Vuosikertomus Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1

2 Vuosikertomus 2010 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Osakkuusyhtiöt hyvään tulokseen Asuntojen rakentaminen vauhdittui Edunvalvonta 6 Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House Neuvontapalvelut Lakineuvonta Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Järjestötoiminta ja hallinto 8 Jäsenmäärä kasvoi Jäsenet Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Kiinteistöliiton liittokokous Lappeenrannassa Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) 10 Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU) Kuntotodistushanke Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeen by42 päivitys SADe-ohjelman osahanke Asuinkiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen tietojen hallinnan tilanne- ja kehitystarvekartoitus Kosteus- ja hometalkoot Taitava tilaaja pätevä toteuttaja julistus Isännöitsijän käsikirjauudistus Märkätilakorjauskortin uudistaminen Viestintä- ja koulutustoiminta 13 Liikemerkki ja logo uudistettiin Kesä onnistui viestinnällisesti Lakimies vastaa -kysymykset uudistuivat Ongelmia kotona -palstaksi Uusi laki ja runsasluminen talvi nousivat otsikoihin Taloyhtiö.Nyt-teemalehti ilmestyi Taloyhtio.net Sosiaalinen media Tee parannus viestintäohjelma Toukotalkoot kampanja Joka Kodin Asuntomarkkinat ohjelma loppui Koulutus 16 Hallitusfoorum Hallitusten tiedonhankintaillat Asunto-osakeyhtiölakikoulutus Korjausrakentamisen koulutus OK-opintokeskuksen koulutus Uudet oppaat Taloudelliset resurssit 17 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 18 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Tilaisuudet ja tapahtumat 21 Asumistutkimusseminaari KIRA-foorumi KIRA-foorumin toimittajatapaaminen Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Puheenjohtajisto Muut jäsenet Asunto-osakeyhtiötoimikunta Järjestötoimikunta Vaalitoimikunta Veroasioiden toimikunta Johto ja taloushallinto Viestintä ja järjestöasiat Tutkimus ja kehitystoiminta Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki briljantin kera Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki Kiinteistöliiton ansiomerkki Viranomaislausunnot 27 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliitto kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat, kiinteistöyhtiöt ja vuokranantajat. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2010 Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi yli :aan. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä on vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuosi 2010 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategian kolmas täysi toteuttamisvuosi. Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksiin liittyi uutta jäsentä, mikä merkitsee noin kuuden prosentin kasvua. Suomen Vuokranantajien nettojäsenmäärä kasvoi yli 700:llä. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa noin Jäsenmäärän kasvu kertoo, että kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta-, viestintä- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Jäsenistöllemme tärkeimpiä palveluita ovat neuvonta, koulutustilaisuudet ja viestintä sekä Suomen Kiinteistölehti. Vuonna 2010 liitto jatkoi yhdessä jäsenyhdistyksiensä kanssa uuden asunto-osakeyhtiölain koulutuskiertuetta. Toinen koulutustoiminnan painopistealue oli taloyhtiöiden korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä. Liiton edunvalvonnassa korostui voimaan tulleen asunto-osakeyhtiölain toimeenpanoon vaikuttaminen. Toinen merkittävä edunvalvonnan teema oli ilmastonmuutoksen torjunta ja vaikuttaminen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Ilmastonmuutos- ja energiatehokkuusteemat olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) ja sen vaikuttamisessa Euroopan unionin päätöksentekoon esimerkiksi uudistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Liiton toiminnan taloudellinen perusta vahvistui vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Talouden ylijäämä on käytetty Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa toteutettujen peruskorjauksien rahoittamiseksi otettujen lainojen lyhennyksiin. Osakkuusyhtiöt hyvään tulokseen Liiton osakkuusyhtiöt ylsivät hyviin taloudellisiin tuloksiin. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat vahvistaneet osakkuusyhtiöiden tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Keväällä 2010 kansantaloutemme kääntyi kasvuun edellisen vuoden noin kahdeksan prosentin laskun jälkeen. Vuoden 2010 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan noin kolme prosenttia. Näin taloutemme kasvun ennustetaan olevan euroaluetta nopeampaa. Elpymistä on tukenut vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpymisen lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen. 4

5 Vaikka talouskasvun seurauksena työttömyys kääntyi laskuun, vuoden 2010 keskimääräisen työttömyysaste oli 8,4 prosenttia eli hiukan edellisvuotta korkeampi (8,2 %). Miesten työttömyysaste oli 9,1 ja naisten 7,6 prosenttia. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistui vuoden kuluessa. Sen sijaan luottamus Suomen talouteen heikentyi voimakkaasti joulukuussa. Kotitalouksien asuntolainakannan määrä kasvoi 6,8 prosenttia edellisestä vuodesta, ollen vuoden lopussa yli 76,7 miljardia euroa. Lainakannan keskikorko laski edellisestä vuodesta ja oli joulukuussa 2,05 prosenttia (12/2009: 2,12 %). Rahoitusmarkkinoiden vakautuminen ja uudelleen kiristynyt kilpailu lainamarkkinoilla laski sekä kotitalouksien että asunto-osakeyhtiöiden lainoista maksamat korkomarginaalit prosenttiyksikön tasolle. Sen sijaan asuntolainojen yleisin viitekorko kääntyi keväällä 2010 lievään nousuun ja oli joulukuussa 1,526 prosenttia (12/2009: 1,248 %). Vanhojen asuntojen hintojen vuoden 2009 toisella neljänneksellä alkanut nousu jatkui hidastuen kuitenkin loppuvuodesta. Ennakkotietojen mukaan koko vuonna 2010 vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat koko maassa 8,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 11,4 prosenttia ja muualla maassa 6,6 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa euroa, pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla maassa euroa. Uusien kerrostalojen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla euroa, nousua 13,6 prosenttia edellisestä vuodesta ja muualla maassa euroa eli nousu oli 8,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi nousi sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla ennätyskorkealle. Palkat ovat nousseet 2000-luvulla vuosittain asuntojen hintoja hitaammin, mikä on heikentänyt palkkojen ostovoimaa asuntomarkkinoilla. Inflaatiovauhti (kuluttajahintaindeksin muutos) kääntyi vuoden kuluessa nousuun ollen joulukuussa 2,9 prosenttia ja keskimäärin 1,2 prosenttia vuonna 2010 (v %). Asumisen alaindeksin vuosimuutos oli joulukuussa 5,1 prosenttia ja vuosikeskiarvo oli 2,1 prosenttia (v ,7 %). Asuntojen rakentaminen vauhdittui Asuntojen rakentaminen vauhdittui reilusti. Vuonna 2010 käynnistettiin yli uuden asunnon rakennustyöt, kun aloituksien määrä oli edellisvuonna asuntoa. Asuntotuotanto vilkastui vuoden aikana kaikissa talotyypeissä: pien-, rivi- ja kerrostaloissa. Volyymin kasvua tuki erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon nopea elpyminen. Myös valtion tukemaa ARA-tuotantoa aloitettiin runsaasti asuntoa eli noin 40 prosenttia koko asuntotuotannosta. Alkaneesta ARA-tuotannosta puolet kohdentui pääkaupunkiseudulle. Rakentamisen elpyminen nosti rakennuskustannuksia vuositasolla 2,6 prosenttia. Erityisesti nousivat rakennustarvikkeiden hinnat. Asunto-osakeyhtiön remontti kallistui vuodessa 1,9 prosenttia. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,5 prosenttia ja muualla maassa 2,6 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia; pääkaupunkiseudulla 2,6 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia. Uusien vuonna 2010 solmittujen, vapailla vuokramarkkinoilla tehtyjen vuokrasuhteiden vuokrat nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunki-seudulla uusien vuokrasuhteiden vuokrat nousivat 3,5 prosenttia ja muualla maassa 2,3 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 3,9 prosenttia vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Asuinkerrostalojen kustannukset nousivat 3,1 prosenttia. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy 31,4 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 8,4 prosenttia, lämpökustannukset 7,5 prosenttia, työkustannukset 1,2 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 2,0 prosenttia ja muut kustannukset 0,9 prosenttia. Helmikuussa 2011 Harri Hiltunen Toimitusjohtaja 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvoimme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Uusi asunto-osakeyhtiölaki ja -asetus tulivat voimaan Liitto jatkoi yhteistyötä oikeusministeriön kanssa lain ja asunto-osakeyhtiöasetuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Liiton aloitteesta oikeusministeriö esittikin eduskunnalle jo vahvistetun lain muuttamista poikkeuksellisesti jo ennen sen voimaantuloa. Muutos mahdollistaa sen, että liikehuoneistojen ja autotallien omistajat voidaan vapauttaa hissin jälkiasennuksen kustannuksista, kun hissi ei nosta osakkeiden arvoa. Samalla muutettiin ns. voimaanpanolakia siten, että yli 30 huoneiston taloyhtiöt, jotka olisivat yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisia valitsemaan kaksi tilintarkastajaa, voivat valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan muuttamatta yhtiöjärjestyksiään. Muutos on merkittävä yhtiöiden kannalta, sillä se koskee noin taloyhtiötä. Edunvalvonnassa korostuivat toimintavuonna kiinteistöjen kustannuksien nousuun liittyneet asiat. Liitto otti kantaa mm. energiaverouudistukseen, joka uhkasi nostaa erityisesti kaukolämmön hintaa niillä alueilla, joilla maakaasu on tärkeä energianlähde. Liitto korosti, että erilaisissa ja eri tavoin lämmitetyissä asunnoissa asuville kansalaisille on tarjottava järkevä mahdollisuus säästää lämmitysenergiaa ja ohjata valinnoillaan lämmitysenergian tuotantoa ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Liitto piti myös tärkeänä, että energiaverotuksen rakennemuutos toteu- Energiaverouudistus uhkasi nostaa kaukolämmön hintaa alueilla, joilla maakaasu on tärkeä energialähde. tetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, vuosina Liitto arvosteli myös kiinteistöverojen jatkuvaa korottamista kuntien tulopohjan paikkaamiseksi. Uuden asunto-osakeyhtiölain varjolla palvelutuottajat pyrkivät myymään taloyhtiöille uusia palveluita ja hinnoittelemaan vanhoja palveluita uudelleen. Ongelmat kohdentuivat kunnossapitotarveselvityksien laatimiseen sekä osakkaiden muutostyö- ja kunnossapitoilmoituksien käsittelymenettelyihin ja -kustannuksiin. Liitto korosti, että taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä kaikki yhtiön sopimukset ja niihin tehtävät muutokset mukaan lukien yhtiöltä ja osakkailta perittävät maksut ja palkkiot. Ministeriöissä ja eduskunnassa oli valmistelussa useita kiinteistöalaan liittyviä hankkeita. Kiinteistöliiton edustajat antoivat lausuntoja lainsäädäntöhankkeista ja olivat kuultavana ministeriöissä ja eduskunnassa. Valmisteilla oli muun muassa postilaki ja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva laki, jotka olivat vuoden lopussa eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Liitto antoi toimintavuonna 37 lausuntoa eduskunnalle ja ministeriöille. Hallitus hyväksyi Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteet kokouksessaan syyskuussa. Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta, jonka työlistalla olivat mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen sekä rakennusten vedenkäytön tehokkuutta ja maaperän suojelua koskevat direktiivivalmistelut. EPF jatkoi vaikuttamistoimintaa säädöspuitteiden luomiseksi eurooppalaisille kiinteistörahastoille (EU REIT -projekti). EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin toukokuussa 2010 Madridissa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan tutkimusjohtaja Mauri Marttila. EPF:n asettamassa Energia- ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa edustivat tutkimusjohtaja Mauri Marttila ja kehityspäällikkö Jari Virta. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. Toimintavuonna EPF:n maantieteellinen kattavuus laajeni, kun European Union of Developers and House Builders UEPC) päätti tulla mukaan järjestön toimintaan. UEPC:lla on jäseniä Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Hollannissa, Isossa Britanniassa Marokossa ja Turkissa. Myös EPF:n perustajajäsen hollantilainen Real Estate Council of The Netherlands (ROZ) palasi EPF:n jäseneksi. Aiemmin EPF:lla oli jäseniä Espanjassa, Romaniassa, Isossa Britanniassa, Italiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suo- 6

7 messa, Unkarissa, Portugalissa ja Alankomaissa. Useassa maassa toimivia jäseniä olivat Cohen & Steers Europe SA (kotipaikka Belgia), Scandinavian International Property Association, SIPA (kotipaikka Ruotsi). EPF:n tutkimus- ja koulutusyhteisöjäseniä olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO, Maastrichtin yliopisto (UM) ja Solvay Brussels School of Economics and Management (SBS-EM). Jäsenpohjan maantieteellinen laajentuminen Euroopan unionin jäsenmaissa parantaa EPF:n vaikutusmahdollisuuksia unionin päätöksentekoon ja vahvistaa järjestön talouden perustaa. EPF:n presidenttinä toimi John F. Frederiksen, hallituksen puheenjohtajana Liz Peace (British Property Federation) ja pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Lähes 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat suomalaisten lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Europahouse-vuosikokous ekskursioineen järjestettiin Tanskassa usealla paikkakunnalla. Kiinteistöliittoa Europa Housen toiminnassa edusti Mauri Marttila. Lakineuvonta Toimintavuoden aikana puhelujen määrä kasvoi Kiinteistöliiton lakineuvonnassa selvästi. Puhelinneuvontaa annettiin alkuvuodesta sekä tulevaan että voimassa olevan asunto-osakeyhtiölakiin liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin. Keväällä kysymykset koskivat tavanomaisia korjaus- ja kunnossapitovastuuseen liittyviä ongelmia sekä uuden lain mukaista kunnossapitotarveselvityksen laatimista. Myös hallituksen jäsenten vastuukysymykset puhuttivat jäsenistöä. Asunto-osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen suurin osa kysymyksistä koski osakkaan kunnossapito- ja muutostyöilmoituksia sekä niistä perittäviä selvitys- ja valvontapalkkioita. Syksyllä puheluissa lisääntyivät yhtiökokousmenettelyyn ja henkilövalintoihin liittyvät kysymykset. Myös ei-jäsenille suunnattu maksullinen puhelinlinja koettiin edelleen tarpeelliseksi. Maksulliseen neuvontaan tuli noin 200 puhelua kuukaudessa. Myös runsasluminen talvi näkyi neuvontatarpeessa. Neuvontapuhelut koskivat usein lumen poiskuljetusta, lumenpudotusta, sulaneen lumen aiheuttamia vesivahinkoja ja näihin liittyviä vastuukysymyksiä. Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Tutkimus- ja kehitysosasto tarjosi kerros- ja rivitaloyhtiöille annettavaa energianeuvontaa ja tiedottamista. Energianeuvonnan tavoitteena on motivoida taloyhtiöiden asukkaita energiatehokkaaseen asumiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen. Hanke on osa työja elinkeinoministeriön (TEM) ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta, joka toteutetaan vuosina Petri Pylsy. Maksutonta energianeuvontaa annettiin tiistaisin ja torstaisin klo Neuvonnasta vastasi liiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. 7

8 Järjestötoiminta ja hallinto Kiinteistöliiton toiminnassa oli vuonna 2010 vahvasti esillä koulutus- ja jäsenasiat. Vuonna 2007 uusittu strategia vaikutti toiminnan suunnitteluun ja strategiaa vietiin käytännön teoiksi. Strategia ohjaa liittoyhteisön toiminnan kehittämistä myös tulevina vuosina. Liiton jäsenyhdistyksissä on omaksuttu erilaisia käytäntöjä jäsenyhteisöjen edustautumismenettelyistä yhdistyksien kokouksissa. Asiasta ei pääsääntöisesti ole ollut määräyksiä yhdistysten säännöissä ja omaksutut käytännöt ovat syntyneet vuosikymmenten kuluessa. Jäsenyhdistykset toivoivat liitolta ohjeistusta oikeista menettelyistä yhtenäisen käytännön synnyttämiseksi ja asiaan liittyvien oikeudellisten asioiden selkeyttämiseksi. Kiinteistöliitto pyysi syksyllä 2010 Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halilalta asiantuntijalausunnon asunto-osakeyhtiön ja osakeyhtiön edustusoikeudesta kiinteistöyhdistyksessä, jossa asianomainen yhtiö on jäsenenä. Lausunnon perusteella liiton hallituksen työvaliokunta päätti joulukuussa 2010 antaa jäsenyhdistyksilleen suosituksen Edustautuminen jäsenyhdistyksien kokouksissa. Suosituksen tavoitteena on edistää liiton jäsenyhdistyksissä hyvää järjestötapaa ja opastaa jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä menettelemään oikein edustautuessaan kiinteistöyhdistyksien ja muiden yhteisöjen kokouksissa. Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä kasvoi huomattavasti vuonna Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä liittyi jäsenyhdistyksiin (+ 6 %). Yhdistyksien yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa Vuosikasvu oli liiton historian toiseksi suurin. Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli 7 miljoonaa m3 (+3,7 %). Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta ja onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa. Tätä on tukenut uuden asunto-osakeyhtiölain ja korjausrakentamisen kasvun tuomat tietotarpeet taloyhtiöiden toiminnassa. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärä kasvoi toimintavuonna 719 jäsenellä. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 3 744, mikä merkitsee 24 prosentin kasvua. Jäsenhankinnan tehostamiseksi tuotettiin jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua, hyödynnettiin Taloyhtio.netportaalia, koottiin jäsenyhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja ja tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta esimerkiksi osana tilaisuusmarkkinointia. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2010 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueesta. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Jäsenet Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 26 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului kiinteistöyhdistyksien kautta yhteensä yli jäsentä. Näistä asunto-osakeyhtiöitä oli ja kiinteistöosakeyhtiöitä yli 900. Lukumääräisesti eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Oulun läänin kiinteistöyhdistyksiin. Kaikkiaan 21 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Kiinteistöyhdistyksissä jatkettiin neuvotteluita ns. alajäsenien siirtymisestä normaaleiksi jäseniksi. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Alueellisen toiminnan kehitystä ja jäsenpalvelujen tuottamista tukivat tuloksellisesti ns. palvelukeskukset. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Lounais-Suomessa yhteistyötä tekevät Rauman, Satakunnan ja Varsinais- Suomen kiinteistöyhdistykset. Kuvassa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa jäsenpalvelut kolmelle suomenkieliselle, Uudellamaalla toimivalle kiinteistöyhdistykselle eli Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistykselle, Porvoon Kiinteistöyhdistykselle, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykselle sekä ruotsinkieliselle Finlands Svenska Fastighetsförening rf:lle. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Yhteistyön ja palvelukeskuksen toimin- 8

9 nan käynnistyminen on johtanut voimakkaaseen jäsenmäärän nousuun. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan Kiinteistöyhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Pirkanmaan että Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Yhteistyö on näkynyt Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistyksen vakaana jäsenmäärän kasvuna ja vireänä koulutustoimintana molempien yhdistysten toimialueella. Lounais-Suomessa kolme kiinteistöyhdistystä tekee yhteistyötä jäsentiedotuksessa, koulutuksessa ja neuvonnassa. Rauman, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset saavat mm. yhteisen jäsentiedotteen. Kiinteistöyhdistykset ovat tehneet tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestelyissä yhteistyötä myös Suomen Vuokranantajien kanssa. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Seinäjoki Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Forssa Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Ylivieska Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulu Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Tampere Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Lahti Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Pori Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Helsinki Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Lappeenrannassa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Lappeenrannassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyn seminaariin puhujat olivat alansa erityisosaajia ja seminaarin aiheet päivän polttavia. Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais- Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta ja toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Pohjois-Savosta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Matti Inha. Liittokokous hyväksyi ponnen: Kokous velvoittaa hallituksen tarkastamaan liiton sääntöjen 7 (jäsenmaksut) siten, että jäsenmaksun määräytymisperusteet ovat yksiselitteiset. Hallitus asetti työryhmän valmistelemaan asian hallituksen työvaliokunnan käsiteltäväksi. Työvaliokunnan esityksestä hallitus päätti , että työryhmän esityksen mukaisesti alkaen liiton jäsenmaksujen laskutusperusteet liitetään jäsenmaksulaskujen liitteenä kaikille jäsenyhdistyksille. Yhdistyksille lähetetään tiedoksi kooste liiton jäsenmaksulaskutuksesta ja erittely kunkin yhdistyksen omista maksuperusteista. Liittokokous hyväksyi myös ponnen: Yhdistykset pohtivat keskenään, kuinka luottamushenkilöpaikat järjestetään tulevaisuudessa. Jäsenyhdistyksien edustajat keskustelivat asiasta Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivillä elokuussa. Tämän jälkeen hallituksen työvaliokunta käsitteli asiaa ja päätti lähettää Luottamushenkilöiden valintaperiaatteet asiakirjan jäsenyhdistysten yhdessä käsiteltäväksi (ja tiedoksi vaalitoimikunnan puheenjohtaja Juhani Ruskeepäälle). Hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Veijo Hyvärisen sekä hallituksen jäsenet Antti Arjanteen, Timo A. Järvisen ja Harri Sepän. 9

10 Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Toimintavuonna tutkimusja kehitystoiminnan painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen sekä energiankäytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. T&K-yksikkö laati paljon mediassakin huomiota saaneen Korjausrakentamisbarometrin, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2010 barometriä kehitettiin entisestään ja se julkaistiin vuoden aikana kaksi kertaa, huhti- ja lokakuussa. Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden budjetoinnin avuksi lokakuussa. Syksyllä toteutettiin indeksitalovertailu ja taloyhtiöiden hoitokulujakaumataulukot ja -kuvaajat. Liitto osallistui 2010 seuraaviin hankkeisiin: Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen korjauskonsepteja, joilla voidaan varmistaa, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua ja rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hankkeeseen osallistuu lisäksi 15 muuta osapuolta. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Jari Virta. Kansainvälisen ApRemodel-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään asuinkerrostaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hankkeeseen osallistuu lisäksi 10 muuta osapuolta. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Hankkeen lopputuloksena on asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja, joissa on otettu huomioon Leanperiaate sekä ryhmä- ja aluekehittämistoiminta Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka keskittyy seitsemän erilaisen hukan poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Lean pyrkii siihen että oikea määrä oikeanlaatuisia asioita saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan oikean laatuisena. Leanosaaminen hankitaan professori Lauri Koskelalta Salfordin yliopistosta, jossa Lean-toimintaan on perehdytty usean vuoden ajan. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU) Kiinteistöliiton koordinoima Kerrostalon ilmastonmuutos- energiatalous ja sisäilmasto kuntoon hanke jatkui tavoitteenaan luoda työkalut erityisesti taloyhtiöiden päätöksenteon avuksi ja toimintamalleja kiinteistön elinkaaren hallintaan. Tavoite sisältää sellaisia toimintamalleja, joilla pystytään parantamaan samanaikaisesti energiataloutta, asuntojen sisäilman laatua ja asuinyhteisöjen toimintakulttuuria. Nämä yhdessä takaavat asuinkiinteistön hallitun ilmastonmuutoksen. Hanke alkoi 2009 ja se päättyy huhtikuussa Työtä tehdään yhteistyössä VTT:n ja Aalto-yliopioston kanssa. KIMU- hanketta johti Markku Rantama ja siihen osallistuivat liitosta Mauri Marttila, Petri Pylsy ja Jari Virta. 10

11 Hankkeen rinnalla toteutettiin lisähanke KIMULI, kerrostalokorjauksiin liittyvien ilmanvaihtoratkaisujen selvittämiseksi. Lisähankkeen ohjaavassa roolissa toimi LVI-talotekniikkateollisuus ry.. Kuntotodistushanke Hankkeen tavoitteena on suunnitelmallisen kiinteistönpitotoiminnan merkittävä laajentaminen ja menettelytapojen yhtenäistäminen kuntoarvion ja Taloyhtiön kuntotodistuksen avulla. Hankkeen päävetovastuu on Kiinteistöliitolla. Hankkeessa on mukana useita eri tahoja. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustavat Harri Hiltunen, Mauri Marttila ja Jari Virta. Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia, itävaltalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen päävetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaava, langattomasti etäluettava RFID-anturiratkaisu sekä samalla luoda perusta tällaisten laitteiden luotettavuussuunnittelulle ja testaukselle sekä tutkia myös olemassa olevien RFIDanturiratkaisujen luotettavuutta, testausta ja materiaalien yhteensopivuutta. Kosteusanturi tehdään siten, että sitä voidaan hyödyntää korjausrakentamisessa. Hankkeen päävetovastuu on Aalto-yliopistolla. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2009 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeen by42 päivitys Hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännönläheinen ohje tilaajille tarjouspyynnön laadintaan sekä kuntotutkimustarjousten laajuuden ja sisällön vertailuun. Ohjetta varten laaditaan ehdotus kuntotutkimusten laajuuteen perustuvasta luokittelujärjestelmästä. Ohjeessa havainnollistetaan kuntotutkimuksen keskeisiä osa-alueita tehtäväluetteloiden avulla. Hankkeen päävetovastuu on insinööritoimisto Vahasella. Hankkeessa mukana olevia tahoja ovat Vahanen, Insinööritoimisto Lauri Mehto, Suomen Talokeskus, Suomen Betoniyhdistys, Kiinko ja Kiinteistöliitto. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta. SADe-ohjelman osahanke Smart TES -hanketta edelsi TES Energy Facade hanke vuosina Hanke palkittiin merkittävällä kansainvälisellä palkinnolla liiketoiminnan ja tutkimustulosten yhdistämisessä. Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat Asuinkiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen tietojen hallinnan tilanne- ja kehitystarvekartoitus Liitto teki kansallisen sähköisen asioimisen ja demokratian vauhdittamis- eli SADe-ohjelman liittyen kartoituksen asuinkiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen tietojen hallintaan liittyvistä asioista. Kartoituksen osana järjestettiin työpaja. Selvityksessä tarkasteltiin asukkaan, asunnon omistajan, taloyhtiön, isännöitsijän ja palvelun tuottajien keskinäistä asioimista sekä näiden asioimista julkisen sektorin kanssa ja julkisen tiedon hyödyntämistä sähköisen asioinnin välityksellä. Liitossa tehtävästä vastasivat Markku Rantaman ja Mauri Marttila. 11

12 Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteusja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Hankkeessa liittoa edustaa Jari Virta. Taitava tilaaja pätevä toteuttaja julistus Hankkeessa tuotetaan ohjeistus Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat taloyhtiöissä. Ohjeistus on toimintatapaohjeen kaltainen, jossa tilaajalle ja palveluntuottajille tuotetaan lyhyt ja ytimekäs tietopaketti korjaushankkeen aikana huomioon otettavista keskeisistä asioista. Hankkeen päävetovastuu on Rakennusteollisuus RT:llä. Muita hankkeeseen osallistuvia tahoja ovat Kiinteistöliitto, SKOL, LVI-tekniset urakoitsijat, Isännöintiliitto ja RAKLI. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja Jaana Sallmén. Isännöitsijän käsikirjauudistus Hankkeen tavoitteena on päivittää Isännöitsijän käsikirja uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseen formaattiin ja selkeyttää muutenkin kirjan rakennetta. Hankkeen päävetovastuu on Kiinteistöalan Kustannus Oy:llä. Hankkeeseen osallistuu useita eri tahoja. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa useita henkilöitä. Märkätilakorjauskortin uudistaminen Hankkeen tavoitteen on päivittää nykyinen asuinkiinteistöjen märkätilakorjauksiin kohdentuva tietokortti vastaamaan tämänhetkistä tietoa. Hankkeen päävetovastuu on Rakennustietosäätiöllä. Hankkeeseen osallistuu useita eri tahoja. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. 12

13 Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistö- ja rakennusalaa koskevaan päätöksentekoon ja saanut alan uutisille ja edunvalvonnan tavoitteille laajaa julkisuutta. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin edelleen Cisionin lehtileike-, radio- ja tv-osumapalvelulla. Cision- Point-mediaportaalia käyttää koko liittoyhteisö Kiinteistöalan Kustannus Oy:tä lukuunottamatta. Kiinteistöliiton nettisivuilla kävi vuoden 2010 aikana ja Taloyhtio.netissä eri kävijää. Liiton sivuilla kävi keskimäärin 371 ja Taloyhtio.netissä 955 kävijää päivässä. suunniteltu tapaaminen jouduttiin peruuttamaan osallistujapulan vuoksi. Kesätoimittajatapaamisessa Kiinteistöliiton väki esitteli liiton toimintaa ja lakimiehet kertoivat mielenkiintoisista ja erikoisista sattumuksista taloyhtiömaailmassa. Myös Kiinteistöliiton medianäkyvyys kesällä 2010 ylsi monen vuoden tauon jälkeen koko vuoden keskiarvon tasolle. Kesäkuussa osumia oli 98, heinäkuussa 90 ja elokuussa 51. Vuoden 2010 mediaosumien yhteismäärä oli 1081 eli 129 osumaa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 48 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin kiinteistöyhdistysten käyttöön jäsentiedotteita. Liikemerkki ja logo uudistettiin Kiinteistöliitto uudisti vuonna 2010 visuaalisen ilmeensä. Kiinteistöliitto sai uuden tunnuksen ja graafisen ohjeiston. Uudistuksella haluttiin päivittää ja selkeyttää liiton ilme. Kehitys on johtanut muun muassa nimen käytön yksinkertaistumiseen, myös tämä muutos haluttiin tuoda uuteen tunnukseen. Tunnuksesta tuli uudistuksessa neljä eri versiota, eri käyttötarkoituksiin. Uudessa tunnuksessa silmiinpistävintä on merkki neljä kiinteistöä. Ne muodostavat eräänlaisen kehän, jonka keskustaan syntynyt tori plaza symboloi avoimuutta ja vuorovaikutusta. Diagonaalimuoto tuo kuvioon dynaamisuutta. Merkki on väriltään sininen. Logo- eli tekstiosa on ladottu modernilla ja erottuvalla HandelGothic BT -kirjasintyypillä eli samalla kuin edeltävässäkin tunnuksessa. Värinä nyt on tumman harmaa. Uudistuksen toteuttivat AD:t Tapani Taulu ja Virpi Lindqvist Viisikko-Communica Communications VCA Oy:stä Kesä onnistui viestinnällisesti Kiinteistöliiton kesä oli viestinnällisesti erinomainen. Elokuinen kesätoimittajatapaaminen osoittautui hyväksi ajankohdaksi. Tilaisuus houkutteli Helsingin Tervasaaren, ravintola Savuun kiinteistöalasta kiinnostuneita kesätoimittajia. Edellisvuonna heinäkuun alkuun Lakimies vastaa -kysymykset uudistuivat Ongelmia kotona -palstaksi Helsingin Sanomat on tuottanut yhteistyössä Kiinteistöliiton kanssa usean vuoden ajan HS:n asumista ja kotia käsitteleville teemasivuille kysymys-vastaus-palstaa. Lehden Asunto-nimiset teemasivut muuttuivat Koti-nimisiksi sivuiksi. Tämän uudistuksen yhteydessä myös Lakimies vastaa -palsta laajentui käsittelemään juridiikan lisäksi enemmän myös tekniikkaa tai muita yleisiä pulmia. Uuden Ongelmia kotona palstan vastauksiin voi tutustua osoitteessa: 13

14 Uusi laki ja runsasluminen talvi nousivat otsikoihin Kiinteistöliitto toimitti medialle toimintavuonna 44 lehdistötiedotetta. Niiden lisäksi liitto saavutti runsaasti näkyvyyttä mediassa asiantuntijoiden esiintyessä kuukausittain lukuisissa haastatteluissa lehdissä, radiossa ja televisiossa. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi oli haasteellinen kiinteistöjen ylläpidolle. Uusi asunto-osakeyhtiölaki oli otsikoissa säännöllisesi koko vuoden, mutta erityisesti sen voimaan tulon jälkeen heinäkuun alusta joulukuuhun. Lakimiehet antoivat ennätysmäisesti haastatteluja lehdistölle uuden lain sisällöstä ja tulkinnoista. Valtakunnallisen median ja suuren yleisön huomiota kirvoitti etenkin osakkaiden velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti remonteistaan taloyhtiölle. Aiheeseen liittyen media uutisoi näkyvästi isännöitsijöiden kirjavasta remontti-ilmoituksiin liittyvästä hinnoittelusta ja joidenkin isännöintiyritysten uuden lain nojalla tekemistä hinnoittelun ylilyönneistä. Kiinteistöliitto totesi lehdistötiedotteessaan, että Valtaosa isännöintiyrityksistä hinnoittelee palvelunsa asiallisesti, ja siksi onkin erittäin harmittavaa, että muutamat yritykset pilaavat rahastusyrityksillään isännöinnin ja uuden hyvin toimivan asunto-osakeyhtiölain mainetta. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi 2010 oli haasteellinen kiinteistöjen ylläpidon kannalta ja se myös aiheutti kattorakenteille ja muille kiinteistön osille vahinkoja. Mediassa lumien pudottaminen katoilta ja kuorman ajattaminen pois puhututti työn aiheuttamien suurten kustannusten vuoksi. Lumi aiheutti Kiinteistöliiton laskelmien mukaan taloyhtiöille noin euron lisämenon eli neljänviiden prosentin lisän budjettiin. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa sijaitseville kerrostaloille lasku saattoi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Poliittinen keskustelu ja media kiinnittivät suuren yleisön huomion pitkästä aikaa myös ajatukseen luopua asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta. Asiaa pohdittiin valtiovarainministeriön verotyöryhmässä osana suurta verouudistusta. Kiistakapulana asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä vähennys koskee suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen torjui ajatuksen julkisuudessa toteamalla, että omistusasumisen tukemisella saavutettu asumistason kohottaminen on ollut oikeaa politiikkaa. Taloyhtiö.Nyt-teemalehti ilmestyi Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille sekä isännöitsijöille. Teemalehden ensimmäinen numero ilmestyi 16-sivuisena tabloidina Helsingin Sanomien välissä Uudenmaan alueella. Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy:n kustantaman lehden painosmäärä oli yli kpl. Teemalehdessä selostettiin uuden asunto-osakeyhtiölain pääkohdat sekä käsiteltiin muita ajankohtaisia asioita koskien taloyhtiöitä ja asumista. Taloyhtiö. Nyt -lehti julkaistiin myös verkkoversiona. Helsingin Sanomat tutkitutti Taloyhtiö.Nytin vastaanoton lukijoiltaan ulkopuolisella tutkimusyhtiöllä. Palaute oli erittäin myönteistä ja se kannusti jatkamaan lehden julkaisemista. Positiivista palautetta lehdestä tuli suoraan Kiinteistöliittoon puhelimitse, sähköpostilla, liiton Facebook-sivuilla sekä Twitterin kautta. Loppuvuonna jäsenyhdistykset julkaisivat vastaavia lehtiä Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessa. Kanta-Hämeen julkaisemassa lehdessä hyödynnettiin osin samaa sisältöä. Lisäksi Pohjois-Savossa oli lehti suunnitteilla 2011 julkaistavaksi. Taloyhtio.net Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle sekä kerros- ja rivitaloasukkaalle. Suuren uudistuksen vuonna 2009 kokenut taloyhtiöiden tietoportaali kehittyi edelleen vuonna Kävijämäärä on vakiintunut arkisin eri kävijän päivätasolle. Rekisteröityneiden käyttäjien määrä nousi ihmiseen vuoden 2010 lopulla. 14

15 Uutiskirjeiden käyttöä aktivoitiin toimintavuoden aikana. Hallitusposti on taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille toimitettava sähköpostitse toimitettava uutiskirje. I-meili on isännöitsijöille kohdennettu vastaava uutiskirje. Tapahtumien ja muiden ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyödynnettiin Taloyhtio.netin käyttäjärekisteriä. Sosiaalinen media Facebookissa toimii Kiinteistöliiton ryhmä, jonka avulla välitetään ajankohtaista tietoa Kiinteistöliiton toiminnasta ja näkemyksistä aktiivisille Facebookin käyttäjille. Taloyhtio.netillä on myös omat sivut Facebookissa. Twitterissä tiedotus hoidetaan siten, että Timo Tossavainen kirjoittaa Kiinteistöliiton yhteyspäällikkönä ja Taloyhtio.netin päätoimittajana kiinteistöalan ja asumisen viestejä. YouTubeen on avattu Kiinteistöliitolle tunnukset videoleikkeiden jakelua varten. Videoleikkeiden lisääminen tapahtuu vuoden 2011 puolella. Tee parannus viestintäohjelma Kiinteistöliiton järjestämä seminaarikiertue kannusti energiansäästöön ja järkevään elinkaaritalouteen taloyhtiöitä ja niiden osakkaita yhteensä 19 paikkakunnalla. Aluekiertueen 38 seminaariin osallistui noin 2000 ammattilaista ja taloyhtiöiden hallitusten jäsentä. Kiertueen näyttelyosasto veti yrityksiä, mutta halukkaista näytteilleasettajista kiertueelle mahtui vain 32. Kiertueen liikevaihto oli ilman matka- ja majoituskustannuksia euroa. Viestintäohjelman kiertue ja sen teemat kuten hyviksi koetut korjaustavat, uudet ratkaisut ja palvelut saivat myös paljon mediajulkisuutta. Printtimediassa aihetta käsitteleviä lehtijuttuja ilmestyi yli 60. Tee parannus viestintäohjelma ja energiatehokkuuden parantaminen olivat myös keskeisiä teemoja esimerkiksi MTV3- kanavalla esitettävässä Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa. Tee parannus aluekiertueella luennoivat Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta, energia-asiantuntija Petri Pylsy ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Toukotalkoot kampanja Kiinteistöliitto osallistui vuonna 2010 jo neljättä kertaa Toukotalkoot-kampanjaan. Kampanja keskittyy asuntojen talotekniikan kuntoon ja huoltoon, mikä asukkailta helposti unohtuu. Toukotalkoot 2010 kampanja teemoja olivat asukkaan oma vastuu, energiansäästö ja turvallisuus. Toukotalkoiden tarkistuslistan avulla tavallisimmat asukkaalle kuuluvat tarkistus- ja huoltotoimet on helppo käydä läpi ainakin kerran vuodessa. Mukana oli kahdeksan valtakunnallista rakentamisen ja asumisen yhteisöä: Suomen Kiinteistöliitto ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Turvatekniikan keskus Tukes, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Vuokralaisten Keskusliitto ry ja Suomen Vuokranantajat ry. Kampanja on tuottanut asukkaan check-listat, Toukotalkoot.info-nettisivuston, artikkeleita, tiedotteita, kuvamateriaalia sekä radio- ja tv-haastatteluita. Joka Kodin Asuntomarkkinat ohjelma loppui MTV3-kanavalla lähes 20 vuotta pyörinyt Joka Kodin Asuntomarkkinoiden viimeinen jakso nähtiin sunnuntaina Kiinteistöliiton asiantuntijat esiintyivät vuonna 1991 alkaneessa ohjelmasarjassa koko sen historian ajan. Joka Kodin Asuntomarkkinat -erikoisohjelma oli alansa ensimmäisiä televisio-ohjelmia, ja sen tutuimmaksi henkilöitymäksi nousi vuosien varrella Remontti-Reiska Jorma Piisinen. Koulutus Hallitusfoorum Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, KIINKO ja AKHA järjestivät lauantaina ensimmäisen Hallitusfoorumin eli taloyhtiöiden kehittämispäivän. Kokopäivän tapahtumassa oli yhteisiä seminaariosioita, työpajoja ja rinnakkaisseminaareja sekä asiantuntijaklinikoita ja yritysten näyttelyosastoja. Tapahtuma kokosi noin 280 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen ja tapahtuman palaute kertoi tyytyväisyydestä uudenlaisen tilaisuuden toimintamalliin. 15

16 Hallitusten tiedonhankintaillat Kiinteistöliitto järjesti jäsenjärjestöineen yhteistyössä Soneran, Suomen Kiinteistölehden ja Suomen Talokeskuksen kanssa taloyhtiöiden hallitusten tiedonhankintailtoja. Kevätkaudella tilaisuuksia oli kuusi ja syyskaudella seitsemän. Asunto-osakeyhtiölakikoulutus Kiinteistöliiton lakimiehille järjestettiin uudesta asuntoosakeyhtiölaista useita kokopäivän koulutustilaisuuksia. Liittoyhteisön lakitiimin jäsenet valmistelivat normaalin työnsä ohella runsaasti koulutusmateriaalia ja tekivät kiivaasti keskustellen tulkintoja uuden lain sisällöstä. Myös jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille ja henkilökunnalle pidettiin koulutustilaisuuksia. Kiinteistöliiton ja -yhdistysten lakimiehet toimivat kouluttajina asunto-osakeyhtiölakia koskevissa koulutustilaisuuksissa, vaikka varsinainen kiertue järjestettiin jo edellisvuonna. Silloin liitto ja yhdistykset toteuttivat yhteistyössä noin 80 eri tilaisuutta hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Tilaisuudet olivat suosittuja eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet tilaisuuksiin. Lakia koskeviin koulutustilaisuuksiin osallistui yli henkilöä. Korjausrakentamisen koulutus Kehityspäällikkö Jari Virta toimi toimintavuonna korjausrakentamiseen liittyvissä koulutustilaisuuksissa asiantuntijakouluttajana eri puolilla Suomea. OK-opintokeskuksen koulutus Kiinteistöliitto on jäsenenä Opintotoiminnan Keskusliitossa (OK) ja siten liitto sekä jäsenyhdistykset ovat oikeutettuja hyödyntämään OK-opintokeskuksen myöntämää OK-tukea koulutustoiminnassaan. OK järjestää koulutusta jäsenliittojensa toimijoille. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöitä osallistui vuoden aikana useisiin Opintotoiminnan Keskusliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Myös OK:n verkkopalveluita hyödynnettiin koulutustoiminnan kehittämisessä. Kiinteistöliitto valmisteli toimintavuonna OK:lle jatkokehityshanketta taloyhtiöiden hallitusten koulutusjärjestelmän laajentamiseksi. Tavoitteena on taloyhtiöiden luottamushenkilöiden koulutuksen järjestelmällinen kehittäminen ja osaamistason parantaminen. Tapahtumien sähköinen hallintajärjestelmä otettiin yhä laajemmin käyttöön toimintavuoden aikana, mikä säästää aikaa ja tehostaa jäsenpalvelua. Taloyhtiosivut.fi-koulutus Kotitalon kotisivut-palvelusta järjestettiin koulutusta yhteistyössä kiinteistöyhdistysten kanssa. Taloyhtiosivut.fi-verkkopalvelu on Kiinteistöliiton jäsenetu, jolla taloyhtiö voi tehdä kotisivut nopeasti ja ilman lisämaksua. Uudet oppaat Liiton lakimiehet laativat yhdessä Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiesten ja neuvontainsinöörien kanssa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisen Vastuunjakotaulukon. Nettisivuille laadittiin ohjeistus kunnossapito- ja muutostyöilmoituksesta. Keväällä lakitiimi laati uudesta laista ohjeistuksen liiton nettisivuille. Kesällä ennen lainvoimaantuloa lakimiehet laativat nettisivuille huoneistoremontteja koskevan ilmoitusohjeen. Syksyllä 2010 Oikeusministeriö, Kuluttajaliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto laativat yhteistyössä oppaan huoneistoremonttien ilmoitusvelvollisuudesta ja niiden käsittelymaksuista. Oppaan tarkoituksena oli selventää ja yhtenäistää taloyhtiöiden osakkaita koskevaa ilmoituskäytäntöä. Oppaan kirjoittamiseen ryhdyttiin oikeusministeri Tuija Braxin aloitteesta. Kiinteistöliitto laati samanaikaisesti suosituksena nettiohjeen siitä, mistä kunnossapito- ja muutostöistä osakkaan on ilmoitettava yhtiölle. Lisäksi liiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan juristit laativat Isännöitsijäntodistuslomakkeen, joka on Kiinteistöalan Kustannuksen myyntituote. 16

17 Taloudelliset resurssit Liiton toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta vahvistetaan ja jäsenmaksutasojen määrityksessä otetaan huomioon toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa 75 prosenttia liiton toimintamenoista. Liiton toiminnan taloudellinen perusta vahvistui edelleen vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas jäsenkasvu yhdessä uudistettujen jäsenmaksuperusteiden kanssa vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton jäsenmaksutuotot olivat euroa (v ). Kun jäsenmaksutuloista vähennetään Suomen Kiinteistölehden tilausmaksut, yhdistyksille maksetut jäsenhankintapalkkiot sekä Kiinteistöpalvelut ry:lle välitettävät jäsenmaksut oli nettotuotto noin euroa (v ). Toiminnan rahoituspohjaa on monipuolistanut liiton toimiston tilankäytön tehokkuuden parantaminen ja sen myötä vapautuneiden tilojen vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille. Tilikauden ylijäämää on käytetty Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa peruskorjaukseen otettujen lainojen ylimääräisiin lyhennyksiin. Vuoden lopussa liitto maksoi pois Koy Anna Kalevan lainaosuutensa. Tilikauden voitto rahastosiirtojen jälkeen oli noin euroa ( euroa). Tytär- ja osakkuusyhtiöistään liitto sai osinkotuottoja n euroa (v ). 17

18 Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Kiinteistöalan Kustannus Oy on Suomen Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö. Se kustantaa ja julkaisee kiinteistöalan kirjallisuutta, lomakkeita sekä Suomen Kiinteistölehteä ja Locus-lehteä. Yhtiö harjoittaa myös messu- ja näyttelytoimintaa. Vuonna 2010 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli kappaletta (LT 2011). Lukijoita lehden kullakin 10 numerolla oli yli Locus ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa, kappaleen painoksina. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 1,1 miljoonaa euroa. Henkilökuntaan kuului 15 henkeä. Vuonna 2010 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle kustannusoikeusmaksua. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n lehtiryhmän liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa, ja henkilökuntaan kuului kuusi työntekijää. Yhtiön kirjaryhmän liikevaihto oli 3.4 miljoonaa euroa, ja henkilökuntaan kuului kuusi vakinaista ja yksi määräaikainen työntekijä. Tulostus- ja suoramarkkinointipalvelujen liikevaihto oli euroa, ja henkilökuntaan kuului kaksi työntekijää. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2010 järjestöneuvos Risto Kosonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jorma Koutonen, Risto Kyhälä ( saakka), Pertti Satopää ja Veijo Hyvärinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Paavo Saarelainen. Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:sta. Suomen Talokeskus Oy on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita, korjauksia uudisrakennushankkeisiin, kiinteistöjen energiatalouden hallintaan sekä kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon. Talokeskuksen tärkeimpiä teknisiä osaamissektoreita ovat rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka, taloautomaatio, energiankäytön hallinta sekä kiinteistönhoidon suunnittelu ja ohjaus. Vuonna 2010 Suomen Talokeskus Oy:n liikevaihto oli 12,7 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 1,6 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä vuoden lopussa 107 henkeä. Yhtiö maksoi liitolle osinkoa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle nimenkäyttömaksua. Yhtiön tulos heikentyi edellisestä vuodesta, johtuen voimakkaasta panostamisesta toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Suomen Talokeskus -konserniin kuuluvan Agenteq Solutions Oy:n liikevaihto oli 5,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 1,8 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä oli 44. Agenteq tuottaa tietoteknisiä palveluita ja sovelluksia erityisesti kiinteistöalalle. Toimintavuonna Talokeskus laajensi toimintaansa Lahdessa ja laajentui Jyväskylään ja Tampereellelle. Suomen Talokeskus konsernin liikevaihto oli 17,8 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,8 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on 151 henkilöä. Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen osastojen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntija esimerkiksi alan lausuntojen valmistelussa. Yhtiön edustajat vastaavat ratkaisevalla tavalla liiton teknisen jaoston toiminnasta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Seppä, ja muina hallituksen jäseninä Antti Arjanne, Jarmo Eskelinen, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Juhani Kolehmainen, Kaisa Leiwo, Olli Salakka ja Erkka Valkila. Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana toimi DI Jani Saarinen. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutuskeskus on ajankohtaista koulutusta järjestävä yhtiö. Kiinteistöliitto osti lisää yhtiön osakkeita 100 kpl, minkä jälkeen liitto omistaa yhtiön osaketta eli 51 prosenttia osakekannasta. Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja, yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia ja tarjoaa henkilöstövalintapalveluita (Rekryverkko). Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa, tilikauden voitto Henkilökuntaan kuului 14 henkeä. Vuonna 2010 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Inha. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat hänen lisäksee Ahto Aunela, Harri Hiltunen (varapuheenjoh- 18

19 taja), Raimo Kiljunen ja Aulis Kohvakka. Yhtiön toimitusjohtajana toimi varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto. Kiinteistöalan Koulutussäätiö on yleishyödyllinen säätiö. Säätiön tarjoamasta koulutustoiminnasta vastaa Kiinteistöalan Koulutussäätiön Ammatillinen Oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos. Koulutussäätiö järjestää pitkäkestoisia koulutusohjelmia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulututkinnoista ja virallisia ammattitutkintoja. Oppilaitoksessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjestetty isännöinti- ja kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä muiden koulutusyhteisöjen kanssa. Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto oli 4,4 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä euroa ja henkilökuntaan kuului 20 henkeä. Kiinteistöliiton esityksestä Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi Keijo Kaivannolle opetusneuvoksen nimen ja arvon Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isännöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Kiinteistöliiton toimihenkilöitä on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osallistujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryhmien jäseninä. Vuodesta 2003 lähtien Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy on ollut Kiinteistö Oy Anna-Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralainen. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK-nimellä. KTI Kiinteistötieto Oy KTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu informaatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton omistusosuus yhtiössä kasvoi toimintavuonna 18 prosentista 35 prosenttiin, kun yhtiötä aiemmin omistanut KTI Kiinteistötalouden instituutti ry purettiin kesällä 2010 ja sen varallisuus jaettiin yhdistyksen jäsenten kesken. Liiton saamien osakkeiden luovutusarvo oli euroa ja rahavarojen määrä euroa eli yhteensä euroa. Yhdistyksen purkavan kokouksen ( ) päätöksen mukaan varoja tulee käyttää KTI ry:n tarkoitusta edistävään toimintaan varojen saajan päättämällä tavalla. KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset ja alan management- ja asiantuntijapalveluyritykset. 19 KTI:n liikevaihto vuonna oli 2,0 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto euroa. Henkilökuntaa oli keskimäärin 18 henkilöä. Yhtiö maksoi osinkoa liitolle euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi insinööri Erkka Valkila. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat Mauri Marttila ja Kaisa Leiwo. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Hanna Kaleva. Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Kiinteistöliitto omistaa 33,44 prosenttia vuonna 1898 rakennetun Kiinteistö Oy Anna-Kalevan osakekannasta. Kiinteistössä sijaitsee liiton toimiston lisäksi Kiinteistöliitto Uusimaan, Suomen Vuokranantajat ry:n ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää tiloissa koulutustilaisuuksia ja tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi Anna-Kalevan omistajayhteisöille. Suurimpina korjauksina kiinteistössä toteutettiin sisäpihan kannen vedenerityksen ja pinnoituksen uusiminen. Kiinteistössä tapahtui tammikuussa 2010 vesivahinko, jonka seurauksena kiinteistön Kalevankadun puoleinen osa kärsi pahoja vesivahinkoja ullakolta kellariin saakka. Vahingon korjaustyöt jatkuivat koko vuoden. Korjauksien kustannukset olivat noin euroa, jotka korvattiin vakuutuksesta. Liitto maksoi vuonna 2010 takaisin osuutensa Koy Anna Kalevan ottamista yhtiölainoista, jotka oli käytetty AnnaK-koulutustilojen rakentamisen ja kiinteistössä suoritettujen peruskorjauksien rahoittamiseen. Lainojen kokonaissumma oli yhteensä noin euroa. Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi järjestöneuvos Risto Kosonen saakka ja tämän jälkeen everstiluutnantti Pekka Kouri. Liittoa yhtiön hallituksessa edustivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen. Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä on toimi KTM Peter Estlander (Oy Estlander & Co Ab).

20 Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistöliiton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2010 oli yhtiön 16. toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa, Taloyhtio.netportaalin ja juridisten toimeksiantojen hoitamista. Lisäksi yhtiö toimii messutapahtumien ja kiertueiden järjestäjänä. Yhtiön maksullinen neuvonta vastasi toimintavuonna noin asiakaspuheluun. Vuonna 2010 yhtiö panosti Taloyhtio.net-portaalin uudistamiseen osana Tee parannus -viestintäohjelmaa sekä toteutti laajan Tee parannus -messukiertueen rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Kiertue rahoitettiin messuosastojen myyntituloilla. Taloyhtio.net-portaalin kehitystyöhön saatiin projektirahoitusta Tekniikan edistämiskeskus TEKESiltä. Yhtiö julkaisi ja kustansi syyskuussa yhdessä Kiinteistöliitto Uusimaan kanssa Taloyhtiö.nyt-teemalehden, jonka painos oli kappaletta. Lehti jaettiin Uudellamaalla kaikille Helsingin Sanomien tilaajille. Lehti rahoitettiin ilmoitusmyyntituloilla. Yhtiön liikevaihto oli euroa, tilikauden voitto euroa, ja yhtiön palveluksessa oli yksi osa-aikainen neuvontalakimies. Liikevaihtoa kasvattivat Tee parannus -kiertueen toteuttaminen ja Taloyhtiö.nyt-lehden julkaiseminen. Yhtiö lyhensi vuonna 2010 Kiinteistöliiton myöntämää pääomalainaa euroa, minkä jälkeen lainaa on jäljellä euroa. Yhtiö ei maksanut osinkoa vuonna Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Inha ja muina hallituksen jäseninä Timo Tossavainen ja Harri Hiltunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana. 20