SFS-käsikirja Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista
|
|
- Elsa Saaristo
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SFS-käsikirja Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa CENELEC Alarm systems. Suomessa tämän käsikirjan standardien kehitystyöhön osallistuminen tapahtuu SESKOn komiteassa SK hälytysjärjestelmät. Standardointi on avointa kaikille ja kuka tahansa voi liittyä mukaan SESKOn komiteoihin maksamalla vuotuisen osallistumismaksun, jota vastaan saa komiteanjäsenille tarkoitetut palvelut. Standardien laadinnassa varsinainen tekninen määrittely tehdään standardointikomiteoiden työryhmissä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja avointa. Työryhmien osallistujien lukumäärää ei ole rajoitettu, ainoa rajoitus työryhmään osallistumisessa on, että nimityksen tulee tapahtua kansallisen yhteistyöelimen kautta. Suomessa CENELECin työryhmään nimitykset tekee SESKO. Työryhmien jäsenet osallistuvat toimintaan asiantuntijoina. Omien tai työantajan intressien ajamista ei suoraan ole kielletty, mutta hyvin toimivassa työryhmässä "ryhmäkuri" huolehtinee liiasta kotiinpäin vetämisestä. Kun työryhmä on saanut työnsä mielestään riittävän valmiiksi, se lähetetään kommenttikierrokselle kansallisille komiteoille. Kommentteja saatetaan pyytää jo aikaisemminkin. Kommenttikierroksen jälkeen siirrytään äänestyksiin ja sitä kautta julkaisuun. Standardien laadintaprosessit ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia sekä kansainvälisellä (IEC), että eurooppalaisella (CENELEC) tasolla. Kansainväliset IEC -standardiehdotukset tulevat lähes poikkeuksetta rinnakkaiskäsittelyyn CENELECissä. Tällä vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, että IEC -standardi voidaan vahvistaa myös samansisältöisenä EN -standardina. Sähkö- ja elektroniikka-alalla standardien kehitystyö pyritään tekemään kansainvälisellä tasolla ja kansainvälinen standardi otetaan käyttöön sellaisenaan Euroopassa tai vaihtoehtoisesti Eurooppalaisilla muutoksilla täydennettynä. Edelleen standardointiorganisaatioiden säännöt velvoittavat, että EN-standardit on otettava käyttöön kansallisesti ja tietyn siirtymäajan jälkeen ja mahdolliset ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava. Lähtökohtaisesti minkään standardin olemassaolo ei tee siitä pakollista, mutta tilanne muuttuu kun joku alkaa vaatia standardin noudattamista.
2 Vaatimuksenesittäjä voi olla esim. yrityksen asiakas, yhteistyökumppani tai viranomainen. Monissa tapauksissa kansallinen tai EU-lainsäädäntö esim. uuden menettelytavan direktiivit edellyttävät standardin noudattamista tai vaihtoehtoisesti on osoitettava muulla tavoin, että lain ja asetuksen vaatimukset täyttyvät. Usein standardin noudattaminen on edullisin ja helpoin tapa täyttää em. vaatimukset. Kehitys on menossa suuntaan, jossa kansallisia määräyksiä pyritään yhtenäistämään ja tekniset vaatimukset esitetään yhä useammin yhteisissä Eurooppalaisissa EN-standardeissa. Tämä kehitys pyrkii luomaan Euroopan talousalueelle yhtenäiset markkinat, joissa tuotteita ja palveluita voidaan viedä maasta toiseen. Em. kehitys merkitsee, että teknisellä alalla toimivien tai sitä opiskelevien henkilöiden tulisi olla tietoisia oman alan ENstandardien sisällöstä ja sitä kautta oppia hyödyntämään standardeissa esitettyjä vaatimuksia tai menetelmiä. 2. Hälytys- ja muut turvajärjestelmät Rakennuksissa käytettäviä hälytysjärjestelmiä (turva- ja turvallisuusjärjestelmiä) ovat mm.: palonilmaisu- ja paloilmoitusjärjestelmät, murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät, kulunvalvontajärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät ja turvapuhelinjärjestelmät. Em. mainitut järjestelmät muodostavat ilmoituksensiirtojärjestelmän avulla yhteyden valvotusta tilasta hälytyskeskukseen. Muita kiinteistön turvajärjestelmiä ovat esim. poistumisvalaistusjärjestelmät ja äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön. Em. järjestelmiä standardoidaan sekä kansainvälisellä tasolla ISOn ja IECn standardointikomiteoissa, että Eurooppalaisella tasolla CENin ja CENELECin komiteoissa. Taulukossa 1 on yhteenveto standardointijärjestöistä ja niiden komiteoista jotka laativat standardeja em. järjestelmille. Taulukossa 2 on esitetty taulukon 1 tuoteperhestandardien tunnukset kansainvälisellä ja Eurooppalaisella tasolla. Huom! komitean IEC :n standardointi on käynnistetty pitkän tauon jälkeen uudestaan vuonna 2008 ja nykyisten IEC standardisarjojen tunnukset saattavat muuttua. Järjestelmät IEC ISO CENELEC CEN palonilmaisu- ja paloilmoitusjärjestelmät murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät - - kulunvalvontajärjestelmät - - kameravalvontajärjestelmät - - turvapuhelinjärjestelmät ilmoituksensiirtojärjestelmät - -
3 hälytyskeskukset poistumisvalaistusjärjestelmät äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön BTTF Taulukko 1. Järjestelmien standardointi komiteoittain ja tuoteperheittäin kansainvälisesti ja Euroopassa. IEC ISO CENELEC CEN palonilmaisu- ja - - EN 54 paloilmoitusjärjestelmät 21 murto- ja IEC - EN ryöstöilmaisujärjestelmät kulunvalvontajärjestelmät IEC - EN kameravalvontajärjestelmät? - EN turvapuhelinjärjestelmät - - EN ilmoituksensiirtojärjestelmät IEC - EN hälytyskeskukset? - EN poistumisvalaistusjärjestelmät IEC EN äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön IEC EN Taulukko 2. Järjestelmien standardointi komiteoittain ja tuoteperheittäin kansainvälisesti ja Euroopassa. 3. Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmäsovelluksen yleiskaavio Täydellinen CENELEC :n EN-standardien murtovalvontajärjestelmäsovellus muodostuu kolmesta alajärjestelmästä, joiden vaatimukset esitetään omissa standardisarjoissa. Huom! osa ko. standardeista on toistaiseksi valmisteltavana: a. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmä: I&HAS (EN sarjan standardit) b. Ilmoituksensiirtojärjestelmä: ATS (EN sarjan standardit) c. Hälytyskeskus: ARC (EN sarjan standardit)
4 Valvottavaan tilaan asennettu hälytysjärjestelmä Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmä (I&HAS) Ilmoituksensiirtojärjestelmä (ATS) Tietoliikenneyhteys, joka välittää sanomia hälytysjärjestelmän ja hälytyskeskuksen välillä (ARC) Hälytyskeskus 2. Miehitetty valvontakeskus, jonka henkilökunta tutkii saapuneet sanomat ja käynnistää vaadittavat toimenpiteet Kuva 1 esittää täydellisen murto- ja ryöstövalvontajärjestelmäsovellutuksen yleiskaaviota. Valvottavaan tilaan asennettavan murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän toteutus voi vaihdella riippuen suojattavaan tilaan kohdistuvista uhkista (riskianalyysi) ja kohteessa järjestelmältä vaadittavalta turvaluokitustasosta (esim. järjestelmän pakolliset ominaisuudet ja suorituskykyvaatimukset). Luokituskohtaiset järjestelmävaatimukset esitetään standardissa SFS-EN ja sen suunnitteluun, asentamiseen tai hankintaan opastetaan standardissa SFS-CLC/TS SFS-käsikirjasarjan 670 sisältämät EN-standardit SFS-käsikirjasarjan 670 osat 1 ja 2 sisältävät komitean CENELEC :n tähän mennessä julkaistut murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien järjestelmäja laitestandardit. Osaan 1 sisältyvät EN-standardit on Suomennettu ja ne on julkaistu käsikirjassa suomenkielisinä. Osaan 2 sisältyviä EN - standardeja ei ole Suomennettu ja ne on julkaistu käsikirjassa englanninkielisinä. SFS-käsikirja Sähköinen talotekniikka osa 1 Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmät Suorituskykyvaatimukset ja suunnitteluohjeet 1. SFS-EN A1:2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset 2. SFS-CLC/TS :2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 7: Soveltamisohjeet 3. EN /ISA:2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Tulkintalehti SFS-käsikirja Sähköinen talotekniikka osa 2 Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmien laitestandardit. 1. SFS-EN :2008 Murtoilmaisimet - passiiviset infrapunailmaisimet 2. SFS-EN :2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset mikroaaltoilmaisimille
5 3. SFS-EN :2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset yhdistetyille passiivisille infrapuna- ja mikroaaltoilmaisimille 4. SFS-EN :2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset yhdistetyille passiivisille infrapuna- ja ultraääni-ilmaisimille 5. SFS-EN :2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset avautuvilel kontakteille (magneettiset) 6. CLC/TS :2009 Murtoilmaisimet - lasirikkoilmaisimet 7. CLC/TS :2009 Murtoilmaisimet - tärinäilmaisimet 8. CLC/TS :2009 Murtoilmaisimet aktiiviset infrapunailmaisimet 9. SFS-EN :2009 Ohjaus- ja näyttölaitteet 10. SFS-EN :2009 Hälyttimet 11. SFS-EN :2005 Vaatimukset liitäntälaitteille jotka käyttävät radiotaajuuksia 12. SFS-EN :2008 Teholähteet 13. SFS-EN :2009 Turvasumulaitteet ja järjestelmät
Opastusta sähköalan standardien hankintaan
Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical
Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman
Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa
SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi
SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä
Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry
Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet
Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki
Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu
Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.
Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.2008 Selvitysprojektin taustaa Laki pelastustoimen t laitteista
Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry
Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?
Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015
Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto
Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt
15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on
Standardit ja niihin vaikuttaminen
Standardit ja niihin vaikuttaminen Lauri Halme IEC TC 46 ja CLC TC 46X Puheenjohtaja lauri.halme@tkk.fi SFS:n delegaattivalmennus 16.12.2011 Frankfurt am. 14.12.2011 1 Standardointi Yhteisesti sovitut
Standardeilla tuloksia
Standardeilla tuloksia Standardointi osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa 2006 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut
Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit
Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia
Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014
Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista
Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat
Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys
Terveydenhuollossa käytettävien laitteiden nimikkeistöpäivitys Esityksen sisältö Päivitystyön lähtökohta Sailab ry Päivitystyöryhmä Päivitystyön toteutus Nimikkeistön standardointi Suunnitelma jatkotoimista
Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy
Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä
Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi
Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista
Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus
Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran
Standardisointikatsaus
Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä
Valvottu ilmoituksensiirto
Valvottu ilmoituksensiirto Hätäkeskusyhteys palveluna Sampo Jokinen 2.9.2009 Hälytyksensiirtojärjestelmät, ilmoituksensiirto -Tapa siirtää automaattisia hälytyksiä Hätäkeskuksiin -Tapa luoda valvotut hälytyksensiirtoyhteydet
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut
Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010 Teräsrakenteiden uudet julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh (gsm):050
Teollisuusautomaation standardit Osio 1
Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Koulutuspäivä paloilmoittimista (ERHE-hanke)
Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 14.4.2010 Koulutuspäivä paloilmoittimista (ERHE-hanke) Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt
Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus
Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 15.12.2009 Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt
Miniopas standardeista
Miniopas standardeista Hei! Tiestitkö, että maailma toimii standardien avulla? Kädessäsi on perustietopaketti standardisoinnista. Lue ainakin tämän verran on PAKKO tietää! 10 faktaa standardeista 1. Mikä
Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006. www.sesko.fi. SESKOn kevätseminaari Hanasaaressa 28.3.2006 -> sivu 3.
Numero 2 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Viranomaisten osallistuminen standardointiin...2 SESKON KEVÄTSEMINAARISSA Hanasaaressa 28.3.2006 pidetyn seminaarin
METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt
Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen
Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään
Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS
Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä
Teollisuusautomaation standardit Osio 10
Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)
Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon
ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!
ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne
Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä
Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Seminaari 13.5.2014 Sari Sahlberg Lähtötilanne CEN/TC 400 on tuottanut joukon horisontaalisia standardeja
SFS standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset
SFS 6000 -standardisarja 2017 Pienjännitesähköasennukset 1 Sähköammattilainen tuntuuko tutulta? Valokaarivikasuoja? Luokan C ca -s1,d1,a2-kaapeli? Tyypin 2 ylijännitesuoja? Aurinkosähköpaneeliston oikosulkuvirta
Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)
Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen
Johdatus sähköalan standardointiin
Johdatus sähköalan standardointiin SESKOn aurinkosähköseminaari 2016-09-20 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 20.9.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC
Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS
Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS
Hitsauksen standardit
Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»
KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus
LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.
Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa
Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista
Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani
SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi
SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen
Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)
Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen
Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy
Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei
CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus
CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus Markku Oila Tiemerkintäpäivät, Tampere 12.2.2015 Yleistä CE-merkinnästä CE-merkinnän (Conformité Européenne) perimmäinen tarkoitus poistaa kaupallisia esteitä
IEC:n verkkosivut ja Collaboration Tool
IEC:n verkkosivut ja Collaboration Tool sanna.koivu@sesko.fi 045 657 8660 1 IEC - www.iec.ch Tärkein dokumenttien jakelukanava CENELECin lausunnolla ja äänestyksessä olevat ehdotukset jaellaan sähköpostilla
AVAINTURVALLISUUSOHJE 2001
SVK AVAINTURVALLISUUSOHJE 2001 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä
Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt
29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3
Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille
Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Tämä ohje on tarkoitettu niille suunnistajille joilla ei ole koskaan ollut nk. lisenssiä. Mikäli sinulla on joskus ollut lisenssi, niin ohjeet Irman käyttöön löytyvät
Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:
Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS
SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot Suomen Standardisoimisliitto SFS Päivitetty 15.2.2018 Standardisoinnin periaatteita Standardisointi on kaikille avointa Standardisointi on julkista
Ajankohtaista sähköalan standardeista
Numero 4 / 2006 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 4/2006 TOIMITUSJOHTAJALTA Tunnustusta N matka-avustuskäytännölle...2 Benchmarkkaamaan Tampereelle... 2 Standardien tärkeys tunnustetaan maailmanlaajuisesti
Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN. SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09.
TOIMINTAOHJE TO 3 1(17) Korvaa toimintaohjeen TO 3, 2010-12-10 OSALLISTUMINEN CENELEC-JÄRJESTÖN TOIMINTAAN SESKOn hallituksen hyväksymä 2015-02-09 Sisällys 1 CENELEC-JÄRJESTÖN YLEISKUVAUS... 2 1.1 Jäsenmaat...
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
Turvavalaistuksen kaapelointi
Turvavalaistuksen kaapelointi Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright 2017 1 Pasi Hongisto Poistumisvalaistuksen kaapelointi SFS 6000-5-56:2017 Tässä esityksessä käsitellään vaatimuksia turvavalojärjestelmien
Palonilmaisulaitteita suunnittelevan, asentavan ja/tai huoltavan liikkeen hyväksyminen. FK 2009-12 (fi)
hyväksyminen FK 2009-12 (fi) 1/6 hyväksyminen 1. TARKOITUS... 2 2. MENETTELY... 2 3. VAATIMUKSET... 2 3.1 Suunnittelu-, asennus- ja huolto-ohjeet...3 3.2 Vastuu suunnittelusta, asennuksesta ja huollosta...3
EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä
EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät
Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012
Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services
AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010
AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä avaimen
Uutta ulkovalaistuksessa
Uutta ulkovalaistuksessa 25.11.2015 Aleksanteri Ekrias www.licon-at.fi Ulkovalaistuskustannusten määräytyminen ja syntyminen Kansainväliset ja kansalliset ohjeet Tie- ja katupolitiikka Suunnittelu Tarveselvitys
Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:
Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
CPR missä nyt mennään? NSS Asiantuntijaseminaari Helsinki T.Suomela / Prysmian Finland (päivitys )
CPR missä nyt mennään? NSS Asiantuntijaseminaari 12.11.2015 Helsinki T.Suomela / Prysmian Finland (päivitys 16.11.2015) 1 CPR ja kaapelit EU:n rakennustuoteasetuksen (CPR = Construction Product Regulation)
EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS
EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät
Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan
Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS
Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 23.11.2017 Katri Valli, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Monta tapaa osallistua ja vaikuttaa Kommentointi ja äänestäminen (suomalainen
Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen
Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi 20.11.2018 Elina Huttunen elina.huttunen@sfs.fi Esityksen sisältö Vaikuttaminen Standardisointiprosessi Kommentointi Kansainväliset kokoukset
SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT
Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet Betoniworkshop RT 15.5.12 Jorma Jantunen Rakentamismääräysten uudistus Maankäyttö ja rakennuslaki olennaiset tekniset vaatimukset > asetuksenantovaltuudet
Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää?
Miksi standardointiin osallistuminen on yrityksille tärkeää? (ja miksi se on erityisen tärkeää ekosuunnittelussa?) Juha Vesa Kehityspäällikkö SESKO 26.5.2016 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka
www.sesko.fi Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 Terttu Peltoniemi vastaanotti Erkki Yrjölä -mitalin Kevätseminaarissa -> s 5
Numero 2 / 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 2/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Standardit ohjaavat sähkötarkastuksia... 2 SESKOn Kevätseminari 29.3.2007... 3 Megakokous minuuttiaikataulussa IEC
Laadunhallinta turvaurakoinnissa Turvapätevyyspäivä 26.10.2011
Laadunhallinta turvaurakoinnissa Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy www.seti.fi Yrityksen luotettavuuden ja pätevyyden merkitys turvaurakoinnissa Mitä vaativampi toimitus, sitä tärkeämpää on rakennuttajalle
TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ
TIEMERKINTÖJEN CE-MERKINTÄ Tiemerkintäpäivät 7-8.2.2012 Gustavelund/Tuusula Antero Arola 14.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä CE-merkintätyöstä 2. Tiemerkintästandardit 3. Keskeisimpiä näkemyksiä standardisoinnista
Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015
Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit
Rakentamismääräyskokoelma
Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet
Murtohälytysjärjestelmät ja -palvelut ohje 2008
Murtohälytysjärjestelmät ja -palvelut ohje 2008 Tämä Finanssialan Keskusliitossa laadittu ohje ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.
2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy
2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy Ari Huhta ari.huhta@bmh.fi Manager, Product Management Kiinteät kierrätyspolttoaineet; ISO/TC 300, WG 2, 3 ja 6 & CEN/TC 343 Koneturvallisuus, kuljettimet;
Murtohälytysjärjestelmät ja -palvelut ohje 2008
Murtohälytysjärjestelmät ja - palvelut ohje 2008 Sisältö 1 Ohjeen käyttötarkoitus... 1 2 Kohteen riskienarviointi... 1 3 Suojaustasot... 1 4 Murtohälytysjärjestelmällä valvottava alueet... 2 5 Murtohälytysjärjestelmien
Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet
Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi
RAKENNUSTEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry. Jorma.railio@teknologiateollisuus.fi 040-5571205 LYHYT HISTORIA 2002 Energiatehokkuusdirektiivi
ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit
ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien
Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä
Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava
Tietojen yhteiskäytt
Päärekisteröijien webinaari Tietojen yhteiskäyttö ja jakaminen Tietojen yhteiskäytt yttö tietojenvaihtofoorumissa (SIEF) 30.4.2010 Laurence Hoffstadt, Euroopan kemikaalivirasto 1 Yleiskatsaus Pakolliset
Standardisoinnin edut
Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung
Katso-tunnistautumisen muutos. Visma Fivaldi
Katso-tunnistautumisen muutos Visma Fivaldi 22.10.2019 1(9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Katso-tunnistautumisen muutos Fivaldissa... 2 2.1 Varmenteen olemassaolon tarkistaminen... 3 2.1.1 Tilitoimiston
Maksuliiketilastojen uudistaminen
Maksuliiketilastojen uudistaminen Informaatiotilaisuus 17.4.2013 Suomen Pankki Tilastot päätöksenteon tukena Kuvan lainasta kiitos Suomen ev.lut.kirkolle Maksuliiketilastot Suomessa Finanssialan Keskusliitto
TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1991
TERVEYDENHUOLLON XVII VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 1991 EUROOPPALAINEN STANDARDOINTI TERVEYDENHUOLTOALALLA Lääkintöhallitus~eknillinen toimisto J~~~~ 6"~ ) 996 Uusien harmonisoitujen eurooppalaisten standardien
SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA
SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden
AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA
AJONEUVOLIIKKEIDEN OMAISUUSRIKOSTORJUNTA TURVALLISUUSOHJE 2016 1 Ajoneuvoliikkeiden omaisuusrikostorjunta Sisällysluettelo 1 Liikkeiden omaisuusrikostentorjunta... 2 2 Rakenteellinen murtosuojaus ja ulkoalueet...
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5
Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle
Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen
Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere
Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan
RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS
RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN 2012 TULOKSET
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN 2012 TULOKSET Yrityksemme yksi tärkeimmistä mittareista on asiakastyytyväisyys, jota selvitetään vuosittaisella asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyskyselyn kysymykset
CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011
CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä
Delegaattivalmennus
Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt