TOIMINTASUUNNITELMA (5) Esitys

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA (5) Esitys Työvaliokunta Hallitus Liittokokous Toimintavuosi 2008 on Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn strategian ensimmäinen täysi toteuttamisvuosi. Tässä toimintasuunnitelmassa konkretisoidaan strategian toteuttamista toimintavuonna. Johdanto Suomen kansantalouden kasvu jatkuu hyvänä vuonna Talouden kasvuvauhti ylläpitää inflaatiopaineita, joita Euroopan keskuspankki pyrkii hillitsemään ohjauskoron tasolla. Hyvä talouskehitys ylläpitää asunto- ja toimitilakysyntää. Samanaikaisesti maan sisäiset kiinteistö- ja asuntomarkkinat jatkavat eriytymistään, minkä johdosta hitaan talous- ja väestökehityksen alueilla on lisääntyviä ongelmia tyhjenevien kiinteistöjen kanssa. Maan kasvukeskusalueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, vuokra- ja asuntomarkkinoiden kysyntä jatkuu vahvana. Asuinkiinteistöjen peruskorjauksien ja perusparannuksien määrä jatkaa kasvuaan. Osaavan ja ammattitaitoisen kiinteistöalan henkilöstön saanti tulee olemaan suuri haaste, kun monista kiinteistöalan ammattiryhmistä poistuu runsaasti osaavaa työvoimaa eläkkeelle. Korjausrakentamisen 4-5 prosentin lisäys vuodessa johtuu runsaasta uudistuotannosta ja 1970-luvuilla. Korjausrakentamisen kysyntää kasvattaa lisäksi varsin suuri korjausvelka. Kansainvälisesti vahvistuva huoli ilmastonmuutoksesta tulee vaikuttamaan merkittävästi kiinteistöalan toimintaan. Liitossa lisätään osaamista ja tietämystä ilmastonmuutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista kiinteistösektorilla. Kiinteistöliiton edunvalvonnassa painotetaan vaikuttamista keväällä 2007 muodostetun hallituksen toimintaan kiinteistöalan kannalta keskeisissä asioissa. Liitto vaikuttaa asiantuntevasti ja ammattitaitoisesti päätöksentekoon tärkeinä pitämiensä hallitusohjelmakohtien toteuttamiseksi. Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa liitto tukee kiinteistöyhdistysten alueellista ja paikallista vaikuttamista puolueiden kunnallispoliittisiin tavoitteisiin alkavalle kunnallisvaalikaudelle Tällä kunnallisvaalikaudella mm. kuntarakenteen uudistaminen, kunnallistalouden tasapainottaminen ja uusien mallien kehittäminen kunnallisten palveluiden järjestämisessä tulee olemaan keskeisiä teemoja. Kuntarakenteen uudistaminen ja kuntien keskittyminen peruspalvelutuotantoon merkinnee uusien tilaaja-tuottajamallien kehittämistä kuntien kiinteistö- ja tilahallinnassa. Edunvalvonta Kiinteistöliiton tavoitteena on valvoa ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Edunvalvonnan painopisteet päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi annetaan vuoden 2008 alkupuolella. Tämän lakiuudistuksen valmistelu, eduskuntakäsittely ja voimaantuloon liittyvä jäsenkunnan koulutustarve on toimintavuoden tärkein edunvalvonta-asia. Kiinteistöverotuksen ja kiinteistöihin kohdistuvien kunnallisten maksujen korotuspaineet jatkuvat, kun verotusta muilta osin pyritään alentamaan. Liitto yhdessä jäsentensä kanssa pyrkii estämään kiinteistöverojen noston valtakunnallisilla ja paikallisilla vaikuttamiskampanjoilla ja edunvalvonnalla sekä tuottamalla

2 2 (5) tietoa kiinteistöveron vaikutuksista asumiskustannuksiin. Tehokasta paikallista edunvalvontaa tuetaan tuottamalla tausta-aineistoa vaikuttamisen painopistealueisiin. Kiinteistöliitto seuraa vuokra-asuntoja koskevan lainsäädännön kehittymistä ja jatkaa sellaisten pelisääntöjen luomista, joilla turvataan myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen säilyminen markkinoilla. Liitto vaikuttaa valtion tukeman asuntorakentamisen tuki- ja muihin ehtoihin siten, että yleishyödyllisten yhteisöjen on järkevää tuottaa ja omistaa sosiaalista vuokra-asuntokantaa. Valtion tukeman asuntotuotannon tuki- ja käyttöehdot tulee määrittää siten, ettei tuettu tuotanto kilpaile vapaiden vuokra-asuntomarkkinoiden kanssa. Liitto jatkaa vaikuttamista maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kehittämiseen siten, että kaavoitusprosessin nopea ja tehokas toiminta varmistetaan tonttitarjonnan turvaamiseksi. Maankäyttösopimuksien hyödyntämistä pyritään edistämään. Kiinteistöliitto vaikuttaa yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa siihen, että kiinteistö- ja rakennusalalla varmistetaan terve kilpailuympäristö, jossa ei esiinny harmaita markkinoita. Liiton edunvalvontatoiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Edunvalvonnassa pyritään yhteistoimintaan muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Viestintä-, markkinointi- ja vaikuttamistoiminta Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti liittoyhteisön palveluista ja toiminnasta. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhteisöjen viestintä on sekä tärkeä jäsenpalvelun muoto että keino vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Viestinnällä vahvistetaan mielikuvaa liittoyhteisöstä kiinteistöalan osaavana ja vahvana asiantuntijana. Liitto vaikuttaa päättäjien käsityksiin ja kannanottoihin sekä yleiseen mielipiteeseen osallistumalla näkyvästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viestinnässä huomioidaan jäsenkunnan kaksikielisyys. muun muassa tuottamalla ruotsinkielisiä aineistoja. Kiinteistöliitto tukee jäsenjärjestöjään viestinnän kehittämisessä ja toteuttamisessa tavoitteena lisätä näiden järjestöjen viestien näkyvyyttä mediassa. Vuonna 2008 painopiste on perusjäsenistöön, erityisesti taloyhtiöiden hallituksiin kohdistuvassa viestinnässä ja sen kehittämisessä. Erityisesti sähköisten viestintämuotojen hyödyntämistä lisätään. Tärkeä väline liiton ja sen jäsenten tiedotustoiminnassa on Suomen Kiinteistölehti, joka jatkossa tilataan kaikille liiton perusjäsenille. Kiinteistölehti on kanava kiinteistöalan kannanottojen esittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Liitto tukee Kiinteistölehden levikkimarkkinointia ja markkinoi lehteä myös muulle medialle. Sisäistä viestintää ohjaa perusjäsenlähtöisyys, ajankohtaisuus ja nopeus. Ajankohtaistiedotteiden toteutustapaa tehostetaan ja sisältöä kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin jäsenistön tietotarpeita. Taloyhtio.net -portaalin kehitystyötä jatketaan. Liitto seuraa säännöllisesti tiedottamisen ja viestinnän onnistumista ja näkyvyyttä. Kansanedustajien, hallituksen ja sen avustajien sekä muiden yhteiskunnallisten päättäjien kanssa luodaan toimiva yhteysverkosto ja yhteydenpitotavat. Liiton ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteena on kasvattaa jäsenmääräänsä. Tätä toimintaa tuetaan kehittämällä

3 3 (5) jäsenyyden markkinointia. Jäsenhankinnan onnistumista ja tuloksia seurataan säännöllisesti jäsenjärjestöittäin. Liitto tukee jäsenjärjestöjensä jäsenhankintatyötä välittämällä tietoa ja kokemuksia onnistuneista toimintamalleista toisten yhdistysten käytettäväksi ja sovellettavaksi. Samalla jatketaan jäsenhankintaa tukevien työkalujen kehittämistä ja jo kehitettyjen välineiden, mm. Taloyhtio.net-portaalin hyödyntämistä. Viestintä- ja suhdetoiminnan kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa tiedotuspäällikkö. Kansainvälinen toiminta Kiinteistöliiton kansainväliset yhteydet hoidetaan pääasiassa Euroopan Kiinteistöfederaation (EPF) kautta. Sen lisäksi jatketaan yhteistyötä pohjoismaisten veljesjärjestöjen kanssa. EPF:n vaikutusvallan varmistamiseksi EU:ssa ja taloudellisten toimintaresurssien vahvistamiseksi tuetaan järjestön jäsenpohjan laajentamista mahdollisimman kattavasti sekä vanhoihin että uusiin EU -maihin. Euroopan Kiinteistöfederaatiossa vaikutetaan Euroopan unionissa tapahtuvaan kiinteistöalaa koskettavaan päätöksentekoon. Kiinteistöliiton asiantuntijat osallistuvat EPF:n työryhmien ja toimikuntien työskentelyyn valmisteltaessa järjestön kannanottoja ja linjauksia. Kiinteistöliitto toimii Suomen koordinaattorina kansainvälistä asuntosuunnittelua ja rakentamista edistävässä Europahouse -yhteistyössä. Yhteistyö tarjoaa kansainvälisen areenan tiedonvaihdolle ja uusien ratkaisumallien etsimiselle. Kansainvälisestä vaikuttamisesta vastaa liiton toimitusjohtaja. Tutkimus- ja kehitystoiminta Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsentensä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa painotetaan asuinkiinteistökannan korjausrakentamiseen liittyviä tutkimusja kehityshankkeita. Hyvä Asuminen 2010 projektin tuloksia hyödynnetään osallistumalla asumisen osaamiskeskuksien toimintaan ja projekteihin. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla vahvistetaan liiton tietämystä ja osaamista kiinteistöalan ympäristökysymyksistä, erityisesti ilmastonmuutoksesta ja energia-asioista. Liitto edistää energian järkevää käyttöä osallistumalla energiatehokkuus- ja energiapalveludirektiivin edellyttämien toimien käyttöönottoon. Liitto edistää vuonna 2007 valmistuneen taloyhtiön teknistaloudellista kuntoa kuvaavan Taloyhtiön kuntotodistuksen käyttöönottoa ja osallistuu todistuksen jatkokehitystyöhön. Indeksitalo- ja kiinteistöverovertailut toteutetaan edunvalvontaa tukevina tutkimushankkeina. Internetpohjaisia kyselyjä hyödynnetään selvitettäessä jäsenistön mielipiteitä mm. ajankohtaista edunvontaasioista. Tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaa tutkimusjohtaja. Jäsenpalvelut

4 4 (5) Jäsenpalveluiden kehitystyötä jatketaan perustuen v toteutettuun laajaan jäsentyytyväisyyskyselyyn ja liiton strategiaan. Jäsenpalveluiden kehittäminen toteutetaan liiton perusjäsenten palvelutarpeiden näkökulmasta. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyössä jäsenjärjestöjen kesken. Liiton jäsenneuvonta on tärkeä palvelutoiminto. Neuvontaa annetaan lainsäädäntö-, talous- ja verokysymyksistä. Korjausrakennuttamisen ja rakentamisen neuvonnan kehittämistä jatketaan yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjen kanssa. Neuvontapalvelua kehitetään ja parannetaan mm. kouluttamalla neuvonnassa työskenteleviä sekä seuraamalla palvelumuotojen toimivuutta. Maksullisia neuvontapalveluita ovat mm. kirjalliset juridiset lausunnot. Liiton asiantuntijat toimivat kouluttajina ja tiedottavat ajankohtaisista aiheista jäsenjärjestöjen tilaisuuksissa. Neuvonta- ja tiedotuspalvelujen tueksi ja täydennykseksi jatketaan erilaisia jäsenryhmiä palvelevien Internet-sivujen kehittämistä. Lisäksi kiinteistöyhdistysten yhteisten jäsensivujen kehittämistä jatketaan. Jäsenpalveluiden kehittämisestä vastaa järjestöpäällikkö. Järjestötoiminta Järjestötoiminnan painopisteenä on edistää ja tukea kiinteistöyhdistysten toimenpiteitä alueellisen yhteistoiminnan lisäämiseksi. Myös toimialajärjestöjen tarvitsemien alueellisten palveluiden tuottaminen otetaan huomioon palvelukeskuksia muodostettaessa. Palvelukeskusten luomisella vahvistetaan paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittymistä. Samalla parannetaan palvelujen laatua, monipuolisuutta ja saatavuutta. Liitto edistää jäsenjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja tukee muutosprosessia käytettävissä olevin keinoin. Erityisesti kehitetään alueellisten palvelukeskusten kykyä tarjota korjausrakennuttamiseen ja -rakentamiseen liittyvää opastusta ja neuvontaa. Liittoyhteisön keskinäistä yhteistyötä syvennetään ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan. Järjestön eri osilla ja osakkuusyhtiöillä on samoja asiakaskohderyhmiä, joiden osalta kartoitetaan yhteisten ja koordinoitujen markkinointitoimien mahdollisuudet. Säännöllisesti järjestettävien toiminnanjohtajien koulutus- ja neuvottelupäivien lisäksi järjestetään erillisiä sisäisiä neuvonpitoja sekä alueittaisia toimi- ja luottamushenkilötapaamisia. Liittoyhteisön toiminnan arviointia ja suunnittelua kehitetään hyödyntämällä luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden neuvottelupäiviä, joka pidetään syystoimintakauden alussa. Neuvottelupäivillä käynnistetään seuraavan toimintavuoden toiminnan suunnittelu. Jäsenjärjestöjen toimihenkilöistä koostuva järjestöjaosto toimii järjestötoiminnan kehittämistä valmistelevana toimielimenä. Järjestötoiminnasta vastaa järjestöpäällikkö. Henkilöstön kehittäminen Liittoyhteisön tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaaminen, sillä asiantunteva, osaava ja motivoitunut henkilökunta on yhteisön tärkein resurssi. Liiton ja jäsenjärjestöjen henkilöstön osaaminen ja ammattitaidon kehittäminen varmistetaan yhteisellä henkilöstön koulutusohjelmalla. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden ammattiosaaminen varmistetaan. Liiton ja jäsenjärjestöjen henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia vahvistetaan.

5 5 (5) Henkilöstön kehittämisestä vastaa toimitusjohtaja yhdessä järjestöpäällikön kanssa. Taloudelliset resurssit Liiton talouden perustaa vahvistetaan kasvattamalla jäsenmäärää, tehostamalla toimintaprosesseja sekä mitoittamalla toiminta ja investoinnit taloudellisten resurssien mukaan. Maksullisten jäsenpalveluiden kustannusvastaavuus varmistetaan palveluiden hinnoittelussa. Liiton jäsenjärjestöjen koulutustoiminnan suunnittelua ja koordinointia parannetaan ja koulutustoiminnassa hyödynnetään OK-opintokeskuksen palveluita ja taloudellista tukea. Toimintavuodelle laaditaan koulutussuunnitelma (mm. koulutusaiheet, koulutustapahtumien tavoitteet ja määrät, koulutuskalenteri) loppuvuodesta 2007 yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta vahvistetaan ja jäsenmaksutasojen määrityksessä otetaan huomioon toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että vuonna 2009 jäsenmaksutuloilla katettaisiin n. 75 % liiton toimintamenoista.