Asiakaslähtöisyys - jäsenkeskeisyys. Asiantuntemus - ammattimaisuus. Avoimuus - vuorovaikutus. Yhteishenki - sitoutuminen

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyys - jäsenkeskeisyys Asiantuntemus - ammattimaisuus Avoimuus - vuorovaikutus Yhteishenki - sitoutuminen Toimintakertomus

2 Toimintakertomus 2006 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vaikuttaminen ja viestintä 6 Vahvaa vaikuttamista yhdessä muiden järjestöjen kanssa Vahva medianäkyvyys Otsikoissa myös kesällä Mediaseuranta Verkkopalvelujen kävijämäärät kasvussa Viikkotiedote Yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa jatkui tiiviinä Tiedotejärjestelmä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Juridinen toiminta 9 Rakennussuojelulain muuttaminen Järjestötoiminta 10 Jäsenet Alueelliset kiinteistöyhdistykset: Jäsenmäärä kasvussa Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö Koulutukset ja tapahtumat Tutkimus ja kehitys 13 Hyvä asuminen 2010 Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke (SVING) Kestävien kiinteistönhoitotapojen edistämiskampanja Muu t & k-toiminta Osakkuusyhtiöt 16 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd:n Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva RAKLIn toimitilat. Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Seminaarit ja tapahtumat 18 Mahdollisuuksien remontti -seminaarit Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari Asunto 2006 Ihmiset liiton toiminnassa Hallitus Muut jäsenet Hallituksen työvaliokunta Tekninen jaosto Korjausrakentamisen työryhmä Yhteiskuntasuhteiden jaosto Verojaosto Järjestöjaosto Vaalitoimikunta Liiton toimihenkilöt Johto Lakiasiat Tutkimus ja kehitystoiminta Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2006 myöntämät ansiomerkit Viranomaislausunnot Kansainvälinen toiminta 15 Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) Europahouse 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä tarpeenmukaisten asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 1907 perustettu Kiinteistöliitto on vahvassa kasvussa. Kiinteistöliitto muodostuu 25 alueellisesta kiinteistöyhdistyksestä ja kolmesta valtakunnallisesta toimialajärjestöstä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä on noin vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssa. Liitto edustaa kaikkiaan noin kiinteistöä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja työskentelee yli miljoona ihmistä. Jäsenpohjan muodostavat asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöt, vuokranantajat, suuret kiinteistöjen omistajat ja rakennuttajat sekä kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat yritykset. Kiinteistöliittö-yhteisö Vuokrataloyhteisöt Toimitilakiinteistöt ja infra Vuokranantajat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ASRA RAKLI SVA Alueellinen kiinteistöyhdistys 3 valtakunnallista toimialajärjestöä Kiinteistöliitto on jäsenenä Euroopan Kiinteistöfederaatio Kiinteistötalouden Instituutti KTI 25 alueellista kiinteistöyhdistystä Kiinteistöliitto on osakkaana Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kiinteistöalan Kustannus Oy Suomen Talokeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy kiintliitto_kaavio-05.indd :15:56 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Suomen Kiinteistöliiton 100. toimintavuonna liittoyhteisön järjestörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia. Vuoden 2005 lopulla käynnistetyt kiinteistöyhdistyksien ja toimialajärjestöjen väliset neuvottelut järjestöuudistuksesta päättyivät Suomen rakennuttaja- ja toimitilaliitto RAKLIn ja Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRAn päätökseen erota Kiinteistöliiton jäsenyydestä lukien. ASRAn jäsenet päättivät purkaa yhdistyksen ja liittyä harkintansa mukaan mm. kiinteistöyhdistyksien jäseniksi turvatakseen edunvalvontansa sekä tarvitsemansa jäsen- ja edunvalvontapalvelut. Kuntien vuokrataloyhteisöjen ja muiden yleishyödyllisten vuokratalojen omistajien määrän kasvaessa Suomen Kiinteistöliittoon kuuluvissa yhdistyksissä, liitto käynnisti vuokraasumisen palvelujen kehittämisen. Vuokratalojen edunvalvonnan turvaamiseksi myös osa liiton toimihenkilöistä erikoistuu vuokratalojen erityiskysymyksiin. Kiinteistöyhdistyksien jäsenmäärän kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksiin liittyi yli 700 uutta jäsentä, mikä merkitsee noin 4 % kasvua. Kasvavan jäsenistön palvelutarpeiden kehittämiseksi toteutettiin kesällä 2006 laaja jäsentyytyväisyyskysely. Kyselyn perusteella kiinteistöyhdistyksien jäsenet antavat hyvän arvosanan jäsenpalveluille. Erityisesti jäsenet arvostavat neuvonta- ja tiedotustoimintaa sekä Suomen Kiinteistö-lehteä. Uusina palvelualueina toivotaan kehitettävän erityisesti korjausrakennuttamiseen liittyviä palveluita. Liiton toiminnan taloudellinen tulos vuonna 2006 oli noin euroa ylijäämäinen. Ylijäämän perustana olivat budjetoitua korkeammat osakkuus- ja tytäryhtiöiltä saadut osinkotuotot. Kahden toimialajärjestön ero liiton jäsenyydestä alentaa liiton jäsenmaksutuloja. Liiton edunvalvonta-, neuvonta ja muiden keskeisten jäsenpalveluiden ei voida laskea herkästi vaihtelevien osinko- ja muiden ulkopuolisten tuottojen varaan. Jäsenmaksutuottojen vahvistamisen ohella on jatkettava toimintojen tehostamista ja uudelleenarviointia kulurakenteen keventämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on oltava liiton jäsenmaksutuottojen ja toimintakulujen mitoittaminen siten, että noin 75 % toiminnasta rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla. Verottajan tavoitteena on yleishyödyllisiä yhteisöjä tarkastamalla varmistaa, ettei yhdistystoiminnan muodossa harjoiteta elinkeinotoimintaa. Kiinteistöliitto tilasi loppuvuodesta 2006 verotuksellista asemaansa koskevan asiantuntijaselvityksen. Selvityksen suosituksen mukaisesti liitto pyysi alkuvuodesta 2007 verottajalta ennakkotietoa saamiensa nimenkäyttö- ja tekijänoikeusmaksujen verottomuudesta. Tilinpäätöshetkellä verottajan ennakkotietoa ei oltu saatu. Kiinteistöliitto toteutti toimintavuoden aikana laajan Mahdollisuuksien remontti kiertueen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa 22 paikkakunnalla. Kiertueella viestittiin putkiremontin tarjoamista mahdollisuuksista kiinteistöjen ja asuntojen kehittämiseen sekä annettiin tietoa vaihtoehtoisista korjausmenetelmistä. Kiertueen tilaisuuksiin osallistui yli ihmistä ja se huomioitiin laajasti tiedotusvälineissä. Edunvalvonnassa keskeisiä asioita olivat toimintavuonna uuden asunto-osakeyhtiönlain valmistelu työryhmässä, kiinteistöjen energiatodistuslainsäädäntö, tilintarkastuslainsäädännön uudistaminen, korjausrakentamisen strategian valmistelu, kiinteistörahastolain uudistaminen sekä kiinteistöverotus. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa jatkettiin asumisen kehittämisohjelmaa Hyvä asuminen 2010, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta asumisen mallimaa. Taloyhtiön kuntotodistusta valmisteltiin yhdessä laajan projektiryhmän kanssa. Tavoitteena on kehittää selkeä ja ymmärrettävä todistus kuvaamaan taloyhtiön teknistaloudellista kuntoa. Asunto- ja kiinteistösektorin kansainvälisen edunvalvonnan merkitys on korostunut Euroopan unionin toiminnan ja säädöksien ulottuessa yhä enemmän myös kiin- 4

5 teistöalalle. Kiinteistöliitto on jatkanut aktiivista osallistumistaan Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) toimintaan. EPF:n työlistalla ovat olleet mm. kiinteistörahastosäädöksien kehittäminen Euroopan unionissa, kiinteistöjen energiatehokkuusasiat ja eurooppalaisen asuntorahoituksen kehittäminen. Kansantaloutemme kehitys oli vuonna 2006 vahva ja kansantuotteemme kasvoi noin kuusi prosenttia. Talouskasvu oli pitkälti kulutuksen ja viennin varassa. Kotitalouksien ostovoiman kasvua tukivat tuloverokevennykset ja työllisyysasteen nousu. Yksityinen kulutus kasvoi noin 3,6 prosenttia ja yksityiset investoinnit 7,1 prosenttia. Huolimatta asuntolainakorkojen kääntymisestä nousuun kesällä 2005 jatkui kotitalouksien asuntoluottokanta voimakasta kasvuaan ollen noin 14 % vuonna Kuluttajien luottamus kansantalouteen on säilynyt hyvänä ja odotukset työttömyyden alenemisesta ovat olleet vahvat. Asuntolainojen korkotason kääntyminen nousuun hidastaa vähitellen asuntojen hintakehitystä. Myös asunnonostajien lisääntyvä kiinnostus asunto-osakeyhtiöiden korjausvelkaan ja asuntojen hintatietojen julkistaminen tulevat vaikuttamaan vanhojen asuntojen hintakehitykseen. Ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 6,6 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat kahdeksan prosenttia ja muualla Suomessa 5,1 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan asuntokauppoja tehtiin vuonna 2006 noin , mikä on noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2006 keskimäärin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin kaksi prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,4 prosenttia ja muualla maassa 2,4 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa kaksi prosenttia. Kansainvälisten sijoittajien vahva kiinnostus Suomen toimitilamarkkinoihin jatkui. Ulkomaisten sijoittajien osuus Suomessa vuonna 2006 tehdyistä suurimmista kiinteistökaupoista oli yli puolet. Toimitilamarkkinoilla vuokralaisten kiinnostus entistä voimakkaammin hyväsijaintisiin, korkealuokkaisiin tiloihin vahvistui. Sen sijaan epäedullisemmilla paikoilla sijaitsevien, ominaisuuksiltaan ja varustelultaan puutteellisten tilojen kysyntä pysyi vaimeana. Korkealuokkaisten tilojen kysyntä on käynnistänyt runsaasti uusien tilojen kehittämishankkeita. Samaan aikaan vanhempia tiloja on jäänyt tyhjilleen. Tyhjän toimistotilan määrä onkin monilla alueilla lisääntynyt, vaikka kysyntä on kasvanut. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten noin viiden prosentin nousu oli edelleen huomattavasti kuluttajahintoja ja rakennuskustannuksia nopeampaa. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö kallistui vuodessa 11,2 prosenttia ja työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia. Maaliskuussa 2007 Harri Hiltunen toimitusjohtaja Vuonna 2006 Suomessa aloitettiin arvioiden mukaan kaikkiaan noin uuden asunnon rakentaminen. Asuntotuotannon aloituksista lähes 90 prosenttia oli vapaarahoitteista tuotantoa. Valtion asuntorahaston (ARA) tukeman ns. ARA-tuotannon määrän vähentyessä edelleen ja ollen noin asuntoa (v n asuntoa). ARA-tuotannossa korostui erityisryhmien asuntojen rakentaminen. ARAn tukemana käynnistettiin noin asunnon perusparantaminen. Asunto-osakeyhtiöiden 40 prosentin korkotukilainaa hyödynnettiin asunnossa. Asuntoosakeyhtiöiden perusparannushankkeissa korjaustoimenpiteet kohdistuvat kiinteistöihin ja niiden rakenteisiin. 5

6 Vaikuttaminen ja viestintä Suomen Kiinteistöliiton vuoden 2006 vaikuttamisen painopisteenä oli osallistuminen asunto-osakeyhtiölain uudistustyöhön ja vaikuttaminen energiatodistus- sekä kiinteistörahastolainsäädäntöön. Kiinteistöliitto vaati Matti Vanhasen hallitusta ratkaisemaan kiinteistörahastosijoittamisen verokysymykset ja mahdollistamaan Suomeen kansainvälisten esimerkkien mukaisen, veroneutraalin sijoitusrahastomallin. Kiinteistöliitto, RAKLI, ASRA ja KTI antoivat valtiovarainministeriölle yhteisen lausunnon kiinteistörahastoista toukokuussa Kiinteistörahaston veroneutraalisuuden keskeisin ominaisuus on se, että rahasto ei maksa veroja liiketoimintansa tuotoista, mutta on sen vastineeksi velvoitettu jakamaan tuloksensa osinkoina sijoittajille, jotka puolestaan maksavat niistä veroja oman verostatuksensa mukaisesti. Markkinoiden vilkastumisen myötä veroneutraali malli voisi johtaa valtion verokertymän kasvuun. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen otti asiaan voimakasti kantaa myös julkisuudessa ja vaati, että Suomeen on luotava pikaisesti verotukselliset edellytykset ottaa käyttöön REIT-mallin (Real Estate Investment Trust) perustuvat kiinteistörahastot, jotka ovat nopeasti yleistymässä Euroopan Unionin sisämarkkinoilla, esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. REIT on kiinteistösijoitusyhtiö, joka jakaa osakkailleen lähes kaikki toiminnasta kertyneet tuottonsa. REIT ei maksa yhteisönä veroja, mutta sen maksamia korkoja, osinkoja, mahdollisia pääomavoittoja ja osuuksien myyntivoittoja verotetaan osakkaiden tulona. Nykyinen kiinteistörahastolainsäädäntö on ollut Suomessa voimassa vuodesta Tänä aikana Suomeen ei ole perustettu yhtään kiinteistörahastoa lain mukaisena osakeyhtiönä, koska osakeyhtiöitä verotetaan suoraan kiinteistösijoittamiseen verrattuna kaksinkertaisesti. Vaikuttamista yhdessä muiden järjestöjen kanssa Kiinteistöliiton hyvä yhteistyö Vuokralaisten Keskusliitto ry:n kanssa jatkui. Osapuolet tekivät yksittäisissä kiistatilanteissa yhdessä tulkintoja ja jatkoivat siten vuonna 2003 Hyvään Vuokratapaan liittyvän ohjeistuksen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistyössä oli mukana myös Suomen Vuokranantajat ry. Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Vuokranantajat ja Kiinteistöliitto muun muassa vastustivat julkisuudessa jyrkästi lainsäädäntömuutosta, jolla Kuluttajavalituslautakunnan toimivaltaa laajennettiin koskemaan huoneenvuokra-asioita. Järjestöt olivat yksimielisiä siitä, että laajennuksella ei paranneta vuokralaisten eikä myöskään vuokranantajien asemaa. Lautakunnan käsittelyajat ovat jo nykyisinkin pitkiä ja käsiteltävien asioiden lisääntyessä mahdollisesti jopa pitenevät nykyisestään. Järjestöt pitävät merkittävänä epäkohtana sitä, että lautakunnalta saadaan riitatilanteissa vain ratkaisusuosituksia eikä sitovia päätöksiä, jotka ovat välttämättömiä molempien oikeussuojan kannalta. Parveketupakointiin liittyvät ongelmat herättivät koko vuoden ajan julkisesti laajaa kansalaiskeskustelua ja liittoon tulvi vahvoja kannanottoja sekä tupakointia vastustavilta että kannattavilta henkilöiltä. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän toimeksiannosta perustettiinkin työryhmä laatimaan toimintaohjeet isännöitsijöille ja viranomaisille tilanteisiin, joissa tupakansavu leviää yksityisasuntoihin. Työryhmässä olivat mukana Kiinteistöliiton lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Isännöintiliitto, Allergia- ja Astmaliitto, Hengitysliitto ja Helsingin Kaupungin ympäristökeskus. Työryhmän ohjeistus valmistuu vuoden 2007 alussa. Kiinteistöliitto vaikutti myös kaavoituskysymyksiin. Hallitus päätti toimenpiteistä tonttitarjonnan lisäämiseksi, minkä johdosta asetettu työryhmä selvitti maankäyttöja rakennuslain muutostarpeita tonttitarjonnan lisäämiseksi. Kiinteistöliittoa kuultiin valmistelussa asiantuntijana ja liiton edustaja oli ehdotuksesta kuultavana myös eduskunnassa. Kiinteistöliitto piti työryhmän ehdotuksia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi hyvinä erityisesti kun kaksinkertainen valitusoikeus poistui. Muutokset lisäävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta ja tonttitarjontaa. Oikeusministeriön vuonna 2004 asettama poikkihallinnollinen työryhmä - valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa - antoi loppuraporttinsa Kiinteistöliittoa edusti työryhmässä päälakimies Anu Kärkkäinen. Vahva medianäkyvyys Kiinteistöliiton medianäkyvyys jatkui vahvana. Liitto sai toimintavuoden aikana edunvalvonnan tavoitteille ja 6

7 alan uutisille laajaa julkisuutta. Eniten toimintavuoden aikana puhutti parveketupakointi, jonka tiedotusvälineet nostivat esille erityisesti helmi- ja lokakuussa. Parveketupakointi ohitti helmikuussa julkisuuden määrässä jopa tammikuisen kiinteistöverovertailun. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2006 aikana ennätykselliset eri kävijää, pyyntöjä kaikkineen oli , joista sivupyyntöjä oli Kävijämäärä nousi edellisvuodesta :lla. Kiinteistöliiton vuoden viestintäteko oli Mahdollisuuksien remontti kampanja. Tärkeä osa viestintäkampanjaa olivat yhteensä 22 kaupungissa ympäri Suomea järjestetyt seminaarit ja yhteistyöyritysten näyttelyosastot. Niihin osallistui vuoden 2006 aikana yli henkilöä, joista ammattilaisiltapäivään ja iltatilaisuuksiin. Seminaarit olivat avoimia kaikille kiinnostuneille ja osallistujille maksuttomia. Mahdollisuuksien remontti kampanjassa taloyhtiön putkiremonttia lähestyttiin positiivisesti ja oivaltavasti. Yksi kampanjan ydinviesteistä oli, että putkiremontit palvelevat ennen kaikkea parempaa asumista ja elämää. Kampanja jakoi tiukkaa tietoa putkiremonteista ja viestitti, miten taloyhtiössä toteutettavalla putkiremontilla voi nostaa talon viihtyisyyttä ja arvoa. Tavoitteena oli tiedottaa, hälventää pelkoja ja ennen kaikkea kertoa niitä mahdollisuuksista, mitä hyvin suunniteltu ja toteutettu taloyhtiön putkiremontti tarjoaa. Otsikoissa myös kesällä Vuoden 2006 aikana liitto onnistui myös hyödyntämään viestinnässään kesäajan. Kesän hittijuttu oli grillausta käsittelevä uutinen. Myös yhteistyössä Vuokralaisten keskusliiton kanssa julkisuuteen annettu Melunsietokyky koetuksella kesällä -tiedote uutisoitiin huomiota herättävästi. Esimerkiksi Hämeen Sanomat otsikoi juttunsa houkuttelevasti Mölyapinaa on vaikea vaientaa päivällä. Lisäksi Kiinteistöliitto oli kesällä 2006 esillä tiedotusvälineissä haastatteluissa, jotka koskivat taloyhtiöiden yhtiöjärjestysten vanhoja jäänteitä kuten pesutupien käyttökieltoa pyhäpäivisin, hissiremontteja, asuntojen hintoja sekä vastuunjakoon liittyviä kysymyksiä. Mediaseuranta Kiinteistöliitto näkyi vuoden 2006 aikana tiedotusvälineissä eri puolilla maata yhteensä 1046 kertaa. Liitto julkaisi toimintavuoden aikana 43 lehdistötiedotetta. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin Observerin lehtileikepalvelulla. Eniten julkisuutta sai yllättäen parveketupakointi ja hyväksi kakkoseksi sijoittui kiinteistöverovertailu. Myönteistä julkisuutta toivat erityisesti Suomen paras asuinalue kilpailua ja kiinteistörahastoja koskevat uutiset. Verkkopalvelujen kävijämäärät kasvussa Kiinteistöliiton jäsenille tarjottiin mahdollisuus seurata medianäkyvyyttä liiton Extranet-sivuilla, joilla julkaistiin raportti mediaosumista kerran kuukaudessa. Kiinteistöyhdistyksillä on myös mahdollisuus tilata kopioita alueensa tiedotusvälineissä julkaistuista uutisista. Viikkotiedote Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 49 kappaletta kiinteistöyhdistysten ja toimialajärjestöjen henkilöstön ja luottamusmiesten käyttöön. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin perinteisiä jäsentiedotteita 11 numeroa. Lisäksi erikseen sovituille jäsenyhdistyksille toimitettiin liiton toimiston kokoamat ns. yhteistiedotteet, joita toimitettiin vuoden aikana kuusi numeroa. Yhteistiedote on liiton maksullinen palvelu lähinnä pienimmille alueellisille yhdistyksille, joilla ei ole mahdollisuuksia tehdä omaa tiedotetta. Yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa jatkui tiiviinä Kiinteistöliiton ja Helsingin Sanomien yhteistyö jatkuu tiiviinä. Lehden Asunto-erikoissivuilla julkaistiin viime vuonna 35 Kiinteistöliiton lakimiesten vastausta asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Lisäksi liiton asiantunti- 7

8 joita haastateltiin kymmeniin Helsingin Sanomien artikkeleihin. Vahva näkyvyys valtakunnan päälehdessä on viesti luottamuksesta Kiinteistöliittoon ja sen henkilöstön laajaan asiantuntemukseen. Lakimies vastauksiin voi tutustua osoitteessa Yhteistyötä jatkettiin myös Joka Kodin Asuntomarkkinat tv-ohjelman kanssa. Kiinteistöliiton ja Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan TV-lähetyksissä. Tiedotusvälineitä palveltiin tiedon hankinnassa ja haastateltavien henkilöiden etsimisessä aktiivisesti. Liiton asiantuntijoita haastateltiin toimintavuonna joka kuukausi yli 40 eri lehteen. Tiedotejärjestelmä Kiinteistöliitto käynnisti uuden viestintähankkeen, jossa rakennetaan uusi tekninen alusta tiedotteiden ja uutisten tuottamista ja jakelua varten. Hanke sai työnimekseen Kiinteistöalan STT. Tavoitteena on yhtenäistää Kiinteistöliiton tiedotuksen visuaalinen ilme ja tehdä se kauttaaltaan ammattimaisemmaksi. Lisäksi tavoitteena on säästää työaikaa ja kustannuksia sähköistämällä ja automatisoimalla tiedotusprosessia. Myös lisätuottojen saaminen on yksi projektin tavoitteista. - Foorumin yhteistyöjärjestöjen (elinkeinoelämän) muodostamassa Kiinteistö- ja Rakentamisfoorumin Johtoryhmässä ja sen perustamissa työryhmissä, - Kiinteistö- ja Rakentamisfoorumin Neuvottelukunnassa, jonka jäseninä on julkishallinnon ja valtiovallan edustajia sekä elinkeinoelämän edustajia, ja - vuotuisessa, yhteisessä Kiinteistö- ja Rakentamisfoorumi -tapahtumassa Lisäksi Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmä valmistelee Metsäakatemia-tyyppistä kiinteistö-ja rakennusalan tapahtumaa. Tavoitteena on järjestää akatemia ensimmäisen kerran vuonna Akatemian kehittämisessä on painopisteenä korkeatasoisen ohjelman ja osanottajajoukon organisointi, vuosittainen jatkuvuus, yhteydenpito osanottajiin myös tapahtuman jälkeen sekä vuorovaikutuksellisuuden aikaansaaminen ja sen hyödyntäminen klusterin toiminnan kehittämisessä. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Kiinteistöliitto on ollut aktiivisesti mukana Visio 2010 viestintäryhmän toiminnassa. Vision johto- ja ohjausryhmässä liittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Viestintäryhmän puheenjohtajana toimi vuoden 2006 Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Marjukka Vainio. Ryhmä tuotti mm. englanninkielisen version Visio 2010:n neljännestä raportista. Toimintavuoden aikana kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt päättivät muodostaa yhteisen Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin. Foorumin perustaminen päättää Visio työn, joka on tunnettu vuodesta 2000 asti maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyömuotona. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin tavoitteena on syventää alan toimijoiden nykyisiä yhteistyömuotoja ja lisätä verkostomaista yhteistyötä elinkeinoelämän, valtion ja kuntien kesken. Uusi Foorumi vaikuttaa voimakkaasti myös alan osaamisen kehittämiseen, resurssien riittävyyteen, kansainvälistymiseen ja asiakaslähtöisyyteen. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on vapaamuotoinen yhteenliittymä, jonka tehtävänä on Visio 2010:n ja Rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmän työn päätyttyä avata ja kehittää uusia yhteistyömuotoja. Foorumi toimii kolmessa eri muodossa: 8

9 Juridinen toiminta Kiinteistöliiton kannalta ehdottomasti merkittävin lainsäädäntöhanke on ollut asunto-osakeyhtiölain muutoshanke. Liiton edustajana oikeusministeriön nimittämässä työryhmässä oli päälakimies Anu Kärkkäinen. Työryhmä jätti mietintönsä oikeusministerille Liitto antoi myös työryhmän mietinnöstä lausuntonsa elokuussa. Laki tulee voimaan aikaisintaan vuonna Mietintö sisältää kattavasti kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat säännökset eikä tulevassa laissa olisi enää viittauksia osakeyhtiölakiin. Asunto-osakeyhtiöihin ei enää sovellettaisi osakeyhtiölakia. Hyvänä voidaan myös pitää osakkaan muutostyötä koskevien menettelytapojen selventävää sääntelyä. Vastuusuhteiden selventäminen on välttämätöntä, sillä rakennuskannan ja asukkaiden ikääntyminen kiihdyttää korjausten, uudistusten ja lisärakentamisen tarvetta vinhaa vauhtia. Rakennussuojelulain muuttaminen Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan rakennussuojelulain kokonaisuudistusta. Työryhmä jatkoi valmistelua keväällä 2005 päättäneen työryhmän työn pohjalta. Työryhmän on selvitettävä erityisesti rakennussuojelulain perusteella maksettaviin korvauksiin perustuvia kysymyksiä. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä, että laissa täsmennetään ja rajataan selkeästi kiinteistön sisätilojen suojelu sekä toisaalta suojelupäätöksen haitasta kiinteistönomistajalle maksettavan korvauksen ehdot. Työryhmän toimikausi päättyy Lain tarkoituksena on myös ohjata taloyhtiöitä suunnitelmalliseen korjaustoimintaan ja ehdotuksessa onkin velvoite käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeista seuraavan viiden vuoden aikana. Rakennustyömaita koskeva kuvallinen tunniste tuli pakolliseksi, kun työturvallisuuslaki muuttui Kiinteistöliitto ja sen jäsenjärjestöt vastustivat ehdotusta, jolla huolehtimisvastuu tunnisteesta rakennustyömailla olisi asetettu rangaistuksen uhalla rakennuttajalle kuten taloyhtiöille. Järjestöjen vaatimukset otettiinkin valmisteluvaiheessa osittain huomioon siten, että rakennuttaja voi välttyä vastuulta, kun ehto tunnisteen käyttövelvollisuudesta on kirjattu urakkasopimukseen. Keväällä 2006 ilmennyt kuopiolaisen kauppakeskuksen sortumavaara herätti keskustelun toimenpiteistä rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta. Syksyllä 2006 tuli voimaan asetus rakentamisen valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta, jota Kiinteistöliitto piti kannatettavana. Kauppakeskusten turvallisuutta pohtiva työryhmä on toiminut vuodesta 2003 asti. Kiinteistöliittoa ryhmässä edustaa lakimies Tiina Hallberg. 9

10 Järjestötoiminta Vuonna 2006 Kiinteistöliiton jäsenyydestä päättivät erota sen toimialajärjestöt ASRA ja RAKLI. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry purettiin marraskuussa. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry erosi Kiinteistöliitosta Itä-Suomessa kolmen alueellisen yhdistyksen yhteinen palvelukeskus käynnistyi virallisesti vuoden 2006 alusta. Yhteistyöneuvotteluja on käyty myös muilla alueilla palvelukeskusten muodostamiseksi ja jäsenpalvelujen parantamiseksi. Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi vahvaa kasvuaan vuonna Jäsenhankinnan tehostamiseksi on tuotettu jäsenyhdistyksille www-sivuja, hyödynnetty Taloyhtio.netportaalia, käytetty jäsenhankintaesitettä, koottu jäsenjärjestöille potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehty jäsenhankintaan liittyviä suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Jäsenhankinnan aktivointiprojektina liitto organisoi mm. Kokkolassa syksyn 2005 ja kevään 2006 aikana kolme koulutustilaisuutta sekä niihin liittyen Kiinteistöliiton ja Vaasan kiinteistöyhdistyksen tunnetuksi tekemisen Keski-Pohjanmaan asunto-osakeyhtiöille ja ammatti-isännöitsijöille. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2006 yhtenäistä markkinointinimeä. Nimi muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittää toiminta-alueen nimi kuten Kiinteistöliitto Päijät-Häme. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudestamme. Vuonna 2006 jatkettiin JTJ:n jatkokehittämistä. Jäsentietojen kattavuuden ja laadun parantamiseen kiinnitettiin huomiota ja jäsenyhdistyksiä kannustettiin käyttämään JTJ:n mahdollisuuksia hyödykseen. Uutena mahdollisuutena jäsenet voivat mm. muuttaa ja täydentää jäsentietojaan JTJ-verkkopalvelussa tunnuksen ja salasanan avulla. Kiinteistöliiton vuonna 2005 uudistettua puhelinjärjestelmää on hyödynnetty hyvin ja se on tehostanut koko organisaation toimintaa. Kiinteistöliitto käynnisti toimintavuonna puhelinjärjestelmän mahdollistamien tekstiviestipalvelujen kehittämisen ja jatkoi valtakunnallisen puhelinnumerojärjestelmän laajentamista. Vuoden 2006 lopulla Kiinteistöliitto vaihtoi matkapuhelinoperaattoria. Tavoitteena on puhelukustannusten alentaminen. Vuonna 2006 liitto käynnisti myös jäsenkorttihankkeen. Kiinteistöliiton alueellisten yhdistysten jäsentalot saavat kortit käyttöönsä keväällä Jäsenkorttien tarkoitus on lisätä jäsenpalvelujen ja jäsennumeron tunnettuutta jäsenten keskuudessa. Kortti oikeuttaa jäsenetuihin, joiden käyttö edellyttää jäsenyyden tunnistamista. Jäsenet Toimintavuonna 2006 Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 28 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului jäsenjärjestöjen kautta yhteensä yli kiinteistöä, joissa asui yhteensä hieman yli 2 miljoonaa ja työskenteli noin miljoona ihmistä. Marraskuussa 2006 ASRA lakkautti toimintansa pidetyssä kokouksessa ja RAKLIn eroaminen Kiinteistöliitosta tuli voimaan vuoden 2006 päättyessä. Jäsentietojärjestelmä JTJ oli toista vuotta käytössä. Yhtenäinen JTJ on parantanut jäsentietojen tietoturvaa ja tehostanut jäsentietojen ylläpitoa ja käytettävyyttä. 10

11 Alueelliset kiinteistöyhdistykset: Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Helsingfors Svenska Fastighetsförening rf Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Lapin Kiinteistöyhdistys ry Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Rauman Kiinteistöyhdistys ry Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Valtakunnalliset toimialajärjestöt: Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry ( saakka) Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen Vuokranantajat ry Lappeenranta Kotka Seinäjoki Mikkeli Forssa Helsinki Hyvinkää Imatra Ylivieska Hämeenlinna Kemi Jyväskylä Rovaniemi Oulu Tampere Joensuu Kouvola Kuopio Porvoo Lahti Rauma Pori Helsinki Vaasa Turku Helsinki Helsinki Helsinki Jäsenmäärä kasvussa Suomen Kiinteistöliiton organisaatio säilyi rakenteeltaan ennallaan. Liiton alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenten kuutiomäärä kasvoi 3,9 % eli noin 6,4 miljoonaa kuutiota. Kuutiomääräisesti kasvu oli suurinta Uudenmaan, Pirkanmaan, Etelä-Kymen, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Kymen, Etelä-Savon ja Kemin alueilla, joissa kaikissa ylitettiin valtakunnallinen kasvuprosentti reilusti. Jäsenmäärä laski kahdessa yhdistyksessä. Valtakunnallisista toimialajärjestöistä Suomen toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n jäsenmäärä säilyi ennallaan. Suomen Vuokranantajat ry kasvatti jäsenmääräänsä 3,5 prosentilla. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n jäsenmäärä laski vuoden aikana 3,4 prosenttia. Liittojen kokonaisjäsenmäärä kehittyi ennakoidun mukaisesti. 11 Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö Alueellisen toiminnan kehittämisessä oli vahvasti esillä palvelukeskusten muodostaminen. Tavoitteena on parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa jäsenpalvelut kolmelle suomenkieliselle, Uudellamaalla toimivalle kiinteistöyhdistykselle eli Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistykselle, Porvoon kiinteistöyhdistykselle, Hyvinkää-Riihimäen- Mäntsälän Kiinteistöyhdistykselle sekä Helsingfors Svenska Fastighetsförening rf:lle. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen palvelukeskus on toiminut menestyksekkäästi jo 1990-luvun lopulta saakka. Kotkan toimisto tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille.