Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto

Transkriptio

1 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Vuosikertomus

2 Vuosikertomus 2009 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Edunvalvonta 6 EuropaHouse Neuvontapalvelut Järjestötoiminta ja hallinto 7 Jäsenet Jäsenmäärä kasvoi huikeasti Kiinteistöliiton jäsenyyttä valmis suosittelemaan 97 prosenttia Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Kiinteistöliiton liittokokous Savonlinnassa Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) 10 Tee parannus! -ohjelma Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) TES Energy Facade (suomalais-saksalais-norjalainen hanke) KiinteistöRYL Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen Alueellinen asuntomarkkinaennuste RIL Asuinkerrostalojen linjasaneeraus RAILO KIMU Rakennetun omaisuuden tila ROTI Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä Muu tutkimus- ja kehitystoiminta Viestintä- ja koulutustoiminta 12 Lakimies vastaa -palsta HS:n Koti-sivuille Muuttuvasta asunto-osakeyhtiölaista ennätysmäärä lehdistötiedotteita Toukotalkoot Taloyhtio.net uudistettiin vuorovaikutteiseksi ja yhteisölliseksi verkkopalveluksi Koulutus Asunto-osakeyhtiölaki Korjausrakentamisen koulutus OK-opintokeskuksen koulutus Taloyhtiosivut.fi -koulutus Taloudelliset resurssit 14 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 14 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Tilaisuudet ja tapahtumat 17 Asumistutkimusseminaari KIRA-foorumi KIRA-foorumin toimittajaristeily Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Hallituksen työvaliokunta Korjausrakentamistyöryhmä Asunto-osakeyhtiötyöryhmä Järjestöjaosto Verojaosto Vuokratalovaliokunta Tekninen jaosto Yhteiskuntasuhteiden jaosto Vaalitoimikunta Liiton toimihenkilöt Johto Viestintä ja järjestöasiat Lakiasiat Tutkimus ja kehitystoiminta Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2009 myöntämät ansiomerkit Viranomaislausunnot 22 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliitto kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä vuokranantajat. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 2009 Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä ylitti rajan. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat SVA ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä on vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli Kiinteistöliittoyhteisölle vahvan kasvun vuosi: kiinteistöyhdistyksiin liittyi yli uutta jäsentä, mikä merkitsee noin kahdeksan prosentin kasvua. Suomen Vuokranantajien jäsenmäärä kasvoi 19 prosenttia ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa Jäsenmäärän kasvu kertoo, että kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Keväällä toteutetussa laajassa jäsentyytyväisyyskyselyssä liitto ja sen jäsenyhdistykset saivat toiminnastaan ja palveluistaan mairittelevat arvosanat. Erityisen tyytyväinen jäsenistö oli palveluista Suomen Kiinteistölehteen, neuvontapalveluihin sekä viestintään ja tiedottamiseen, joiden saamat arvosanat asteikolla 1 7 olivat 5,5 5,7. Tulokset kertovat, että vuoden 2007 strategiassa Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja päätetyt linjaukset ovat olleet oikeita, ja niiden toteutuksessa on onnistuttu. Vuonna 2009 liitto toteutti yhdessä jäsenyhdistyksiensä kanssa asunto-osakeyhtiölain uudistamista käsitelleen koulutuskiertueen, jolla järjestettiin lähes sata tilaisuutta. Toinen koulutustoiminnan painopistealue oli taloyhtiöiden korjausrakentaminen. Liiton edunvalvontatoiminnassa korostuivat asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen vaikuttaminen oikeusministeriössä ja eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi uuden lainsäädännön joulukuussa 2009, ja se tulee voimaan Toinen merkittävä edunvalvonnan teema oli ilmastonmuutoksen torjunta ja vaikuttaminen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvän asiantuntemuksen ja neuvonnan vahvistamiseksi liittoon palkattiin energia-asiantuntija keväällä Ilmastonmuutos- ja energiatehokkuusteemat olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) sen vaikutettaessa Euroopan unionin päätöksentekoon mm. uudistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Liiton toiminnan taloudellinen perusta vahvistui vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu yhdessä uudistettujen jäsenmaksuperusteiden kanssa on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Toiminnan rahoituspohjaa on monipuolistanut liiton toimiston tilankäytön tehokkuuden parantaminen ja sen myötä vapautuneiden tilojen antaminen vuokralle. Talouden ylijäämästä merkittävä osa on käytetty Kiinteis- 4

5 töosakeyhtiö Anna Kalevassa tehtyjen toteutettujen peruskorjauksien maksamiseen ja niiden rahoittamiseen otettujen lainojen ylimääräisiin lyhennyksiin. Liiton osakkuusyhtiöt ylsivät syvästä lamasta huolimatta hyviin taloudellisiin tuloksiin. Yhtiöiden johdon ja henkilökunnan viime vuosien panostus toimintojen kehittämiseen näkyivät selvästi niiden kyvyssä ottaa vastaan kansantalouden lama. Kansantaloutemme taantuma jatkui vuonna 2009 niin voimakkaana, että edellisvuoden hienoinen kokonaistuotannon kasvu muuttui lähes seitsemän prosentin laskuksi. Näin taloutemme supistui enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Kun maailmantalouden käänne tapahtui vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä ja euroalueellakin vuoden lopulla, Suomen talouden kasvun käynnistyminen siirtyi vuoden 2010 puolelle. Työttömyys nousi miltei yhdeksään prosenttiin. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vuosinousu oli yli kolme prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Ylläpitokustannuksia nostivat eniten kaukolämmön hinnannousut, vaikka normaalivuoteen nähden suotuisat sääolot hillitsivätkin osaltaan kustannusten nousua. Helmikuussa 2010 Harri Hiltunen Toimitusjohtaja Kuluttajien luottamus omaan talouteensa kohentui vuoden loppua kohti. Joulukuussa se oli vahvinta kahteen vuoteen. Asuntolainojen keskikorko laski vuoden aikana yli kaksi prosenttiyksikköä ollen joulukuussa 2,25 prosenttia. Vanhojen asuntojen kesällä 2008 alkanut hintojen lasku kääntyi jo vuoden 2009 toisella neljänneksellä nousuun. Inflaatiovauhti hidastui toukokuuhun asti ja kääntyi loppuvuonna hintojen laskuksi. Näin vuositasolla kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet edellisvuodesta. Vuonna 2009 käynnistettiin noin asunnon rakentaminen. Yli 10 prosentin volyymin vähenemistä hidasti ns. ARA-tuotanto, jota käynnistyi noin asuntoa eli noin 60 prosenttia koko asuntotuotannosta. Vapaarahoitteinen uustuotantokin toki elpyi syvimmästä alhostaan myymättömien asuntojen vähennyttyä keväästä alkaen. Työpanosten hintojen nousu johti siihen, että rakennuskustannusten lasku jäi yhteen prosenttiin. Vapaarahoitteisten vuokrien nousu jatkui alkuvuoden, mutta kolmannella neljänneksellä tapahtui runsaan prosentin lasku edelliseen neljännekseen nähden. Vuoden kolmannella neljänneksellä koko maan vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos oli 2,4 ja pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia. Aravavuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,9 prosenttia. 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tammikuussa julkistettiin hallituksen esitys uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Liiton lakimiehet jatkoivat epävirallisesti yhteistyötä oikeusministeriön kanssa uuden lain ja asunto-osakeyhtiöasetuksen valmisteluun liittyen. Liiton päälakimies Anu Kärkkäinen oli asiantuntijana kuultavana lakiin liittyen eduskunnassa ympäristövaliokunnassa ja talousvaliokunnassa. Uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa ja presidentti Halonen allekirjoitti sen vuoden lopussa. Kiinteistöllä tapahtuva virheellinen pysäköinti puhutti edelleen. Korkein oikeus antoi valitusluvan ns. ParkComin jutussa, jossa yksityinen pysäköinninvalvontayritys oli määrännyt valvontamaksun autoilijalle, joka oli pysäköinyt väärin erään kiinteistön alueella. Kiinteistöliitto kiirehti julkisuudessa edelleen lain säätämisestä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, koska kunnalliset pysäköinninvalvojat eivät puutu riittävän tehokkaasti virheelliseen pysäköintiin kiinteistöjen alueella. Keväällä 2009 oikeusministeriö asettikin työryhmän laatimaan ehdotusta pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain sääntelyn selvittämiseksi. Keväällä liitto antoi lausunnon uudesta tupakkalaista, jossa esitettiin myös asunto-osakeyhtiötä koskevia säännöksiä. Syksyllä Kiinteistöliitto kommentoi näkyvästi tupakointia, kun julkisuuteen tuli tieto kunnallisten terveysviranomaisten päätöksistä, joissa he puuttuivat asukkaiden tupakointiin huoneistoparvekkeella ja osakkaan piha-alueella. Kesällä 2009 tuli voimaan rakennustyön turvallisuutta koskeva asetusmuutos. Asetuksen tärkein muutos oli se, että jokaiseen rakennushankkeeseen on rakennuttajana toimivan taloyhtiön nimettävä turvallisuuskoordinaattori. Asetus herätti jäsenyhtiöissä epätietoisuutta, koska asetus oli laadittu uudisrakentamisen ja ammattirakentamisen näkökulmasta. Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta, jonka työlistalla olivat mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen sekä direktiivivalmistelut koskien rakennusten vedenkäytön tehokkuutta ja maaperän suojelua. EPF jatkoi vaikuttamistoimintaa säädöspuitteiden luomiseksi eurooppalaisille kiinteistörahastoille (EU REIT -projekti). EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin toukokuussa 2009 Brysselissä. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan tutkimusjohtaja Mauri Marttila. EPF:n asettamassa Energia- ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet tutkimusjohtaja Mauri Marttila ja kehityspäällikkö Jari Virta. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntija rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF:n presidenttinä on toiminut John F. Frederiksen, hallituksen puheenjohtajana Liz Peace (British Property Federation) ja pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). EuropaHouse Liitto on ollut mukana kansainvälisessä asuntosuunnittelua ja -rakentamista edistävässä EuropaHouse-yhteistyössä. Suomalaisten lisäksi osapuolia on Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. EuropaHouse-vuosikokous pidettiin Hollannin Groningenissa. Kokoukseen liittyen tehtiin ekskursioita ja pidettiin Living with water -seminaari, jossa jaettiin ensimmäinen Europa House Award kilpailun palkinto berliiniläiskohteelle. Suomesta kunniamaininnan sai Helsingin Asumisoikeus Oy:n Jasmiini. EuropaHouse Suomen koordinointi on ollut vuodesta 2008 ARA:lla. Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Liiton lakineuvonnassa piti kiirettä. Puhelut koskivat edelleen kestosuosikkeja kuten korjaus- ja kunnossapitovastuuta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelyä. Neuvonnassa oli jatkuvasti yhtä aikaa kaksi neuvontalakimiestä. Neuvontaan tulleissa puheluissa lisääntyivät jatkuvasti uudistuvaan talotekniikkaan kuten esim. ilmanvaihtojärjestelmiin ja lämpöpumppuihin liittyvät puhelut. Puhelinneuvonnassa lisääntyivät myös tulevaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin liittyvät kysymykset. Myös ei-jäsenille suunnattu maksullinen puhelinlinja koettiin edelleen tarpeelliseksi. Neuvontaan tuli noin 200 puhelua kuukaudessa. 6

7 Järjestötoiminta ja hallinto Kiinteistöliiton toiminnassa oli vuonna 2009 vahvasti esillä koulutus- ja jäsenasiat. Vuonna 2007 uusittu strategia vaikutti toiminnan suunnitteluun ja strategiaa vietiin käytännön teoiksi. Strategia ohjaa liittoyhteisön toiminnan kehittämistä myös tulevina vuosina. Kiinteistöliiton jäsenmäärä kasvoi ennätyksellisen paljon vuonna Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä liittyi jäsenyhdistyksiin yli Kiinteistöliittoon ei ole koskaan aiemmin liittynyt yli tuhatta uutta yhtiötä vuoden aikana. Jäsenmäärän kasvun taustalla on onnistunut jäsenhankinta eri puolilla Suomea, mitä on tukenut koulutuskiertue uudesta asunto-osakeyhtiölaista sekä korjausrakentamisen kasvun tuomat tietotarpeet. Jäsenhankinnan tehostamiseksi tuotettiin jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua, hyödynnettiin Taloyhtio.netportaalia, koottiin niiden käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Suurin osa kiinteistöyhdistyksistä käytti vuonna 2009 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Jäsenkiinteistöjä yli Toimintavuonna 2009 Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 26 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului jäsenjärjestöjen kautta yhteensä yli kiinteistöä, joissa asui yhteensä noin 2 miljoonaa ihmistä. Lapin Kiinteistöyhdistys teki historiallisen ratkaisun, kun yhdistys sääntömuutoksen yhteydessä vaihtoi myös nimensä uuden nimimallin mukaiseksi ensimmäisenä yhdistyksenä liittoyhteisössä. Yhdistyksen uusi nimi on Kiinteistöliitto Lappi ry. Vastaava muutos on valmisteilla myös eräissä muissa kiinteistöyhdistyksissä. Jäsenyhdistysten ns. alajäsenistä käynnistettiin keskustelut eräiden kiinteistöyhdistysten kanssa. Tavoitteena on saada alajäsenet normaalijäseniksi. Jäsenmäärä kasvoi huikeasti Kiinteistöliiton organisaatio säilyi rakenteeltaan ennallaan. Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä nousi toimintavuonna yli 10 miljoonaan kuutioon. Eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Oulun läänin, Keski-Suomen, Hyvinkää-Riihimäki-Mäntsälän, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Etelä-Savon ja Etelä-Kymenlaakson kiinteistöyhdistyksiin. Suhteellinen jäsenmäärän kasvu oli suurinta Hyvinkää- Riihimäki-Mäntsälän, Pohjois-Savon, Imatran, Pohjois- Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Oulun läänin ja Etelä-Savon kiinteistöyhdistyksiin. Kuutiomääräisesti eniten uusia jäseniä liittyi Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Hyvinkää-Riihimäki-Mäntsälän kiinteistöyhdistyksiin. Myös Suomen Vuokranantajat ry kasvatti jäsenmääräänsä vuoden 2009 aikana. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi yli 800 ja jäsenmäärän kasvu oli yli 25 prosenttia. Kaikkiaan 20 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä vuonna Finlands Svenska Fastighetsförening ja Kalajokilaakson, Forssan Seudun, Rauman sekä Kemin kiinteistöyhdistyksiin liittyi vähiten uusia jäseniä. Näiden yhdistysten jäsenhankintaan ja toiminnan kehittämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota Kiinteistöliiton jäsenyyttä valmis suosittelemaan 97 prosenttia Kiinteistöliiton ja sen yhdistysten jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä sekä liiton että jäsenyhdistysten toimintaan. Touko-kesäkuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä henkilöä, joten tuloksia voidaan pitää hyvin koko jäsenistön kattavina. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Suomen Kiinteistölehteen, viestintään, neuvontaan ja koulutukseen. Tulokset olivat kauttaaltaan kehittyneet positiiviseen suuntaan. Vastaajista 97 prosenttia oli valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen jäsenjärjestön jäsenyyttä. Ammattiisännöitsijöistä jopa 98 prosenttia oli valmis suosittelemaan jäsenyyttä. Vuokrataloyhteisöjen edustajista jäsenyyden suositteluun oli vastaajista valmiita 99 prosenttia. Jäsenmaksua pidettiin sopivana suhteessa saataviin jäsenpalveluihin. Kaikkia nykyisiä tarjolla olevia jäsenpalveluja ei tunnettu kovin hyvin, mutta ne jotka tunnettiin, saivat hyvät arviot jäseniltä. 7

8 Jäsenjärjestökohtaiset raportit toimitettiin jokaisen yhdistyksen puheenjohtajalle ja toiminnanjohtajalle. Näin jäsenjärjestöt voivat arvioida oman yhdistyksensä jäsenten tyytyväisyyttä ja verrata sitä muiden yhdistysten jäsenten näkemyksiin. Kysely toteutettiin nettikyselynä ja kyselyn teknisenä toteuttajana toimii KTI Kiinteistötieto Oy. Edellisen kerran vastaava jäsentyytyväisyyden kattava kartoitus toteutettiin Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö eteni Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa muodostetut palvelukeskukset olivat erittäin toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa jäsenpalvelut kolmelle suomenkieliselle kiinteistöyhdistykselle eli Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistykselle, Porvoon kiinteistöyhdistykselle, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykselle sekä ruotsinkieliselle Finlands Svenska Fastighetsförening rf:lle. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Yhteistyön ja palvelukeskuksen toiminnan käynnistyminen on johtanut voimakkaaseen jäsenmäärän nousuun. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kiinteistöyhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Pirkanmaan että Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Yhteistyö on näkynyt Etelä-Pohjanmaan kiinteistöyhdistyksen vakaana jäsenmäärän kasvuna ja vireänä koulutustoimintana molempien yhdistysten toimialueella. Lounais-Suomessa kolme kiinteistöyhdistystä tekevät yhteistyötä jäsentiedotuksessa, koulutuksessa ja neuvonnassa. Rauman, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistysten jäsenet saavat kaikki mm. yhteisen jäsentiedotteen. Hämeessä Forssan Seudun ja Kanta-Hämeen kiinteistöyhdistykset ovat keskustelleet yhteistyöstä toimintavuoden aikana. Pohjois-Suomessa alueellista yhteistyötä ei ole syntynyt Kalajokilaakson, Kemin, Lapin ja Oulun läänin kiinteistöyhdistysten kesken erilaisista neuvotteluista ja keskusteluista huolimatta. Yhteistyötä mm. tilaisuuksien osalta on tehty myös kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken vuonna Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Seinäjoki Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Forssa Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Ylivieska Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Hämeenlinna Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulu Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Tampere Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Lahti Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Pori Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Helsinki Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Savonlinnassa Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Savonlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyn seminaarin puhujat olivat alansa erityisosaajia ja seminaarin aiheet olivat ajankohtaisia. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esitti kaupungin tervehdyksen ja kertoi kaupungin ajankohtaisista asioista. Etelä-Savon menestymisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä esitteli maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon liitosta. Energiatehokkuus ja energiankulutus asuinkiinteistöissä olivat Tampereen teknillisen yliopiston tutkijan Juhani Heljon aiheena. Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Marjukka Vainio kertoi energiate-

9 hokkaasta korjausrakentamisesta taloyhtiössä ja Tee parannus -viestintäohjelmasta. Yhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus Itä-Suomessa sekä 100 vuotta kiinteistöyhdistystyötä Savonlinnassa olivat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Savolaisen esityksen aiheena. Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta ja toimitusjohtaja Veijo Hyvärinen Pohjois-Savosta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Kiinteistöliiton hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Veijo Hyvärisen sekä hallituksen jäsenet Harri Sepän, Risto Kososen ja Antti Arjanteen. 9

10 Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Toimintavuonna t & k-toiminnan painopiste oli käynnistyneissä Tee parannus! -viestintäohjelmassa ja Kerrostalon ilmastonmuutos eli KIMU-hankkeessa. Seuraavassa on kuvaukset päättyneistä ja alkaneista hankkeista, joihin liitto osallistui vuonna Tee parannus! -ohjelma Ohjelman tavoitteena on innostaa taloyhtiöt ja niiden asukkaat ja osakkaat suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä kannustaa korjausalan yrityksiä rohkeaan ja käytännönläheiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja kertomaan kansantajuisesti tuloksista. Lisäksi ohjelmassa pyritään edistämään monikanavaisen viestinnän keinoin korjauspalveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapainoista kohtaamista taloyhtiöissä. Liittoa ohjelmassa edustavat Jari Virta, Petri Pylsy ja Marjukka Vainio. Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut (InSert) VTT kehitti uusia toimintamalleja taloyhtiöiden viemärija käyttövesiputkien korjauksiin ja linjasaneerausten hankintaan. Tekesin rahoittama hanke toteutettiin yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli myös, että palveluntarjoajat kehittävät ja pilotoivat tuotteitaan syntyvää kysyntää vastaavasti. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalleja kiinteistöjen linjasaneerausten hankintaan. Keskeistä hankkeessa oli tilaajan eri vaiheisiin soveltuvien palvelujen kuvaus sisällön ja laajuuden suhteen. Hankkeessa myös tutkittiin ja testattiin uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja. Lisäksi kehitettiin uusia malleja tiedottaa linjasaneerauksista ja niihin liittyvistä toimista ennakoivasti tilaajille. Hanke alkoi 2007 ja päättyi huhtikuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. TES Energy Facade (suomalaissaksalais-norjalainen hanke) Hankkeessa kehitettiin esivalmistettuihin puurakenteisiin elementteihin perustuva julkisivukorjausmenetelmä, jolla parannetaan rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta. Menetelmän innovaatio on esivalmistuksen käyttöönotto korjausrakentamisessa. Etenkin pohjoisissa sääoloissa esivalmistukseen perustuvasta rakennustavasta on merkittäviä hyötyjä: työmaa-aika lyhenee huomattavasti ja sitä kautta korjaustyön haitalliset vaikutukset asukasviihtyvyyteen pienenevät, säätilan ja vuodenajan vaikutus rakennustöiden etenemiseen vähenee ja lisäksi rakennusosien valmistus ja laadunvalvonta voidaan tehdä tehdasoloissa. Esivalmistukseen perustuvassa toteutustavassa saneeraushankkeen täsmälliset kokonaiskustannukset ovat myös aiempaa paremmin ennakoitavissa. Hanke alkoi tammikuussa 2008 ja päättyi Tutkimushanke palkittiin merkittävällä kansainvälisellä palkinnolla bisneksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön yhdistämisestä. Palkinnon kävi hakemassa tutkimushankkeen saksalainen koordinaattori arkkitehti Frank Lattke Münchenin Teknillisestä korkeakoulusta. Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. KiinteistöRYL KiinteistöRYL oli Rakennustiedon vetämä ja osittain Tekesin rahoittama suurhanke, jossa oli mukana suurin osa kiinteistöalan merkittävistä palveluntuottajista ja palvelun tilaajista. Myös alan järjestöt olivat mukana. Hankkeen tavoite oli luoda kiinteistöpalveluiden laadunohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka perustuu yhteiseen, koko kiinteistöalan hyväksymään ja käyttämään nimikkeistöön. Suurhanketta toteuttamaan oli perustettu kymmenkunta toimikuntaa, joissa myös pienet toimijat olivat edustettuina. Hankkeessa tarkasteltavat tehtävät käsittivät kiinteistöjen ylläpidon kokonaisuudessaan (operatiivinen kiinteistöjohtaminen, hoito- ja huoltopalvelut, ulkoalueiden hoitopalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, vartiointi- ja turvapalvelut, kunnossapito- ja ylläpitokorjauspalvelut, käyttäjäpalvelut ja muut palvelut). Liitto on osallistunut hankkeen johtoryhmän sekä työvaliokunnan ja neljän toimikunnan työskentelyyn. Hanke käynnistyi keväällä 2007 ja päättyi elokuussa Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja Mauri Marttila. Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Korjausrakentamisen strategia laadittiin ympäristöministeriön johdolla laaja-alaisena yhteistyönä keskeisten kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden kanssa. Strategia valmistui vuona 2007, jonka jälkeen käynnistyi strategian toimeenpanosuunnitelman laadinta seitsemässä teemaryhmässä, joista liiton vastuulla oli ylläpitokulttuurin ja korjausrakentamisen taloudellisten ohjausvälineiden kehittäminen. Molemmista laadittiin alustavat suunnitelmat toimeenpantaviksi hankkeiksi. Liittoa hankkeessa edustivat Mauri Marttila ja Jari Virta. 10

11 Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen Palokohteiden savu- ym. jäämiä koskeva pääosin työsuojelurahaston rahoittama ja VTT:n tekemä hanke on jatkoa vuonna 2008 päättyneelle tutkimukselle, jossa tarkasteltiin palosaneeraustyötä tekevien altistumista ja laadittiin suojautumissuositus. Käynnistetyssä toisessa vaiheessa selvitettiin polttokokein terveydelle haitalliset yhdisteet eri olomuodoissaan ja mm. miten palopaikalla vierailevien asukkaiden, hallitusten jäsenten, isännöitsijöiden jne. tulisi suojautua haitallisilta yhdisteiltä. Tuloksista laadittiin tutkimusraportti ja suojautumisopas, jotka viimeistellään vuoden 2010 alussa. Liittoa hankkeessa edusti Mauri Marttila. Alueellinen asuntomarkkinaennuste Liitto on osallistunut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen asuntomarkkinoiden ennusteita koskevaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on esittää perusteltuja ennusteita alueellisten asuntomarkkinoiden osatekijöiden (asuntokulutus, asuntotuotanto, asuntohinnat ja -vuokrat) kehityksestä. Syksyllä 2009 valmistui ennuste Sen mukaan asuntojen hintojen nousu jää maltilliseksi, korot lähtevät vähitellen nousuun viimeistään syksyllä 2010 ja hidas talouskasvu jatkuu 2-3 vuotta. Liittoa hankkeessa edusti Mauri Marttila. RIL Asuinkerrostalojen linjasaneeraus Asuinkerrostalojen linjasaneerausta käsittelevä julkaisu painottuu luvun asuinkerrostalojen putkija sähkösaneeraukseen, mutta yleiset ohjeet ja tekniset menetelmäkuvaukset ovat sovellettavissa myös muiden aikakausien taloihin. Esitetyt konkreettiset toteutus- ja suunnitteluratkaisut edustavat markkinoilla olevia erityyppisiä ratkaisuja. Ohjetta voidaan käyttää koulutusmateriaalina. Liiton osalta hanketta ohjasi Jari Virta. RAILO Tutkimusprojektin tavoitteena on suunnitella ja valmistaa suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaava, langattomasti etäluettava RFID-anturiratkaisu sekä samalla luoda perusta tällaisten laitteiden luotettavuussuunnittelulle ja testaukselle sekä tutkia myös olemassa olevien RFID-anturiratkaisujen luotettavuutta, testausta ja materiaalien yhteensopivuutta. Kosteusanturi tehdään siten, että sitä voidaan hyödyntää jo nykyisessä rakennuskannassa. Hanke alkoi 2009 ja loppuu Liittoa hankkeen johtoryhmässä edustaa Jari Virta. KIMU Projektin tavoitteena on tuottaa asuinkerrostaloille erityisesti asunto-osakeyhtiöille toimintamalleja kiinteistön elinkaaren hallintaan. Tavoite sisältää sellaisia toimintamalleja, joilla pystytään parantamaan samanaikaisesti energiataloutta, asuntojen sisäilman laatua ja asuinyhteisöjen toimintakulttuuria. Nämä yhdessä takaavat asuinkiinteistön hallitun ilmastonmuutoksen. Hanke alkoi 2009 ja päättyy Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Petri Pylsy, Mauri Marttila ja Markku Rantama. Rakennetun omaisuuden tila ROTI Liitto oli mukana rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -hankkeen toisessa arviointikierroksessa sen Rakennukset- ja Energiatehokkuus -asiantuntijapaneeleissa. Kiinteistö- ja rakentamisalan näkemys rakennetun omaisuuden tilasta, kehityksen suunnasta ja kehityksen tarjoamista mahdollisuuksista julkistettiin keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä Toimintavuoden lopussa käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön tuella kuluttajien energianeuvontahanke, jonka tavoitteena on motivoida taloyhtiöiden osakkaita energian kuluttajina energiatehokkaaseen asumiseen. Tämä tapahtuu osoittamalla neuvonnan eri keinoin, miten jokaisen kotitalouden toiminta vaikuttaa osaltaan koko taloyhtiön energiankäyttöön ja hoitovastikkeella katettaviin energiakustannuksiin. Neuvontatoiminnasta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää mm. korjausrakentamisen energiavaihtoehtoja arvioitaessa. Helmikuun 2010 alusta käynnistyneestä puhelinneuvonnasta vastaa liiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Muu tutkimus- ja kehitystoiminta Toimintavuoden lokakuussa laadittiin yhdeksäs Indeksitalovertailu, jossa verrattiin samanlaisen asuinkerrostaloyhtiön kiinteistöveroja ja ns. kunnallisia maksuja 40 kaupungissa. Lisäksi toteutettiin kaksi korjausrakentamisen barometria, joilla selvitettiin taloyhtiöiden asemaa korjausrakentamisen markkinoilla. Omalta osaltaan t & k-henkilöstö on tuottanut tiedote-, artikkeli- ym. materiaalia sekä antanut teknistaloudellista neuvontaa myös erilaisissa tilaisuuksissa. 11

12 Viestintä- ja koulutustoiminta Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliiton viestintä on osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaa koskevaan päätöksentekoon ja saanut alan uutisille ja edunvalvonnan tavoitteille laajaa julkisuutta. Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin Cisionin lehtileike-, radio- ja tv-osumapalvelulla. Lokakuussa koko Kiinteistöliittoyhteisö lukuun ottamatta Kiinteistöalan Kustannus Oy:tä aloitti yhteisen mediaseurannan CisionPoint-portaalissa. Mukana olevat organisaatiot saivat tunnukset uuteen nettipalveluun, jolla voi mm. räätälöidä omia uutiskirjeitä ja perusnäkymiä. Palveluun sisältyvät toimialaa koskevat hakusanat. Yhteinen mediaseuranta mahdollistaa sen, että sekä liitto ja kiinteistöyhdistykset että yhtiöt voivat seurata, mitä asiakkaat keskustelevat netissä yrityksen tuotteista ja palveluista. Palvelun avulla kaikki pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti, mitä omasta yrityksestä, kilpailijoista, toimialasta tai vaikkapa yhteistyökumppaneista puhutaan verkossa. Valtakunnallisen printtimedian lisäksi Kiinteistöliittoyhteisö seuraa nyt näkyvyyttään yli 300 verkkolehdessä, suomalaisissa blogeissa ( kpl) sekä nettikeskusteluissa. Kiinteistöliitolla oli mediaosumia vuonna 2009 yhteensä 952. Luku vastaa aiempien vuosien hyvää tasoa. Lakimies vastaa -palsta HS:n Kotisivuille Kiinteistöliiton ja Helsingin Sanomien yhteistyö jatkui tiiviinä. Lehden Asunto-teemasivut muuttuivat marraskuussa Koti-nimisiksi sivuiksi. Niillä julkaistiin vuonna 2009 yhteensä 66 Kiinteistöliiton lakimiesten vastausta asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Edellisvuonna vastauksia julkaistiin ennätykselliset 97 ja sitä edellisenä vuonna 43. Vahva näkyvyys valtakunnan päälehdessä on viesti luottamuksesta Kiinteistöliittoon ja sen henkilöstön laajaan asiantuntemukseen. Lakimies-vastauksiin voi tutustua osoitteessa Yhteistyötä jatkettiin myös Joka Kodin Asuntomarkkinat-tv-ohjelman kanssa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan tv-lähetyksissä. Tammikuussa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen puhui ohjelmassa kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden osakkaille. Liitto viestitti kotitalousvähennyksen uudistamisesta tiedotteella myös muulle medialle. Hiltunen korosti, että vähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden osakkaille kannustaisi yhtiöissä asuvia ihmisiä myönteiseen päätöksentekoon taloyhtiöiden korjaushankkeissa. Malli voisi olla yksinkertaisesti sellainen, jossa yhtiö teetättää korjaukset ja urakoitsijat erottelevat laskutuksessaan työt ja tarvikkeet. Työn osuus jaettaisiin osakkaille vastikeperusteisesti. Kukin osakas saisi isännöitsijältä todistuksen, jossa on eritelty omaan asuntoon kohdistuneet työkustannukset, jotka osakas voisi ilmoittaa verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Muuttuvasta asunto-osakeyhtiölaista ennätysmäärä lehdistötiedotteita Liitto julkaisi toimintavuoden aikana peräti 46 lehdistötiedotetta. Niistä 12 pureutui seikkaperäisesti uuden asunto-osakeyhtiölain uudistuksiin. Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 48 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään kiinteistöyhdistysten ja toimialajärjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin kiinteistöyhdistyksen käyttöön jäsentiedotteita 11 numeroa. Kiinteistöliitto toimitti myös muutamille yhdistyksille parikymmentä noin 20-sivuista jäsentiedotetta. Tiedotteet tuotetaan nettipohjaisella Tiedotewelho-sovelluksella, jota Kiiinteistöliittoyhteisö käyttää jo laajasti. Toukotalkoot Kiinteistöliitto oli aktiivisesti mukana yhdeksän valtakunnallisen asumisen ja rakentamisen toimijan yhteisessä Toukotalkoot-viestintäkampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa asukkaita helposti itse toteutettavista taloteknisistä toimista, joilla he voivat parantaa oman asumisensa laatua, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Kampanja on tuottanut asukkaan check-listat, www-sivuston, artikkeleita, tiedotteita, kuvamateriaalia sekä radio- ja tv-haastatteluja. 12

13 Taloyhtio.net uudistettiin vuorovaikutteiseksi ja yhteisölliseksi verkkopalveluksi Kesällä julkaistiin Taloyhtio.netin uusittu visuaalinen ilme sekä uutiskirjeen ulkoasu. Alkusyksystä julkaistiin blogit ja viikon kysymys sekä lisättiin keskustelupalstan kaksi uusinta aihetta näkyviin etusivulle. Loppusyksystä avautui mahdollisuus kommentoida jokaista uutista, joka julkaistaan Taloyhtio.netin sivuilla. Nämä ovat verkkopalveluiden arkipäivää. Käyttäjäkohtainen personointi tuli esille, kun julkaistiin oma etusivu, jossa käyttäjän omat tiedot ja valinnat vaikuttavat näkymään, joka hänelle avautuu palveluun kirjautuessa. Jäsentiedotteet, tapahtumat sekä jatkossa videot tulevat näkyville käyttäjän Omat tiedot -sivulla olevien luokittelujen perusteella. Näin sisältö kohdentuu eri käyttäjäryhmille suunnattuna. Lisäksi käyttäjä voi itse valita uutissyötteitä omalle etusivulleen tulevaksi sekä seurattavat blogit. Jokainen käyttäjä voi tuunata omaa etusivuaan itselleen sopivaksi. Personointi lisää verkkopalvelun käytön mielekkyyttä. Taloyhtio.netin käyttäjät voivat myös perustaa ryhmiä ja liittyä muiden perustamiin ryhmiin. Ryhmän sisällä voi jakaa dokumentteja muille ryhmäläisille sekä käydä ryhmän sisäisiä keskusteluja. Halutessaan käyttäjä voi valita omalle etusivulleen omat ryhmät. Ryhmätoiminto tuo yhteisöllisyyttä ja lisää vuorovaikutteisuutta. Koulutus Asunto-osakeyhtiölaki Liittoyhteisössä jatkettiin tiiviisti uuden asunto-osakeyhtiölain jalkauttamista. Liiton lakimiehille järjestettiin viisi kokopäivän koulutustilaisuutta. Liittoyhteisön lakitiimin jäsenet tekivät tiivistä yhteistyötä ja tekivät kiivaasti keskustellen tulkintoja uuden lain sisällöstä. Myös yhdistysten toiminnanjohtajille ja henkilökunnalle pidettiin koulutustilaisuuksia. Liiton ja yhdistysten lakimiehet käyttivät valtakunnallisen asunto-osakeyhtiölakia koskevan koulutuskiertueen sisällön suunnitteluun ja materiaalin valmisteluun satoja työtunteja. Liiton ja yhdistysten yhteistyössä järjestämät koulutustilaisuudet olivat niin suosittuja, etteivät kaikki kiinnostuneet mahtuneet tilaisuuksiin. Tilaisuuksia pidettiin vuoden aikana noin 100. Tilaisuuksiin osallistuikin arviolta lähes hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Kiinteistöliitto sai paljon kiitosta tilaisuuksista ja erityisesti tilaisuuksiin liittyvästä tiedottamisesta, jota maallikotkin ymmärsivät. kalvosarjaa muun muassa korjaushankkeen läpiviennistä taloyhtiössä, energiatehokkaasta korjausrakentamisesta, putkisto- ja märkätilakorjauksista. OK-opintokeskuksen koulutus Suomen Kiinteistöliitto on jäsenenä Opintotoiminnan Keskusliitossa ja siten Kiinteistöliitto sekä jäsenyhdistykset pääsivät hyödyntämään OK-opintokeskuksen myöntämää OK-tukea koulutustoiminnassa. OK järjestää koulutusta jäsenliittojensa toimijoille. Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitä osallistui vuoden aikana useisiin Opintotoiminnan Keskusliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Myös OK:n verkkopalveluita hyödynnettiin koulutustoiminnan kehittämisessä. Kiinteistöliitto toteutti yhdessä eri toimijoiden kanssa OK:lle hankerahoituksella taloyhtiöiden hallitusten koulutusjärjestelmän kehityshankkeen. Hankkeen taustalla oli liiton asunto-osakeyhtiötyöryhmän esille tuoma tarve taloyhtiöiden luottamushenkilöiden koulutuksen järjestelmälliseksi kehittämiseksi. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on kannustaa taloyhtiöiden hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia oman osaamisensa kehittämiseen sekä luoda edellytykset kehittää tietotaitoa kouluttautumalla. Yhtenäinen koulutusjärjestelmä mahdollistaa systemaattisen ja tavoitteellisen koulutustoiminnan järjestämisen koko Suomen alueella. Koulutusjaksot testattiin marras-joulukuussa käytännössä oikeiden taloyhtiöiden oikeilla hallituksilla. Neljä peruskurssia testattiin Riihimäellä yhdessä Peltosaaren taloyhtiöiden puheenjohtajaverkoston kanssa järjestetyissä koulutusilloissa. Syventävät jatkokurssit testattiin Espoossa yhteistyössä Isännöintiverkko Oy:n järjestetyissä tilaisuuksissa heidän asiakastalojen hallituksille. Erikoistumiskurssit testattiin yhteistyössä kiinteistöyhdistysten kanssa järjestetyissä koulutusilloissa Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Kotkassa. Sähköpostin käyttö koulutustilaisuuksien markkinoinnissa tehostui toimintavuoden aikana. Samoin ilmoittautumisten vastaanottamisessa hyödynnettiin nettilomaketta aiempaa enemmän. Tapahtumien sähköinen hallinta tuo ajansäästöä ja tehostaa toimintaa sekä parantaa jäsenpalvelua osallistujien kannalta. Korjausrakentamisen koulutus Kehityspäällikkö Jari Virta piti toimintavuonna korjausrakentamisesta yli 40 seminaari- ja kiinteistöiltaesitystä eri puolilla Suomea. Virta tuotti esityksiä varten kuusi 13

14 Taloyhtiosivut.fi -koulutus Tytär- ja osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Kotitalon kotisivut -palvelusta järjestettiin koulutusta toimintavuonna kiinteistöyhdistysten kanssa yhteistyössä sekä myös isännöintiyritysten järjestämissä asiakastilaisuuksissa. Taloyhtiosivut.fi-verkkopalvelu on Kiinteistöliiton jäsenetu, jolla taloyhtiö voi tehdä kotisivut nopeasti ja ilman lisämaksua. Taloudelliset resurssit Toiminnan jäsenmaksuperusteisuutta vahvistetaan ja jäsenmaksutasojen määrityksessä otetaan huomioon toteutuva yleinen ansiotason kehitys. Tavoitteena on, että jäsenmaksutuloilla voidaan kattaa n. 75 prosenttia liiton toimintamenoista. Liiton toiminnan taloudellinen perusta vahvistui vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas jäsenkasvu yhdessä uudistettujen jäsenmaksuperusteiden kanssa vahvisti liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton jäsenmaksutuotot olivat euroa (v euroa). Kun jäsenmaksutuloista vähennetään Suomen Kiinteistölehden tilausmaksut, yhdistyksille maksetut jäsenhankintapalkkiot sekä Kiinteistöpalvelut ry:lle välitettävät jäsenmaksut, oli nettotuotto noin euroa (v euroa). Toiminnan rahoituspohjaa on monipuolistanut liiton toimiston tilankäytön tehokkuuden parantaminen ja sen myötä vapautuneiden tilojen antaminen vuokralle. Tilikauden ylijäämästä merkittävä osa on käytetty Kiinteistöosakeyhtiö Anna Kalevassa tehtyjen toteutettujen peruskorjauksien maksamiseen ja korjauksien rahoittamiseksi otettujen lainojen ylimääräisiin lyhennyksiin. Tytär- ja osakkuusyhtiöistään liitto sai osinkotuottoja n euroa (v euroa). Kiinteistöalan Kustannus Oy on Suomen Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö, joka kustantaa ja julkaisee kiinteistöalan kirjallisuutta, lomakkeita sekä Suomen Kiinteistölehteä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toiminta muodostui Suomen Kiinteistölehden, kirjojen ja lomakkeiden kustantamisesta sekä messu- ja näyttelytoiminnasta. Vuonna 2009 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen levikki oli (LT 8/2009), kasvua edelliseen vuoteen kappaletta. Lehden numerokohtainen lukijamäärä on yli Kiinteistöalan Kustannus Oy:n liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa, tilikauden voitto euroa ja henkilökuntaan kuului 14 henkeä. Vuonna 2009 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle kustannusoikeusmaksua. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2009 järjestöneuvos Risto Kosonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Jorma Koutonen, Risto Kyhälä, Pertti Satopää ja Veijo Hyvärinen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Paavo Saarelainen. Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:sta. Yhtiön muita merkittäviä osakkeenomistajia ovat mm. Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry, Kanta- Hämeen Kiinteistöyhdistys ry, Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry ja Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Suomen Talokeskus Oy on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita, korjauksia uudisrakennushankkeisiin, kiinteistöjen energiatalouden hallintaan sekä kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon. Talokeskuksen tärkeimpiä teknisiä osaamissektoreita ovat rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka, taloautomaatio, energiankäytön hallinta sekä kiinteistönhoidon suunnittelu ja ohjaus. Vuonna 2009 Suomen Talokeskus Oy:n liikevaihto oli 14

15 12,9 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 2,0 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä vuoden lopussa 89 henkeä. Vuonna 2009 yhtiö maksoi osinkoa euroa, josta Kiinteistöliiton osuus oli euroa. Lisäksi yhtiö maksoi Kiinteistöliitolle nimenkäyttömaksua. Suomen Talokeskus kasvatti vuonna 2009 omistusosuutensa Agenteq Solutions Oy:ssä 85 prosenttiin (aiemmin 55 prosenttia). Agenteq tuottaa tietoteknisiä palveluita ja sovelluksia erityisesti kiinteistöalalle. Agenteq Solutions Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 5,1 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto 1,6 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä oli 35. Suomen Talokeskus konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 17,5 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 1,7 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa oli noin 124 henkilöä. Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen monien osastojen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa. Yhtiön edustajat vastaavat ratkaisevalla tavalla liiton teknisen jaoston toiminnasta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Seppä ja muina hallituksen jäseninä Antti Arjanne, Jarmo Eskelinen, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Juhani Kolehmainen, Kaisa Leiwo, Olli Salakka ja Erkka Valkila. Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana toimi DI Markku Salminen saakka. Uutena toimitusjohtaja aloitti DI Jani Saarinen Kiinteistöliiton esityksestä Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi Markku Salmiselle kiinteistöneuvoksen nimen ja arvon Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutuskeskus on ajankohtaiskoulutusyhtiö, josta Kiinteistöliitto omistaa 50 prosenttia. Koulutuskeskus järjestää ajankohtaisseminaareja, yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia sekä tarjoaa henkilöstövalintapalveluita (Rekryverkko). Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa, tilikauden voitto ja henkilökuntaan kuului 14 henkeä. Vuonna 2009 yhtiö maksoi Suomen Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi saakka Arto Palsala ja lähtien Matti Inha. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat lisäksi Ahto Aunela, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Raimo Kiljunen ja Aulis Kohvakka. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Keijo Kaivanto. Kiinteistöalan Koulutussäätiö on yleishyödyllinen säätiö. Säätiön tarjoamasta koulutustoiminnasta vastaa Kiinteistöalan Koulutussäätiön Ammatillinen Oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos. Koulutussäätiö järjestää pitkäkestoisia koulutusohjelmia, omia tutkintoja, osuuksia ammattikorkeakoulututkinnoista sekä virallisia ammattitutkintoja. Oppilaitoksessa on ollut järjestettävänä Isännöinnin sekä Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnot. Lisäksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon valmistavaa koulutusta on järjestetty isännöinti- sekä kiinteistöalalla työskenteleville henkilöille yhteistyössä muiden koulutusyhteisöjen kanssa. Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto oli 4,1 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä euroa ja henkilökuntaan kuului 20 henkeä. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi saakka Arto Palsala ja lähtien Matti Inha. Kiinteistöliittoa yhtiön hallituksessa edustivat lisäksi Ahto Aunela, Harri Hiltunen (varapuheenjohtaja), Raimo Kiljunen ja Aulis Kohvakka. Säätiön asiamiehenä ja ammatillisen oppilaitoksen rehtorina toimi Keijo Kaivanto. Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut isännöintiin, kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Kiinteistöliiton toimihenkilöitä on osallistunut Koulutuskeskuksen ja Koulutussäätiön ohjelmiin osallistujina, luennoitsijoina ja koulutuksen suunnitteluryhmien jäseninä. Vuodesta 2003 lähtien Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy on ollut Kiinteistö Oy Anna-Kalevan 5. kerroksen koulutus- ja kokoustilojen päävuokralainen. Koulutus-, kokous- sekä juhlakäyttöön soveltuvia tiloja vuokrataan pääosin ulkoisille asiakkaille AnnaK-nimellä. 15

16 KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy PALVELU OY KTI Kiinteistötieto Oy on vuonna 1999 perustettu informaatio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava asiantuntijayritys. Kiinteistöliiton suora omistusosuus yhtiöstä on 18 prosenttia. Lisäksi Kiinteistöliitto on yksi KTI Kiinteistötieto Oy:n suurimman omistajan, KTI Kiinteistötalouden instituutti ry:n kolmesta jäsenestä. KTI:n asiakkaita ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla toimivat kiinteistösijoittajat, tilankäyttäjäyritykset, sekä alan management- ja asiantuntijapalveluyritykset. KTI:n liikevaihto vuonna 2009 oli 1,8 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto euroa ja henkilökunnan määrä keskimäärin 18,5 henkilöä Vuonna 2009 yhtiö maksoi osinkoa euroa, josta Kiinteistöliitolle euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi insinööri Erkka Valkila. Kiinteistöliitto yhtiön hallituksessa edustivat Mauri Marttila ja Kaisa Leiwo. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Hanna Kaleva. Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Kiinteistöliitto omistaa 33,44 prosenttia vuonna 1898 rakennetun Kiinteistö Oy Anna-Kalevan osakekannasta. Kiinteistössä sijaitsee liiton toimiston lisäksi Kiinteistöliitto Uusimaan, Suomen Vuokranantajat ry:n ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitilat. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen kiinteistöyhtiöltä vuokraamat AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat olleet aktiivisessa käytössä. Koulutuskeskus järjestää tiloissa koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja ulkopuolisten käyttäjien lisäksi Anna- Kalevan omistajayhteisöille. Suurimpina korjauksina kiinteistössä toteutettiin pihajulkisivun korjaus sekä kattojen maalaus. Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi järjestöneuvos Risto Kosonen. Liiton edustajina yhtiön hallituksessa olivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja päälakimies Anu Kärkkäinen. Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä toimi KTM Peter Estlander (Oy Estlander & Co Ab). Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on Kiinteistöliiton omistama palveluyhtiö. Vuosi 2009 oli yhtiön 15. toimintavuosi. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa, Taloyhtio.netportaalin sekä juridisten toimeksiantojen hoitamista. Lisäksi yhtiö toimii messutapahtumien ja kiertueiden järjestäjänä. Yhtiön maksullinen neuvonta vastasi toimintavuonna noin asiakaspuheluun. Vuonna 2009 yhtiö panosti Taloyhtio.net-portaalin uudistamiseen osana Tee parannus -viestintäohjelmaa. Kehitystyöhön saatiin projektirahoitusta Tekesiltä. Yhtiön liikevaihto oli euroa, tilikauden voitto euroa, ja yhtiön palveluksessa oli yksi osa-aikainen neuvontalakimies. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Inha ja muina hallituksen jäseninä Timo Tossavainen ja Harri Hiltunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana. 16