Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin"

Transkriptio

1 Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

2 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta, tavoitteena on liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria ja standardointia koskevan yleisen tietotason ja ymmärryksen nostaminen sekä tiedon hallittu levittäminen Suomessa. Tämä raportti on laadittu selventämään liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvaamaan Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osa-alueita tai Suomelle olennaisia osa-alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole vielä kehitteillä. Osallistumien kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin esittää olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa, sekä ehdottaa Suomen osallistumisesta kyseisiä tehtäviä hoitaviin työryhmiin. Lisäksi raportissa on esitys miten standardoinnin seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan sekä selvitys mahdollisista puutteista ja kehitystarpeista kansainvälisessä standardoinnissa Suomen kannalta sekä mahdollisista aloitteista uusien työkohteiden käynnistämiseksi. Kehittämis- ja osallistumissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala Traficon Oy Jari Oinas ja Tuomo Eloranta Työtä on ohjannut TETRA 9 johtoryhmä, johon kuuluivat: Seppo Öörni Anne Herneoja Sami Luoma Martti Mäkelä Jussi Sauna-aho Jarkko Varjo Juhani Meronen Timo Valkeapää Pekka Hongisto Maarit Laakkonen Lennart Långström Liikenne- ja viestintäministeriö YTV Tielaitos, Keskushallinto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmailulaitos Telehallintokeskus Ratahallintokeskus Oy Matkahuolto Ab VR Oy Helsingin kaupunki Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 Seppo Öörni Yli- insinööri

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Toteutus Työvaiheet Haastatellut asiantuntijat Tehtävät Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Riskikuljetusten hallinta Liikenteen valvonta Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Lyhyen kantaman viestintä Inhimillinen käyttöliittymä Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus Järjestelmäarkkitehtuuri Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi Yhteenveto Tärkeimmät tehtävät Organisointi...23 LIITTEET 1) Lista eri tahojen olennaisista työkohteista 2) TETRA 7 pilottihankkeiden kehitysehdotukset standardoinnista

4 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Hankkeen tavoitteena on selvittää liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvata Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osaalueita tai Suomelle olennaisia liikennetelematiikan alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole kehitteillä. Tämän perusteella ehdotetaan Suomen tehtäviä standardoint i- työssä. Lopputuloksena on ehdotus, jonka perusteella Liikenne- ja viestintäministeriö ja alan organisaatiot voivat päättää jatkotoimenpiteistä standardointityön seuraamisessa ja siihen osallistumisesta. Ehdotus sisältää seuraavia asioita: Esitetään, mitkä ovat Suomen kannalta olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa ja mihin niistä Suomen tulisi osallistua. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä puutteita tai kehitystarpeita, joiden vuoksi Suomen tulisi tehdä aloitteita uusien työkohteiden käynnistämiseksi esimerkiksi CENissä. Esitetään, miten standardien seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan. Lähtökohtana työssä toimivat Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri ja standardoinnista käydyt keskustelut TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa. Liikennetelematiikan kannalta olennaisimmat käyttöön otetut kansainväliset standardit on liitetty liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArkin) toimintoprosesseihin raportissa "Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Sovellettavat kansainväliset standardit." Kevään ja kesän 2000 aikana keskusteltiin TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa, mitä standardeja piloteissa on otettu huomioon ja millaisia kehitystarpeita pilottien kannalta standardointiin liittyy. 4

5 2. Toteutus 2.1 Työvaiheet Aluksi työryhmä laati alustavan yleiskuvan standardointityöstä sekä Suomelle tärkeistä alueista ja tehtävistä. Lähtökohtana käytettiin liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin TelemArkin toimintoprosesseja. Kustakin toimintoprosessista selvitettiin: Mitkä ovat Suomen kannalta olennaisimmat standardointiin liittyvät tarpeet? Kartoitettiin painopistealueet, kehityskohteet tai toteutettavat järjestelmät, joihin liittyy standardien tarvetta. Millaisia merkittäviä työkohteita on käynnissä, jotka vastaisivat suomalaisia tarpeita? Mitkä ovat jatkotoimenpiteet? Verrattiin tarpeita ja käynnissä olevia työkohteita ja sen perusteella on annettu suosituksia standardointityön seuraamiseksi tai siihen osallistumiseksi. Alustavan yleiskuvan pohjalta työryhmä keskusteli noin 20 asiantuntijan kanssa, minkä perusteella täydennettiin prosessikohtaista selvitystä. Tämän jälkeen T9 ohjausryhmä käsitteli ehdotusta ja osoitti täydennettävät kohdat kuvauksesta ja esitti arvion tärkeistä alueista, joita on selvityksessä on käsiteltävä tarkemmin ja joiden osalta on laadittava ehdotus Suomen tehtäviksi. Ohjausryhmän arvion perusteella työryhmä tarkensi puutteellisiksi tai tärkeiksi havaittujen alueiden kuvausta ja laati esityksen Suomelle tärkeiden alueiden tehtävistä ja niiden organisoinnista. 5

6 2.2 Haastatellut asiantuntijat Työn aikana haastateltiin 22:ta prosesseista ja toiminnoista perillä olevaa asiantuntijaa (taulukko1). Haastatteluissa ja keskusteluissa esiin tulleet näkökohdat on otettu huomioon tämän raportin kohdassa 3 esitettyjä tarpeita ja Suomen kannalta merkittäviä työkohteita määritettäessä. Taulukko 1. Hankkeessa haastatellut asiantuntijat. Aihe (prosessi / toiminto) Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus (3.1.1) Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely (3.1.2) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä (3.1.3) Riskikuljetusten hallinta (3.1.4) Liikenteen valvonta (3.1.5) Paikkatieto (3.2.1) Lyhyen kantaman viestintä (3.2.2) Inhimillinen käyttöliittymä (3.2.3) Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus (3.2.4) Järjestelmäarkkitehtuuri (3.2.5) Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi (3.2.6) Haastatellut asiantuntijat Maritta Polvinen, Tiela itos Esko Hyytiäinen, Tielaitos Seppo Öörni, LVM Antti Korsisaari, Korsisaari Oy Tomi Ristola, Traficon Oy Pertti Peussa, VTT Juhani Bäckström, SCC Viatek Pekka Eloranta, Mobisoft Seppo Öörni, LVM Rabah Boussouira, Advantec Oy Sanna Välimäki, Traficon Oy Seppo Terävä, Tielaitos Liisa Virtanen, LVM Pekka Holopainen, SM:n poliis iosasto Tapani Mäkinen, VTT Antero Karppinen, Karttakeskus Reino Ruotsalainen, Maanmittauslaitos (erityisesti CEN 287 työ) Johan Scholliers, VTT Juha Luoma, VTT Kari Saari, LVM Johan Scholliers, VTT Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Pasi Mäkinen, CapGemini Ernst & Young Antti Rainio, Navinova 6

7 3. Tehtävät 3.1 Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus autoilijoille, Yksilöliikenteen hä i- riönhallinta ja Liikenteen ohjaus. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG4 Liikenne ja matkailutieto, WG 7 Paikkatieto, WG 8 Tiestötieto sekä CEN 226:n liikenteen ohjausta käsittelevät osat. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen liikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. - DATEX kirjaston ja tiedonsiirtostandardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen - Kaupunkiliikenteessä tarvittavien tietojen määrittely standardeissa Eri tiedonjakelukanavien tiedonsiirtomuotoja käsittelevien standardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen. Muuttuvien opasteiden ohjausrajapinnan tietomäärittelyt sekä merkkien symbolien ja ulkoasun standardointi.tiehallinnossa ollaan laatimassa tienvarsilaitteiden toiminnallisia määrittelyitä mm. muuttuvien opasteiden ja niiden ohjausjärjestelmien väliseen kommunikointiin liittyen. Tavoitteena on päästä pois laitetoimittajakohtaisista suljetuista järjestelmistä. Ohjausrajapinnasta on olemassa valmiina USA:ssa käytössä oleva NEMA-standardi. Mm. tanskalaiset ovat Viking järjestelmäarkkitehtuurityön yhteydessä esittäneet, että Viking-alueen alueen yhteistyönä kehitettäisiin Pohjoismaihin tai jopa Eurooppaan em.nema- standardin kaltainen muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardi. Liikennevalojen ohjauskojeiden sekä ohjaus- ja valvontajärjestelmien välisen rajapinnan standardointi / määrittely vähintään tietosisällön suhteen. FITS-ohjelman hankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus tullaan kehittämään liikennevalojen alueellista ohjausta. Tämä edellyttää liikennevalojen ohjauskojeiden ja keskusohjausjärjestelmien avoimien rajapintojen kehittämistä, jotta Suomessa käytössä olevat liikennevalojen ohjauskojeet voidaan liittää näihin järjestelmiin. Tämä ei nykyään kaikilta osin toteudu, mikä heikentää liikennevalokojeiden hankinnan kilpailuasetelmaa ja liikennevalojen keskusohjausjärjestelmien käytettävyyttä. Rajapintamäärittelyt linja-auton ajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmien (paikannus, kaluston hallinta) sekä liikennevalojen ohjauskojeen välillä kulkeville tiedoille. 7

8 Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 4 työryhmässä käsitellään suomalaisia tarpeita vastaavaa tiedon jakelukanavia ja WG 8:ssa organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Työkohteet ovat seuraavat: Liikennetieto solukkoverkon kautta (WG 4) - yleiset ja GSM-verkkokohtaiset määrittelyt - viestien määrittely: numerointi ja otsikointi sekä informaation perusosat - palveluriippumattomat protokollat - vaatimukset ajoneuvon paikantamisessa Liikennetieto TMC:n kautta (WG 4) - maantieteellisiin paikkoihin viittaaminen ALERT-C:llä ja ALERT-Plussalla - koodausprotokolla ALERT-C:tä käyttäen - tapahtuma ja informaatiokoodit Liikennetieto käyttäen TPEG-protokollaa (WG 4) - johdanto, numerointi ja versiointi - lauseoppi ja rakenteen määrittely - palvelun ja verkon sovellusmäärittely - tieliikenneviesti- (RTM)- sovelluksen määrittely Jakelukanavasta riippumaton liikennetieto (WG 4) - ennen matkaa ja matkan ajan tiedon jakelujärjestelmien graafinen tietokirjasto Tiestötietokannat (WG 8) - suunnittelu, varastointi ja jakelu - tiedonsiirtomuodot ja -prosessit sekä fyysiset rajapinnat CEN TC 226 WG4 työryhmässä käsitellään liikenteen valo-ohjauksen standardointia seuraavissa työkohteissa: - liikennevalo-opastimet (TG 1) - liikennevalojen ohjauskojeet (TG 2) - ajoneuvoilmaisimet (TG 3) - varoitusvilkut (TG 4) Työkohteen 1 tuloksena on julkaistu standardi SFS-EN 12368, työkohteesta 2 standardi SFS-EN ja työkohteesta 4 standardi SFS-EN Työkohteesta 3 on julkaistu esistandardi ENV Kussakin työkohteessa käsitellään aiheeseen liittyvä oleellinen terminologia. Uusien standardien pohjalta Tiehallinto on päivittämässä Suomessa sovellettavia liikennevalojen laatuvaatimuksia. Uusista mahdollisesti käynnistyvistä WG4:n työkohteista ei tätä kirjoitettaessa ollut tietoa. CEN TC 226 WG3 työryhmässä käsitellään liikenteen ohjaukseen liittyvää standardointia. Työkohteesta 1, joka käsittää muuttuvat opasteet, on parhaillaan lausuntokierroksella luo n- nos "Variable vertical road traffic signs - Part 1: variable message signs (TG1) -pren 12966". Sen perusteella näyttää siltä, että muuttuvien opasteiden ja niiden valvonta- / ohjausjärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon liittyvät määrittelyt jäävät kansallisesti määritettäväksi. Tästä syystä em. muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardin kehittäminen jäänee kansalliseksi tehtäväksi tai Viking alueen yhteistyönä toteutettavaksi. 8

9 CENELEC TC 214 teknisessä komiteassa käynnissä olevista kohteista Suomen tarpeiden kannalta merkittävin on Tieliikenteen ohjausjärjestelmät (Road traffic signals system), jossa on mahdollisesti käynnistymässä uusia työkohteita. Esillä olleista kohteista Suomen kannalta merkittäviä ovat: Näkövammaisten liikennevalolaitteet (mm. ääniopastimet) Joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien pyyntölaitteet (priority request devices for public transport and emergency vehicles) Suomessa on viime vuosina ja myös TETRA-ohjelman puitteissa tehtyjen pilottien myötä kertynyt kokemusta ja näkemystä joukkoliikenne-etuuksien toteuttamisesta. Näiden kokemusten ja toisaalta tarpeiden esille tuominen standardointityössä olisi tärkeää. Jatkosuositukset DATEX foorumiin osallistuminen otetaan yhdeksi FITS-ohjelman osahankkeen 1 tehtäväksi. Tielaitos vastaa foorumiin osallistumisesta ja foorumin tapahtumien raportoinnista. FITS:n osahanke 1 vastaa CEN TC 278 WG 4:n työn alla olevien standardien seuraamisesta ja raportoinnista. Lisäksi selvitetään CENELEC TC214:ssa esillä olleen joukkoliikenteen liikennevaloetuuksissa käytettävien laitteiden standardointia kehittävän työkohteen tilannetta ja harkitaan tarvetta osallistua sen työhön. Selvitetään mahdollisuudet kehittää muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintamäärittelyitä Viking alueen yhteistyönä.standardointitilanne linjaautonajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmän sekä liikennevalojen ohjauskojeen välisestä rajapinnasta selvitetään FITS:n osahankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus. Osahankkeen tulosten perusteella tulee harkita tarvetta vaikuttaa kansainväliseen standardointityöhön Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus julkisesta liikenteestä, Joukkoliikenteen häiriönhallinta, Liityntäpysäköinti sekä Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG3 Joukkoliikenne, WG 4 Liikenteen ja matkailun tiedot sekä WG 7 Paikkatieto. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen joukkoliikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. Vaikuttaminen kehitettäviin kansainvälisiin standardeihin siten, että ne sopivat Suomalaisiin tarpeisiin ja eivät aiheuta tarvetta muuttaa Suomessa jo tehtyjä määrittelyjä. Tämä koskee myös häiriönhallinnassa tarvittavia tietoja. Ajoneuvojen sisäisten tiedonsiirtoväylien standardien kehitykseen osallistuminen siten, että Suomessa tehtävässä työssä otetaan huomioon kansainväliset standardit ja että Suomen näkemykset ja omassa kehitystyössä kertyneet kokemukset saadaan mukaan eurooppalaiseen standardointityöhön. Liikkuvan kuvan välitykseen soveltuvien väylien kehityksen seuraaminen. 9

10 Tarvitaan standardeja, jotka määrittelevät millaista joukkoliikenteen tietoa ja missä muodossa eri välineillä esitetään. Joukkoliikennevälineiden kuljettajien päätelaitteiden standardointi Standardi rajapinta liikennevalokojeen, linja-auton ja keskusjärjestelmän välillä kulkeville tiedoille. Kutsujoukkoliikenteen osalta Suomessa on toteutettuja ratkaisuja, jotka olisi hyvä saada huomioon otetuiksi standardeissa. Kotimaisen kehityksen lisäksi tällä olisi myönteinen vaikutus kotimaisten ratkaisujen vientimahdollisuuksiin. Kutsujoukkoliikenteessä ja matkojen yhdistelyssä olisi tarvetta saada määritettyä kuvan 1 mukaiset rajapinnat. Matkojen optimointiin liittyvien algoritmien ja järjestelmien standardointia tulee välttää. Kutsujoukkoliikenteeseen liittyvä käsitteistö tulisi määritellä. Matkan tilaaja Muut lähtötiedot (kartta, hinnat, aikataulut yms.) Matkojenvälityskeskus Paikan varaus vakiovuorosta KutsuJL ajoneuvo Clearinghouse Kuva 1. Tarpeet standardoida kutsujoukkoliikenteen rajapintoja. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 3:ssa on käynnissä Suomen tarpeisiin liittyviä joukkoliikenteen standardeja kehittäviä työkohteita: TRANSMODEL-tietomallin tarkistus ja laajentaminen sekä USA:n joukkoliikenteen tietomallin ja Transmodelin vertailu Ajoneuvojen aikataulutus- ja hallintajärjestelmä - ajoneuvon sisäisen CAN-väylän määrittely ja sovelluskehitysohjeet viestiliikenteelle sekä väylän viestisisällön määrittely - ajoneuvon sisäisen WORLDFIP- väylän kaapelointimäärittelyt ja väylän viestisisällön määrittely Ajoneuvon sisäiset opastetaulut - ympäristö ja sähkötekniset vaatimukset ja rajoitukset - testausmenetelmät opastetauluille Matkustajainformaatiojärjestelmät pysäkeillä, interaktiiviset informaatiokioskit ja lippujen myyntiautomaatit TPEGin soveltaminen joukkoliikennetiedossa (yhteistyössä WG 4:n kanssa) 10

11 DATEX tietokirjaston laajentamista joukkoliikenteen osalta on suunniteltu esimerkiksi EU-SPIRIT, TRIDENT ja INFOTEN hankkeiden tulosten perusteella. Laajennus ei ole vielä standardointiprosessissa. Kutsujoukkoliikenteeseen ja matkojen yhdistelyn osalta ei ole käynnissä omia standardointikohteita. Jatkosuositukset Harkitaan uuden kutsujoukkoliikenteen standardointiin liittyvän työkohteen ehdottamista CEN TC 278:lle, jossa määriteltäisiin kuvan 1 mukaisia rajapintoja. Jos työkohde päätetään aloittaa Suomen tulee varautua merkittävään panokseen työn tekemisessä ja mahdollisesti WG:n vetämisessä. Muita maita, joita osallistuminen standardointityöhön todennäköisesti kiinnostaisi, ovat ainakin Kreikka ja Italia. Tehdään tarkempi selvitys joukkoliikenteen tietojen rajapintojen standardointitilanteesta ja sen perusteella harkitaan osallistumista rajapintojen standardointia valmistelevaan työhön Transmodelin tarkistuksen ja DATEXin laajennuksen osalta. Joukkoliikennetiedon esitysmuodon ja välineiden sekä liikennevaloetuuksiin liittyvien standardien kehityksen osalta riittää aktiivinen seuraaminen. Informaation esitystä standardoitavia hankkeita seurataan jo ennen kuin ne valmistuvat. Standardoimisprosessin työ n- aikaisia määrityksiä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan käynnistettävissä hankkeissa ja tiedotetaan määrityksistä poikkeavista ratkaisuista. Erityisesti seurataan CEN TC 278 WG 3:n taulustandardin kehitystä. Muodostetaan Suomen kanta pidetäänkö ajoneuvon sisäistä CAN- tai WORLDFIP-väylää toista suositeltavampana. Käytännössä ajoneuvoissa tultaneen käyttämään CAN-väylää, koska siihen on saatava huomattavasti paremmin komponentteja, ohjelmistoja ja työkaluja. Ainakin vuoden 2001 ajan Suomella tulee olemaan edustaja WG 3:ssa ja näin ajoneuvon sisäisen väylän standardoinnissa tulee Suomalaiset tarpeet huomioitua. Lisäksi täytyy selvittää, miten hänen työpanoksensa voidaan käyttää laajemmin hyödyksi WG 3:n työn seurannassa ja työhön vaikuttamisessa. Liikenneministeriöllä on tärkeä ohjausrooli joukkoliikennesektorin kehityksessä Suomessa. Tästä syystä on perusteltua, että seurantavastuu TC278 WG3 työstä siirrettäisiin liikenneministeriöön (nykyisin YTL:lla) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Osa-alue kattaa TelemArkin kysynnän ohjausta käsittelevät toimintoprosessit Pääsyn säätely, Maksun perintä ja Perintä. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG1 Sähköinen maksun perintä ja CEN TC 224 maksukortteja käsittelevät standardit. TC224/WG11, TC278, TC278/WG1 ja TC 278/WG3 ovat käynnistäneet neuvottelut yhteistyöstä. 11

12 Suomalaisia tarpeita Kontaktittomien korttien standardoinnissa ryhdytään noudattamaan ISO standardia ja suomalaisia järjestelmiä pitäisi pyrkiä ohjaamaan standardin mukaisiksi. Standardi on tehty, mutta lopullisesti hyväksymättä. Se on 2-osainen liikennöintiprotokollan osalta eli sisältää A- ja B-tyypin protokollat, jotka molemmat ovat standardin mukaisia ratkaisuja. Standardin noudattaminen ei takaa yhteentoimivuutta. Kansallisella tasolla voidaan yrittää sopia, kumpaa tyyppiä noudatetaan. Toistaiseksi on ei olla löydetty yksimielisyyttä jommankumman tyypin ehdottomasta paremmuudesta. Kombikorttia ei standardoida erikseen. Kontaktikortin standardeissa on huomioitu kontaktiton rajapinta. Kontaktillisen ja kontaktittoman välille ei synny ristiriitaa. Termistössä on esiintynyt epäselvyyksiä. Olisi tarpeen määritellä, tarkoitetaanko kombikortilla combi-korttia, dual interface-korttia vai hybridikorttia. Tärkeää on seurata teknologian kehittymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia järjestelmien kehittämisessä sekä varmistaa, että mahdollisesti käyttöön otettavat kortit ja laitteet ovat standardien mukaisia. Kombikorttien standardointia ei kuitenkaan tarvitse seurata erikseen. Suomessa on tehty maksukorttijärjestelmän spesifikaatio, jota on myös käytetty jo pitkään. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Kyseiset määrittelyt on esitetty liikenneministeriön julkaisuissa Joukkoliikenteen clearingjärjestelmän määrittely 41/93 ja Joukkoliikenteen älykorttijärjestelmän määrittely 42/93. Jälkimmäiseen on tehty päivitys Joukkoliikenteen sovellusten tietosisältö Matkakorttiin liittyvät tietoelementit, mutta sen status on epäselvä. Dokumentti on tiettävästi toimitettu kaikille halukkaille eli se on käytettävissä, mutta sitä ei ole varsinaisesti julkaistu. Kansallinen määrittely on vanhentunut ja yleisesti on todettu, että se on tarve päivittää. ADEPT III teknisen ryhmän selvityksen (joulukuu -99) mukaan tärkeimmät lisättävät asiat ovat turvamoduuliasiat (koskien sekä kontaktillisia että kontaktittomia kortteja) sekä kontaktittomia kortteja koskevien standardien tuomat lisätarpeet. Päivitystyön tavoitteena tulee olla järjestelmien avoimuus ja kilpailutettavuus. Määrittelyissä tulee ottaa huomioon myös eri liikkeellelaskijoiden kortit (kaupunkikortit, Avant, vammaiskuljetus, eri matkakortit, HST). Suomessa on tehty yhteiskäyttöisen turvamoduulin määrittely. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Suomessa on tehty kaksi turvamoduulimäärittelyä; ensimmäinen vuonna 1996 ja toinen vuonna Jälkimmäistä kutsutaan liikenneministeriön yhteiskäyttöiseksi turvamoduuliksi ja se on kehitetty ensimmäisen pohjalta. Molemmat pohjautuvat standardeihin. Uudemman määrityksen mukaista yhteiskäyttöistä turvamoduulia ei käytetä missään järjestelmässä Suomessa. Standardit ja kansallinen määrittely eivät suoranaisesti edellytä turvamoduulin käyttöä. Kun tavoitteena on turvallinen, yhteentoimiva, laiteriippumaton ja edullinen järjestelmä, on turvamoduulin käyttäminen varteenotettava vaihtoehto. Järjestelmäkohtainen turvaarkkitehtuuri määrittelee, käytetäänkö turvamoduulia vai jotain muuta turvaratkaisua kortin tunnistamisessa ja käsittelyssä. Kaupunkikorttiprojektin tuloksena syntyvät rajapintakuvaukset eri maksujärjestelmien kuten esim. joukkoliikenteen, pysäköinnin tai vapaa-ajan aktiviteettien maksujärjestelmien ja keskusjärjestelmän välisestä tiedonsiirrosta. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Rajapintamäärittelyt muodostavat kansallisen standardin kun ne julkaistaan liikenneministeriön määrittelyiksi eli ne ovat kaikkien käytettävissä. On varmistettava puolueettoman asiantuntijan avulla, että rajapintamäärittelyt ovat standardien mukaisia ja aidosti avoimia eikä laadittu yksittäisen laitevalmistajan tarpeisiin. 12

13 Uudet tekniikat kuten paikannus, joiden standardeja parhaillaan tehdään, voivat tarjota hyödyllisiä mahdollisuuksia maksun perintään. On seurattava kansainvälisen kukkaron standardointityötä ja luottoyhtiöiden tekemää työtä. Kukkarosovelluksen standardi sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja monilta osin ja jättää joitakin osia määrittelemättä kokonaan. Suomessa kansallinen kukkaro (Avant) on toteutettu standardin pohjalta ja avoimet asiat on määritellyt Automatia. Standardia on tehty TC244:n WG10:ssä, jossa Suomella on ollut edustaja. Kansainvälisen kukkaron toteutus perustuu yhteiseen sopimukseen ja noudattaa standardia niiltä osin kuin on mahdollista. Sen lisäksi luottoyhtiöt tekevät omaa työtään pankkikorttiominaisuuksien viemiseksi sirukortille. Useissa maissa on myös käytössä oma kansallinen kukkaro. Raskaiden ajoneuvojen tienkäyttömaksujen perinnän tekniikat suhteessa muihin maksunperintäjärjestelmiin (DSRC) ja niiden yhteensopivuuden turvaaminen. Kaikissa edellä mainituissa kohdissa ongelmana voi olla, miten velvoitetaan uudet ja olemassa olevat järjestelmät uusien määritysten mukaisiksi ja toisaalta, miten liikenne- ja viestintäministeriö valvoo, että järjestelmä täyttää valtionavun myöntämisen ehdot kansallisten ja kansainvälisten standardien noudattamisessa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN/TC 278 WG 1 (Sähköinen maksunperintä) on käynnissä seuraavia Suomen tarpeisiin liittyviä työkohteita: Järjestelmäarkkitehtuuri sähköisen maksunperinnän palveluille ajoneuvoissa Sovellusrajapinnan määrittely CN/GNSS pohjaiselle sähköiselle maksunperinnälle Sähköisen maksunperinnän turvallisuusohjeet Sähköisen maksunperinnän käyttäjä ja kiinteiden laitteiden testausmenettelyjen kuvaus CEN TC 224:n käynnissä olevat työkohteet eivät olleet tätä kirjoitettaessa käytettävissä. Jatkosuositukset Tarkistetaan, että kansalliset standardit ovat kansainvälisten standardien mukaisia, päivitetään niitä tarvittaessa ja harkitaan keinot, joilla edistetään standardien mukaisia toteutuksia uusissa ja vanhoissa järjestelmissä. Päivitystyön osalta on harkittava, halutaanko tehdä tarkat tekniset määrittelyt vai yleiset ohjeet, joissa on lueteltu noudatettavat standardit ja vaatimukset avoimuudesta. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä kohteita, joissa Suomen on oltava aktiivisia, koska kansallinen standardointityö on edellä kansainvälistä. Kaupunkikorttiprojektin rajapintakuvausten tulosten perusteella tulee harkita onko tarvetta saada nämä otettua huomioon kansainvälisissä standardeissa. Kombikortteihin ja paikannusta hyödyntäviin maksujärjestelmiin liittyvän standardoinnin seuraaminen tulee organisoida osana FITS-ohjelman osahanketta 1. Harkitaan suomalaisen edustajan osallistumista CEN 278:n WG 1:n työhön tavoitteena em. asioiden seuranta ja työhön vaikuttaminen. 13

14 3.1.4 Riskikuljetusten hallinta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Riskikuljetusten hallinta. Riskikuljetuksilla tarkoitetaan sekä muuta liikennettä haittaavia erikoiskuljetuksia että varallisten aineiden kuljetuksia. Suoranaisesti alueeseen liittyviä standardointikohteita ei tunnistettu, mutta alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG2 Rahdin ja kaluston hallintajärjestelmät, WG 8 Tiestötiedot, WG Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. Suomalaisia tarpeita Kuljetuslupien hakumenettelyyn ja siinä siirrettäviin tietoihin ei liity standardointitarpeita. Standardien tiedonsiirron rajapintojen kehittäminen riskikuljetuksia koskevien tietojen osalta välitettäessä tietoja liikennekeskuksista medialle ja muille viranomaisille. Riskikuljetusten seurannan osalta voidaan hyödyntää samoja standardeja kuin yleensä paikannuksen ja ajoneuvojen tunnistamisen osalta. Olisi hyvä saada tietoa standardeista, jotka koskevat järjestelmiä, joilla voidaan mitata kuljetuksen mittoja ja estää kuljetuksen pääsy tietyille alueille tämän perusteella Erikoiskuljetuksille ei ole yhtenäistä kansainvälistä merkitsemisjärjestelmää. Vaarallisten aineiden kuljetusten osalta tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittaisiin standardeja rahtikirjatietojen välittämiseen kuljetusyrityksestä seurantajärjestelmään, ajoneuvon seurantaan ja tässä tarvittavien tietojen välittämiseen sekä eri maiden seurantajärjestelmien väliseen vaarallisten aineiden kuljetustietojen välittämiseen. Toistaiseksi riskikuljetusten hallintajärjestelmien kehitys on alkuvaiheessa ja standardointitarve ei ole akuutti. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erillisiä riskikuljetuksia (erikoiskuljetuksia tai vaarallisten aineiden kuljetuksia) käsitteleviä työkohteita ei tiedetty olevan. Jatkosuositukset Tiedotuksessa tarvittavien riskikuljetustietojen standardien rajapintojen kehittäminen DA- TEXin pohjalta FITS-ohjelman osahankkeessa 1. Muiden tarpeiden osalta jatkotoimenpiteitä ei nähdä tässä vaiheessa tarpeellisina. FITS:n osahankkeessa 1 seurataan standardointikohteiden syntymistä alueelle Liikenteen valvonta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Liikenteen valvonta. Olennainen standardointikohde on CEN TC 278 WG 14 Varastettujen ajoneuvojen jäljitys. Lisäksi alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG 8 Tiestötiedot, WG 9 Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. 14

15 Suomalaisia tarpeita Liikennerikkomusten havainnointilaitteiden tulisi olla standardien mukaisia, jos standardeja olisi. Tiedonsiirtoon muuttuvilta liikenteen opasteilta liikennerikkomusten havainnointilaitteille tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Tiedonsiirtoon liikennerikkomusten havainnointilaitteilta poliisin keskusjärjestelmään tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Nopeus-, kuormitus-, liikenteen valvonta kaipaa yleisesti kattavampaa eurooppalaista ohjeistusta. Esimerkiksi kojeistuksen testaus yhdessä maassa kattaisi suositukset myös muissa maissa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erikseen määriteltyjä suomalaisia tarpeita vastaavia työkohteita ei tiedetä olevan käynnissä. CEN TC 278 WG 14:ssa, jossa käsitellään varastettujen autojen jäljitystä, on käynnissä työkohde Varastettujen autojen jäljitysjärjestelmän rajapinta- ja järjestelmävaatimukset pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirrossa sekä tilanneviestien määrittely Jatkosuositukset Seurataan mahdollisesti käynnistyviä tarpeita vastaavia standardointikohteita. 3.2 Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Paikkatietoa liikennetelematiikan tarpeiden kannalta käsitellään CEN TC 278 WG seitsemässä. Paikkatieto ja yleensä paikkatietojen standardointia käsitellään ISO:n teknisessä komiteassa 211. CEN/TC 287:lla on liaison-sopimus ISO 211:ssä. Suurin osa CEN 287 esistandardeista on vanhentumassa ja Euroopassa tultaneen ottamaan käyttöön ISOn standardiperhe. Suomi on osallistunut voimakkaasti TC 287:n standardointityöhön. ISO:n standardit perustuvat osittain TC 287 muodostamiin esistandardeihin. Sisältöä ja rakennetta on muutettu huomattavasti. Suomalaisia tarpeita Kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän toteuttaminen yhteentoimivaksi ja standardien mukaiseksi Suomessa määriteltyjen liikenneverkon kohteiden ja ominaisuuksien saaminen osaksi GDF-standardia Tien ja kadunpidossa tarvittavien kohteiden ja ominaisuuksien saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi 15

16 Standardin aikaansaaminen muodosta, jossa ajoneuvolaitteet voivat lukea tie- ja katuverkon tietoja Kansallisen tietämyksen lisääminen ISO-standardiperheen määrityksistä Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 7:n (paikkatieto) työkohteet, jotka vaikuttavat DIGIROAD järjestelmän toteutukseen ovat Geographic Data Files (GDF) -standardin tarkistus Paikkatiedon ylläpitosäännöt ja paikkatietokirjasto ISO TC 211 ja CEN TC 287 Maantieteellinen informaatio sekä OpenGIS-konsortio, jotka määrittelevät laajemmin maantieteellisen tiedon käyttöä: Ruotsin ja Norjan tielaitos ovat tutkineet tiestötiedon välittämistä tielaitosten välillä ISO 191xx standardiperheen mukaisesti. Suomi ei osallistu tällä hetkellä tähän työhön. ISO 191xx-standardiperheen kehitystyö OpenGIS-konsortio on laite- ja ohjelmistovalmistajien yhteenliittymä, joka suunnittelee paikkatietoalan teollisuusstandardeja. Jatkosuositukset DIGIROAD-tuotantojärjestelmän toteutushanke selvittää WG 7 työn GDF-standardin tarkistamiseksi ja Tiedon ylläpitosäännöstä vaikutukset DIGIROAD järjestelmään. DIGIROAD-tuotantojärjestelmän toteutushanke välittää tiedon hankkeessa tehdyistä la a- jennuksista GDF:n laajennuksesta vastaavalle CEN 278:n WG 7:lle. Selvitetään ISO/TC 211 kehittämän paikkatiedon standardiperheen (ISO sarjan) vaikutusta liikenteen paikkatietojärjestelmien kehittämiseen. Selvityksessä on otettava huomioon seuraavat seikat: eräät maat (mm. Ruotsi ja Norja) näyttävät tukeutuvan tie- ja katutietojärjestelmiä kehittäessään ISO/TC 211-työhön (eikä CEN 278:n GDF-standardeihin) on tärkeä saada yhteiskäyttöiset tie- ja katutietojärjestelmät Pohjoismaihin ja Norja toimii ISO/TC 211-ryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä On selvitettävä tarve seurata ja osallistua ko. kehitystyöhön joko pohjoismaisen yhteistyön kautta tai suoraan. CEN TC 287 tuottamien esistandardien jatkosta päättäminen on ensimmäisten standardien osalta tullut äänestykseen. Suomen on ilmaistava kantansa mennessä, miten nä i- tä standardeja käsitellään jatkossa. 1) Vahvistaminen varsinaiseksi eurooppalaiseksi standardiksi (EN) muutettuna tai sellaisenaan. 2) Korvaaminen uudella komitean valmistelemalla esistandardilla. 3) Esistandardin voimassaolon jatkaminen 2 vuodella. 4) Esistandardin vetäminen pois. 16

17 3.2.2 Lyhyen kantaman viestintä Lyhyen kantaman viestintää liikennetelematiikan sovellusten kannalta käsittelee CEN TC 278:n WG 9. Suomalaisia tarpeita 5,8 GHz taajuutta käyttävä DSRC etenee standardointiprosessissa Suomen tarpeiden mukaisesti. Vaihtoehtoisien tekniikoiden, kuten infrapunan tai matkapuhelinverkon hyödyntämisen mahdollisuudet tulisi tuntea. Lyhyen kantaman viestintää voidaan käyttää yksityisellä sektorilla. Tietulli-infrastruktuuria hyödyntämällä voidaan toteuttaa myös muita palveluja, kuten liikennetietojen välittämistä kuljettajalle. Infrapuna DSRC on standardoinnin alla. Standardointi etenee helpommin, koska tällä hetkellä on ainoastaan yksi laitevalmistaja (Efkon). Valmistajien vähyys on toisaalta on myös haittapuoli. Infrapunan soveltuvuus suomalaisiin talviolosuhteisiin vaatii selvitystä. Tärkeintä on, että standardit tukevat järjestelmien yhteensopivuutta. Tällä hetkellä eri standardien mukaiset tuotteet eivät ole yhteensopivia, koska standardit eivät kata vielä kaikki toimintoja. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 9:ssä valmistellaan standardia lyhyen kantaman viestintäjärjestelmän fyysisestä integroinnista sähköisen maksunperinnän ajoneuvojärjestelmään. Muita lyhyen kantaman viestintään liittyviä hankkeita ovat: Yhteispohjoismaisia maksujärjestelmiä koskeva MÅNS hanke ja sen yhteydessä hyödynnettävä DSRC tekniikka. Eurooppalainen INITIATIVE projekti, joka keskittyy sähköiseen maksunperintään ja tietullijärjestelmiin, jotka hyödyntäisivät sekä DSRC tekniikkaa että GNSS/CN järjestelmiä. IST-projektia DELTA kannattaa myös seurata. Projektissa on tavoitteena integroida DSRC-linkki perusvarusteluna mihin tahansa ajoneuvoon. Eurooppalaiset projektit kuten esim. STAR pyrkivät parantamaan järjestelmien yhteensopivuutta. Jatkosuositukset Tuetaan 5,8 GHz taajuutta käyttävän viestintästandardin läpimenoa äänestyksessä. Seurataan DSRC standardien kehitystä Inhimillinen käyttöliittymä Liikennetelematiikan sovellusten inhimillisiä käyttöliittymiä käsittelee CEN TC 278:n WG 10 Inhimilliset käyttöliittymät. 17

18 Suomalaisia tarpeita Olisi pystyttävä sanomaan, milloin laite tai palvelu on ergonomisesti hyväksyttävä siten, että 1) se voidaan asentaa autoon tai 2) sitä voidaan käyttää ajon aikana. Lisäksi olisi pystyttävä arvioimaan, voidaanko laitteen kaikkia toimintoja käyttää ajon aikana. Pelkona on, että ergonomisuuden mittaamisen menetelmät standardoidaan liian tiukasti. Tarvittaisiin standardeja, joiden avulla voidaan arvioida laitteiden tai palveluiden ergonomisuutta kokonaisuutena. Esimerkiksi näppäimistön, näytön ja palvelun logiikan muodostama kokonaisuus. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 10:ssa (Käyttöliittymät), jossa kehitetään standardeja inhimillisen käyttöliittymän eri osatekijöille ja ergonomisuuden mittaamiseen, on käynnissä seuraavia työkohteita: Autonkuljettajan näkyvän käyttäytymisen mittaaminen, määritelmät ja mitat, välineet ja menetelmät Ajoneuvon informaatio- ja hallintajärjestelmien ja kuljettajan välisen keskustelun hallinnan periaatteet ja hyväksymiskoe Kuuloon perustuvan informaation esittämisen vaatimukset ja arviointimenettelyt Ergonomisten seikkojen huomioon oton ohjeet ja arviointi näköön perustuvissa ajoneuvon informaatio- ja hallintajärjestelmissä Näköön perustuvien viestien helppotajuinen esittäminen ajoneuvossa Vastaavaa työtä tehdään ISO TC 204 WG 13:ssa (Inhimilliset tekijät ja käyttöliittymä), jossa on käynnissä seuraavia työkohteita: Näköön ja kuuloon perustuva informaatio, käytettävät symbolit, kuljettajille välitettävien viestien priorisointi Näytön ja näppäimistön vaatimukset Ajoneuvon ja kuljettajan välisen keskustelun hallinnan periaatteet ja hyväksymiskoe (vertaa CEN) Olennainen määrittely on lisäksi olemassa oleva EU:n suositus hyvästä käytännöstä koskien ajoneuvolaitteiden turvallisuutta ja ergonomiaa. Jatkosuositukset T9- tiedonvälityksen käyttöön tulisi luoda yleiskäsitys inhimilliseen käyttöliittymään liittyvien standardien tilanteesta. Kysymyksiä, joissa Suomen tulisi olla aloitteellinen standardointikohteiden käynnistämiseksi ei ainakaan toistaiseksi ole. 18

19 3.2.4 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus Liikennetelematiikan sovelluksissa tarvittavaa automaattista ajoneuvojen ja laitteiden tunnistusta käsittelee CEN TC 278:n WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. Suomalaisia tarpeita Tarvitaan käytännöllisiä ja edullisia ratkaisuja ajoneuvojen ja laitteiden tunnistukseen. Esimerkiksi tällaisia tapoja voivat olla elektroniset rekisterikilvet tai ajoneuvoon kiinteästi kytketty elektroninen tunniste. Ajoneuvoon kiinteästi kytkettävä tunniste yksilöi ajoneuvon vastaavasti kuin valmistusnumero ja on siten esimerkiksi varastettujen autojen tunnistuksessa elektronista rekisterikilpeä käytännöllisempi. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278:n WG 12:ssä on käynnissä järjestelmien ja niiden rajapintojen standardointityö, joka vaikuttaa suomalaisia tarpeita vastaavien ratkaisujen syntymiseen. Näitä asioita käsitellään seuraavissa työkohteissa: Ajoneuvojen ja laitteiden tunnistuksen järjestelmäarkkitehtuuri, terminologia, järjestelmäparametrit sekä numerointi- ja tietorakenteet kulkumuotojen välisessä tavaraliikenteessä Ajoneuvojen ja laitteiden tunnistuksen rajapinnat Jatkosuositukset Seurataan standardien kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia Järjestelmäarkkitehtuuri Liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuurin kansainvälisestä standardoinnista vastaa CEN TC 278:n WG 13 (Arkkitehtuuri), joka toimii yhteistyössä ISO TC 204:n WG 1:n (Arkkitehtuuri), luokittelu ja terminologia kanssa. Suomalaisia tarpeita Kansainvälisen standardointityön etenemisen ja tulosten yleensä ja erityisesti järjestelmäarkkitehtuurin osalta tulee näkyä kansallisessa TelemArkjärjestelmäarkkitehtuurissa: - Suomalainen ja eurooppalainen arkkitehtuuri tukevat toisiaan. Kotimaiset suuret hankkeet (KALKATI, STARA, DIGIROAD, PPP-työryhmä) etenevät linjassa standardien kanssa. - Eurooppalaisessa arkkitehtuurissa määritellään kansainvälisellä tasolla sovittavat asiat ja Suomessa saadaan hyvissä ajoin tietoa näistä määrittelyistä. Esimerkiksi älykkäät ajoneuvojärjestelmät. 19

20 Suomella on jo valmisteluvaiheessa käsitys eurooppalaisen KARENjärjestelmäarkkitehtuurin määrittelemistä asioista ja siten mahdollisuus vaikuttaa arkkitehtuuriin Suomelle olennaisten asioiden kannalta. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuurin eurooppalaisesta standardoinnista vastaa CEN TC 278 WG 13, jossa on käynnissä Suomen tarpeisiin liittyvä työkohde: Liikenteen informaatio ja hallintajärjestelmän olennaiset palvelut, viitearkkitehtuuri, arkkitehtuurin suunnitteluesimerkki ja opetuspaketti, standardien arkkitehtuurille asettamat vaatimukset ja tiedon esittäminen Hieman laajemmin vastaavia työkohteita on käynnissä ISO TC 204 / WG 1:ssä (Arkkitehtuuri, luokittelu ja terminologia): Yhteenveto standardeista termeistä liikenneinformaation ja liikenteen ohjauksen alueella Liikennetelematiikan peruspalvelujen luokittelu Liikenteen informaatio ja hallintajärjestelmän viitearkkitehtuuri, suunnitteluesimerkki ja opetuspaketti, standardien arkkitehtuurille asettamat vaatimukset ja tiedon esittäminen (vertaa CEN TC 278 WG 13) Tietomallit ja tietokirjasto liikenteen informaatio ja hallintajärjestelmät sektorille, vaatimukset tietojen kirjaamisesta, tietokirjaston ja viestin dokumentointi vaatimukset EU:n neljännen puiteohjelman projekti KAREN Eurooppalaisesta puitearkkitehtuurista ja sen vieminen standardointiprosessiin. Jatkosuositukset Arkkitehtuurikokonaisuuden hallinta tulisi organisoida myös kansainväliseen järjestelmäarkkitehtuuristandardoinnin osalta FITS:n osahankkeessa 1. Selvitetään tarkemmin kansainvälisen järjestelmäarkkitehtuuriin liittyvän standardoinnin tilannetta ja tämän perusteella harkitaan suomalaisen edustajan osallistumista CEN 278:n WG 13:sta työhön. Tavoitteena on työn kiinteämpi seuraaminen ja siihen vaikuttaminen riittävän varhaisessa vaiheessa. KARENin lopputulosten vertaaminen TelemArkin tuloksiin tulee tehdä suunnitellusti ja samalla tulee selvittää, miten KARENin tuloksia on suunniteltu vietävän standardeiksi. Harkitaan osallistumista työhön, jolla KARENin tuloksia viedään eteenpäin Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi Tarpeina selvityksessä tulivat erityisesti esille mobiilin maksamisen, matkaviestimien paikannuksen ja henkilökohtaisten matkaviestimien inhimillisen käyttöliittymän standardointitilanne. 20

21 Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelmassa alkaa Käytettävyys ja Palveluarkkitehtuuri tukiprojektit. Nämä ja etenkin palveluarkkitehtuuri tukiprojekti seuraavat kansainvälisen standardoinnin kehitystä ja laativat suosituksia. 21

22 4. Yhteenveto 4.1 Tärkeimmät tehtävät Kaikkien luvussa 3 esitettyjen osa-alueiden osalta on olennaista seurata standardien kehitystä T9-hankkeessa luodun mekanismin mukaisesti. Taulukkoon 2 on koottu tärkeimmät jatkotehtävät standardien seurannan lisäksi. Taulukossa on myös esitetty, mitä toimenpiteitä tehtävän toteuttamiseksi olisi suoritettava ja ehdotetaan Suomen osallistumista kansainvälisiin kyseisiä tehtäviä hoitaviin työryhmiin. Taulukko 2. Tärkeimmät tehtävät Tehtävä Toimenpide Kv. osallistuminen Tiedotus autoilijoille, häiriönhallinta 1. Varmistetaan organisaatioiden välisen tiedonsiirron rajapintojen standardien mukainen kehitys ja Suomalaisten tarpeiden huomioiminen Liikenteen ohjaus 2. Selvitetään standardointitilanne liikennevalokojeen, linja-auton ja keskusjärjestelmän välisistä rajapinnoista. Harkitaan tarvetta vaikuttaa kansainväliseen standardointityöhön 3. Selvitetään mahdollisuudet luoda standardi rajapinta tiedonvälitykseen muuttuvien opasteiden ja opasteiden ohjausjärjestelmän välille. Tiedotus joukkoliikenteelle, häiriönhallinta 4. Selvitetään tarkemmin joukkoliikennetiedon rajapintojen standardisointitilanne ja varmistetaan Suomalaisten tarpeiden huomiointi 5. Varmistetaan Suomalaisten tarpeiden huomioiminen bussien sisäisten väylien osalta Kutsujoukkoliikenne 6. Harkitaan uuden työkohteen käynnistämistä kutsujoukkoliikenteen standardien osalta Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla Kansainvälisten standardien huomioinen STARA rajapintakirjastossa ja hankkeissa Selvityksen tekeminen FITS-ohjelman osahankkeessa 6 Liikennevalojen älykkäät ohjauspalvelut Tiehallinto huolehtii selvityksen toteuttamisesta Työtä tehdään STARA ja Co-operation projekteissa sekä seuraamalla tilannetta T9:ssä T9 ohjausryhmä tekee suosituksen ja LVM päätöksen. Mahdollisen työsuunnite l- man tekeminen. Osallistuminen DATEX foorumiin ja CEN TC 278 WG 8:aan Tiestötiedot Standardeja rajapintoja voidaan mahdollisesti kehittää VIKING hankkeena Osallistuminen CEN TC 278 WG 3:een Joukkoliikenne ja EU hankkeeseen TRIDENT Ehdotetaan mahdollisesti uutta työkohdetta CEN TC 278:lle. Varaudutaan vetämään ko. työkohdetta. Taulukko 2 (tärkeimmät tehtävät) jatkuu 22

23 Tehtävä Toimenpide Kv. osallistuminen Maksujärjestelmät 7. Ohjataan kontaktittomien korttien järjestelmien kehitystä Suomessa ISO standardin mukaiseksi 8. Päivitetään kansallinen määrittely maksujärjestelmistä ja samalla varmistetaan määrittelyn yhteensopivuus kansainvälisten standardien kanssa Paikkatieto 9. Arvioidaan GDF standardin tarkistuksen ja ISO standardiperheen vaikutusta DIGIROADjärjestelmän määrittelyihin Inhimillinen käyttöliittymä 10. Selvitetään käynnissä olevien inhimillisen käyttöliittymän standardointihankkeiden tilanne ja tulevat vaikutukset Järjestelmäarkkitehtuuri 11. Selvitetään järjestelmäarkkitehtuurin kansainvälisen standardoinnin tilannetta ja mahdollisia vaikutuksia 12. Vertaillaan Eurooppalaista puitearkkitehtuuria KARENia ja TelemArkia tavoitteena selvittää yhteensopivuus ja mahdolliset Suomalaiset erityispiirteet arkkitehtuurissa, jotka tulisi huomioida standardoinnissa Tiedotetaan standardista T9:n kautta Vaaditaan standardin käyttöä julkisrahoitteisissa projekteissa Erillisprojekti määrittelyn päivittämisestä ja yhteensopivuudesta DIGIROAD-hankkeen uusi vastuuorganisaatio Tiehallinto selvittää standardoinnin seuranta tarpeen. Tehdään erillisselvitys alueesta Tehdään erillisselvitys alueesta Tehdään vertailu suunnitellusti Osallistuminen CEN TC 278 WG 1:een Maksujärjestelmät Harkitaan osallistumista GDF-standardin jatkokehitykseen (CEN TC 278 WG 7 Paikkatieto) ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Maanmittauslaitos seuraa ISO standardiperheen kehitystä. Osallistutaan työhön, jolla KARENin tuloksia hyödynnetään ja mahdollisesti viedään osaksi standardeja. Selvitysten jälkeen harkitaan osallistumista CEN TC 278 WG 13:sta Arkkitehtuurista 4.2 Organisointi Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa liikennetelematiikan standardointia kokonaisuutena ja Suomi osallistuu edelleen CEN TC 278 työhön TC-tasolla. Liikennetelematiikan standardointiin liittyvät tehtävät koordinoidaan FITS -ohjelman osahankkeessa 1. Osahankkeeseen 1 perustetaan järjestelmäarkkitehtuurista vastaava ryhmä, joka vastaa myös standardointiin liittyvistä kysymyksistä ja erillishankkeiden toteuttamisesta. Järjestelmäarkkitehtuuriin ja standardointiin liittyviä asioita käsitellään ja kehitetään jatkossa yhdessä. 23

24 Järjestelmäarkkitehtuuriryhmän standardeihin liittyvinä tehtävinä on: 1. Ylläpitää yleiskuvaa kansainvälisistä liikennetelematiikan standardointityöstä ja Suomen tavoitteista ja roolista siinä 2. Standardointityön seuranta- ja tiedotusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen 2.1. Seuranta- ja tiedotusjärjestelmästä kokonaisvastuussa olevan konsultin työn ohjaaminen 2.2. Levittää tietoa standardeista ja niiden käytöstä - Web palvelun ja siihen liittyvän keskustelufoorumin sekä elektronisen tiedotuslehden avulla - Järjestämällä teemaseminaareja ja projektikohtaisia työpajoja 2.3. Seurannassa ja standardoinnin osa-alueiden erityisselvityksissä käytettävien asiantuntijoiden valinta 2.4. Erillisselvitysten teettäminen - maksujärjestelmämäärittelyistä - inhimillisistä käyttöliittymistä - järjestelmäarkkitehtuurista - selvitys standardointitilanteesta liikennevalokojeen, linja-auton ja keskusjärjestelmän rajapinnoista tekee FITS:n osahanke 6 (Älykäs liikenteen ohjaus). Järjestelmäarkkitehtuuriryhmä seuraa selvitystä. - mahdollisesti myöhemmin tärkeiksi tulevilta aihe alueilta 3. Suomen asiantuntijoiden lähettäminen kansainvälisiin työryhmiin ja organisoida osallistumisen hyödyntäminen seuranta- ja tiedotusjärjestelmässä 3.1. Vuonna 2001 osallistuminen CEN TC 278:n WG 3:een (Joukkoliikenne) toteutuu BusLAN projektin kautta. Vuodesta 2002 lähtien osallistuminen järjestetään LVM:n toimesta Vuodesta 2001 lähtien osallistumisen DATEX foorumiin ja CEN TC 278:n WG 8:aan (Tiestötiedot) järjestää Tiehallinto Vuodesta 2001 lähtein osallistumisen CEN TC 278:n WG 1:een (Maksujärjestelmät) järjestää LVM Vuodesta 2001 lähtien osallistumisen TRIDENT hankkeeseen järjestää LVM Mahdollinen osallistuminen CEN TC 278:n WG13:sta (Arkkitehtuuri) päätetään järjestelmäarkkitehtuurin erillisselvitysten jälkeen. 4. Harkita aloitteen tekemistä standardointityön käynnistämisestä kutsujoukkoliikenteestä. Harkinnan tuloksesta riippuen käynnistää projekti työkohteet toteuttamiseksi. Projektin ensimmäinen tehtävä on valmistella ehdotus CENille kutsujoukkoliikenteeseen liittyvän standardointikohteen tavoitteista ja toteutuksesta. Kuvassa 2 on esitetty suuntaa antava ehdotus tehtävien toteutusaikataulusta. Kuvan numerot viittaavat edellä listattujen tehtävien numeroihin. 24

25 1. Yleiskuvan ylläpito 2. Seuranta ja tiedotus (2.1, 2.2 ja 2.3) 2.4. Erillisselvitykset 3. Osallistuminen kv. työryhmiin ( ) 3.5 CEN TC 278 WG Kutsujoukkoliikenteen uusi työkohde nimetyt suunnitelma mahdolliset muut harkitaan selvityksen perusteella harkitaan suunnitelman perusteella varmasti toteutettavat tehtävät mahdollisesti toteutettavat tehtävät Kuva 2. Aikataulu tehtävien toteuttamisesta. Pitkällä tähtäimellä arkkitehtuurin ylläpitoon ja standardointityöhön osallistumiseen tarvitaan pysyvä organisointimalli. Toistaiseksi ollaan kuitenkin vaiheessa, jossa arkkitehtuuriin ja standardointiin liittyvät toimintamallit ja työkalut täydentyvät ja kehittyvät. Siten on perusteltua säilyttää arkkitehtuuriin ja standardointiin liittyvät tehtävät suunnitellusti osana FITS:n tutkimus- ja kehitysohjelmaa. 25

26 Liite 1 Lista eri tahojen olennaisista työkohteista CEN TC 278 / WG 1 Sähköinen maksunperintä Järjestelmäarkkitehtuuri sähköisen maksunperinnän palveluille ajoneuvoissa Sovellusrajapinnan määrittely CN/GNSS pohjaiselle sähköiselle maksunperinnälle Sähköisen maksunperinnän turvallisuusohjeet Sähköisen maksunperinnän käyttäjä ja kiinteiden laitteiden testausmenettelyjen kuvaus CEN TC 278 / WG 2 Rahdin ja kaluston hallintajärjestelmät Rahdin ja kaluston hallintajärjestelmien korkean tason viitearkkitehtuuri ja termit CEN TC 278 / WG 3 Joukkoliikenne Ajoneuvojen aikataulutus- ja hallintajärjestelmä - Ajoneuvon sisäisen CAN-väylän määrittely ja sovelluskehitysohjeet viestiliikenteelle sekä väylän viestisisällön määrittely - Ajoneuvon sisäisen WORLDFIP-väylän kaapelointimäärittelyt ja väylän viestisisällön määrittely Ajoneuvon sisäiset opastetaulut - Ympäristö ja sähkötekniset vaatimukset ja rajoitukset - Testausmenetelmät opastetauluille Matkustajainformaatiojärjestelmät pysäkeillä, interaktiiviset informaatiokioskit ja lippujen myyntiautomaatit TRANSMODEL-tietomallin tarkistus ja laajentaminen Yhteistyössä WG 4:n kanssa TPEGin soveltaminen joukkoliikennetiedossa CEN TC 278 / WG3 käynnissä olevat osatehtävät (subgroups) SG1 Ajoneuvon dataväylä SG2 Lipunmyyntiautomaatit SG3 Vuorovaikutteinen matkustajainfo SG4 Transmodel täydennys ja harmonisointi USA:n vastaavan kanssa SG5 Usean osapuolen maksujärjestelmien hallinta CEN TC 278 / WG 4 Liikenne- ja matkustajatieto Liikennetieto solukkoverkon kautta - Yleiset ja GSM-verkkokohtaiset määrittelyt - Viestien määrittely: numerointi ja otsikointi sekä informaation perusosat - Palveluriippumattomat protokollat - Vaatimukset ajoneuvon paikantamisessa 26

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 27.10.03 1(6) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 24.10.2003 klo 9.30 n. 11:15 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone VILKKU, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 11.4.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Keskiviikko 9.4.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone KONTTI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 20.1.04 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 16.1.2004 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone LINKKI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600212 TIO Öörni Seppo 31.08.2016 JULKINEN Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Kokous U/E/UTPtunnus

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä 08.03.2016 Jari Paasikivi Kehittämispäällikkö Turun kaupunki, Ympäristötoimiala 8.3.2016 1 Sisältö 1. Palvelujen ja tekniikan kehittyminen

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä 22.1.2002 Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 22.1.2002 0 Hallinta, tiedotus > Matti

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki 1.2.2008 Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER Omatietovaranto Jari Suhonen, THL 25.10.2016 27.10.2016 Jari Suhoenn/ OPER 1 Tulossa THL:stä PHR-kokonaisuuden yleiskuvaus Kuvaus kokonaisuudesta, periaatteet ja linjaukset Saatavilla vuoden 2016 aikana

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA 31.10.2013 Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Viitearkkitehtuuri Toimii ylätason suunnitteluna ja runkona ratkaisu- ja toteutussuunnittelulle

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus

Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus Paikkatietoinfran hyödyntäminen koulutukset 22.11. Jani Kylmäaho 1 Miksi? Sisältö Yleisimmät ongelmat rajapintapalvelujen yhteensopivuudessa WMS- ja WFS-standardeihin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT Tilannekatsaus 6.8.2003 DIGIROAD PALVELUT DIGIROAD PALVELURAJAPINNAT DIGIROAD Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä DIGIROAD tietokanta 1 TietoEnator 2003 Tavoitteet DR-palvelupilotti antaa yleisen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Verkkolaskun semanttinen malli

Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun eurooppalainen kehitystyö CEN PC 434 Pirkko Vedenpää Integration Consultant Tieto, Value Networks pirkko.vedenpaa@tieto.com DIREKTIIVI 2014/55/EU sähköisestä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2014) -päivitys JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara Päivitysluonnoksen valmistelu Työryhmä käynnisti työskentelyn marraskuussa 2012, kokoonpano:

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 26.08.02 1(6) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Keskiviikko 21.08.2002 klo 9.00 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone MURTAJA, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka 16.11.2016 Sakari Kuikka Viemäristön kunnossapitoalalla vuodesta 1976 alkaen Viemäriverkoston kunnossapito, kuvaus, saneeraus Mukana pohjoismaisessa

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu. Avoindata.fi. Koulutus Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori

Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu. Avoindata.fi. Koulutus Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu Avoindata.fi Koulutus 7.5.2015 Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori Taustaa Valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelma

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot