja kalusteet Suojat (katokset, varastot, pysäkkirakenteet) Meluntorjuntarakenteet (ei maa) Tärinänvaimennusrakenteet Muut ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet

34 33 (36) LIITE Vesiliikenteen rakenteet ja padot Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Pato- ja sulkurakenteet Säännöstelypadot Tulvapumppaamot Sulkuportit Sulkukammiot Mastot Merenkulun turvarakenteet ja allasrakenteet Majakat Reuna- ja tutkamerkit Linjataulut Kummelit Poijut Viitat 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet

35 34 (36) LIITE Muut rakennusosat Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu Rakennus-suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Määrälaskennan lisätiedot Muut rakennusosat (Talo2000 mukaisesti) Läjitysaltaat (ylivuotojärjestelyt)

36 Yit Rakennus Oy / Pekka Ruuti, Finnmap Infra Oy / Niko Janhunen, Markku Pienimäki 35 (36) LIITE 2 Massalaskennan malliseloste LIITE 2 MASSALASKENNAN MALLISELOSTE Rataosuus: Massalaskennan malliseloste SIDOTUT massat on liitetty taulukkoon hintatarjous-lomake 1 mukaisesti. LASKETUT massat koostuvat seuraavista INFRA rakennusosa- ja hankenimikkeistön osista: o 1141 Pintamaan poistot [m 2 ], [m 3 ] HUOM! UUDEN raiteen massoihin lisätty 5 m * 0,2 m * 20 m = 20 m 3 /20m, paaluvälit, joissa molemmat raiteet uusia, huoltotien osuus lisätty IR:lle. o 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot (uusi raide) [m 3 ] o Maaleikkaus (nykyinen raide kv - kv-1) [m 3 ] (liite: poikkileikkaukset_kv-kv-1) o Maapenkereet (uusi raide) [m 3 ] o 2122 Eristyskerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m 3 ] o 2123 Välikerrokset ratarakenteissa (uusi raide) [m 3 ] o Välikerrokset ratarakenteissa (nykyinen raide) [m 3 ] o 2412 Tukikerrokset sepelistä (uusi raide) [m 3 ] o Tukikerrokset sepelistä (nykyinen raide) [m 3 ] osittain. HUOM! Tukikerrosmassat (2412 ja ) on laskettu tilaajan pintamalleista pois lukien tässä raportissa mainitut kohdat.

37 Paaluväli Laskentatapa IR uusi, laskettu kv-242 tyypillä 36 (36) LIITE Molemmat raiteet uusia, laskettu kaksoisraide-tyypillä, massat jaettu kahdella molemmille raiteille

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset. Tasojako-ohje 13.3.2008

Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset. Tasojako-ohje 13.3.2008 Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset Tasojako-ohje 13.3.2008 Tie- ja ratahankkeiden CAD-suunnitelmapiirustukset Tasojako-ohje 13.3.2008 Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt

1832 Alkutäytöt Alkutäyttö sorasta m3rtr , kuljetuksen lisäkustannus (5-10 km), alkutäytöt KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Laskelma: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: 2 Konsultit > Ramboll Oy Karhunmäki_2017_alue_Juoksupolku_vesih uolto Investointi Lauri Jauhiainen Vastuuhenkilö:

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET VIHDIN KUNNAN PÄÄLLYSTYSURAKKA 2016-2018 (+MAHD. OPTIO V. 2019) HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt 30.6.2016 2(9) Yleistä Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa-

Lisätiedot

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN RAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Päivämäärä 31.5.2016 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Mikko Uljas Kuvaus

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

TYÖSELOSTUS TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE 13.11.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY. Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu

TYÖSELOSTUS TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE 13.11.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY. Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu TYÖNUMERO:E27329 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI K1 HUHTOTIE/MUSTANLAMMENTIE K2 RUKANTIE SWECO YMPÄRISTÖ OY Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu S w e co Ympä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

A-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie

A-INSINÖÖRIT. Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie A-INSINÖÖRIT Tietomallipohjaisen rakennesuunnittelun tilaaminen Petri Talvitie WWW.AINS.FI A-Insinöörit Esittely lyhyesti A-Insinöörit Asiakkaan Ainutlaatuinen Asiantuntijakumppani 60 Parempi rakennettu

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt

Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMISTO

KOKEMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMISTO KOKEMÄEN KAUPUNKI KÄRÄJÄTIEN PARANTAMINEN RAKENTAMALLA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ rakentaminen kokonaisurakkana 14.6.2012 Työ n:o 9067 KOKEMÄEN KAUPUNKI 2(12) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 4 TOIMINNAN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien osittainen peruskorjaus plv HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien osittainen peruskorjaus plv HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Liperin kunta Tohtorintien osittainen peruskorjaus plv. 70-541 HANKEKOHTAINEN TYÖSELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 20 Sisällys 1. Rakennushankkeen yleistiedot... 5 1.1. Rakennushankkeen kuvaus... 5 1.2. Tilaaja...

Lisätiedot

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 1 (26) Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 10 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen (yhdistelmämalli) Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 OSA 6 JÄRJESTELMÄT

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 OSA 6 JÄRJESTELMÄT 7.11.2014 1 (23) 2 (2 3) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.11.2014 Tiina Karjalainen Ohje lausunnolle 3 (23) SISÄLLYS 3000 JÄRJESTELMÄT... 5 3100 Vesihuollon järjestelmät...

Lisätiedot

Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv.

Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv. HATTULAN KUNTA Valaistuksen rakennussuunnitelma Hattulan kunta Kalliolantien klv. SÄHKÖTYÖSELITYS Piir.no: 001 - / 20.04.2016 / MHa SISÄLLYSLUETTELO PROJEKTIN TIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT... 2 YLEISTÄ... 3

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

Liite 3, Lauttapaikan linjauksen siltavaihtoehdot; Riippusilta ja vinoköysisilta

Liite 3, Lauttapaikan linjauksen siltavaihtoehdot; Riippusilta ja vinoköysisilta Liite 3, Lauttapaikan linjauksen siltavaihtoehdot; Riippusilta ja vinoköysisilta 1. Yleispiirustus v. 1992, kaksipyloninen riippusilta 2. Yleispiirustus v. 1992, kolmipyloninen riippusilta 3. Luonnospiirustus,

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN Hankintasuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU 4. TOTEUTUS 5. VIRANOMAISET 6. TOTEUTUSMUODON VALINTA 7. SUUNNITTELUMUODOT

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, PÄIVÄPOLUN LEIKKIPUISTO VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS, TYÖ 5731-360-3 24.3.2016 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue ja turvallisuus 1.3 Muut ohjeet

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa

Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa Ratasuunnitelman toimintaohje, sisältö ja esitystapa 19.4.2016 Heidi 19.4.2016 2 Mäenpää Ratasuunnitelman sisältö ja esitystapa sekä ratasuunnitelman laatimisen toimintaohje ovat tekeillä Ratasuunnitelma

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

LISÄKIRJE NRO 1 1 Katu- ja puisto-osasto Investointitoimisto HEL

LISÄKIRJE NRO 1 1 Katu- ja puisto-osasto Investointitoimisto HEL LISÄKIRJE NRO 1 1 SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN PUITESOPIMUS 2016-2017 Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on pyytänyt tarjoustanne otsikossa mainitusta puitesopimuksesta

Lisätiedot

INFRA-nimikkeistöjärjestelmä ja sen käyttö Jouko Kankainen, professori TKK, Rakentamistalous

INFRA-nimikkeistöjärjestelmä ja sen käyttö Jouko Kankainen, professori TKK, Rakentamistalous Jouko Kankainen, professori TKK, Rakentamistalous jouko.kankainen@tkk.fi Tarmo Savolainen, diplomi-insinööri Rakennuttajapalaute Rapal Oy tarmo.savolainen@rapal.fi Keväällä 2006 valmistui TEKESin ja alan

Lisätiedot

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1 (5) KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1. Yleistä Tällä ohjeella pyritään selventämään kaivettavien ja louhittavien massojen sekä kaadettavien puiden osalta vuokraehtoja

Lisätiedot

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila

Lisä- ja muutostyöt 6.5.2014. Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Paavo Mattila Lisä- ja muutostyöt Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Lisä- ja muutostyöt Keskeisin riidanaihe rakennusurakassa Suorittamistarve aiheuttavat suunnitelmien muutokset virheelliset, ristiriitaiset tai puutteelliset

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Kuorevirran liikunta-alue: uimahallin pysäköintialueen parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma

Kuorevirran liikunta-alue: uimahallin pysäköintialueen parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma parantaminen, Kiuruvesi Rakennussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 30.4.2012 1. YHTEISET ASIAKIRJAT Rakennussuunnitelman sisällysluettelo 30.4.2012 Hankekohtainen työselostus 30.4.2012 Määräluettelo 30.4.2012

Lisätiedot

Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue

Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue 1 (11) R1-1 Levin korttelin 965 länsipuolen pysäköintialue Pysäköintialueen työkohtaiset laatuvaatimukset ja työselitykset 23.08.2016 Kittilän kunta 2 (11) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 RAKENNUSHANKKEEN

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite Lemminkäinen Skaftkärrin koulu TARJOUS nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016 Skaftkärrin koulun tilojen muutos Peruste/ viite Skaftkärrin koulu on laajentunut 780 brm2 verrattuna tarjousvaiheen ve 1 laajuuteen.

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola

Lisätiedot

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska Teppo Rauhala Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte Tavoite Tavoitteita BIM:n hyödyntämisessä tulisi olla: 1. Kustannuksien aleneminen 2. Teknisen laadun

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS 14.06.2013 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT... 3 4. MITOITUS... 4 5. LIITTYMINEN OLEVAAN TIEVERKKOON...

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ

TARJOUSPYYNTÖ TARJOUSPYYNTÖ 14.1.2016 ASEMAKAAVAN POHJAKARTAN TÄYDENNYSKARTOITUS 1. Tehtävän määrittely Tuusulan kunta on toteuttamassa Vanhakylän alueen kaavan pohjakartan täydennyskartoitustyötä. Ilmakuvaukseen perustuvan

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

FACILITYINFO-OHJE Kosteustekniset ja sisäilmaston kuntotutkimuspalvelut KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS

FACILITYINFO-OHJE Kosteustekniset ja sisäilmaston kuntotutkimuspalvelut KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS Liite 6 1 (5) KOSTEUSTEKNISET JA SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUSPALVELUT, PUITESOPIMUS OHJE FACILITYINFO -TIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTÖSTÄ 1 Yleistä Tutkitusta kohteesta laaditun kirjallisen raportin lisäksi tutkimustiedot

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Radan tietomallipohjaisen massalaskennan vaatimukset

Radan tietomallipohjaisen massalaskennan vaatimukset Radan tietomallipohjaisen massalaskennan vaatimukset Antti Kiviniemi Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi)

Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi) Sivu 1 (7) KaS (Kaakkois-Suomi) Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460 Rakennussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta

Lisätiedot

LISÄKIRJE NRO 1 Katu- ja puisto-osasto Investointitoimisto HEL

LISÄKIRJE NRO 1 Katu- ja puisto-osasto Investointitoimisto HEL KATUJEN SUUNNITTELUN PUITESOPIMUS 2016-2017 Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on pyytänyt tarjoustanne otsikossa mainitusta puitesopimuksesta 15.10.2015 päivätyllä tarjouspyynnöllä

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto. KITTILÄN YLÄKOULU Piha-alueet ja huoltotie TYÖSELOSTUS

KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto. KITTILÄN YLÄKOULU Piha-alueet ja huoltotie TYÖSELOSTUS KITTILÄN YLÄKOULU Piha-alueet ja huoltotie TYÖSELOSTUS 6.4.2016 2 (9) Sisällys RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS... 3 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT... 3 YLEISTÄ... 3 TEKNISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot