Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus

Transkriptio

1 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Vuosikertomus

2 Vuosikertomus 2007 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Suomen Kiinteistöliitto sadan vuoden ikään 6 Puhemies Lipposen juhlapuhe nousi otsikoihin Suomen Kiinteistöliitto 100 vuotta juhlarahasto Historiikki on myös asumisen ajankuva Vaikuttaminen ja viestintä 7 Ensiluokkaisia vaikuttajatapaamisia Vaikuttamista lainsäädäntöön Asunto-osakeyhtiölaki Asuntojen tupakansavuongelmiin ohjeistus Hyvä Vuokratapa Jäälohkareturma Digi-aika alkoi Isännöinnille ensimmäiset yleiset sopimusehdot Rakennussuojelulain valmistelu jatkui Medianäkyvyys kasvoi Radio- ja TV-esiintymiset kaksinkertaistuivat Verkkopalvelut uudistuvat Lakimies vastaa palsta rikkoi 200 rajan Viestintäkampanjat Pari astetta parempaan Toukotalkoot KIRA-foorumi Järjestötoiminta 11 Jäsenet Jäsenmäärä kasvussa Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Kiinteistöliiton liittokokous Turussa Juridinen toiminta 14 Neuvonta edelleen kysyttyä Tutkimus ja kehitys 15 Taloyhtiön kuntotodistus Hyvä asuminen 2010 Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke (SVING) Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) Kestävien kiinteistönhoitotapojen -edistämiskampanja Asuinrakennusten viemäri- ja käyttövesiputkistojen pinnoitusmenetelmät -selvitys Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) KiinteistöRYL Vesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä Suomessa Korjaushanke taloyhtiössä kalvosarja TES-ENERGY FACADE (suomalais-saksalais-norjalainen hanke ) Asuntosprinklaus Suomessa vaikuttavuuden arviointi Muusta t & k-toiminnasta Kansainvälinen toiminta 18 Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) Europahouse Osakkuusyhtiöt 19 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Seminaarit ja tapahtumat 21 Asumisen innovaatiopäivä Asuntomessut Hämeenlinnassa Kiinteistö 07 messut Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari Ihmiset liiton toiminnassa Korjausrakentamisen työryhmä Liiton toimihenkilöt Viestintä ja järjestöasiat Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2007 myöntämät ansiomerkit Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki Kiinteistöliiton ansiomerkki Viranomaislausunnot 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä tarpeenmukaisten asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliitto kokoaa yhteen asuntoosakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä vuokranantajat. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2007 Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan noin taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä on noin vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssa. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Suomen Kiinteistöliiton 100 vuotisjuhlavuosi oli vahvan kasvun vuosi. Liiton jäsenyhdistyksissä panostettiin jäsenhankintatyöhön hyvin tuloksin: kiinteistöyhdistyksiin liittyi lähes uutta jäsentä, mikä merkitsee noin viiden prosentin kasvua. Myös Suomen Vuokranantajien jäsenmäärän kasvu jatkui. Asunto-osakeyhtiöiden ohella vuokrataloyhteisöt näkivät liittoyhteisön tarjoamat palvelut hyödyllisinä ja tulivat mukaan toimintaan. Kasvavan jäsenistön palvelutarpeiden kehittämisen perustaksi liittokokous hyväksyi Kiinteistöliitolle uuden strategian Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja. Strategian perustana oli vuonna 2006 toteutettu jäsentyytyväisyyskysely sekä laaja jäsenyhdistyskäsittely. Strategian jalkauttaminen käynnistettiin välittömästi uudistamalla liiton jäsenmaksurakennetta sekä sisällyttämällä jäsenistön arvostama Suomen Kiinteistölehti jäsenmaksuun. Jäsenistölle suunnatun viestinnän kehittämiseen panostettiin myös tarjoamalla jäsentaloyhtiöille uutena jäsenetuna taloyhtiön nettisivut. Jäsenyhdistyksien sähköisen jäsenviestinnän tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi kehitettiin uusi tiedotejärjestelmä Tiedotevelho. Strategian mukaisesti kiinteistöyhdistykset ovat jatkaneet keskinäisiä keskusteluitaan aluepalvelukeskuksien muodostamiseksi eri puolille Suomea. Liitto on toiminnallaan tukenut näitä pyrkimyksiä. Liiton toiminnan taloudellinen tulos vuonna 2007 oli noin euroa alijäämäinen. Alijäämän aiheuttivat liiton maksettavaksi tulleet vuosien elinkeinotoiminnan tuloverot noin euroa, jotka on kirjattu kuluksi vuoden 2007 tilinpäätökseen. Verottaja totesi vuoden 2007 verotusta koskevassa liiton pyytämässä ennakkotiedossa, että liiton saamat nimenkäyttö- ja tekijänoikeusmaksutuotot ovat liitolle verotettavaa tuloa. Verojen lopullinen määrä selviää, kun liiton jättämät verotuksien oikaisuhakemukset on ratkaistu. Kahden toimialajärjestön erottua liiton jäsenyydestä pienentyivät tuotot 18 prosenttia eli euroa. Jäsenmaksukertymä vuonna 2007 oli euroa. Myös kehitysprojektien tuotot supistuivat edellisestä vuodesta. Toteutettu jäsenmaksuperusteiden uudistaminen yhdistettynä jäsenyhdistyksien jäsenmäärän kasvuun vahvistavat vähitellen jäsenmaksujen asemaa toiminnan rahoituksen kivijalkana. Vaikka osakkuusyhtiöiltä saadut osinkotuotot ovat olleet erittäin tärkeitä liiton toiminnan rahoittamiseksi murrosvaiheessa ja verotuskohtelun muuttuessa, ei liiton ydintoimintojen eli edunvalvonta-, tiedotus- ja neuvontapalveluiden rahoitusta voida perustaa herkästi vaihtelevien osinko- ja muiden ulkopuolisten tuottojen varaan. Samalla tulee jatkaa toimintojen tehostamista kulurakenteen keventämiseksi. Asunto-osakeyhtiöiden palveluiden kehittämistä varten ja asunto-osakeyhtiöitä koskevien edunvalvonta-asioiden valmistelua varten hallitus asetti ensimmäistä kertaa Asunto-osake-yhtiötyöryhmän, jonka jäsenistö koostuu jäsentaloyhtiöiden edustajista. Uuden työryhmän työskentely käynnistyi innostuneesti ja ideoivasti. Se on mm. käsitellyt asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten koulutusjärjestelmän luomista liittoyhteisöön. Vuokranantaja- ja vuokra-taloasioiden käsittelyä varten asetetun vuokratalovaliokunnan työskentely on myös käynnistynyt tarmokkaasti. Valiokunta on antanut asiantuntevan panoksensa mm. Hyvä Vuokratapa -suosituksen valmisteluun. Korjausrakentamisen kehittäminen on ollut laajasti esillä liiton toiminnassa. Liitto on sekä osallistunut ympäristöministeriön asettaman Korjausrakentamisen strategia työryhmän työskentelyyn että edistänyt korjausrakentamiseen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Laaja-alaisena yhteistyönä toteutettu Taloyhtiön kuntotodistus projekti valmistui huhtikuussa. VTT:ltä tilattu esiselvitys uusista putkistosaneerausmenetelmistä julkistettiin kesällä. 4

5 Vuonna 2007 käynnistettiin Kiinteistö-osakeyhtiö Anna Kalevassa laajat perusparannukset (ikkunat, ilmanvaihtojärjestelmä, sähkö- ja dataverkko, valaistus, toimistotilojen pintarakenteet). Kiinteistöliiton toimitilat uudistetaan keväällä 2008 ja samalla lisätään ulosvuokrattavien tilojen määrää tilankäytön tehostamiseksi ja korjauksien rahoittamiseksi. Edunvalvonnassa toimintavuonna keskeisiä asioita olivat uuden asunto-osakeyhtiölain valmistelu, vaikuttaminen uuden hallituksen ohjelmaan, kiinteistöjen energiatehokkuuslainsäädäntö, korjausrakentamisen strategian valmistelu ja hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelmaesityksen valmistelu. Asunto- ja kiinteistösektorin kansainvälisen edunvalvonnan merkitys on korostunut Euroopan unionin toiminnan ja säädöksien ulottuessa yhä enemmän myös kiinteistöalalle. Kiinteistöliitto osallistui aktiivisesti Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) toimintaan. EPF:n työlistalla olivat mm. kiinteistörahastosäädöksien kehittäminen Euroopan unionissa, ilmastonmuutos ja kiinteistöjen energiatehokkuusasiat. Toimitilamarkkinoilla vahva kysyntä jatkui erityisesti kansainvälisten sijoittajien ansiosta. Ulkomaisten sijoittajien osuus Suomessa vuonna 2007 tehdyistä suurimmista kiinteistökaupoista oli noin 2/3. oli 4,9 prosenttia. Vanhojen asuntojen hinnat olivat vuonna 2007 keskimäärin kuusi prosenttia edellisvuotista korkeammat. Vuonna 2007 käynnistettiin noin asunnon rakentaminen, mistä ns. ARA-tuotantoa oli noin asuntoa. ARA:n perusparannuslainoituksin korjatuissa hankkeissa oli noin asuntoa, joista lähes asunto-osakeyhtiöissä. Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat vuoden aikana koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousu oli keskimäärin 2,4 ja muualla maassa 2,8 prosenttia. Myös aravavuokra-asuntojen vuokrat nousivat, pääkaupunkiseudulla 3,2 ja muualla 2,9 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten yli kolmen prosentin nousu oli edelleen kuluttajahintoja nopeampaa. Ylläpitokustannuksia nosti eniten lämpöenergian hinnannousut, vaikka suotuisat sääolot hillitsivätkin osaltaan kustannusten nousua. Maaliskuussa 2008 Harri Hiltunen Toimitusjohtaja Tilamarkkinoiden kehitys oli varsin myönteinen. Tilamarkkinoilla toimitilojen käyttöasteet parantuivat ja parhaiden tilojen vuokrat jatkoivat nousuaan. Kiinteistötalouden instituutin toimistovuokraindeksi osoitti vuositasolla yli kuuden prosentin nousua. Liiketilat olivat täyskäytössä ja niiden vuokrat jatkoivat nousuaan. Myös toimistotilakysyntä piristyi talouden ja työllisyyden vahvan kehityksen myötä. Toimistojen vuokrausasteet parantuivat useilla alueilla. Kansantaloutemme vajaan viiden prosentin kasvu vuonna 2007 oli edellisvuotista hitaampaa ylittäen kuitenkin selvästi Euroalueen kasvun. Kotitalouksien ostovoiman lisäystä tukivat tuloverokevennykset, työllisyysasteen nousu ja hintojen kasvava, mutta silti varsin maltillinen 2,5 prosentin nousu. Yksityinen kulutus kasvoi lähes neljä prosenttia ja yksityiset investoinnit tätäkin enemmän. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa säilyi edelleen hyvänä, vaikka heikentyikin loppuvuotta kohti. Asuntolainakannan kasvu hidastui hieman edellisvuotisesta. Loppuvuodesta uusien asuntolainojen keskikorko 5

6 Suomen Kiinteistöliitto sadan vuoden ikään Suomen Kiinteistöliitto vietti 100-vuotisjuhlaansa Liitto juhlisti merkkivuottaan kutsuseminaarilla, jossa julkaistiin myös VTM Maarit Kauniskankaan kirjoittama historiikki Ihmisiä ja kiinteistöjä Seminaariin kutsuttiin viitisensataa vierasta sekä puhujiksi muun muassa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Juhlapäivä huipentui kutsuvierasillallisiin Marina Congress Centerin Fenniasalissa. Illalliset Fennia-salissa sattumaa tai ei Kiinteistöliitto perustettiin 100 vuotta aikaisemmin helmikuisessa Helsingissä Hotelli Fenniassa. Fenniaan kokoontui vuonna 1907 viipurilaisen kauppaneuvos ja taidemesenaatti Juho Lallukan johdolla joukko ensimmäisen talonomistajayhdistyksen yhteiskokoukseen. Puhemies Lipposen juhlapuhe nousi otsikoihin verrattuna. EU-kriteereillä mitaten Tampere on maaseutua, Lipponen luonnehti. Lipponen kehotti suomalaisia tunnustamaan, että toimivalla kaupunkitilalla on kiistattomat sosiaaliset vaikutukset. Hän viittasi Saksan Soziale Stadt ohjelmaan, jolla asuntoalueiden fyysistä kuntoa, asumismukavuutta ja asukkaiden valmiuksia sekä alueidentiteettiä on parannettu liittovaltion 260 kunnassa. Suomen Kiinteistöliitto 100 vuotta juhlarahasto Suomen Kiinteistöliiton hallituksen perustamaan Suomen Kiinteistöliitto 100 vuotta -juhlarahastoon lahjoitettiin vuosijuhlan yhteydessä euroa. Rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea kiinteistöalan tutkimusta ja koulutusta jakamalla stipendejä tai muulla tavoin tukea kiinteistöalan tutkimusta kuten jakamalla opinto- ja tutkimusmatka-apurahoja ja kutsumalla esitelmöitsijöitä kiinteistöalan tilaisuuksiin. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (vas.), toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja historiikin kirjoittaja Maarit Kauniskangas. Juhlaseminaarin pääpuhujan, eduskunnan puhemies Paavo Lipposen puhe nousi otsikoihin ja eli julkisessa keskustelussa koko vuoden. Lipponen kuvasi Nurmijärveä vastakohtana ideaaliselle kaupunkirakenteelle. Puhemies viittasi myös Yhdysvaltain suureen kaupunkiin, autoteollisuudesta tunnettuun Detroitiin. Puhemiehen mielestä molemmat asuinmallit edustavat arveluttavaa asumisen ja kaupunkirakenteen ideologiaa. Helsingissä oli vuoden 2005 tietojen mukaan 3009 asukasta neliökilometrillä, kun vastaava luku oli Nurmijärvellä 103 ja Sipoossa 51. Keski-Euroopan metropoleissa asukastiheys on kolminkertainen Helsinkiin Historiikki on myös asumisen ajankuva Juhlaseminaarissa julkaistu Kiinteistöliiton 100-vuotishistoriikki tarjoaa läpileikkauksen Suomen asumisen historiasta sortovuosista nykypäivään. Kirja johdattaa sadan vuoden takaiseen Helsinkiin, jolloin ahdas vuokra-asuminen oli yleistä, puolet pääkaupungin asunnoista koostui yksiöistä ja vajaa neljännes kaksioista. Yksiössä saattoi monilapsisen perheen lisäksi asua alivuokralaisia. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1990-luvulla putkahtivat esiin rakentamisen laatuongelmat, jotka jatkuvat edelleen. Toimittaja Maarit Kauniskangas käy kirjassa Suomen Kiinteistöliiton vaiheet tunnollisesti läpi ja samalla liiton ympärille syntyy mielenkiintoinen ajankuva suomalaisen asumisen muutoksista vuosikymmenten varrella. Kertomus Kiinteistöliitosta on samalla kertomus sen vahvoista johtajista ja persoonista. Tiukkaa faktaa elävöittävät muistikuvat esimerkiksi johtamismenetelmistä: joskus liittoa johdettiin puhelimitse Ravintola Tornin lounaspöydästä. Marjukka Vainio Tiedotuspäällikkö 6

7 Vaikuttaminen ja viestintä Kiinteistöliiton vuoden 2007 vaikuttamisen kärki kohdistui pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Hallitusneuvottelijat luottivat Kiinteistöliiton asiantuntemukseen ja kirjasivat asumista, maapolitiikkaa ja rakentamista koskevat linjaukset liiton tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Juhani Ruskeepää kuvasi Turun liittokokouksessa sinivihreää hallitusta uudistusmieliseksi ja edistykselliseksi, mitä kuvaa erityisesti asuntoministerin salkun perustaminen. Hallitus on valmis vaikuttamaan vuosikausia kivunneisiin tonttihintoihin sekä vauhdittamaan tontti- ja asuntotarjontaa kysyntää vastaavaksi. Ohjelmaan kirjattiinkin Kiinteistöliiton vauhdittamana myös kaavoitus- ja maapoliittisten keinojen monipuolinen käyttö. Kiinteistöliitto on vaatinut kiireellisesti kaavaprosessin jokaisen osa-alueen parantamista, valituslupajärjestelmän kehittämistä ja kaavoituksen nopeuttamista muun muassa säätämällä maanomistajille oikeus tehdä kaavoitusaloitteita. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattiin asuntojen peruskorjauksen edistäminen, asuinkiinteistöjen korjaus- ja energia-avustukset, kiinteistöja rakentamisalan koulutuksen lisääminen tarpeen mukaan sekä kiinteistörahastojen verokysymysten ratkaisu. Osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotus uudistetaan hallituskaudella siten, että suomalaisten kiinteistörahastojen kansainvälinen kilpailukyky turvataan ja sijoitukset ohjautuvat Suomessa myös vuokra-asuntomarkkinoille. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kutsuttiin myös Asuntopoliittisen ohjelman työryhmään, jonka tehtävänä oli konkretisoida hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset. Hallituksen asuntopoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä jätti esityksensä Esityksessä on 39 erilaista asuntopoliittista ja maankäyttöön liittyvää ehdotusta. Erityishuomio esityksissä kohdistuu kasvualueisiin varsinkin pääkaupunkiseutuun. Myös vähenevän kysynnän kuntia ja olemassa olevan asuntokannan kehittämistä on muistettu. Ensiluokkaisia vaikuttajatapaamisia Kiinteistöliiton edustajat keskustelivat toimintavuoden aikana kiinteistöalan kysymyksistä päättäjien kanssa useissa eri tapaamisissa. Asunto- ja kaavoitusministeri Jan Vapaavuori vieraili liitossa heti valintansa jälkeen ja vuoden kuluessa liiton edustajat tapasivat häntä lukuisissa eri tilaisuuksissa. Kiinteistöliitto kutsui vuoden aikana tapaamisiin myös kansanedustajia, toimittajia, johtavia virkamiehiä ja Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Harri Hiltunen (oik.) ja Vuokranantajien puheenjohtaja Antti Arjanne keskustelevat asuntopolitiikasta uunituoreen asuntoministeri Jan Vapaavuoren ja hänen erityisavustajansa Tatu Rauhamäen kanssa. muita päättäjiä. Liiton edustajat, yhteiskuntasuhteiden jaosto ja Suomen Vuokranantajat ry:n edustajat tapasivat mm. eduskunnan ympäristövaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoksen. Vaikuttamista lainsäädäntöön Asunto-osakeyhtiölaki Oikeusministeriön pyynnöstä ja johdolla asunto-osakeyhtiölakia valmisteleva työryhmä jatkoi epävirallisesti lain valmistelua. Jatkovalmistelun pohjana oli työryhmän toukokuussa 2006 antama mietintö ja mietinnöstä annettu lausuntopalaute. Liiton edustajana työryhmässä toimi päälakimies Anu Kärkkäinen ja sihteerinä lakimies Sirkka Terho. Laki tulee todennäköisesti voimaan kesäkuussa Tuleva laki on Suomen Kiinteistöliiton kannalta erittäin merkittävä. Siitä syystä liitossa aloitettiin lakimuutoksen edellyttämä liittoyhteisön lakimiesten, toiminnanjohtajien sekä henkilökunnan laajan koulutustarpeen kartoitus ja suunnittelu. Asuntojen tupakansavuongelmiin ohjeistus Keväällä 2007 julkistettiin menettelytapaohjeet asuntojen tupakansavuongelmien käsittelemiseksi taloyhtiöissä. Työryhmä valmisteli ehdotuksensa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen johdolla. Jäsenistöltä tuli runsaasti kysymyksiä parveketupakoinnista ja asia sai laajaa valtakunnallista julkisuutta. Myös keväällä 2007 voimaan tullut tupakkalaki, joka koski ravintolatupakointia herätti kysymyksiä jäsenkunnassa. Tupakkalaissa velvoitettiin ravintolat rakentamaan ravintolatilaansa ns. tupakkahuoneen tai järjestämään tupakoinnin ulkotiloihin. 7

8 Hyvä Vuokratapa Suomen Kiinteistöliitto, Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Vuokranantajat ja RAKLI päättivät aloittaa vuonna 2003 valmistuneen Hyvää Vuokratapaa koskevan ohjeistuksen uudistamisen. Järjestöjen hyvä yhteistyö ja yhdenmukaiset tulkinnat Hyvään Vuokratapaan pohjautuen ovat edesauttaneet yksittäisten kiistatilanteiden ratkaisuissa. Hyvä Vuokratapa -ohjeistusta on tarkoitus uudistaa täsmentämällä vuokrasuhteissa yleisimmin esiintyviä tilanteita kuten esim. vakuuden käyttöä, loppusiivousta ja muuttopäivää. Tiedotustilaisuus mielenkiintoa ja kysymyksiä herätti YLE:n yllättäen antama lupa ns. keskusdigiboxien sallimiselle. Syksyllä kysymyksiä herätti E-kanavanipun käyttöönoton yhteydessä korjatuissakin antenniverkoissa ilmenneet ongelmat. Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallbergin erityisasiantuntemukselle olikin kysyntää. Hänen asiantuntemuksensa sai luottamusta niin liikenne- ja viestintäministeriöltä, alan toimijoilta kuin jäsentaloyhtiöiltäkin. Hallberg oli mukana myös Viestintäviraston työryhmässä, jonka esityksen perusteella uusittiin voimaan tullut määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja järjestelmästä (21 E 2007 M). Hän edusti Kiinteistöliittoa myös Viestintäviraston työryhmässä, joka valmisteli kiinteistön sisäjohtoverkkoa koskevan määräyksen (25 E/2008 M) uusimista. Määräys tulee voimaan Tiedotustilaisuus kesäkuussa vesi- ja viemäriputkien pinnoitusmenetelmistä houkutteli paikalle ennätysmäärän toimittajia. Jäälohkareturma Kesällä 2007 Korkein Oikeus antoi päätöksensä ns. Kuopion jäälohkareturmasta. Päätöksessä käsiteltiin hallituksen jäsenen vastuuta tapauksessa, jossa mieshenkilö kuoli vuonna 2003 katolta putoavan jäälohkareen pudottua hänen päälleen. KKO piti ao. taloyhtiön hallituksen jäsentä vastuullisena onnettomuuteen, minkä johdosta tämä tuomittiin sakkorangaistukseen kuolemantuottamuksesta. Hallituksen jäsenen rikosoikeudellisen vastuun syntyminen on oikeuskäytännössä harvinaislaatuista. Kiinteistönomistajalla on ankaroitunut vastuu kiinteistön turvallisuudesta. Päätöksen vuoksi Kiinteistöliitto ohjeisti tiedotteellaan jäseniään tarkastamaan huoltosopimuksensa, jotta katon lumi- ja jäätilanteen tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen hoidettaisiin taloyhtiöissä huolellisesti. Digi-aika alkoi Yhteisantennitalouksissa siirryttiin digitaalisiin lähetyksiin Siirtyminen vaati useimmissa yhteisantennilla varustetuissa taloyhtiöissä antenniverkon kunnostuksen. Kiinteistöliiton useita vuosia jatkunut digi-tv:tä ja laajakaistoja koskeva tiedotus kantoi hedelmää ja liiton jäsentaloyhtiöt siirtyivät digi-aikaan ongelmitta. Kiinteistöliiton asiantuntijat vastasivat alkuvuodesta siirtymävaihetta koskeviin erityiskysymyksiin, joista myös media oli erittäin kiinnostunut. Kevättalvella 2007 Isännöinnille ensimmäiset yleiset sopimusehdot Isännöinnin yleiset sopimusehdot ISE 2007 valmistuivat isännöintisopimusten tueksi syksyllä. Liittoa edusti työryhmässä lakimies, varatuomari Juha Terho. ISE 2007 tarjoaa yhteiset pelisäännöt isännöintisopimusten taustaksi ja suosittelee sopimaan muun muassa taloyhtiön tietojen omistusoikeuksista. ISE 2007:ssä määritellään yleiset pelisäännöt muun muassa sopimuksen muuttamiseen, siirtoon ja päättämiseen, alihankkijoiden käyttöön, palkkion maksamiseen, hinnantarkistukseen, vahingonkorvausvastuuseen ja erimielisyyksien ratkaisemiseen. ISE 2007:n sopimusehdot ovat laatineet ja hyväksyneet Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Isännöintiliitto ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Rakennussuojelulain valmistelu jatkui Ympäristöministeriön asettama rakennussuojelulakia valmisteleva työryhmä jatkoi lain valmistelua. Työryhmä haki lisäaikaa maaliskuuhun 2008 saakka. Liittoa edusti työryhmässä päälakimies Anu Kärkkäinen. Kiinteistönomistajien ja lain lopputuloksen kannalta tärkeitä ovat nimenomaan korvaukset, joita suoritetaan kiinteistönomistajalle suojelusta aiheutuvasta haitasta. Medianäkyvyys kasvoi Kiinteistöliiton medianäkyvyys kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia. Laaja julkisuus oli poikkeuksetta myönteistä ja liiton edunvalvonnan tavoitteiden mukaista. Eniten toimintavuoden aikana puhutti jälleen parveketupakointi, jonka tiedotusvälineet nostivat esille voimakkaasti huhti-toukokuussa, kun Yleisohjeet asuntojen tupakansavuongelmien ratkaisemiseksi valmistuivat. Ohjeet laati Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus yhdessä Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Isännöintiliiton kanssa. 8

9 Kiinteistöliitto korosti menettelytapaohjeita koskevassa julkisessa keskustelussa, että viranomaisille on turvattava resurssit puuttua terveyshaittaa aiheuttavaan tupakointiin. Kiinteistöliitto näkyi huhti-, touko- ja kesäkuussa mediassa taukoamatta. Otsikoihin nousi Taloyhtiön kuntotodistuksen lisäksi erityisesti putkien pinnoitusmenetelmät. Tiedotusvälineet julkaisivat näistä aiheista yhteensä yli 400 juttua. Julkisuuden määrän toinen piikki ajoittui lokakuuhun, jolloin Kiinteistöliitto julkisti Indeksitalovertailun sekä tiedotteen, jossa se kehotti kiinteistönomistajia varautumaan kiinteistöjen energiatodistuksiin. AnnaKalevan kokous- ja koulutustiloissa järjestetty tiedotustilaisuus Putkien pinnoitusmenetelmistä niukasti tietoa ylitti kaikki odotukset. Tilaisuuteen osallistui 18 toimittajaa ja paikalla oli mm. YLE TV1:n ja TV4:n uutistoimittajat kuvausryhmineen, STT, Taloussanomat, Helsingin Sanomat, Rakennuslehti, Koti ja keittiö lehti, Suomen Kiinteistölehti ja Talotekniikka-lehti. Kesän uutissesonki osui elokuuhun. Otsikoihin nousivat parvekeonnettomuudet: Parveketurmat herätys kiinteistönomistajille - Balkongolyckor varning för fastighetsägare. Kiinteistöliitto korosti tiedotteessaan, että niin parvekekorjauksissa kuin uudisrakennusten parvekkeiden suunnittelussa on käytettävä aina niihin erikoistunutta rakennesuunnittelijaa. Radio- ja TV-esiintymiset kaksinkertaistuivat Kiinteistöliitto näkyi vuoden 2007 aikana tiedotusvälineissä eri puolilla maata yhteensä 1213 kertaa, mikä on 170 kertaa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöliiton julkisuuden määrä kaksinkertaistui sähköisessä mediassa: eri radiotaajuuksilla ja TV-kanavilla kuultiin liiton asiantuntijoiden haastatteluja 91 eri ohjelmassa. Laajimmin liitto sai julkisuutta perinteisesti sanoma- ja aikakauslehdissä, joissa ilmestyneiden juttujen osuus kokonaisjulkisuudesta oli 88 prosenttia. Liiton näkyvyyttä eri mediaryhmissä ilmaisevassa jakaumassa nousivat ensimmäistä kertaa esiin vain internetissä ilmestyvät verkkolehdet, jotka eivät ilmesty painotuotteina. Verkkolehdissä ilmestyneiden juttujen lukumäärä oli kuitenkin marginaalinen - niitä ilmestyi 12 kappaletta. Verkkolehdet-ryhmä ei sisällä esimerkiksi näköislehtiä, tiedotusvälineiden www-sivuja eikä blogeja, joita liitossa ei seurata systemaattisesti eikä tilastoida. Liitto julkaisi toimintavuoden aikana 40 lehdistötiedotetta. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin Cisionin (ent. Observer) palvelun avulla. Kiinteistöliitto tarjosi jäsenjärjestöilleen mahdollisuuden seurata medianäkyvyyttä liiton Extranet-sivuilla, joilla julkaistiin raportti mediaosumista kerran kuukaudessa. Kiinteistöyhdistyksillä on mahdollisuus tilata kopioita alueensa tiedotusvälineissä julkaistuista uutisista. Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 49 kappaletta kiinteistöyhdistysten ja toimialajärjestöjen henkilöstön ja luottamusmiesten käyttöön. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin perinteisiä jäsentiedotteita 11 numeroa. Lisäksi erikseen sovituille jäsenyhdistyksille toimitettiin liiton toimiston kokoamat ns. yhteistiedotteet, joita toimitettiin vuoden aikana kuusi numeroa. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2007 aikana ennätykselliset eri kävijää, kun niitä edellisvuonna oli Näytettyjen sivujen lukumäärä oli Verkkopalvelut uudistuvat Liittoyhteisö otti keväällä 2007 koekäyttöön Tiedotevelhon eli uuden teknisen alustan tiedotteiden ja uutisten tuottamista ja jakelua varten. Tiedotevelhon kehitystyö alkoi jo vuonna 2006 ja sen toteutti yhteistyössä Kiinteistöliiton kanssa Agenteq Oy. Vuoden päättyessä järjestelmä saatiin pioneeriyhdistysten eli Suomen Vuokranantajat ry:n, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen, Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Vaasan Kiinteistöyhdistyksen käyttöön. Toimintavuoden aikana Kiinteistöliiton viestintätiimi järjesti kolme Tiedotevelho-koulutuspäivää, joihin osallistui edustaja 22 jäsenyhdistyksestä sekä Kiinteistöliiton henkilökuntaa. Koulutuspäivillä tutustuttiin myös Taloyhtio.netin keskustelupalstaan ja erilaisten jakelujen hyödyntämiseen markkinoinnissa. Tiedotevelho Kiinteistöalan STT - on pitkäaikaisen kehitystyön tulos, joka mahdollistaa luopumisen päivämääriin sidotuista kuukausi- ja yhteistiedotteista. Järjestelmässä on uutispankki, joka on aina ajan tasalla. Järjestelmään voi syöttää myös alueellisia uutisia ympäri Suomea ja jokainen käyttäjä voi tehdä sen avulla tiedotteita muutamalla klikkauksella. Tiedotevelhoon voi tehdä lukemattoman määrän esim. erilaisia tiedotekansia ja järjestelmä muotoilee ja taittaa automaattisesti valitut uutiset tiedotteeseen. Tiedotevelho poistaa järjestelmästä vanhentuneet uutiset ja tarvittaessa myös arkistoi ne. Lokakuussa Kiinteistöliiton verkkopalveluista vastaavat työntekijät istuivat Agenteq Solution Oy:n edustajan johdolla workshopiin, jonka tuloksena päätettiin luoda Tiedotevelhosta ainoa kanava tiedotteille ja uutisille sekä tehdä Taloyhtio.net ja kiinteistoliitto.fi sivujen välille selvä profilointi jatkossa sekä uudistaa kaikkien verkkopalvelujen sisältörakenne ja visuaalinen ilme. Tavoitteena on toteuttaa verkkopalvelujen uudistukset vuoden 2008 aikana. 9

10 Lakimies vastaa palsta rikkoi 200 rajan Kiinteistöliiton ja Helsingin Sanomien yhteistyö jatkui tiiviinä. Lehden Asunto-sivuilla julkaistiin 43 Kiinteistöliiton lakimiesten vastausta asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Vastattujen kysymysten määrä rikkoi reilusti 200 rajan. Lisäksi liiton asiantuntijoita haastateltiin lukuisiin Helsingin Sanomien artikkeleihin. Vahva näkyvyys valtakunnan päälehdessä on viesti luottamuksesta Kiinteistöliittoon ja sen henkilöstön laajaan asiantuntemukseen. Lakimies vastauksiin voi tutustua osoitteessa Yhteistyötä jatkettiin myös Joka Kodin Asuntomarkkinat -tv-ohjelman kanssa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan TV-lähetyksissä. Tiedotusvälineitä palveltiin tiedon hankinnassa ja haastateltavien henkilöiden etsimisessä aktiivisesti. Lisäksi Kiinteistöliitto järjesti toimittajatapaamisia eri tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Viestintäkampanjat Toukotalkoot Kiinteistöliitto käynnisti yhdessä LVI-talotekniikkateollisuus ry:n kanssa Toukotalkoot-viestintäkampanjan, joka muistutti asukkaita heidän vastuullaan olevista talotekniikan huoltotoimista. Kampanjan aikana suunniteltiin ja toteutettiin ns. Check-lista, jossa olevat asiat ovat käytännönläheisiä asunnon kunnossapitoon liittyviä vuotuisia tarkastus- ja huoltotoimia, jotka jokaisen pitäisi suorittaa. Toukotalkoissa oli lisäksi mukana RAKLI ry, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, TUKES ja Vuokralaisten Keskusliitto ry. KIRA-foorumi Pari astetta parempaan Vuoden alussa Kiinteistöliitto toteutti pitkään suunnitellun Kestävät kiinteistönhoitotavat viestintäkampanjan yhdessä RAKLIn kanssa. Kampanja oli osa laajaa, valtakunnallista Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa. Viestintäkampanja kiersi Suomea kahdeksalla paikkakunnalla teemalla Pari astetta parempaan. Viestintäkampanjan pääviesti oli, että ammattilaisella on muutoksen avaimet.tavoitteena oli vahvistaa ympäristötekijöiden huomioon ottamista kiinteistönhoidossa ja sitä koskevassa päätöksenteossa sekä lisätä tietoisuutta asumisen ympäristöasioiden kuten energiankulutuksen ja yhdyskuntajätteen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Lisäksi tavoitteena oli viestinnän keinoin sitouttaa jäsenyhteisöt ympäristöasioiden huomioon ottamiseen erityisesti asuinkiinteistöjen huoltotoimien tilaamisessa ja toteutuksessa. Vuosi 2007 oli Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRAn ensimmäinen toimintavuosi. KIRAn tehtävänä on viestiä alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää alan yhteisiä tilaisuuksia ja tarvittaessa erillisprojekteja sekä ylläpitää yhteistä verkkosivustoa: HYPERLINK KIRA-foorumin neuvottelukunnassa Kiinteistöliittoa edusti puheenjohtaja Juhani Ruskeepää, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä tiedotuspäällikkö Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä johdon sihteeri Marja Tirronen. KIRA-viestintäryhmä suunnitteli ja toteutti ensimmäisen Suomessa tehdyn koko kiinteistö- ja rakentamisalan mainetta käsittelevän tutkimuksen. Euro RSCG:n elo-lokakuussa toteuttamassa kaksiosaisessa tutkimuksessa haastateltiin sekä alan vaikuttajia että tavallisia kansalaisia. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin toistakymmentä yhteiskunnallista vaikuttajaa. Tutkimuksen mukaan kiinteistö- ja rakentamisalan maineen keskeisiä vahvuuksia ovat ammattitaito ja osaaminen, rehtiys, ammattimaisuus, elinkaariajattelu ja omistuksen arvostaminen Suomessa. Alan maineen keskeisiä heikkouksia ovat puolestaan laatuongelmat ja epäluottamus toimijoihin. 10

11 Järjestötoiminta Kiinteistöliiton toiminnassa oli vuonna 2007 esillä vahvasti järjestölliset asiat. Uusi strategia vaikutti ja sitä muunnettiin sanoista teoiksi. Se ohjaa toiminnan kehittämistä myös tulevina vuosina. Kiinteistöliiton sääntöjen uudistaminen sekä kiinteistöyhdistysten ja alueyhdistysten mallisääntöjen valmistelun käynnistyminen työllistivät vuoden aikana ja herättivät keskustelua. Kiinteistöliiton jäsenmaksurakenteen uudistaminen toteutettiin sääntömuutoksen kanssa rinnakkain, koska se oli tiiviisti kytköksissä sääntöjen muuttamiseen. Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi vahvaa kasvuaan vuonna Jäsenhankinnan tehostamiseksi on tuotettu jäsenyhdistyksille www-sivuja, hyödynnetty Taloyhtio.net portaalia, käytetty jäsenhankintaesitettä, koottu jäsenjärjestöille potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehty jäsenhankintaan liittyviä suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Sääntömuutoksen olennaisimmat asiat olivat jäsenmaksuperusteiden muuttaminen, liiton suorajäsenyyden mahdollistaminen uuden jäsentyypin eli ulkojäsenyyden avulla ja mahdollisuus alueyhdistysten muodostamiseen. Sääntömuutos pienensi liiton hallituksen enimmäiskokoa sekä muutti liittokokouksen äänimäärien määräytymistä. Toukokuussa hallitus käynnisti kiinteään liittoyhteyteen liittyvän sääntömuutoksen, josta jäsenyhdistyksille järjestettiin lausuntokierros. Järjestöjaosto valmisteli kiinteistöyhdistyksille ja mahdollisille alueyhdistyksille mallisäännöt. Jaosto jätti esityksensä Jäsenmaksu-uudistuksen yhteydessä otettiin säännöissä käyttöön uusia jäsenmaksuperusteita, joista merkittävin on perusmaksu. Perusmaksun käyttöönotto vaikuttaa siihen, että degressiotaulukon vaikutus jäsenmaksun suuruuteen vähenee. Perusmaksu sisältää yhden Suomen Kiinteistölehden vuosikerran valtaosalle kiinteistöyhdistyksiin kuuluvista perusjäsenistä. Näin ollen vuoden 2008 alusta Suomen Kiinteistölehden saavat kaikkien kiinteistöyhdistysten jäseninä olevat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, mikä lisää hieman Kiinteistölehden levikkiä. Jatkossa Kiinteistöliitto maksaa tilausmaksut suoraan Kiinteistöalan Kustannus Oy:lle kiinteistöyhdistysten sijasta. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2007 yhtenäistä markkinointinimeä. Nimi muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittää toiminta-alueen nimi kuten Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Kiinteistöyhdistysten julkaisemien Kiinteistöviesti-lehtien lisäksi vuonna 2007 ilmestyi useita Kiinteistöviestinimisiä lehtiä niillä alueilla, joilla kiinteistöyhdistyksillä oli jo aiemmin ollut saman niminen lehti. Kiinteistöyhdistysten pyynnöstä liitto rekisteröi Kiinteistöviesti tavaramerkin vuonna Rekisteröimisen onnistumisessa oli keskeistä ns. käyttönäytön hankinta yhteistyössä kiinteistöyhdistysten kanssa. Kiinteistöliiton alueellisten yhdistysten jäsentalot saivat käyttöönsä keväällä 2007 ensimmäiset valtakunnalliset jäsenkortit. Jäsenkortit toteutettiin kaikkien muiden jäsenyhdistysten jäsenille paitsi Keski-Suomen ja Vaasan kiinteistöyhdistysten sekä Suomen Vuokranantajien jäsenille. Nämä kolme jäsenyhdistystä eivät halunneet jäsenkortteja jäsenilleen. Jäsenkorttien tarkoitus on lisätä jäsenpalvelujen ja -numeron tunnettuutta jäsenten keskuudessa. Kortti mahdollistaa aiempaa paremmin jäsenetujen tarjoamisen, joiden käyttö edellyttää jäsenyyden tunnistamista. Kiinteistöliitto jatkoi valtakunnallisen puhelinnumerojärjestelmän laajentamista ja uusia 010-alkuisia numeroita otettiin käyttöön useissa yhdistyksissä mm. jäsenkortin käyttöönoton yhteydessä. Viranomaisten odotetun ohjauksen johdosta soittaminen matkapuhelimista tällaisiin yritysnumeroihin on muuttunut aiempaa edullisemmaksi. Uusien 010-numerojen käyttöä voidaan siten lisätä ilman käyttäjille koituvien maksujen kohtuutonta kasvua. Jäsenet Toimintavuonna 2007 Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 26 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului jäsenjärjestöjen kautta yhteensä yli kiinteistöä, joissa asui yhteensä lähes 2 miljoonaa ihmistä. Jäsenmäärä kasvussa Suomen Kiinteistöliiton organisaatio säilyi rakenteeltaan ennallaan. Liiton alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenmäärä ja kuutiomäärä kasvoivat merkittävästi vuonna 2007, kun uusia jäseniä liittyi kiinteistöyhdistyksiin 992. Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli yli 8,6 miljoonaa kuutiota. Uusien liittyneiden määrät ovat suurimpia Kiinteistöliiton historiassa, joten vuosi oli erittäin onnistunut järjestön kasvun ja kehityksen kannalta. Eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Oulun läänin, Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistyksiin. Kuutiomääräisesti eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Pirkanmaan, Oulun läänin, Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen kiinteistöyhdistyksiin. Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenhankinta tehostui merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna onnistuneen jäsenhankintakampanjan seurauksena. Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminta on tuonut huikeita tuloksia jäsenmäärän kasvussa jo 2006 ja edelleen

12 Suomen Vuokranantajat ry kasvatti myös jäsenmääräänsä vuoden 2007 aikana. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi yli 400 ja jäsenmäärän kasvu oli lähes 20 prosenttia. Kaikkiaan 16 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä vuonna Lapin, Forssan Seudun, Kalajokilaakson, Kemin ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistyksiin liittyi vähiten uusia jäseniä ja näiden yhdistysten jäsenhankintaan ja toiminnan kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lapin Kiinteistöyhdistys on palkannut jo päätoimisen toiminnanjohtajan ja Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys liittynyt mukaan Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen palvelukeskukseen. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö Alueellisen toiminnan kehittämisessä oli vahvasti esillä palvelukeskusten muodostaminen. Tavoitteena on parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Alueellinen yhteistyö on edennyt toimintavuonna suotuisasti. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa jäsenpalvelut kolmelle suomenkieliselle Uudellamaalla toimivalle kiinteistöyhdistykselle eli Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistykselle, Porvoon kiinteistöyhdistykselle, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykselle sekä ruotsinkieliselle Helsingfors Svenska Fastighetsförening rf:lle. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Yhteistyökeskustelut Imatran Seudun Kiinteistöyhdistyksen kanssa käynnistyivät 2007 ja alkaen Kiinteistöliitto Kaakkois- Suomi tuottaa jäsenpalvelut myös Imatran Seudun Kiinteistöyhdistyksen jäsenille. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Itä-Suomessa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Yhteistyön ja palvelukeskuksen toiminnan käynnistyminen on johtanut voimakkaaseen jäsenmäärän nousuun Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa. Myös Pohjois-Savossa jäsenmäärä on kehittynyt myönteisesti. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kiinteistöyhdistyksen palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Pirkanmaan että Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistykset ovat keskustelleet yhteistyön mahdollisuuksista ja erilaisista muodoista vuonna Lounais-Suomessa kolme kiinteistöyhdistystä eli Rauman, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset ovat neuvotelleet aiesopimuksen alueellisesta yhteistyöstä tiedotuksen, koulutuksen ja neuvonnan osalta. Pohjois-Suomessa neljä kiinteistöyhdistystä ovat jatkaneet vuonna 2005 käynnistyneitä neuvotteluja yhteistoiminnan luomiseksi. Kalajokilaakson, Kemin, Lapin ja Oulun läänin kiinteistöyhdistysten neuvottelut eivät ole johtaneet tuloksiin. Lapin kiinteistöyhdistys palkkasi toiminnanjohtajan Rovaniemelle , joten Pohjois-Suomessa on näin ollen kaksi päätoimista toimihenkilöä hoitamassa jäsenpalveluja ja jäsenhankintaa. Neuvotteluja alueen yhdistysten yhteistoiminnan kehittämiseksi jatketaan ja Kiinteistöliitto on valmis edistämään yhteistyötä kehittämisrahoituksella. Kiinteistöyhdistykset ovat kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia ja keskustelleet alueellisen toiminnan kehittämisestä koko Suomessa. Yhteistyön mahdollisuuksia kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken on pohdittu vuoden 2007 aikana. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Seinäjoki Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Forssa Helsingfors Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Ylivieska Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Hämeenlinna Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Lapin Kiinteistöyhdistys ry Rovaniemi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulu Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Tampere 12

13 Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Lahti Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Pori Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Helsinki Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Toimittaja Markku Heikkilä (vas.), kuvaaja Pasi Leino ja toimittaja Jouni Kallioniemi ovat taltioineet suomalaisen halon ja talonmiehen perinnettä. Kirja julkaistiin Turun liittokokouksen yhteydessä. Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Turussa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Turussa. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kokousasiat sekä hyväksyttiin Kiinteistöliitto-yhteisön uusi strategia ja Kiinteistöliiton uudet säännöt. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyn seminaariin pääpuhuja oli meppi, europarlamentaarikko PiaNoora Kauppi. Seminaarissa käsiteltiin EU:n asunto- ja kiinteistöasioita, peruskorjausten vaikutusta asumisen parantamiseen sekä Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistyksen historiaa. Kiinteistöseminaarissa julkistettiin Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksen 100-vuotisen toiminnan kunniaksi Pökköä pesään talkkari kirja. Teoksen tilannut turkulainen Kiinteistösäätiö halusi kunnioittaa kirjalla myös talonmiehen työtä, joka kirjassa kerrotulla tavalla on katoamassa tai jo kadonnut. Teoksen kirjoittivat turkulaiset toimittajat Jouni Kallioniemi ja Markku Heikkilä. Liiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen toimitusjohtaja Aaro Paakkola Oulusta, kiinteistöpäällikkö Tuomo Aromaa Tampereelta ja toimitusjohtaja Pertti Satopää Turusta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin asianajaja Arto Palsala Espoosta. Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi HTM Vilho Riuttasen Jyväskylästä ja KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Varatilintarkastajiksi valittiin HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy Jyväskylästä ja KHT Reijo Peltola Helsingistä. Kiinteistöliiton hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Juhani Ruskeepään, varapuheenjohtajat Aaro Paakkolan, Tuomo Aromaan ja Pertti Satopään sekä hallituksen jäsenet Harri Sepän, Risto Kososen ja Antti Arjanteen. 13 Kiinteistöseminaarin osallistujat kuuntelivat tarkkaavaisesti kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. Euroopan parlamentin jäsen Piia-Noora Kauppi alusti EU:n asunto- ja kiinteistöasioista 100-vuotisjuhlavuoden Kiinteistöseminaarissa Turussa. Kuvat: Jaana Kujanen

14 Juridinen toiminta Neuvonta edelleen kysyttyä Liiton lakineuvonnassa oli vilkasta erityisesti yhtiökokousaikaan. Neuvonnassa oli samanaikaisesti kaksi neuvovaa lakimiestä klo 9-15 välisenä aikana. Liiton lakimiehet hoitivat yli neuvontapuhelua vuoden aikana. Neuvontaan tulleista puheluista selvästi eniten kysyttiin kestosuosikkeja - korjaus- ja kunnossapitovastuuseen ja yhtiön päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Ei-jäsenille suunnattu maksullinen puhelinlinja oli auki neljänä päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Neuvontapuheluja tuli keskimäärin 200 puhelua kuukaudessa. Kirjalliset lausunnot taloyhtiöille olivat yhä tärkeä osa jäsenpalvelua. Niitä annettiin 105 kpl. Lausuntojen lisäksi lakimiehet valmistelivat yhtiöjärjestyksen muutoksia ja sopimuksia jäsenille. Lisäksi liiton lakimiehet antoivat Kiinteistöliiton lausuntoja eri viranomaisille ja yhteisöille. Lainsäädäntöön liittyviä juridisia lausuntoja annettiin 21 kpl. Digitaalisiin tv-lähetyksiin siirtymiseen liittyvät asiat herättivät kysymyksiä jäsenyhtiöissä. YLE:n lupa ns. keskusdigiboxien sallimisesta sai aikaan kysymystulvan ja median kiinnostuksen. Taloyhtiöt halusivat yhä enenevässä määrin etukäteistietoa uuden tulevan asuntoosakeyhtiölain sisällöstä. Erityisesti kysymykset liittyivät hissin rakentamiseen vanhaan kerrostaloon sekä tulevassa laissa taloyhtiöiden hallituksille asetettuun velvoitteeseen esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa vuosittain selvitys yhtiön korjaustarpeesta. Tupakkalain velvoite rakentaa tupakointitila ravintolaan tai järjestää tupakointi ulkotiloihin aiheutti epätietoisuutta jäsenkunnassa. Myös parveketupakointia koskevat menettelytapaohjeet työllistivät lakimiehiä. 14

15 Tutkimus ja kehitys Liiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan pääpaino oli Taloyhtiön kuntotodistushankkeessa, Hyvä Asuminen 2010 kehitysohjelmassa sekä Kiinteistöalan suomalaisvirolaisessa kehitys- ja koulutushanke SVING:ssä. Edellisten ohella toimintavuonna päättyivät Kestävien kiinteistönhoitotapojen edistämishanke (ILMU) ja Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) -hanke Taloyhtiön kuntotodistus mallimaaksi. Ohjelman aikana asumiseen liittyvä kehitys- ja tutkimustoiminta kasvoi voimakkaasti ja julkinen keskustelu aihepiiristä vilkastui huomattavasti. Osittain ohjelman myötävaikutuksella syntyi Asumisen klusteriohjelma osaksi kansallista osaamiskeskusohjelmaa. Tämä uusi ohjelma jatkaa myös Hyvä asuminen 2010-ohjelman työtä seuraavan 7 vuoden ajan. Ohjelmassa käynnistettyjä pysyviksi tarkoitettuja toimintoja siirrettiin mm. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n hoidettavaksi. Kesäkuussa järjestettiin Hyvä asuminen 2010-ohjleman tulosseminaari ja samalla Asumisen klusteriohjelman käynnistysseminaari. Tilaisuudessa oli yli 200 osanottajaa. Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitysja koulutushanke (SVING) Loppuvuonna 2005 käynnistyneen Taloyhtiön kuntotodistus -projektin tavoitteena oli asuntokaupan turvallisuuden lisääminen ja ennakoivan ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistäminen taloyhtiöissä. Kuntoarvioon tai sen päivitykseen perustuvasta kuntotodistuksesta ilmenee yhteenvedonomaisesti, mikä on ko. taloyhtiön kunto, tulevaisuuden korjaustarve ja miten siihen on varauduttu. Hanketta rahoitti Tekesin ja ympäristöministeriön lisäksi liitto ja lähes 20 järjestö- ja yritysosapuolta. Toimintavuonna viimeisteltiin kuntotodistuksen luokitusperusteet, itse todistuksen muoto ja järjestettiin kuntotodistusjärjestelmän hallinnointi sekä julkisettiin tuote huhtikuussa pidetyillä Asuntomarkkinat messuilla. Johto- ja ohjausryhmien lisäksi työtä teki kolme työryhmää, minkä lisäksi siitä tiedotettiin työn kuluessa laajalle sidosryhmäverkostolle. Taloyhtiön kuntotodistus on suojattu Kiinteistöliiton hallussa oleva tavaramerkillä. Liitto on myöntänyt tavaramerkin käyttöoikeuden Taloyhtiön kuntotodistus järjestelmää hallinnoivalle Kiinteistöalan koulutussäätiölle. Hyvä asuminen 2010 Hyvä asuminen 2010 ohjelma vei Suomea asumisen Kiinteistöalan Koulutussäätiön koordinoiman SVING -hankkeen tavoitteena oli vuosina syventää Suomen ja Viron välistä yhteistyötä, jotta kiinteistönpidon taso nousisi ja kiinteistöjen arvo säilyisi ja paranisi. Hankkeessa kohotettiin kiinteistön ylläpidosta vastaavien osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Projektissa tuotettiin tietoa kiinteistöjen ylläpidosta koko rakennuksen elinkaaren ajalta tarkastelemalla mm. kustannuksia, savutettavaa laatutasoa, energian säästöä ja ympäristöarvoja. Liiton vastuulla oli kiinteistöalan toimintaympäristöosiossa selvittää kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien osalta maiden väliset eroavuudet ja ongelmat sekä tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi etenkin kunnossapitovastuun sekä peruskorjausten ja -parannusten päätöksenteon kannalta. Hankkeessa täydennettiin myös alan sanastoa. Elinkaarisuunnitteluosiossa liitto tarkasteli rakennusperinnön vaalimiseen liittyviä näkökohtia kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten käyttöä, osaavaa kunnossapitoa ja ammattimaista korjaamista. Tavoitteena oli edistää rakennusperinnön vaalimista kiinteistöalalla toimivien keskuudessa mm. lisäämällä koulutuksen avulla tietämystä siitä, mitkä ovat rakennusperintöstrategiset tavoitteet ja miten korjausteknisin ja kiinteistönhoidollisin toimin voidaan edistää rakennusperinnön säilymistä. Hankkeessa tuotettiin yhteenvetoraportti ja kuusi osaraporttia, joista liiton vastuulle olivat Lainsäädäntö, Sanasto ja Rakennusperinnön vaaliminen. 15

16 Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) Kiinteistöliitto osallistui EU-rahoitteiseen, energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyvään Intelligent Energy Europe-ohjelmaan liittyvään Securing the Takeoff of Building Energy Certificate (STABLE) hankkeeseen yhden osaprojektin koordinoijana. Motiva Suomesta toimi koko hankkeen johdossa. Projekti saatiin päätökseen kesäkuussa. Motivan koordinoima EU:n IEE ( Intelligent Energy Europe) ohjelman hanke kahdeksan maan yhteistyönä saatettiin päätökseen. Projektin tavoitteena oli varmistaa, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen energiatodistus saavuttaa vakiintuneen ja tunnustetun aseman koko Euroopassa. STABLE-hanke oli kohdennettu kiinteistönomistajille, rakennusten käyttäjille, kaikille alan ammattilaisille kuten katselmoijille, konsulteille ja suunnittelijoille sekä energiansäästön hallinta- ja edistämisorganisaatioille. Suomessa projektia rahoitti EU-tuen lisäksi KTM, YM ja Kiinteistöliitto. Liitto vastasi hankkeen osatehtävästä, jonka tavoitteena oli herättää ja aktivoida eurooppalaisia kiinteistönomistajia sekä lisätä heidän tietoisuuttaan direktiivista, energiakatselmuksista ja energiatodistuksista kaikissa maissa. Hanke jäi kampanjan toteuttamisen osalta osittain kesken, koska useissa osallistujamaissa (mm. Suomessa) lainsäädäntö ei ehtinyt valmistua oletetussa ajassa, eikä kampanjavalmiuksia ehditty luoda projektin aikana. Kestävien kiinteistönhoitotapojen -edistämiskampanja Toimintavuoden alussa päättyi yhteistyössä RAKLI:n kanssa toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan kuulunut Kestävien kiinteistönhoitotapojen edistämiskampanja. Hankkeessa tuotettiin tiedotelehtinen ja materiaalia mm. tammikuussa 2007 eri puolilla Suomea pidettyihin tilaisuuksiin. Edistämiskampanjassa korostettiin energian ja veden säästöä ja jätteiden lajittelua, joilla voidaan merkittävästi hidastaa ilmastonmuutosta. Asuinrakennusten viemäri- ja käyttövesiputkistojen pinnoitusmenetelmät -selvitys Pinnoitus- ja sujutusmenetelmillä korjattujen viemärija käyttövesiputkien käyttöiästä ja laadusta ei ole riittävästi tutkimustietoa Suomessa eikä Euroopassa. Suomen Kiinteistöliiton Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta VTT:ltä tilaamasta selvityksestä ilmenee, ettei ole olemassa systemaattista tapaa selvittää putkien kuntoa ennen pinnoitusta, eikä riidatonta menetelmää tarkastaa, onko pinnoitus onnistunut. Kiinteistöliiton julkistaman selvityksen tarkoituksena oli koota yhteen olemassa oleva tieto pinnoitusmenetelmistä sekä kartoittaa kokemukset menetelmien käytöstä. Putkistojen pinnoitusmenetelmät ovat osittain uusia ja osittain teollisuuden kunnossapidosta rakennuksiin siirrettyjä ratkaisuja. Selvityksen perusteella on yksiselitteisesti todettavissa, että pinnoitusmenetelmistä on saatava lisätietoa ja teetettävä tutkimuksia. Laadunvarmistusta on kehitettävä voimakkaasti kaikkien pinnoitusmenetelmien osalta. Tällä hetkellä puutteellisten tietojen varassa toteutetaan erityisesti käyttövesiputkien pinnoituksia. Hanke toteutettiin keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) VTT kehittää uusia toimintamalleja taloyhtiöiden viemäri- ja käyttövesiputkien korjauksiin ja linjasaneerausten hankintaan. Tekesin rahoittama hanke toteutetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös, että palveluntarjoajat kehittävät ja pilotoivat tuotteitaan syntyvää kysyntää vastaavasti. Hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalleja kiinteistöjen linjasaneerausten hankintaan. Keskeistä hankkeessa on tilaajan eri vaiheisiin soveltuvien palvelujen kuvaus sisällön ja laajuuden suhteen. Hankkeessa myös tutkitaan ja testataan uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja. Lisäksi kehitetään uusia malleja tiedottaa linjasaneerauksista ja niihin liittyvistä toimista ennakoivasti tilaajille. Hanke alkoi elokuussa 2007 ja päättyy keväällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. KiinteistöRYL KiinteistöRYL on Rakennustiedon vetämä ja osittain Tekesin rahoittama suurhanke, jossa on mukana suurin osa kiinteistöalan merkittävistä palveluntuottajista ja palvelun tilaajista. Myös alan järjestöt ovat mukana. Hankkeen tavoite on luoda kiinteistöpalveluiden laadunohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka perustuu yhteiseen, koko kiinteistöalan hyväksymään ja käyttämään nimikkeistöön. Suurhanketta toteuttamaan on perustettu kymmenkunta toimikuntaa, joissa myös pienet toimijat ovat edustettuina. Hankkeessa tarkasteltavat tehtävät ovat kiinteistöjen ylläpito kokonaisuudessaan (operatiivinen kiinteistöjohtaminen, hoito- ja huoltopalvelut, ulkoalueiden hoitopalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, vartiointi- ja turvapalvelut, kunnossapito- ja ylläpitokorjauspalvelut, käyttäjäpalvelut ja muut palvelut). Liitto on osallistunut hankkeen johtoryhmän, työvaliokunnan sekä neljän toimikunnan työskentelyyn. Hanke käynnistyi keväällä 2007 ja päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Mauri Marttila. 16

17 Vesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä Suomessa Hankkeessa selvitettiin suomalaisissa vedenjakelu- ja kiinteistövesijohdoissa käytettyjen materiaalien vauriomekanismeja, vaurioiden ilmenemistä ja niiden syitä. Kiinteistöjen osalta käsitellään sekä kylmä- että lämminvesijohdot. Selvityksessä arvioitiin myös putkistojen käyttöikää sekä käyttöiän pidentämisen keinoja Suomessa. Hanke käynnistyi keväällä 2007 ja päättyy huhtikuussa Liittoa hankkeessa on edustanut Jari Virta. Muusta t & k-toiminnasta Toimintavuoden lokakuussa laadittiin seitsemäs ns. indeksitalovertailu, jossa verrattiin samanlaisen asuinkerrostaloyhtiön kiinteistöveroja ja ns. kunnallisia maksuja yli 30 kaupungissa. Tutkimus- ja kehitystehtävissä oli pääsääntöisesti neljä toimihenkilöä. Osa työstä teetettiin alihankintana. Omalta osaltaan t & k-henkilöstö on tuottanut tiedoteym. materiaalia sekä antanut teknistaloudellista neuvontaa. Korjaushanke taloyhtiössä kalvosarja Jari Virta laati Korjaushanke taloyhtiössä -kalvosarjan taloyhtiöiden korjaushankkeiden läpivientiin. Kalvosarja on saatavissa Kiinteistöliiton ja Taloyhtio.net sivustolta. TES-ENERGY FACADE (suomalais-saksalaisnorjalainen hanke ) Hankkeessa kehitetään esivalmistettuihin puurakenteisiin elementteihin perustuva julkisivukorjausmenetelmä, jolla parannetaan rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta. Menetelmän innovaatio on esivalmistuksen käyttöönotto korjausrakentamisessa. Etenkin pohjoisissa sääoloissa esivalmistukseen perustuvasta rakennustavasta on merkittäviä hyötyjä: työmaa-aika lyhenee huomattavasti ja sitä kautta korjaustyön haitalliset vaikutukset asukasviihtyvyyteen pienenevät, säätilan ja vuodenajan vaikutus rakennustöiden etenemiseen vähenee ja lisäksi rakennusosien valmistus ja laadunvalvonta voidaan tehdä tehdasoloissa. Esivalmistukseen perustuvassa toteutustavassa saneeraushankkeen täsmälliset kokonaiskustannukset ovat myös aiempaa paremmin ennakoitavissa. Hanke alkoi tammikuussa 2008 ja päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Asuntosprinklaus Suomessa vaikuttavuuden arviointi Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tutkia, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella. Raportti esittelee asuntosprinklauksen aseman suomalaisessa tämänhetkisessä lainsäädännössä, sprinklauksessa käytettäviä teknisiä ratkaisuja, sekä muutamia yksittäisiä sprinklattuja kohteita. Kotimaisen tilastoaineiston vähäisyyden vuoksi päätelmiä asuntosprinklauksen vaikuttavuudesta on tehty pääasiassa yhdysvaltalaisen tilastoaineiston perusteella. Tämän mukaan palokuolemien todennäköisyys savuilmaisimella ja sprinklerijärjestelmällä varustetussa asunnossa on 50-75% pienempi kuin pelkästään savuilmaisimella varustetussa asunnossa. Hanke alkoi elokuussa 2006 ja päättyi joulukuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. 17

18 Kansainvälinen toiminta Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) Asunto- ja kiinteistösektorin kansainvälisen edunvalvonnanmerkitys on korostunut Euroopan unionin toiminnan ja säädöksien ulottuessa yhä enemmän myös kiinteistöalalle. Kiinteistöliitto on jatkanut aktiivista osallistumistaan Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) toimintaan. Europahouse Suomen ryhmä toimi vilkkaasti vuoden aikana ja osallistui mm. Hyvä asuminen 2010 ohjelman toimintaan. Markku Rantama toimi Suomen ryhmän koordinaattorina ja Europahouse International Foudationin hallituksen jäsenenä. Vuoden 2008 alusta koordinointi siirtyy ARA:n vastuulle. V vuotissyntymäpäiväänsä viettäneen EPF:n työlistalla ovat olleet mm. kiinteistörahastosäädöksien kehittäminen Euroopan unionissa (EU REIT) sekä ilmastonmuutoksen torjuminen ja kiinteistöjen energiatehokkuusasiat. Euroopan kiinteistöfederaation hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja järjestöjen vuosikokous pidettiin toukokuussa 2007 Kööpenhaminassa. Lisäksi federaation asiantuntijaryhmät valmistelivat kannanottoja EU:ssa valmisteltaviin direktiivihankkeisiin. EU REIT aloitteen edistämiseksi EPF kokosi laajapohjaisen eurooppalaisen järjestöjen vaikuttaja- ja asiantuntijaryhmän. Ryhmän toimeksiannosta valmistui marraskuussa laaja raportti The EU REIT and the Internal Market for Real Estate, jonka laati professori Piet Eichholtz Maastrichtin yliopistosta. Euroopan unionin komissiolle luovutetun raportin rahoitukseen osallistuivat Suomesta Kiinteistöliiton ohella Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja Kiinteistötalouden Instituutti. EPF:ssä käsiteltyjen asioiden valmisteluun ovat Kiinteistöliitosta asiantuntijoina osallistuneet mm. Mauri Marttila, Jari Virta ja Markku Rantama. EPF:n komitea Energy & Environment Committee jatkoi rakennuksiin liittyvien direktiivien seurantaa sekä otti mm. kantaa komission energia asioita koskeviin aloitepapereihin (Green Paper, Commission Action Plan). Komitean puheenjohtajana toimi Markku Rantama. Kiinteistöliiton ohella Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliittorakli ry liittyi EPF:n jäseneksi vuoden 2007 alusta., minkä johdosta Kiinteistöliiton jäsenmaksu EPF:lle alentui merkittävästi vuonna Europahouse Kiinteistöliitto koordinoi Suomen toimintaa kansainvälisessä asuntosuunnittelua ja rakentamista edistävässä Europahouse-yhteistyössä. Työssä on mukana suomalaisten lisäksi osapuolia Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Europahouse vuosikokous pidettiin syksyllä 2007 Saksassa, Hampurissa. 18

19 Osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Kiinteistöliitto ry omistaa kokonaan Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd:n osakekannan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2007 Juhani Ruskeepää. Muut hallituksen jäsenet olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Risto K. Kosonen, Jorma Koutonen, Risto Kyhälä ja Pertti Satopää. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Paavo Saarelainen. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toiminta muodostui Suomen Kiinteistölehden, kirjojen ja lomakkeiden kustantamisesta sekä messu- ja näyttelytoiminnasta. Vuonna 2007 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen levikki kasvoi kappaleeseen, lisäystä edelliseen vuoteen 848 kappaletta. Toimintavuonna Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli euroa ja henkilökuntaan kuului 17 henkeä. Vuoden 2006 tuloksesta yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle kustannusoikeusmaksua. Lisäksi yhtiö päätti maksaa Kiinteistöliitolle ylimääräistä osinkoa euroa edellisten vuosien voittovaroista. energiankäytön hallinta sekä kiinteistönhoidon suunnittelu ja ohjaus. Talokeskus siirsi päivämäärällä ohjelmistoliiketoimintansa ja Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmän kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen tytäryhtiöön Agenteq Solutions Oy. Talokeskus omistaa Agenteqin osakekannasta 55 %. Agenteq Solutions Oy on aloittanut liiketoimintansa Toimintavuonna 2007 Suomen Talokeskuksen liikevaihto oli 12,33 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 1,06 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä vuoden lopussa 91 henkeä. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 11,7 %. Vuoden 2006 tuloksesta Talokeskus maksoi toimintavuoden 2007 aikana osakkeenomistajilleen osinkoa yhteensä euroa. Lisäksi Kiinteistöliitolle on maksettu vuodelta 2007 nimenkäyttömaksua. Suomen Talokeskus konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 13,07 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 1,13 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on noin 120 henkilöä. Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen monien osastojen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa. Yhtiön edustajat vastaavat ratkaisevalla tavalla liiton teknisen jaoston toiminnasta. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöliitto omistaa 59,9 % Suomen Talokeskus Oy:n osakekannasta. Suomen Talokeskuksen hallitus varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen on ollut seuraava: Antti Arjanne, Tuomo Aromaa, Jarmo Eskelinen, Harri Hiltunen, Kaisa Leiwo, Harri Seppä (hallituksen puheenjohtaja), Olli Salakka ja Erkka Valkila. Talokeskuksen muita merkittäviä osakkeenomistajia ovat mm. Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (8,3 %), Kanta- Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (8,3 %), Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry (5,7 %) ja Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys (5,7 %). Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana on toiminut Markku Salminen. Suomen Talokeskus on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita, korjauksia uudisrakennushankkeisiin, kiinteistöjen energiatalouden hallintaan sekä kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon. Talokeskuksen tärkeimpiä teknisiä osaamissektoreita ovat rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka, taloautomaatio, Toimintavuonna Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n liikevaihto oli euroa ja henkilökuntaan kuului 12 henkilöä. Vuoden 2007 tuloksesta Koulutuskeskus maksoi Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto oli euroa ja henkilöstöä yhteensä 17. Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja sekä yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia. Henkilöstövalintapalvelujen kysyntä on vakiintunut ja toimintaa markkinoidaan Rekryverkko nimellä. Koulutuskeskus järjestää myös tietotekniikan koulutusta. Koulutussäätiö järjestää alan pitkäkestoisia koulutusohjelmia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulututkinnoista sekä virallisia ammattitutkintoja. Toimintavuoden aikana oppilaitoksessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjestetty isännöinti- sekä kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä Rastor Collegen sekä MJK-instituutin kanssa. Oppilaitos sai ke- 19

20 sällä 2007 Tekniikan erikoisammattitutkinnon järjestämisoikeuden tutkintotoimikunnalta. Ensimmäiset tutkintotilaisuudet järjestetään näillä näkymin vuoden 2008 aikana. Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isännöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Toimintavuonna järjestettiin noin 130 ajankohtaista ja yrityskohtaista koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli henkilöä. Tutkintokoulutusohjelmiin osallistui lähes henkilöä, jotka suorittivat opintoja noin opintoviikkoa eli yksi opiskelija suoritti keskimäärin 7,5 opintoviikkoa. Kiinteistöliiton ja Kiinkon yhteistoiminta on vilkasta. Liiton henkilökuntaa on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osallistujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryhmien jäseninä. Vuoden 2003 alusta lukien Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ryhtyi Kiinteistö Oy Anna-Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralaiseksi ja toiminnan pyörittäjäksi. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK nimellä. Virolaisten ja suomalaisten kiinteistöalan edustajien kesken on tehty lähialueyhteistyötä jo vuodesta 1994 lähtien. Kiinteistöalan yhteistyötä on jatkettu vuosina EU:n rahoittaman Etelä-Suomen ja Viron IN- TERREG IIIA ohjelman puitteissa. Kiinteistöalan suomalais-virolainen koulutus- ja kehityshanke SVING käynnistyi ja varsinainen toiminta jatkui vuoden 2007 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on ollut rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja muina partnereina Suomen Kiinteistöliitto ry, Tallinna Teknika Ülikooli, KTI Kiinteistötieto Oy, Enrocon Oy sekä Eesti Kinnisvara Haldajate Hooldajate Liit. KTI Kiinteistötieto Oy KTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu informaatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton suora omistusosuus yhtiöstä on 18 %. Lisäksi Kiinteistöliitto on yksi KTI Kiinteistötieto Oy:n suurimman omistajan, KTI Kiinteistötalouden instituutti ry:n kolmesta jäsenestä. KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, sekä alan management- ja asiantuntijapalveluyritykset. KTI:n liikevaihto vuonna 2007 oli 1,8 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto euroa. Yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 18 henkilöä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Hanna Kaleva. Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Kiinteistöliitto omistaa 33,44 prosenttia Kiinteistö Oy Anna-Kalevan osakekannasta. Liiton edustajina yhtiön hallituksessa olivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen. Anna-Kalevassa on Kiinteistöliiton toimiston lisäksi Kiinteistöliitto Uusimaan, Suomen Vuokranantajien ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutusja neuvottelutilat ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää tiloissa koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi Anna-Kalevan omistajayhteisöille. Anna-Kalevassa toteutettiin vuonna 2007 ikkunoiden uusiminen. Lisäksi käynnistettiin kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjaus sekä sähkö- ja yleiskaapeloinnin uudistaminen. Samassa yhteydessä toteutetaan toimistotilojen peruskorjaus. Nämä korjaukset jatkuvat kesään 2008 saakka. Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä on toiminut KTM Peter Estlander (Estlander&Co). Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy PALVELU OY Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistöliiton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2007 oli yhtiön kolmastoista toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen mm. maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa ja Taloyhtio.net -portaalin. Vuonna 2007 yhtiö osallistui myös Kiinteistö messujen järjestelyihin. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Juhani Ruskeepää ja muina hallituksen jäseninä Timo Tossavainen ja Harri Hiltunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana. 20