Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto

Transkriptio

1 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Vuosikertomus

2 Vuosikertomus 2008 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Rahoitusmarkkinat kriisiin Vaikuttaminen ja viestintä 8 Kohua parveketupakoinnista, pysäköinnistä ja kotitalousvähennyksestä Energiatodistukset käyttöön Vaikuttamista yhdessä muiden järjestöjen kanssa Hyvä vuokratapa ohjeistus Näin teet asunnon vuokrasopimuksen opas Kiinteistöviesti-tavaramerkki toi suojaa Medianäkyvyys Toimittajat vierailulla Viestintä tehostui Taloyhtiösivut sähköistivät asukasviestinnän Lakimies vastaa palsta ja HS:n asuntosivut lukijatutkimuksen kärjessä Toukotalkoot KIRA-foorumi KIRA-foorumin toimittajailtapäivä: taustoja ja visioita Järjestötoiminta 12 Koulutustoimintaan uusia mahdollisuuksia Jäsenet Jäsenmäärä kasvussa Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset Kiinteistöliiton liittokokous Helsingissä Juridinen toiminta 15 Neuvontapalvelut kysyttyjä Liitossa aloitettiin uuden asunto-osakeyhtiölain jalkauttaminen Markkinoille uudet vuokrauslomakkeet Kiinteistöjen sisäjohtoverkko määräys uudistui Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas julkaistiin Tutkimus ja kehitys 16 Toimintavuonna liitto osallistui seuraaviin t & k-hankkeisiin: Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) TES energy facade (suomalais-saksalais-norjalainen hanke) KiinteistöRYL Korjausrakentamisen strategia Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen Alueellinen asuntomarkkinaennuste Esityssarjoja taloyhtiöiden korjaushankkeista Rakennetun omaisuuden tila ROTI Muusta t & k-toiminnasta Kansainvälinen toiminta 18 Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) EPF:ssä käsiteltyjen asioiden valmisteluun ovat Kiinteistöliitosta asiantuntijoina osallistuneet mm. Mauri Marttila, Jari Virta ja Markku Rantama. Europahouse Osakkuusyhtiöt 19 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Seminaarit ja tapahtumat 21 Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari Ihmiset liiton toiminnassa Liiton toimihenkilöt Johto Viestintä ja järjestöasiat Lakiasiat Tutkimus ja kehitystoiminta Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2008 myöntämät ansiomerkit Viranomaislausunnot 27 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliitto kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä vuokranantajat. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2008 Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry. Liitto edustaa kaikkiaan noin taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä on vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Kiinteistöliittoyhteisön kasvu jatkui vahvana: liiton jäsenyhdistyksiin liittyi yli 900 uutta jäsentä, mikä merkitsee noin viiden prosentin kasvua. Myös Suomen Vuokranantajien jäsenmäärän kasvu jatkui. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliiton strategian Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja toteutusta jatkettiin määrätietoisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin perusjäseniin suuntautuvan viestinnän ja koulutuksen kehittämiseen. Jäsenyhdistyksien sähköisen jäsenviestinnän tehostamiseksi kehitetty tiedotejärjestelmä Tiedotevelho on otettu laajasti käyttöön. Jäsenmaksu-uudistuksen osana jäsenistön arvostama Suomen Kiinteistölehti sisällytettiin jäsenmaksuun. Vuoden 2008 alusta Suomen Kiinteistölehden vuosikerta lähetettiin jäsenetuna kaikille jäsentaloyhtiöille. Toimintavuonna kiinnitettiin huomiota jäsenviestinnän tehostamiseen ja jatkettiin jäsentaloyhtiöille suunnattujen taloyhtiöiden nettisivujen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Liiton toiminnan taloudellinen tulos vuonna 2008 oli noin euroa ylijäämäinen. Kiinteistöliiton omistamissa Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevan tiloissa toteutettiin laaja ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmien peruskorjaus. Samassa yhteydessä tehtiin toimistotilojen peruskorjaus ja kehitettiin tilojen toiminnallisuutta sekä lisättiin ulosvuokrattavien tilojen määrää. Korjaukset rahoitettiin kiinteistöyhtiön ottamalla pitkäaikaisella lainalla. Liiton omistamissa toimistotiloissa olevat korjaukset rahoitettiin osinkotuotoilla, pitkäaikaisella lainalla ja vuokratuotoilla. Toimintavuonna toteutettu jäsenmaksu-uudistus yhdessä jäsenmaksuperusteiden tarkistamisen ja jäsenmäärän kasvun kanssa vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Vaikka osakkuusyhtiöiltä saadut osinkotuotot ovat olleet erittäin tärkeitä liiton toiminnan rahoittamiseksi murrosvaiheessa ja verotuskohtelun muuttuessa, ei liiton ydintoimintojen eli edunvalvonta-, viestintä- ja neuvontapalveluiden rahoitusta voida perustaa herkästi vaihtelevien osinko- ja muiden ulkopuolisten tuottojen varaan. Kiinteistöyhdistykset ovat jatkaneet keskinäisiä keskusteluitaan aluepalvelukeskuksien muodostamiseksi eri puolille Suomea. Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen, Rauman ja Satakunnan kiinteistöyhdistykset käynnistivät yhteistoiminnan vuoden 2008 alussa ja Imatran seudun Kiinteistöyhdistys liittyi Kiinteistöliitto Kaakkois- Suomen yhteistyöhön. Liiton edunvalvontatoiminnassa korostui asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen vaikuttaminen. Liitto teki uudistuksen valmistelussa vahvasti hedelmällistä yhteistyötä oikeusministeriön kanssa. Lisäksi käynnistettiin sisäinen koulutus uudistukseen valmistautumiseksi. Toinen merkittävä edunvalvonnan teema oli ilmastonmuutoksen torjunta ja vaikuttaminen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Liitto sekä osallistui valtioneuvoston päättämän Korjausrakentamisen strategian jalkauttamisen suunnitteluun että oli edistämässä korjausrakentamiseen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Erityisesti panostettiin rakennusten energiatodistusten käyttöönottoon liittyvään koulutus- ja tiedotustoimintaan. Kuntavaaleja 2008 varten tuotettiin teema-aineistoja jäsenyhdistyksien käyttöön. Ilmastonmuutos- ja energiatehokkuusteemat olivat keskeisesti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) vaikutettaessa Euroopan unionin päätöksentekoon. 4

5 Rahoitusmarkkinat kriisiin Rahoitusmarkkinoiden yli vuoden kestänyt häiriötila muuttui syksyllä 2008 kriisiksi. Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena Suomen kansantalouden aiempien vuosien vahva kasvu kääntyi loppuvuodesta taantumaan. Kokonaistuotannon 1,5 prosentin kasvuvauhti jäi kolmannekseen edellisvuotisesta ylittäen kuitenkin selvästi euroalueen kasvun. Kotitalouksien ostovoiman lisäystä tukivat tuloverokevennykset ja työllisyysasteen nousu. Yksityinen kulutus kasvoi noin kolme prosenttia, mutta yksityiset investoinnit vain puolisen prosenttia. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa heikkeni merkittävästi vuoden loppua kohti. Asuntolainakannan kasvu hidastui edellisvuotisesta. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi syksyä kohti laskeakseen huomattavasti aivan vuoden lopulla. Vanhojen asuntojen hinnat kääntyivät kesällä laskuun ja olivat kolmannella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta reaalisesti jo kolmisen prosenttia laskussa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten lähes 10 prosentin vuosinousu vuoden kolmannella neljänneksellä oli yli kaksinkertainen kuluttajahintoihin nähden. Ylläpitokustannuksia nosti eniten lämpöenergian hinnannousut, vaikka suotuisat sääolot hillitsivätkin osaltaan kustannusten nousua. Markkinakorkojen nopea nousu ja talouden epävarmuus heikensi myös asuntoluottojen kysyntää. Vanhojen asuntojen hinnat kääntyivät vuoden 2008 lopulla laskuun. Näin vuositasolla hintojen keskimääräinen nousu jäi vajaaseen prosenttiin. Helmikuussa 2009 Harri Hiltunen Toimitusjohtaja Vuonna 2008 rakentamisen volyymi oli tuotantomahdollisuuksien ylärajoilla aina syksyyn saakka. Vaikka uudisrakentaminen hiljeni loppuvuodesta, korjausrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen jatkuivat vilkkaana. Uusien asuntojen aloitukset pysähtyivät syksyllä lähes kokonaan suhdanneodotusten heikennyttyä. Vuonna 2008 käynnistettiin noin uuden asunnon rakennustyöt, mistä valtion korkotukemia ja avustamia (ns. ARA-tuotanto) oli noin asuntoa. Asuntotuotannon aloituksien määrä oli viidenneksen vähemmän kuin v Uusien vapaarahoitteisten asuntorakentamiskohteiden aloittaminen pysähtyi syksyllä käytännössä täysin. Vapaarahoitteisten vuokrien nousu jatkui. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 3,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,2 prosenttia ja muualla maassa 3,0 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,4 prosenttia. 5

6 Hei me muutettiin! Kiinteistöliiton toimitilat uudistettiin vuonna 2008 ja myös Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevan remontti eteni loppusuoralle. Anna Kaleva on vuonna 1898 rakennettu uusrenesanssitalo, jonka jokainen kerros on erilainen. Kiinteistöliiton väki muutti uudistettuihin tiloihin toukokuussa ja tupaantuliaisia vietettiin

7 Toimistomme tupaantuliaisten tunnelmaa Kiitos kun saavuit tai jos et tällä kertaa päässyt, tervetuloa muulloin! Kiinteistöliiton väki 7

8 Vaikuttaminen ja viestintä Kiinteistöliiton edustajat tapasivat toimintavuoden aikana useita vaikuttajia ja yhteiskunnan päättäjiä, erityisesti asunto- ja kaavoitusministeri Jan Vapaavuorta. Liiton puheenjohtaja Matti Inha, toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen tapasivat elokuussa oikeusministeri Tuija Braxin. Tapaamisen tarkoituksena oli esittää liiton näkemyksiä oikeusministeriössä vireillä olevan asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa hissin jälkiasentamiseen liittyvästä sääntelystä. Kiinteistöliiton vaikuttamisen kannalta merkittävin lainsäädäntöhanke vuonna 2008 oli Oikeusministeri Tuija Brax asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus. Oikeusministeriössä jatkettiin tulevan uudistuksen valmistelua epävirallisesti aiemmin asetetun työryhmän kesken. Valmisteluun osallistui työryhmän jäsenenä päälakimies Anu Kärkkäinen ja sihteereinä lakimiehet Sirkka Terho ja Mia Pujals. Keväällä 2008 työryhmä kävi mietinnöstä annetun lausuntopalautteen perusteella säännökset uudelleen läpi, minkä vuoksi kokouksia olikin lähes viikoittain. Hallituksen esitysluonnoksen valmistuttua kesällä 2008 Kiinteistöliitto antoi siitä luonnollisesti lausuntonsa. Lisäksi liiton lakimiehet olivat aktiivisesti epävirallisesti yhteydessä oikeusministeriöön. Muun muassa hissipykälän valmistelu herätti suurta kiinnostusta jäsenkunnassa ja julkisuudessa. Kohua parveketupakoinnista, pysäköinnistä ja kotitalousvähennyksestä Kiinteistöillä tapahtuva virheellinen pysäköinti sai julkisuudessa laajaa huomiota kun Helsingin hovioikeus pysytti Vantaan käräjäoikeuden aiemmin antaman päätöksen, jossa se katsoi, ettei virheellisen pysäköinnin seurauksena yksityisten pysäköintiyhtiöiden määräämiä valvontamaksuja tarvitse maksaa. Liitto vaati jäsenkuntansa ja muidenkin kiinteistönomistajien puolesta julkisuudessa yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain pikaista säätämistä, jotta kiinteistönomistajat voivat jatkossa puuttua tehokkaasti laittomaan pysäköintiin kiinteistön alueella. Tammikuussa Korkeimman oikeuden antama parveketupakointipäätös herätti Suomessa laajaa huomiota. KKO:n päätös parveketupakoinnista antoi rajat taloyhtiön mahdollisuudelle kieltää tupakointi huoneistojen parvekkeella. Päätös antaa taloyhtiölle mahdollisuuden puuttua parveketupakointiin, jos tupakoinnista aiheutuu muille asukkaille kohtuutonta haittaa. Korkeimman oikeuden mukaan lempääläläisen taloyhtiön päätös kieltää parveketupakointi oli mitätön. KKO:n mukaan kielto olisi rajoittanut perusteettomasti osakkaan hallintaoikeutta parvekkeeseensa. Tupakointi on lähtökohtaisesti luvallista parvekkeella, eikä sitä voi kieltää yleisesti. Tupakointi voidaan kieltää taloyhtiössä kuitenkin yksittäistapauksessa, jos tupakointi uhkaa terveyttä tai heikentää kohtuuttomasti muiden talon asukkaiden asumisviihtyisyyttä. KKO:n päätös on yhdenmukainen myös Kiinteistöliiton aiemman esittämän tulkinnan kanssa, minkä mukaan osakkaat voivat taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä sopia jo yhtiötä perustettaessa, että talo on savuton. Syyskuussa kohua herätti Kiinteistöliiton vaatimus, jonka mukaan kotitalousvähennys pitäisi ulottaa myös taloyhtiöiden remontteihin. Kiinteistöliiton mielestä myös taloyhtiöissä asuvien henkilöiden tulisi saada kotitalousvähennys taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Kiinteistöliitto korosti, että yli miljoonassa taloyhtiössä asuu kaksi miljoonaa suomalaista, jotka jäävät vaille mahdollisuutta hyödyntää vähennystä esimerkiksi taloyhtiön putkiremontissa. On selvä, että vähennys ei kohtele tasapuolisesti eri asumismuotoja. Energiatodistukset käyttöön Toimintavuonna pääsuunnittelijan laatima energiatodistus tuli uusien rakennusten rakennusluvan hakemisen edellytykseksi. Vuoden lopulla varauduttiin myös taloyhtiöissä vuoden 2009 alusta käyttöön otettaviin energiatodistuksiin. Syksyllä niitä oli kuitenkin tehty vasta muutama tuhat kappa- 8

9 letta. Kiinteistöliitto esitti ympäristöministeriölle, että todistusten laadintaohjeisiin tehtäisiin tarkennuksia. Liitto myötävaikutti muun muassa siihen, että energiatodistusasetusta muutettiin vuoden lopulla lämmittämättömien tilojen osalta niin, ettei niitä oteta bruttoalaan laskettaessa energiatehokkuuslukua. Vaikuttamista yhdessä muiden järjestöjen kanssa Kiinteistöliiton vuosia jatkunut hyvä yhteistyö alan järjestöjen ja sidosryhmien kanssa jatkui. Hyvä vuokratapa ohjeistus Suomen Kiinteistöliitto päivitti Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen yhteistyössä Vuokralaisten Keskusliiton, Suomen Vuokranantajien ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn kanssa. Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen ensipainos ilmestyi vuonna Uusittu ohjeistus ilmestyi keväällä Sekä vuokralaiset että vuokranantajat ovat kokeneet ohjeistuksen tärkeäksi ohjenuoraksi ja sitoutuneet siihen. Yksi tärkeimmistä asioista on, että osapuolten välinen viestintä on avointa, aktiivista ja ennakoivaa. Ohjeistus käännettiin myös ruotsin ja englannin kielelle. Ohjeistus valottaa esimerkiksi, miten vuokrasuhteen alkaessa sovitaan loppusiivouksesta ja vuokran korotuksesta. Uudistettu ohjeistus on entistä käytännönläheisempi ja se myös ottaa kantaa niihin ongelmiin, jotka toistuvat kentältä alan järjestöille tulevassa palautteessa. Näin teet asunnon vuokrasopimuksen opas Suomen Kiinteistöliitto laati toimintavuonna Näin teet asunnon vuokrasopimuksen oppaan yhteistyössä Suomen Vuokranantajat SVA ry:n ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa. Käsikirjoitukseen saatiin asiantuntevia kommentteja myös Vuokralaisten Keskusliitosta. Vuokrasopimuksen osapuolten sopimismahdollisuus on niin laaja ja moniselkoinen, että alan järjestöt päättivät laatia oppaan vuokralaisten ja vuokranantajien käyttöön. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia vuokrasopimuksen ehdoista melko vapaasti haluamallaan tavalla, minkä vuoksi osapuolten välisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kiinteistöviesti-tavaramerkki toi suojaa Kiinteistöyhdistysten pyynnöstä joulukuussa vuonna 2007 rekisteröidyn Kiinteistöviesti tavaramerkin suojaus osoittautui toimivaksi. Kiinteistöyhdistysten julkaisemien Kiinteistöviesti-lehtien lisäksi aiemmin ilmestyneet muut kuin kiinteistöyhdistyksen julkaisemat Kiinteistöviestit joutuivat muuttamaan nimeään. Tavaramerkin rekisteröimisellä pyritään suojaamaan liittoyhteisön oikeudet ja estämään häiriköinti ilmoitusmarkkinoilla. Kiinteistöyhdistyksillä on liiton antama oikeus käyttää Kiinteistöviesti-nimeä omissa lehdissään, mutta yhdistyksillä ei ole oikeutta luovuttaa nimeä kolmansille osapuolille. Medianäkyvyys Kiinteistöliiton viestintä on osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaa koskevaan päätöksentekoon ja saanut alan uutisille ja edunvalvonnan tavoitteille laajaa julkisuutta. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin Cisionin lehtileike-, radio- ja tv-osumapalvelulla. Tämän perusteella osumia oli koko mediakentässä vuonna 2008 yhteensä 755. Osumien määrä jäi edellisvuodesta, sillä Kiinteistöliiton ns. indeksitalovertailu julkistettiin vain tuntia ennen kuin otsikoihin nousivat Kauhajoen koulusurmat. Indeksitalovertailu peittyi Kauhajoen tragedian alle ja näkyi normaalin, noin 200 osuman sijaan vain 31 tiedotusvälineessä. Kiinteistöliiton medianäkyvyydestä sanomalehtien osuus oli 67 prosenttia, aikakaus- ja ammattilehtien osuus 16 prosenttia, verkkolehtien kahdeksan prosenttia ja muiden sähköisten välineiden osuus yhdeksän prosenttia. Kiinteistöliitto jatkoi yhteistyötä Joka Kodin Asuntomarkkinat tv-ohjelman kanssa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan asiantuntijat edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan TV-lähetyksissä. 9

10 Toimittajat vierailulla Kiinteistöliitto hoiti mediasuhteita erilaisten tiedotusja keskustelutilaisuuksien avulla. Viestimiä palveltiin tiedon hankinnassa aktiivisesti ja asiantuntijoitamme haastateltiin eri tiedotusvälineissä lähes viikoittain. Vuonna 2008 järjestettiin STT:n taloustoimituksen ja Top ten tiedotusvälineiden kesätoimittajien tapaaminen. Kiinteistöliitossa vieraili STT:stä neljä taloudesta ja kiinteistö- ja rakennusalasta kirjoittavaa toimittajaa. Kesätoimittajatapaamiseen osallistui toimittajia Helsingin Sanomista, Iltalehdestä, Iltasanomista, Demarista, YLE:stä ja Tekniikka & Talous lehdestä. Viestintä tehostui Liitto julkaisi toimintavuoden aikana 28 lehdistötiedotetta. Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 48 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään kiinteistöyhdistysten ja toimialajärjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin kiinteistöyhdistyksen käyttöön jäsentiedotteita 11 numeroa. Toimintavuonna luovuttiin ns. yhteistiedotteen tuottamisesta kiinteistöyhdistyksille. Sen sijasta Kiinteistöliitto toimittaa korvausta vastaan muutamille yhdistyksille parikymmentä sivuista jäsentiedotetta. Toimintavuonna Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi alkoi toimittaa oman tiedotteensa lisäksi Rauman ja Satakunnan yhdistysten tiedotteita. Jäsentiedotteet Pohjois- Savolle, Etelä-Savolle ja Pohjois-Karjalalle tuottaa Kiinteistöliitto Itä-Suomi. Varsinais-Suomen, Rauman ja Satakunnan tiedotteet toimittaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi. Kiinteistöliitto ja sen yhdistykset ottivat Tiedotevelho Kiinteistöalan STT järjestelmän täysimääräisesti ja laajasti käyttöön. Järjestelmässä on uutispankki, joka on aina ajan tasalla. Järjestelmään voi syöttää myös alueellisia uutisia ympäri Suomea ja jokainen käyttäjä voi tehdä sen avulla tiedotteita muutamalla klikkauksella. Tiedotevelhoon voi tehdä lukemattoman määrän esim. erilaisia tiedotekansia ja järjestelmä muotoilee ja taittaa automaattisesti valitut uutiset tiedotteeseen. Tiedotevelho poistaa järjestelmästä vanhentuneet uutiset ja tarvittaessa myös arkistoi ne. Taloyhtiösivut sähköistivät asukasviestinnän Vuoden 2008 loppuun mennessä eli ensimmäisen vuoden aikana lähes taloyhtiötä oli avannut kotitalon kotisivut Kiinteistöliiton jäsenetuna tarjoaman Taloyhtiosivut.fi palvelun avulla. Taloyhtiosivut.fi on asukasviestinnän tehostamiseen tarkoitettu palvelu, jossa on huomioitu asukkaiden tiedonsaantitarpeet, taloyhtiön hallituksen tiedonhallinta ja isännöitsijän tiedotustarpeet. Kiinteistöliiton tarjoamat kotisivut ovat nopein ja edullisin tapa avata taloyhtiölle omat kotisivut. Taloyhtiosivut.fi tarjoaa teknisen alustan lisäksi myös sisältöä taloyhtiön kotisivuille. Taloyhtiön perus- ja yhteystiedot tulevat sivuille automaattisesti Kiinteistöliiton jäsentietojärjestelmästä. Taloyhtiön oma päivittäjä voi lisätä sivuille tiedotteita, kuvia ja asiakirjoja sekä muokata omalle talolle sopiviksi erilaisia valmisteltuja tekstipohjia. Kiinteistöliitto tarjoaa sivuilla julkaistavaksi Hallinto-oppaan ja Asumisoppaan, asiakirjojen selitykset sekä automaattisesti päivittyvän Taloyhtio.net -uutispalstan. Taloyhtiösivut on asukkaille helppokäyttöinen avoimuutensa vuoksi. Taloyhtiöiden toiminnassa avoimuus ja tiedon saatavuus lisäävät asukasviihtyisyyttä sekä parantavat luottamusta taloyhtiön yhteisten asioiden hoitoon. Hallitukselle on oma salasanalla suojattu osio, josta jäsentalojen hallituksen jäsenet saavat hyötytietoa omaan toimintaansa. Taloyhtiosivut.fi palvelussa on isännöitsijöille erillinen oma tiedotetyökalu, jolla isännöitsijä voi julkaista tiedotteita yhden tai useamman taloyhtiön sivuilla nopeasti ja helposti. Isännöitsijän tiedotetyökalu tukeutuu Kiinteistöliiton jäsentietojärjestelmään, jonka vuoksi jäsentietojen oikeellisuus on tärkeää. Lisätietoa Taloyhtiosivut.fi palvelusta löytyy osoitteesta: 10

11 Lakimies vastaa palsta ja HS:n asuntosivut lukijatutkimuksen kärjessä KIRA-foorumi Kiinteistöliiton ja Helsingin Sanomien yhteistyö jatkui tiiviinä. Lehden Asunto-sivuilla julkaistiin ennätysmäiset 97 Kiinteistöliiton lakimiesten vastausta asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Edellisvuonna vastauksia julkaistiin 43. Helsingin Sanomien lukijatutkimuksen mukaan Asunto-sivut Lakimies vastaa palstoineen on yksi suosituimmista ja pidetyimmistä teemasivuista. Lisäksi liiton asiantuntijoita haastateltiin lukuisiin Helsingin Sanomien artikkeleihin. Vahva näkyvyys valtakunnan päälehdessä on viesti luottamuksesta Kiinteistöliittoon ja sen henkilöstön laajaan asiantuntemukseen. Lakimies-vastauksiin voi tutustua osoitteessa Yhteistyötä jatkettiin myös Joka Kodin Asuntomarkkinat-tv-ohjelman kanssa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan TV-lähetyksissä. Toukotalkoot Kiinteistöliitto oli aktiivisesti mukana yhdeksän valtakunnallisen asumisen ja rakentamisen toimijan yhteisessä Toukotalkoot-viestintäkampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa asukkaita helposti itse toteutettavista taloteknisistä toimista, joilla he voivat parantaa oman asumisensa laatua, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Kampanja on tuottanut asukkaan check-listat, www-sivuston, artikkeleita, tiedotteita, kuvamateriaalia sekä radio- ja tv-haastatteluja. 11 Kiinteistöliitto on ollut aktiivisesti mukana Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRAn toiminnassa. Vuosi 2008 oli Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRAn toinen toimintavuosi. KIRAn tehtävänä on viestiä alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää alan yhteisiä tilaisuuksia ja tarvittaessa erillisprojekteja sekä ylläpitää yhteistä verkkosivustoa: KIRA-foorumin neuvottelukunnassa Kiinteistöliittoa edusti puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä johdon assistentti Marja Tirronen. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi jatkaa ja vauhdittaa alan järjestöjen yhteisen visiotyön ja hallituksen rakennuspoliittisen ohjelman käynnistämää kehitys- ja yhteistyötä. Yhteisenä päämääränä on alan kilpailukyvyn parantaminen. KIRA-foorumin toimittajailtapäivä: Taustoja ja visioita Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin järjestämä toimittajatapaaminen keräsi 18. elokuuta 2008 ratikka-ajelulle ja miniseminaariin 15 ammattitoimittajaa, edustajia jokaisesta KIRA-foorumin järjestöstä ja sankan joukon asiantuntijoita. Kiinteistöliittoa edusti viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Toimittajatapaamisessa pureuduttiin Tarmo Pipatin puheenjohdolla kaupunkirakentamisen haasteisiin ja rakennusten energiatehokkuuden kulmakiviin. Toimittajia kiinnosti Konepajan korttelin mutkattomassa miniseminaarissa erityisesti arkkitehti, professori Jyrki Tasan puheenvuoro Aleksisi Kiven kadun varren uusista asuinkortteleista. Toimittajat ratikka-ajelulla KIRA-toimittajatapaaminen oli taustatilaisuus, jonka tavoitteena oli kuvata tämän hetken ja tulevaisuuden kaupunkirakentamista ja energiatehokkuuskonsepteja. Yhden keskeisimmistä kysymyksistä esitti VTT:n Jyri Nieminen: Kuka ohjaa energiakulutusta? Nieminen luotsasi yleisön aivoharjoitteluun - ilmastonmuutoksen ja energiatehokkaan rakentamisen keskiöön. Teknisesti toimivien ratkaisujen käyttöönottoa on nopeutettava monin eri keinoin. Energiankulutuksen väheneminen edellyttää panostamista korjausrakentamiseen. Entä jos mikään ei muutu?

12 Järjestötoiminta Kiinteistöliiton toiminnassa oli vuonna 2008 esillä järjestölliset asiat. Uusi strategia vaikutti toiminnan suunnitteluun ja strategiaa vietiin käytännön teoiksi. Strategia ohjaa liittoyhteisön toiminnan kehittämistä myös tulevina vuosina. Kiinteistöliiton sääntöihin tehtiin kaksi muutosta vuoden 2008 liittokokouksessa. Sääntöihin lisättiin kiinteä liittoyhteyspykälä ja ulkojäsen-termi muutettiin termiksi suorajäsen. Syyskuun kokouksessa liiton hallitus hyväksyi sekä kiinteistöyhdistysten että alueyhdistysten mallisäännöt. Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi toimintavuonna vahvaa kasvuaan. Jäsenhankinnan tehostamiseksi tuotettiin edelleen jäsenyhdistyksille nettisivupalvelua, hyödynnettiin Taloyhtio.net -portaalia, jaettiin jäsenhankintaesitteitä, koottiin jäsenjärjestöille potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin jäsenhankintaan liittyviä suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Jäsenmaksu-uudistuksen yhteydessä vuonna 2007 otettiin säännöissä käyttöön uusia jäsenmaksuperusteita ja käytäntöjä, jotka vaikuttivat ensimmäisen kerran vuoden 2008 jäsenmaksulaskutukseen. Jäsentietojen käsittelyn yhdenmukaisuutta eri yhdistyksissä parannettiin, jotta jäsenmaksulaskutus olisi kaikille yhdistyksille yhdenmukainen. Merkittävin muutos jäsenmaksu-uudistuksessa oli perusmaksun käyttöönotto, minkä johdosta degressiotaulukon vaikutus jäsenmaksun suuruuteen pieneni. Perusmaksu sisältää Suomen Kiinteistölehden vuosikerran valtaosalle kiinteistöyhdistyksiin kuuluvista perusjäsenistä. Näin ollen vuoden 2008 alusta Suomen Kiinteistölehden saivat kaikkien kiinteistöyhdistysten jäseninä olevat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, mikä lisäsi osaltaan Kiinteistölehden levikkiä. Vuoden alusta alkaen Kiinteistölehti on kuulunut myös SVA:n jäsenmaksuun, mikä lisäsi osaltaan lehden levikkiä. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2008 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksessä on vireillä yhdistyksen virallisen nimen muuttaminen markkinointinimen mukaisesti Kiinteistöliitto Uusimaaksi. Myös Kanta-Hämeessä on valmisteltu vastaavaa nimiliitosta. Koulutustoimintaan uusia mahdollisuuksia Suomen Kiinteistöliitto sai Opintotoiminnan Keskusliiton jäsenyyden vuoden 2008 alussa. Kiinteistöliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat voineet hyödyntää OK-opintokeskuksen myöntämään OK-tukea koulutustoiminnassaan koko toimintavuoden. Opintotoiminnan Keskusliitto järjestää koulutusta jäsenliittojensa toimijoille. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitä osallistui vuoden aikana useisiin OK:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Järjestöt käyttivät hyödykseen myös OK:n verkkopalveluita koulutustoiminnan kehittämisessä. Kiinteistöliitto laati toimintavuoden lopulla OK:lle hankerahoitushakemuksen taloyhtiöiden hallitusten koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Hakemus perustui liiton asunto-osakeyhtiötyöryhmän laatimaan esitykseen taloyhtiöiden luottamushenkilöiden koulutusjärjestelmäksi. Vuoden 2008 syksyllä liitto ja eräät jäsenyhdistykset ryhtyivät hyödyntämään koulutustilaisuuksien ilmoittautumisten vastaanottamisessa nettilomaketta. Ilmoittautumisten vastaanottamisen automatisointi säästää merkittävästi työaikaa. Ilmoittautumislomake on liiton verkkopalveluiden Tapahtumakalenterissa sekä tilaisuuksista lähetettävissä kutsuissa linkkinä. Koulutuksen järjestäjä saa ilmoittautuneista valmiin Excel-listan. Jäsenet Toimintavuonna 2008 Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 26 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului jäsenjärjestöjen kautta yhteensä yli kiinteistöä, joissa asui yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä. Helsingfors Svenska Fastighetsförening vaihtoi nimeään paremmin toimintaansa kuvaavaksi. Yhdistyksen uusi nimi on Finlands Svenska Fastighetsförening. Nimenmuutos oli tarpeellinen, koska yhdistyksellä on jäseniä Helsingin lisäksi myös rannikon muiltakin alueilta, joilla ruotsinkieli on yleisesti käytössä. Jäsenmäärä kasvussa Suomen Kiinteistöliiton organisaatio säilyi rakenteeltaan ennallaan. Liiton alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenmäärä ja kuutiomäärä kasvoivat merkittävästi vuonna 2008, kun uusia jäseniä liittyi kiinteistöyhdistyksiin 948. Uusia jäseniä liittyi yhdistyksiin vilkkaasti ja toimintavuosi olikin erittäin onnistunut liiton kasvun ja kehityksen kannalta. Eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Oulun läänin, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistyksiin. Myös Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä- Kymenlaakson, Lapin ja Vaasan kiinteistöyhdistyksiin liittyi vähintään 20 uutta jäsentä. Kaikkiaan 18 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä vuonna Jokaiseen yhdistykseen tuli uusia jäseniä vähintään 2. Vain seitsemään yhdistykseen liittyi alle 10 uutta jäsentä. Kuutiomääräisesti eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Oulun läänin, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Savon ja Etelä-Pohjanmaan kiinteistöyhdistyksiin. Uu- 12

13 sien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli 6,9 miljoonaa kuutiota. Suomen Vuokranantajat SVA ry kasvatti jäsenmääräänsä vuoden 2008 aikana voimakkaasti. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi 600 ja jäsenmäärän kasvu oli noin 20 prosenttia. Forssan Seudun, Imatran Seudun, Kalajokilaakson ja Rauman kiinteistöyhdistyksiin liittyi vähiten uusia jäseniä. Positiivista on, että jokaiseen yhdistykseen liittyi uusia jäseniä. Alueellisen yhteistoiminnan tiivistämisen ja jäsenhankinnan tehostamisen avulla uusien jäsenten määrän voi arvioida kasvavan näissä yhdistyksissä tulevaisuudessa. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Alueellisen toiminnan kehittämisessä oli edelleen esillä vahvasti palvelukeskusten muodostaminen. Tavoitteena on parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottaa usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Alueellinen yhteistyö on edennyt toimintavuonna suotuisasti. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa jäsenpalvelut kolmelle suomenkieliselle Uudellamaalla toimivalle kiinteistöyhdistykselle eli Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistykselle, Porvoon Kiinteistöyhdistykselle, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykselle sekä ruotsinkieliselle Finlands Svenska Fastighetsförening rf:lle. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys liittyi mukaan yhteistoimintaan alkaen. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Yhteistyön ja palvelukeskuksen toiminnan käynnistyminen on johtanut roimaan jäsenmäärän nousuun. Palveluiden saatavuus on parantunut ja koulutustoiminta on ollut erittäin laaja-alaista. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kiinteistöyhdistyksen palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Pirkanmaan että Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Yhteistyö on näkynyt Etelä-Pohjanmaan kiinteistöyhdistyksen vakaana jäsenmäärän kasvuna ja vireänä koulutustoimintana. Lounais-Suomen kolme kiinteistöyhdistystä eli Rauman, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset ovat edenneet toimintavuonna 2008 aiesopimuksesta hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön tiedotuksessa, koulutuksessa ja jäsenneuvonnassa. Näiden kolmen yhdistyksen jäsenet saavat kaikki saman jäsentiedotteen. Yhteistyö on laajenemassa kattamaan myös Kiinteistöviesti-lehden, jota yhdistysten on tarkoitus tuottaa jatkossa yhteistyössä. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistykset ovat keskustelleet yhteistyön mahdollisuuksista ja erilaisista muodoista vuonna Keskustelut eivät johtaneet ainakaan nopealla aikataululla tiiviiseen yhteistyöhön. Keskusteluja Forssan Seudun ja Kanta-Hämeen kiinteistöyhdistyksen yhteistyöstä käytiin myös toimintavuoden aikana. Pohjois-Suomessa neljä kiinteistöyhdistystä eivät jatkaneet vuonna 2005 käynnistyneitä neuvotteluja yhteistoiminnan luomiseksi enää vuonna Kalajokilaakson, Kemin, Lapin ja Oulun läänin kiinteistöyhdistysten neuvottelut eivät johtaneet yhteistyömallin syntymiseen. Lapin kiinteistöyhdistystä lukuun ottamatta yhdistykset jatkoivat keskenään neuvotteluja mahdollisesta yhteistoiminnasta. Kiinteistöyhdistykset ovat kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia ja keskustelleet alueellisen toiminnan kehittämisestä myös muualla Suomessa. Yhteistyön mahdollisuuksia kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken on kartoitettu ja kokeiltu vuoden 2008 aikana. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Suomen Vuokranantajat SVA ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Seinäjoki Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Forssa Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Ylivieska Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Hämeenlinna Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Lapin Kiinteistöyhdistys ry Rovaniemi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulu Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Tampere Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Lahti Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Pori Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Helsinki Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku 13

14 Kiinteistöliiton liittokokous Helsingissä Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari järjestettiin Helsingissä. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kokousasiat sekä kaksi sääntömuutosta. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyn seminaariin puhujat olivat alansa erityisosaajia ja seminaarin aiheet erittäin ajankohtaisia. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä käsitteli toimivia asuntomarkkinoita ja kansantalouden kasvua. Koulutuspolitiikasta kiinteistöalan tulevaisuuden osaajien kannalta puhui opetusministeri Sari Sarkomaa. Isännöintitoimialan kehitystrendejä ja tulevaisuuden näköaloja toi esille REIM Groupin hallituksen puheenjohtaja Timo Multanen. Ylijohtaja Hannu Rossilahti alusti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n uudistumisesta. Yhdysvaltojen asuntomarkkina- ja rahoituskriisin vaikutusten heijastumista Eurooppaan ja Suomeen valaisi Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen eli PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. Seminaarin päätteeksi Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Risto Kosonen kertoi yhdistyksen 75 vuoden historiasta ja kehityksestä ajan saatossa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm Kiinteistöliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha, joka seuraa tehtävässä toimitusjohtaja Juhani Ruskeepäätä. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta ja toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Pohjois-Savosta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin liiton edellinen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä ja varatilintarkastajaksi Tilintarkastus Riuttanen Oy:n Jyväskylästä. Kiinteistöliiton hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Veijo Hyvärisen sekä hallituksen jäsenet Harri Sepän, Risto Kososen ja Antti Arjanteen. USAn kriisi ei käännä asuntohintoja laskuun Lehdistötiedote, julkaisupäivä Hintojen nousu tasaantuu USAn asuntomarkkina- ja rahoituskriisi ei vaikuta dramaattisesti Suomen asuntomarkkinoihin. Euroopassa rahapolitiikkaa tehdään koko alueella, mikä ylläpitää painetta pitää korkoa alhaisena. Kaikella todennäköisyydellä paineet korotuksiin pysyvät kurissa, vaikka maailmalla on turbulenssia.usan kriisin vaikutuksia arvioivat Suomen Kiinteistöliiton vuosittaisessa Kiinteistöseminaarissa Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. USAn rahoituskriisi jatkuu edelleen, mutta ekonomistit näkevät Suomen talouskehityksen tänä ja ensi vuonna kohtuullisena, vaikkakin se hieman hidastuu. Monista muista maista poiketen asuntojen hinnat eivät kuitenkaan käänny Suomessa laskuun kuten on käynyt esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Rahoitus- ja osakemarkkinoiden turbulenssi jatkuu. Rahoituslaitosten riskit ovat edelleen keskimääräistä suuremmat, mistä RATA varoittelee. Sillä ei pitäisi olla kuitenkaan dramaattisia vaikutuksia reaalitalouteen. Kasvu hidastuu, mutta säilyy edelleen kohtuullisena. PPT arvioi talouskasvun olevan kuluvana vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. - USA:n notkahduksesta huolimatta Suomelle tärkeiden maiden kuten Kiinan ja Venäjän kasvu jatkuu vahvana. Ruotsi ja Saksakin pärjäävät kohtuullisesti, Holm analysoi. - Rahamarkkinakehitys näyttää kohtuullisen hyvältä Suomen kannalta, eikä hintakuplaa koko kansantalouden osalta ole, Hetemäki vakuuttaa. Holm ja Hetemäki arvioivat, että USAn korkoelvytys, valuuttakurssin heikennys eli finanssipolitiikan elvytys ja valuuttakurssielvytys lisäävät talouskasvua.ja USA alkaa hiljalleen elpyä. 14

15 Juridinen toiminta Neuvontapalvelut kysyttyjä Liiton lakineuvonnassa oli vilkasta erityisesti kevään yhtiökokousaikaan. Neuvonnassa oli samanaikaisesti kaksi neuvovaa lakimiestä klo Liiton lakimiehet hoitivat yli neuvontapuhelua vuoden aikana. Selvästi eniten kysyttiin edelleen korjaus- ja kunnossapitovastuuta ja yhtiön päätöksentekoa koskevia kysymyksiä. Eijäsenille suunnattuun maksulliseen puhelinneuvontaan tuli keskimäärin 200 puhelua kuukaudessa. Palvelulla saatiin yhdistyksiin myös useita uusia jäseniä. Kirjalliset lausunnot taloyhtiöille olivat yhä tärkeä osa jäsenpalvelua. Niitä annettiin 89 kpl. Lausuntojen lisäksi lakimiehet valmistelivat yhtiöjärjestyksen muutoksia ja sopimuksia jäsenille. Lisäksi liiton lakimiehet antoivat Kiinteistöliiton lausuntoja eri viranomaisille ja yhteisöille. Lainsäädäntöön liittyviä juridisia lausuntoja annettiin 25 kpl. Liitossa aloitettiin uuden asuntoosakeyhtiölain jalkauttaminen Liittoyhteisön lakimiehet aloittivat kouluttautumisen uuteen lakiin ja vuoden aikana järjestettiinkin viisi kokopäiväistä koulutustilaisuutta. Lisäksi syksyllä aloitettiin yhdistysten toiminnanjohtajien ja henkilökunnan kouluttaminen. Liitossa suunniteltiin laaja isännöitsijöille ja hallituksen jäsenille räätälöity koulutuskiertue vuodelle Liitto järjestää tulevasta laista yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa noin tilaisuutta ympäri Suomea. Markkinoille uudet vuokrauslomakkeet Suomen Kiinteistöliitto uudisti yhteistyössä Suomen Vuokranantajien, Vuokralaisten Keskusliiton ja RAKLIn kanssa asuinhuoneiston vuokraussopimuslomakkeet ja niiden liitteet. Lomakkeissa otettiin voimakkaasti huomioon Hyvä vuokratapa ohjeistus ja nykyaikaiset vuokrauskäytännöt. Vastaavat velvoitteet koskevat myös uudistettaessa sisäjohtoverkkoja. Mitä vanhempi puhelinsisäjohtoverkko kiinteistössä on, sitä tärkeämpää on selvittää sen uusimismahdollisuus isomman peruskorjaushankkeen, esimerkiksi putkiremontin yhteydessä. Internetin ja digitaalisen television palvelut monipuolistuvat jatkuvasti. Sähköisten palvelujen käyttö kodeissa lisääntyy. Turvallisuusvalvonta-, etävalvonta- ja rakennusautomaatiopalveluiden käyttö asuinkiinteistöissä on myös yleistymässä. Palvelut ohjaavat kehitystä asettaen uusia vaatimuksia kiinteistöjen liityntä- ja sisäjohtoverkkojen teknisille ominaisuuksille. Videokuvan käytön lisääntyminen verkossa on tyypillinen esimerkki uudesta palvelusta ja mediasisällöstä, joka vaatii kaistaa. Vallitsevia kehityspiirteitä ovat viestintäpalvelujen siirtyminen verkkoon, Internet-liittymien nopeuksien kasvu, kiinteistöjen puhelinkaapelointien korvautuminen yleiskaapelointijärjestelmillä, optisten kuitujen lisääntyvä käyttö ja teräväpiirtotekniikan eli HDTV:n yleistyminen. Langattomat tekniikat kehittyvät myös voimakkaasti. Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas julkaistiin Kiinteistöliitto julkaisi keväällä 2008 yhteistyössä Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL:n, Satelliitti- ja antenniliitto SANT:n ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n kanssa Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -nimisen oppaan. Opas on ladattavista ilmaiseksi www. taloyhtio.net sivustolta talotekniikka osiosta. Siitä löytyy tietoa ja ohjeita asuinkiinteistöjen tietoliikenne- ja viestintäverkkojen uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja ylläpitoon. Oppaassa kuvataan ajanmukaisilla verkoilla ja yhteyksillä saatavat palvelut. Asiaa käsitellään niin teknisestä kuin juridisesta näkökulmasta asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden kannalta. Kiinteistöjen sisäjohtoverkko määräys uudistui voimaanastunut viestintäviraston määräys 25E/2008 M kiinteistöjen sisäjohtoverkoista edellyttää, että uudisrakennuksiin rakennetaan nopea laajakaistainen yleiskaapelointijärjestelmä. Rakentamisvaiheessa on myös varauduttava siihen, että asunnot voi liittää valokuidulla yleiseen televerkkoon sitä mukaa kun valokaapeliverkko laajenee. Näin tulevaisuudessa ei kohdata esteitä viestintäpalveluiden käyttöönotolle. 15

16 Tutkimus ja kehitys Toimintavuonna liitto osallistui seuraaviin t & k-hankkeisiin: Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) VTT kehittää uusia toimintamalleja taloyhtiöiden viemäri- ja käyttövesiputkien korjauksiin ja linjasaneerausten hankintaan. Tekesin rahoittama hanke toteutetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös, että palveluntarjoajat kehittävät ja pilotoivat tuotteitaan syntyvää kysyntää vastaavasti. Hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalleja kiinteistöjen linjasaneerausten hankintaan. Keskeistä hankkeessa on tilaajan eri vaiheisiin soveltuvien palvelujen kuvaus sisällön ja laajuuden suhteen. Hankkeessa myös tutkitaan ja testataan uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja. Lisäksi kehitetään uusia malleja tiedottaa linjasaneerauksista ja niihin liittyvistä toimista ennakoivasti tilaajille. Hanke alkoi 2007 ja päättyy Liittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. TES energy facade (suomalais-saksalais-norjalainen hanke) Hankkeessa kehitetään esivalmistettuihin puurakenteisiin elementteihin perustuva julkisivukorjausmenetelmä, jolla parannetaan rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta. Menetelmän innovaatio on esivalmistuksen käyttöönotto korjausrakentamisessa. Etenkin pohjoisissa sääoloissa esivalmistukseen perustuvasta rakennustavasta on merkittäviä hyötyjä: työmaa-aika lyhenee huomattavasti ja sitä kautta korjaustyön haitalliset vaikutukset asukasviihtyvyyteen pienenevät, säätilan ja vuodenajan vaikutus rakennustöiden etenemiseen vähenee ja lisäksi rakennusosien valmistus ja laadunvalvonta voidaan tehdä tehdasoloissa. Esivalmistukseen perustuvassa toteutustavassa saneeraushankkeen täsmälliset kokonaiskustannukset ovat myös aiempaa paremmin ennakoitavissa. Hanke alkoi tammikuussa 2008 ja päättyy Liittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. KiinteistöRYL KiinteistöRYL on Rakennustiedon vetämä ja osittain Tekesin rahoittama suurhanke, jossa on mukana suurin osa kiinteistöalan merkittävistä palveluntuottajista ja palvelun tilaajista. Myös alan järjestöt ovat mukana. Hankkeen tavoite on luoda kiinteistöpalveluiden laadunohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka perustuu yhteiseen, koko kiinteistöalan hyväksymään ja käyttämään nimikkeistöön. Suurhanketta toteuttamaan on perustettu kymmenkunta toimikuntaa, joissa myös pienet toimijat ovat edustettuina. Hankkeessa tarkasteltavat tehtävät ovat kiinteistöjen ylläpito kokonaisuudessaan (operatiivinen kiinteistöjohtaminen, hoito- ja huoltopalvelut, ulkoalueiden hoitopalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, vartiointi- ja turvapalvelut, kunnossapito- ja ylläpitokorjauspalvelut, käyttäjäpalvelut ja muut palvelut). Liitto on osallistunut hankkeen johtoryhmän, työvaliokunnan sekä neljän toimikunnan työskentelyyn. Hanke käynnistyi keväällä 2007 ja päättyy Liittoa hankkeessa edustavat kehityspäällikkö Jari Virta ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila. Korjausrakentamisen strategia Korjausrakentamisen strategia laadittiin ympäristöministeriön johdolla laaja-alaisena yhteistyönä keskeisten kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Strategia valmistui vuonna 2007, jonka jälkeen käynnistyi strategian toimeenpanosuunnitelman laadinta seitsemässä teemaryhmässä. Liiton vastuulla on ollut ylläpitokulttuurin ja korjausrakentamisen taloudellisten ohjausvälineiden kehittäminen. Molemmista laadittiin alustavat suunnitelmat toimeenpantaviksi hankkeiksi. Tavoitteena on luoda kiinteistöstrategian laadintamalli sekä etsiä korjausrakentamisen rahoitus-, avustus-, vakuutus ja verotusratkaisuja, joilla poistettaisiin korjausten käynnistämisen esteitä ja motivoitaisiin jatkuvaan kunnossapitoon. Teemaryhmien ohella liitolla on ollut edustus strategian Korjauspalvelut- ja Tieto-teemaryhmissä sekä koordinointiryhmässä. Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen Palokohteiden savu- ym. jämiä koskeva pääosin työsuojelurahaston rahoittama ja VTT:n tekemä hanke on jatkoa vuonna 2008 päättyneelle tutkimukselle, jossa tarkasteltiin palosaneeraustyötä tekevien altistumista ja laadittiin suojautumissuositus. Käynnistyneessä toisessa vaiheessa selvitetään polttokokein terveydelliset haitalliset yhdisteet eri olomuodoissaan ja mm. miten palopaikalla vierailevien asukkaiden, hallitusten jäsenten, isännöitsijöiden jne tulisi suojautua haitallisilta yhdisteiltä. Tulosten perusteella laaditaan suojautumisopas. Alueellinen asuntomarkkinaennuste Liitto on osallistunut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen asuntomarkkinaennustehankkeeseen, jonka tarkoituksena on esittää perusteltuja ennusteita alueellisten asuntomarkkinoiden osatekijöistä (asuntokulutus, asuntotuotanto, asuntohinnat ja vuokrat) kehityksestä. Syksyllä 2008 valmistui ennuste vuosille Sen mukaan asuntojen nimellishinnat alensivat noin 10 ja reaalihinnat noin 15 prosenttia, jos inflaatiovauhti hidastuu alle kahteen prosenttiin. 16

17 Esityssarjoja taloyhtiöiden korjaushankkeista Jari Virta päivitti 2007 laatimaansa Korjaushanke taloyhtiössä esityksen ja tuotti uuden Energiakorjaukset taloyhtiössä esityssarjan. Toimintavuotena pidettiin ko. aiheista useita kiinteistöiltoja. Rakennetun omaisuuden tila ROTI Liitto on mukana rakennetun omaisuuden tila (ROTI) hankkeen toisessa arviointikierroksessa sen Rakennukset- ja Energiatehokkuus -asiantuntijapaneeleissa. Kiinteistö- ja rakentamisalan näkemys rakennetun omaisuuden tilasta, kehityksen suunnasta ja kehityksen tarjoamista mahdollisuuksista julkistetaan keväällä Muusta t & k-toiminnasta Toimintavuoden syyskuussa ennen kuntavaaleja laadittiin kahdeksannen kerran ns. Indeksitalovertailu, jossa verrattiin samanlaisen asuinkerrostaloyhtiön kiinteistöveroja ja ns. kunnallisia maksuja 38 kaupungissa. Toimintavuonna t & k-henkilöstö on tuottanut tiedotemateriaalia sekä antanut teknistaloudellista neuvontaa yhdistys- ym. tilaisuuksissa. 17

18 Kansainvälinen toiminta Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) Asunto- ja kiinteistösektorin kansainvälisen edunvalvonnanmerkitys on korostunut Euroopan unionin toiminnan ja säädösten ulottuessa yhä enemmän myös kiinteistöalalle. Kiinteistöliitto on jatkanut aktiivista osallistumistaan Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) toimintaan. EPF:n työlistalla ovat olleet mm. kiinteistörahastosäädösten kehittäminen Euroopan unionissa (EU REIT) sekä ilmastonmuutoksen torjuminen ja kiinteistöjen energiatehokkuusasiat. EPF:n toiminta laajentui toimintavuonna, kun Unkarin kiinteistöliitto (Magyar Ingatlanszakmai Szervezetek Országos Szövetsége, MIT) liittyi federaation jäseneksi. EPF:n presidenttinä toimi John R. Fredriksen (Tanska) ja hallituksen puheenjohtajana Liz Peace (Iso Britannia). Euroopan kiinteistöfederaation hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja järjestöjen vuosikokous pidettiin toukokuussa 2008 Tallinnassa Kiinteistöliiton ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn isännöimänä. Lisäksi federaation asiantuntijaryhmät valmistelivat kannanottoja EU:ssa valmisteltaviin direktiivihankkeisiin. Kiinteistöliittoa EPF:n hallituksessa edustaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen. EPF:n työryhmissä käsiteltyjen asioiden valmisteluun ovat Kiinteistöliitosta asiantuntijoina osallistuneet mm. Mauri Marttila, Jari Virta ja Markku Rantama. Europahouse Liitto on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä asuntosuunnittelua ja rakentamista edistävässä Europahouse-yhteistyössä. Suomalaisten lisäksi osapuolia on Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Europahouse vuosikokous pidettiin Suomessa Vantaalla. Siihen liittyen tehtiin ekskursioita myös Helsinkiin sekä pidettiin kansainvälinen asumisen kehittämistä ja terveellistä yhdyskuntasuunnittelua käsitellyt seminaari Kuopiossa, missä tutustuttiin mm. Saaristokaupunkiin. Ohjelmapäällikkö Markku Rantama päätti työnsä Europahouse Suomen ryhmän koordinaattorina ja koordinointi siirtyi vuonna 2008 ARA:n vastuulle. Rolf Norstrand, Tanska (vas.), EPF:n pääsihteeri Michael MacBrien, Belgia ja Elsa Rodriques Monteiro, Portugali EPF:n hallitus ja virolaisia vieraita Tallinnan seminaarissa 18

19 Osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Kiinteistöliitto ry omistaa kokonaan Kiinteistöalan Kustannus Oy - REP Ltd:n osakekannan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2008 Risto K. Kosonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Matti Inha, Jorma Koutonen, Risto Kyhälä ja Pertti Satopää. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Paavo Saarelainen. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toiminta muodostui Suomen Kiinteistölehden, kirjojen ja lomakkeiden kustantamisesta sekä messu- ja näyttelytoiminnasta. Vuonna 2008 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen levikki kasvoi kappaleeseen, lisäystä edelliseen vuoteen 2856 kappaletta. Toimintavuonna Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli 2, 8 miljoonan euron ja henkilökuntaan kuului 14 henkeä. Vuoden 2007 tuloksesta yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle kustannusoikeusmaksua. Suomen Talokeskus Oy osaamissektoreita ovat rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka, taloautomaatio, energiankäytön hallinta sekä kiinteistönhoidon suunnittelu ja ohjaus. Toimintavuonna 2008 emoyhtiön Suomen Talokeskus Oy:n liikevaihto oli 11,84 miljoonaa euroa, tilikauden voitto verojen jälkeen 1,29 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä vuoden lopussa 89 henkeä. Vuoden 2007 tuloksesta Talokeskus maksoi toimintavuoden 2008 aikana osakkeenomistajilleen osinkoa yhteensä euroa. Lisäksi Kiinteistöliitolle on maksettu vuodelta 2008 nimenkäyttömaksua. Talokeskus omistaa tytäryhtiönsä Agenteq Solutions Oy:n osakekannasta 55 %. Agenteq tuottaa tietoteknisiä palveluita ja sovelluksia erityisesti kiinteistöalalle. Agenteq Solutions Oy:n liikevaihto vuonna 2008 oli 4,5 miljoonaa euroa ja voitto verojen jälkeen 1,5 miljoonaa euroa. Toimintasuunnitelman mukaan Suomen Talokeskus nostaa vuonna 2009 omistusosuutensa Agenteq Solutions Oy:ssä 85 %:iin. Suomen Talokeskus konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 15,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 1,6 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on yhteensä noin 124 henkilöä. Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen monien osastojen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa. Yhtiön edustajat vastaavat ratkaisevalla tavalla liiton teknisen jaoston toiminnasta. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kiinteistöliitto omistaa 59,9 % Suomen Talokeskus Oy:n osakekannasta. Suomen Talokeskuksen hallitus varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen on ollut seuraava: Antti Arjanne, Jarmo Eskelinen, Harri Hiltunen, Juhani Kolehmainen, Kaisa Leiwo, Harri Seppä (hallituksen puheenjohtaja), Olli Salakka ja Erkka Valkila. Talokeskuksen muita merkittäviä osakkeenomistajia ovat mm. Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (8,3 %), Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (8,6 %), Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry (5,7 %) ja Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys (5,7 %). Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana on toiminut Markku Salminen. Salminen saavuttaa yrityksen johdolle määritellyn eläkeiän toukokuussa 2009, jolloin hän siirtyy muihin tehtäviin. Talokeskuksen uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen on valittu dipl.ins. Jani Saarinen. Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita, korjauksia uudisrakennushankkeisiin, kiinteistöjen energiatalouden hallintaan sekä kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon. Talokeskuksen tärkeimpiä teknisiä Toimintavuonna Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n liikevaihto oli 2,9 miljoonaa ja henkilökuntaan kuului 14 henkilöä. Vuoden 2008 tuloksesta Koulutuskeskus maksoi Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto oli 3,8 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 19. Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja sekä yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia. Henkilöstövalintapalvelujen kysyntä on vakiintunut ja toimintaa markkinoidaan Rekryverkko-nimellä. Koulutuskeskus järjestää myös tietotekniikan koulutusta. Koulutussäätiö järjestää alan pitkäkestoisia koulutusohjelmia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulututkinnoista sekä virallisia ammattitutkintoja. Toimintavuoden aikana oppilaitoksessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjestetty isännöinti- sekä kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä Ras- 19

20 tor Collegen sekä MJK-instituutin kanssa. Oppilaitos sai kesällä 2007 Tekniikan erikoisammattitutkinnon järjestämisoikeuden tutkintotoimikunnalta. Ensimmäiset tutkintotilaisuudet järjestetään näillä näkymin vuoden 2009 aikana. Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isännöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Toimintavuonna järjestettiin noin 107 ajankohtaista ja yrityskohtaista koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli henkilöä. Tutkintokoulutusohjelmiin osallistui lähes henkilöä, jotka suorittivat opintoja noin opintoviikkoa eli yksi opiskelija suoritti keskimäärin 6 opintoviikkoa. Kiinteistöliiton ja Kiinkon yhteistoiminta on vilkasta. Liiton henkilökuntaa on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osallistujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryhmien jäseninä. Vuodesta 2003 saakka Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy on toiminut Kiinteistö Oy Anna Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralaisena ja toiminnan vetäjänä. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK-nimellä. KTI Kiinteistötieto Oy KTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu informaatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton suora omistusosuus yhtiöstä on 18 %. Lisäksi Kiinteistöliitto on yksi KTI Kiinteistötieto Oy:n suurimman omistajan, KTI Kiinteistötalouden instituutti ry:n kolmesta jäsenestä. KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, sekä alan management- ja asiantuntijapalveluyritykset. KTI:n liikevaihto vuonna 2008 oli 1,8 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto euroa. Yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 18,5 henkilöä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Hanna Kaleva. Kiinteistöliitto omistaa 33,44 prosenttia Kiinteistö Oy Anna Kalevan osakekannasta. Liiton edustajina yhtiön hallituksessa olivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen. Kiinteistössä on Kiinteistöliiton toimiston lisäksi Kiinteistöliitto Uusimaan, Suomen Vuokranantajat SVA ry:n ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Ulkopuolisille vuokrattujen tilojen osuus lisääntyi toimintavuonna. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää tiloissa koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi Anna-Kalevan omistajayhteisöille. Kiinteistössä jatkettiin vuonna 2007 käynnistettyjä korjauksia uudistamalla mm. ilmanvaihtojärjestelmä sekä sähkö- ja yleiskaapelointi. Samassa yhteydessä peruskorjattiin toimistotilat. Korjauksien yhteydessä korjattiin myös kosteusvaurioita sekä aiemmissa korjauksissa tehtyjä rakennusvirheitä. Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä on toiminut KTM Peter Estlander (Estlander&Co) Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy PALVELU OY Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistöliiton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2008 oli yhtiön 14. toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa sekä Taloyhtio. net -portaalin. Vuonna 2008 palveluvalikoimaan lisättiin pienet juridiset toimeksiannot. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Juhani Ruskeepää ja muina hallituksen jäseninä Timo Tossavainen ja Harri Hiltunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana. Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kaleva 20