Toimintasuunnitelma (8) Työvaliokunta Hallitus Järjestötoiminta. Neuvonta. Edunvalvonta. Viestintä & koulutus

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma (8) Työvaliokunta Hallitus Neuvonta Järjestötoiminta Edunvalvonta Viestintä & koulutus Tutkimus & kehitys 1) Johdanto...2 2) Edunvalvonta...2 3) Neuvontapalvelut...2 4) Järjestötoiminta ja hallinto...3 5) Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K)...4 6) Viestintä- ja koulutustoiminta...5 7) Taloudelliset resurssit ja henkilöstö...7 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

2 2 (8) 1) Johdanto Toimintavuosi 2011 on Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn strategian neljäs täysi toteuttamisvuosi. Tässä toimintasuunnitelmassa konkretisoidaan strategian toteuttamista toimintavuonna. 2) Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Toimintavuonna edunvalvonnan ja vaikuttamisen painopistealueita ovat keväällä 2011 muodostettavan hallituksen ohjelmaan vaikuttaminen ja yhteyksien luominen uuteen eduskuntaan sekä rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi suunniteltaviin säädöksiin ja toimintaohjelmiin vaikuttaminen. Jäsenistölle tärkeitä edunvalvonnan aiheita ovat asuntojen tuotantoa, korjaamista ja vuokraamista koskevat tuki- ja muut säädökset. Lisäksi on tärkeää edistää toimenpiteitä, joilla edistetään hyvää kiinteistönpitoa ja suunnitelmallista korjaustoimintaa kiinteistökannan arvon säilyttämiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säädös- ja muiden uudistuksien valmisteluun. Kansainvälinen edunvalvonta toteutetaan osallistumalla Euroopan Kiinteistöliiton (EPF) toiminaan. Kiinteistöverotuksen ja kiinteistöihin kohdistuvien kunnallisten maksujen korotuspaineet jatkuvat, kun erityisesti tuloverotusta pyritään alentamaan. Liitto yhdessä jäsentensä kanssa pyrkii estämään kiinteistöverojen noston valtakunnallisilla ja paikallisilla vaikuttamiskampanjoilla ja edunvalvonnalla sekä tuottamalla tietoa kiinteistöveron vaikutuksista asumiskustannuksiin. Tehokasta paikallista edunvalvontaa tuetaan tuottamalla tausta-aineistoa vaikuttamisen painopistealueisiin. Liitto seuraa vuokra-asuntomarkkinoiden kehittymistä tavoitteena edistää vuokra-asumisen kehittymistä tasavertaisena asuntojen hallintamuotona omistusasumisen rinnalla. Vapaarahoitteisen vuokra-asumisen kehittämiseksi varmistetaan, että valtion tuet sosiaaliselle vuokra-asuntokannalle eivät vääristä kilpailua asukkaista. Edistetään sähkön kilpailuttamista ja kaukolämmön mittaustiedon hyödynnettävyyttä sekä jatketaan vaikuttamista kiinteistövakuutuksien ehtojen ja maksuperusteiden uudistamiseksi. Liitto toteuttaa edunvalvontaa liittyviä jäsenkyselyitä ajankohtaisista aiheista. Kyselyitä hyödynnetään sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Toteutettavat kyselyt koskevat mm. isännöinti-, kiinteistönhoito- ja korjauspalveluita. Edunvalvontaan liittyvänä toteutetaan indeksitalovertailu. Ministeriöiden asettamien työryhmien työhön vaikutetaan asiantuntemusta hyödyntäen ja pyritään varmistamaan liiton edustus edunvalvonnan kannalta keskeisissä työryhmissä. Edunvalvontayhteistyötä toteutetaan myös yhteistyössä muiden kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa KIRA foorumin puitteissa. 3) Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Jäsenillä tarkoitetaan liiton jäsenyhdistyksiä ja perusjäsenillä liiton jäsenyhdistyksien jäseniä.

3 Toimintavuonna jäsenistön (jäsenet ja perusjäsenet) neuvontapalveluiden painopiste on asuntoosakeyhtiölainsäädäntö. Liiton ja sen jäsenyhdistyksien henkilökunnan uuden lainsäädännön osaamisen kehittämistä jatketaan. 3 (8) Liiton neuvonnan pääasiallinen toteutustapa on perusjäsenille annettava puhelinneuvonta kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden toimintaan liittyvissä säädös- ja sopimusasioissa. Lisäksi palveluihin kuuluu talousja veroneuvonta, joka toteutetaan ostopalveluna. Neuvontaa täydentävät maksulliset kirjalliset asiantuntijalausunnot ja muistiot. Jäsenneuvontaa täydentävät maksullisena puhelinneuvontana toteutettava osakasneuvonta sekä maksulliset pienimuotoiset oikeudelliset toimeksiannot, jotka toteutetaan Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n toimesta Neuvontaa tuetaan kehittämällä liiton omilla ja portaalin sivuilla olevia neuvontaaineistoja. Korjausrakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä neuvontapalveluita kehitetään. Liitto jatkaa energianeuvontapalvelua rivi- ja kerrostaloyhtiöille työ- ja elinkeinoministeriön tukirahoituksella. Liiton antaa korjausrakentamiseen, kiinteistönpitoon, kiinteistötalouteen ja energiatehokkuuteen liittyvää neuvontaa sekä toimii kouluttajina yhdistyksien jäsentilaisuuksissa. 4) Järjestötoiminta ja hallinto Kiinteistöliittoyhteisön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja toimintaresurssien vahvistamiseksi toimintavuoden tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistyksien jäsenmäärää edelleen: kiinteistöyhdistyksien nettojäsenkasvutavoite on n uutta jäsentä. Tavoitteen jakautuminen sovitaan yhdistyksien painottaen niitä alueita, joissa jäsenpotentiaalia on eniten. Myös Suomen Vuokranantajat ry:n tavoitteena on kasvattaa jäsenmääräänsä (netto) 650 jäsenellä. Uudistunut asunto-osakeyhtiölainsäädäntö sekä korjausrakentamisen lisääntymisestä johtuva tiedontarve tukevat jäsenhankintaa kaikissa jäsenyhdistyksissä. Liitto tukee yhdistyksien jäsenhankintaa mm. koulutustapahtumilla, jäsenhankintamateriaaleilla, kontaktiosoitteistoilla ja jäsenhankintapalkkioilla. Jäsenyyttä markkinoidaan maksullisessa puhelinneuvonnassa sekä osana muuta toimintaa. Jäsenkehityksestä kootaan yhdistyksittäin raportit neljännesvuosittain yhdistysten johdolle ja liiton hallitukselle. Jäsenhankinnassa hyödynnetään myös uudistettua palvelua. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja puheenjohtajien osaamisen kehittäminen ja taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn kehittäminen ovat painopistealueena Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten toiminnassa. Kiinteistöyhdistyksissä kehitetään taloyhtiöiden hallituksien puheenjohtajien välistä yhteistoimintaa, esimerkiksi perustamalla puheenjohtajaklubeja tai vastaavia. Jäsenyhdistyksien toiminnan kehittämiseen kiinnitetään huomiota mm. vertailemalla yhdistyksien tarjoamia palveluita ja tapahtumia. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten yhteistyötä kehitetään yhteisin kehityspäivin sen varmistamiseksi, että toiminnat ja käytännöt ovat riittävällä tavalla yhteneväiset ja yhdistysten hyviksi havaitut toimintatavat ja mallit tulevat muillekin yhdistyksille tutuiksi. Kiinteistöliiton jäsenkortit uudistetaan tammikuussa Liiton osakkuusyhtiöiden ohella jäsenkorttiyhteistyöhön pyritään saamaan mukaan ulkopuolisia yrityksiä, jotka tarjoavat liiton jäsenille etuja

4 ja saavat sen vastineeksi näkyvyyttä. Tavoitteena on tarjota jäsenille yhä enemmän etuja jäsenkorttiin liittyen. Uusille jäsenille toimitetaan Tervetuloa jäseneksi tietopaketti sisältäen mm. jäsenkortin, esitteen jäsenyyteen sisältyvistä palveluista ja hallitustyöskentelyä käsittelevän kirjalahjan. 4 (8) Liitto tukee kiinteistöyhdistyksien välisen alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä. Alueellisten palvelukeskusten muodostamista tuetaan edelleen taloudellisesti. Alueyhteistyön tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja monipuoliset jäsenpalvelut kaikkien jäsenyhdistyksien toiminta-alueilla. Ruotsinkielisten jäsenten toimintaa ja palveluita kehitetään uudistamalla ruotsinkielisiä verkkopalveluita yhteistyössä ruotsinkielisen kiinteistöyhdistyksen kanssa. Tavoitteena on sisällyttää palveluun yleisesittely, tiedotteet, jäsentiedotteet sekä taloyhtiösivut ruotsin kielellä. Vaikutetaan, että ruotsinkielinen jäsenyhdistys yhteistyössä Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan yhdistysten kanssa järjestäisi ruotsinkielisiä koulutustilaisuuksia ko. maakuntien alueilla. Liiton päätapahtumia toimintavuonna ovat Kiinteistöliiton vuosipäivä Helsingissä, Kiinteistöseminaari ja liittokokous Lahdessa, Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät (paikka avoin), Kiinteistö 2011 messut Helsingissä, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Helsingissä. 5) Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita ovat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen ja kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen ja käytön tehostaminen. Liitto osallistuu Korjausrakentamisen strategian ja korjausrakentamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoon mm. osallistumalla ylläpitokulttuurin edistämis- ja taloudellisen ohjauksen kehittämishankkeisiin. Ensin mainittuun liittyy kiinteistönpidon välineiden kehittäminen ja kiinteistön strategiamallin luominen, jossa kuvataan kiinteistön pitkän aikavälin tavoitetila. Asunto-osakeyhtiölakiin liittyen laaditaan mallit taloyhtiön hallituksen kirjallisesta kunnossapitotarveselvityksestä yhtiökokoukselle. Korjausrakentamisen suhdannetiedon lisäämiseksi liitto jatkaa Korjausrakentamisbarometrin julkaisemista huhti- ja lokakuussa. Syksyllä laaditaan talousarvio-ohje taloyhtiöiden budjetoinnin avuksi, toteutetaan indeksitalovertailu sekä tuotetaan hoitokulujakaumataulukot ja -kuvaajat. Tee parannus! Energiatehokkaan korjausrakentamisen viestintäohjelma ( ) ja Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU) ohjelma jatkuvat toimintavuonna. Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) hankkeessa luodaan olemassa olevan asuinrakennuskannan korjauskonsepteja, joilla varmistetaan että uusien energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua ja rakenteen kosteusteknistä toimivuutta Suomen oloissa. Tutkimushanke alkoi lokakuussa 2010 ja päättyy lokakuussa 2012.

5 Uudistava korjausrakentaminen asunto-osakeyhtiöissä ja vuokrataloissa (ApRemodel) hankkeessa kehitetään menettelyitä, joilla edistetään asuinkerrostaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista. Hankkeessa tuotetaan uudistavien korjauskonseptien lisäksi edullisuus- ja hyötytarkasteluja sekä malleja rahoitus- ja sopimusmenettelyihin. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon korjauspalveluiden ja -prosessien kehittäminen lean- ja re-engineering toimintatavoilla. Kansainvälinen tutkimushanke alkoi kesäkuussa 2010 ja päättyy joulukuussa (8) Smart TES hankkeessa luodaan toimintamalleja energiatehokkuuskorjausten toteuttamiseen modernisoimalla olemassa olevaa asuinkerrostalokantaa esivalmisteisilla suurelementeillä. Elementteihin voidaan valmistuksen yhteydessä integroida muun muassa talotekniikka valmiiksi. Päätavoitteena on muun muassa korjausrakentamisprosessin nopeuttaminen esivalmisteisten elementtien avulla. Kansainvälinen tutkimushanke alkoi lokakuussa 2010 ja päättyy lokakuussa 2013 Viestintäohjelman rinnakkaishankkeessa Energiatehokkuusneuvonta taloyhtiöissä ja Taloyhtio.net sivuston kehittäminen tuotetaan kansantajuista aineistoa energiatehokkuuden ja ilmastomuutoksen vaikutuksista asumiseen ja korjausrakentamiseen. Kerrostalon ilmastonmuutos projekti kuuluu ympäristöministeriön lähiöohjelmaan. Projektin toteutuskumppaneita ovat VTT ja Teknillinen korkeakoulu. Toimintavuonna valmistuu mm. tietokartoituksen yhteenveto, tarkastellaan korjauspalvelujen tarjontaa sekä mallinnetaan tärkeimpien korjaustehtävien ajoittuminen sekä energiatehokkuuden parantaminen mm luvun asuinkerrostalokannassa. Laskentamalleja simuloidaan kolmen pilottialueen esimerkkitaloissa. Selvitetään erilaisten energiantuotantomuotojen ja energiansäästöratkaisujen hyödynnettävyyttä olemassa olevassa rakennuskannassa. Liitto jatkaa Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiössä hankkeen toteuttamista vuoden 2011 loppuun. Hankkeelle on saatu työ- ja elinkeinoministeriön projektirahoitus. Tavoitteena on motivoida taloyhtiöiden osakkaita energiatehokkaaseen asumiseen. Tämä tapahtuu käyttäen apuna liiton viestintäkanavia sekä henkilökohtaisena puhelinneuvontana Liitto on mukana Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) hankkeessa, jossa kehitetään langattomasti etäluettavaa anturiratkaisua, jota voitaisiin hyödyntää myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Liitto osallistuu Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen alueellista asuntokysyntää ennustavaan tutkimushankkeeseen, josta raportoidaan vuosittain ja joka jatkuu vuoteen 2011 saakka. Liitto tilaa tutkimuksen asumiskustannuksien toteutuneesta kehityksestä ja kehitysarviosta vuosille Tutkimuksessa kehitetään malli, jota voidaan jatkossa päivittää määräajoin. Liitto järjestää marraskuussa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa 12. valtakunnallisen asumistutkimusseminaarin. 6) Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti.

6 6 (8) Liiton viestintää kehitetään edunvalvonnan ja perusjäsenten tarpeista lähtien. Erityisesti kehitetään sähköisen viestinnän välineitä korvaamaan perinteinen paperimuotoinen tiedotus. Viestinnän päämuotoja ovat 1) uutistiedotus ja vaikuttamisviestintä, 2) Suomen Kiinteistölehden kanssa tehtävä yhteistyö, 3) Taustatiedotus ja toimittajatapaamiset, 4) Viikkotiedote ja 5) valmiit lehtiartikkelit. Taloyhtiöiden hallituksien puheenjohtajille, hallituksille, isännöitsijöille, tilin-/toiminnantarkastajille ja turvallisuuspäälliköille tapahtuvaa viestintää tiivistetään ja toteutetaan Taloyhtio.netin kohdennettujen uutiskirjeiden avulla. Kiinteistöliiton sisäistä tiedonhallintaa (intranet) kehitetään liiton toimielinten (mm. hallitus, toimikunnat, työryhmät) ja toimihenkilöiden työskentelyalustana sekä kokousasiakirjojen jakamis- ja säilytysfoorumina. Samalla laajennetaan etätyöskentelyn mahdollisuuksia. on pääasiassa taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tarkoitettu nettipalvelu. Sivustoa kehitetään osana Energiatehokkaan korjausrakentamisen viestintäohjelmaa. Tavoitteena on uudistaa sivusto vuorovaikutteiseksi ja yhteisölliseksi portaaliksi sekä mahdollistaa mm. liikkuvan kuvan ja äänen hyödyntäminen, esimerkiksi Taloyhtiö-TV ratkaisuna. Sivustoa uudistetaan osana energiatehokkaan korjausrakentamisen Tee parannus -ohjelmaa. Tavoitteena on tuottaa sivustolle videoleikkeitä le eli hyödyntää liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Kiinteistöliitto on Kiinteistö 2011 messujen toimeksiantaja. Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Liitto vastaa messujen seminaarisisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Taloyhtiöiden kotisivujen eli palvelun markkinointia tehdään tehostetusti yhtiökokouskauteen liittyen. Taloyhtiösivuista tehdään esite jäsentiedotteiden mukana jaettavaksi. Liitto järjestää tuottamien www-sivustojen hyödyntämiseen ja käyttöön liittyviä koulutustilaisuuksia. Tehostetaan tiedotusta jäsenistön käytössä olevista palveluista. Tiedotusvälineinä hyödynnetään mm. Suomen Kiinteistölehteä, Kiinteistöviestit -lehtiä, tapahtuma-aineistoja, luentoaineistoja. Liittoyhteisön medianäkyvyyden seuranta toteutetaan ostopalveluna. Suomen Kiinteistölehti on tärkeä väline liiton ja sen jäsenten tiedotustoiminnassa. Lehti tilataan jäsenetuna kaikille liiton perusjäsenille sekä Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenille. Lehti on kanava kiinteistöalan kannanottojen esittämiselle, julkiselle keskustelulle ja taloyhtiöiden kehittämiseen liittyvän tiedon välittämiselle. Liitto tukee Suomen Kiinteistölehden ja Kiinteistöalan Kustannuksen kirjojen myyntiä ja levikkimarkkinointia sekä markkinoi niitä medialle. Koulutus Liiton koulutustoiminnan teema toimintavuonna on Osaava hallitus kotisi asialla, jonka tavoitteena on hallitusten osaamistason kohottaminen. Asunto-osakeyhtiölain kouluttamista jäsentaloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille jatketaan painottaen koulutusta suurempiin tilaisuuksiin. Koulutuksessa painotetaan taloyhtiön toiminnan kannalta keskeisten ja yleisimmin neuvontatarvetta vaativien asioiden opettamista (mm. korjaus- ja kunnossapitovastuu, yhtiökokousmenettelyt, hallituksen tehtävät). Tämä toteutetaan kehittämällä koulutusjärjestelmää, tukemalla verkossa tapahtuvaa itseopiskelua, tuottamalla oppaita ja laatimalla muita työkaluja, joilla taloyhtiöiden hallitukset voivat kehittää osaamistaan.

7 7 (8) Taloyhtiöiden hallituksien yhtenäisen koulutusjärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka mahdollistaa hallituksen jäsenille itsensä systemaattisen ja tavoitteellisen kehittämisen. Koulutuksessa hyödynnetään valmiita, testattuja koulutussisältöjä sekä verkossa tapahtuvaa opiskelua. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten koulutustoiminta on laaja ja näkyvä osa liittoyhteisön toimintaa. Koulutusyhteistyötä tehdään mm. liiton ja yhdistysten kesken sekä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKOn kanssa ja OK-opintokeskuksen kanssa. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten hyödynnettävinä ovat Opintotoiminnan Keskusliiton taloudellinen OKtuki, hankerahoitus ja opintosetelirahoitus sekä kouluttajakoulutus, muu koulutustarjonta ja pedagoginen tuki koulutustoiminnan kehittämisessä. Liittoyhteisön toimihenkilöiden koulutuksessa tehdään yhteistyötä Kiinteistöalan koulutuskeskuksen kanssa. Osa koulutuksesta toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Tutkimus- ja kehitysosasto järjestää jäsenyhdistyksien kanssa erityisesti taloyhtiöiden korjausrakentamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Teknisen neuvonnan koulutustoiminnan painopisteitä ovat korjausrakentamiseen ja energiankäytön tehostamiseen liittyvät asiat: korjaushankkeen läpivienti, energiatehokkaat korjaukset, putkistokorjaukset, asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvityksien laatiminen ja ilmanvaihtojärjestelmien korjaukset. Vuonna 2011 käynnistetään Vaikuttajakoulu, jonka tavoitteena on liiton ja jäsenjärjestöjen keskeisten toimijoiden mm. puheenjohtajien, toiminnanjohtajien edunvalvonta- ja vaikuttamisosaamisen parantaminen. Koulutuksen tavoitteena on tehostaa liittoyhteisön edunvalvontaa koko Suomessa. Toimintavuoden aikana järjestetään yhteistyötahojen, mm. AKHAn kanssa Taloyhtiöiden hallitusfoorumi. Tapahtumassa keskitytään hallitustoiminnan kehittämiseen ja välitetään tietoa liiton mahdollisuuksista auttaa taloyhtiöiden hallitusten onnistumista tehtävissään. 7) Taloudelliset resurssit ja henkilöstö Liiton talouden perustan vahvistamista jatketaan kasvattamalla jäsenmäärää, tehostamalla toimintaprosesseja sekä mitoittamalla toiminta ja investoinnit taloudellisten resurssien mukaan. Maksullisten jäsenpalveluiden kustannusvastaavuus varmistetaan palveluiden hinnoittelussa. Liiton koulutustoiminta järjestetään suunnitellusti, tehokkaasti ja koordinoidusti. Koulutustoiminnassa hyödynnetään OK-opintokeskuksen palveluita ja tukea. Henkilöstöresurssien turvaamiseksi ja osaamisen siirtämiseksi uusille työntekijöille valmistaudutaan pitkäaikaisten toimihenkilöiden siirtymiseen eläkkeelle. Jäsenneuvonnan resurssien riittävyyttä seurataan, ja tarvittaessa otetaan lisähenkilöstöä joko osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen työsuhteeseen. Henkilöstön osaamistasoa kehitetään ja ylläpidetään sekä omalla sisäisellä koulutuksella että osallistumalla ulkopuoliseen koulutukseen. Henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa jatketaan mm. Tyky-päivillä, tukemalla liikunnan harrastamista, osallistumalla kuntoilukampanjoihin sekä järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Liitto hyödyntää tutkimus- ja kehityshankkeissaan ulkopuolista rahoitusta mm. ministeriöiltä ja säätiöiltä. Näillä rahoitetaan projektien toteuttamista ja niihin liittyvää julkaisutoimintaa. Toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta vahvistetaan ja jäsenmaksutasojen määrityksessä otetaan huomioon

8 8 (8) toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa n. 75 % liiton toimintamenoista. Liiton talousarvio on esitetty erikseen. Se asettaa raamit tämän toimintasuunnitelman sisältämien toimenpiteiden ja kehityshankkeiden toteuttamiselle. Projektirahoitukseen perustuvat hankkeet käynnistetään rahoituksen varmistuttua ja mitoitetaan saatavien rahoituspäätöksien mukaisesti.