Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen
|
|
- Sanna Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B15/2001 Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen
2 ESIPUHE Liikenneministeriö käynnisti kolmivuotisen liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRAn vuoden 1998 alussa. Ohjelman tavoitteena oli edistää ja yhdenmukaistaa liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa toteuttamalla liikennetelematiikan palveluiden edellyttämää tietoinfrastruktuuria. TETRA -ohjelman eräänä tärkeimpänä osatavoitteena on kehittää eri liikennemuotoja kattavia perustietojärjestelmiä ja näiden välistä tiedonvaihtoa, jotta liikenteen eri toimijat voisivat hyödyntää toistensa tietoja liikennetelematiikan palvelujen parantamiseksi. Tämä edellyttää organisaatioiden välisten liikennetietojen tiedonsiirron mahdollistavien rajapintojen määrittelyä yhteisesti sovitulla tavalla. "Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen" -projekti käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta keväällä Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat yli- insinööri Seppo Öörni, liikenneneuvos Matti Roine ja tarkastaja Harri Uusnäkki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työstä on vastannut asiantuntijaryhmä, joka on koottu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksiköstä, SCC Viatek Oy:stä ja SysOpen Oyj:stä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta työhön ovat osallistuneet erikoistutkija Raine Hautala, tutkija Juuso Kummala ja tutkija Jukka Lähesmaa. SCC Viatek Oy:stä työhän ovat osallistuneet projektipäällikköt Juhani Bäckström ja Armi Vilkman- Vartia. SysOpen Oyj:stä työhön ovat osallistuneet johtaja Markku Nurmela ja tietotekniikkakonsultti Tommi Vesala. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2001 Seppo Öörni yli-insinööri 5
3 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT Yleistä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri -TelemArk Tietolajien rajaus Lähteet tietojen kuvaukseen Yleistä Kansainväliset liitynnät Tietojärjestelmät Sidosryhmät Järjestelmän osien toteutus TULOKSET Yleistä Kuvausten periaate ja rakenne Tie- ja katuverkon tiedot Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Tieliikenteen tosiaika inen tiedotus Tietolajeista tietomalliin KALKATI.net -SOVELLUSYMPÄRISTÖ Yleistä Ratkaisun tekninen kuvaus Palvelun käyttö LIIKENNETIETOKIRJASTON YLLÄPITO Toimintatapa Toimintatavan vaiheet Muutosten lähtökohdat Esikäsittely Hyväksyntä Kirjaston päivitys Hyödyntäminen Kirjaston hoitaja KÄYTTÖOHJEET Yleistä Kirjaston hyödyntäminen
4 7.3 Muutosehdotusten tekeminen KEHITTÄMISSUUNNITELMA Pilottiversion esittely Markkinointi Tuotantoversion toteutus Organisointi KALKATI.net Tuotantoversion hyödyntäminen Kehityshankkeet Erillinen hanke kirjaston laajentamiseksi Käyttäjänäkökulman testaus DIGIROADin rajapinnan täydennys Trident Arkkitehtuuriryhmän perustaminen ja kirjastonhoitajan valinta
5 1 JOHDANTO Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma TETRAssa kehitetään eri liikennemuodot kattavia yhteiskäyttöisiä järjestelmiä tuottamalla niiden vaatimia telematiikan rakenteita ja perustietojärjestelmiä, joiden perustalle yksityinen ja julkinen sektori voivat rakentaa uusia telemaattisia yhteiskäyttöisiä tuotteita ja palveluja. TETRA -ohjelman hankkeen numero 7 "Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä - KALKATI" tavoitteena on toteuttaa liikenteen eri liikennemuotojen toimijoille avoimeen arkkitehtuuriin perustuva tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmä. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) muodostaa kehyksen, josta näkyy eri organisaatioiden välinen liikennetiedon välitystarve. TelemArkissa on määritelty myös tärkeimmät organisaatioiden väliset yhteydet, joille tiedonsiirron mahdollistava standardisoitu rajapinta tulisi määritellä. TelemArk ottaa kuitenkin vain hyvin yleisellä tasolla kantaa siihen, mitä tai minkälaista tietoa organisaatioiden välillä tulisi liikkua. Siksi järjestelmäarkkitehtuurin työtä on välttämätöntä tarkentaa, jotta saadaan selville nykyisistä järjestelmistä välitettävissä oleva tietoa ja myös yksityiskohtaiset tarpeet erilaisen tiedon välittämiseen. KALKATI -ydinhankkeeseen kuuluvassa "Tie- ja katuverkon digitalisointi - DIGIROAD" -projektissa sekä TETRA -ohjelman pilottiprojekteissa tehdään yksityiskohtaista työtä organisaatioiden välillä vaihdettavien tietojen määrittelemiseksi ja tiedonsiirron pilotoinniksi. Pilottihankkeet antavat konkreettisen lähtökohdan kansallisten rajapintojen määrittelyyn. Pilottihankkeet eivät kuitenkaan kata kuin pienen osan organisaatioiden välisen tiedonsiirron tarpeista ja DIGIROADia lukuun ottamatta pilottien tavoitteena ei ole kattavasti eri tahoja palvelevien tiedonsiirron rajapintojen määrittely. Siksi pilottihankkeiden tulokset on saatettava ja yleistettävä kansallisten tiedonsiirtorajapintojen muotoon. Kansallisesti määritellyt rajapinnat mahdollistavat organisaatioiden välisen tiedonsiirron, jossa tiedon tuottajat välittävät tietonsa kaikille tietoa tarvitseville tahoille samassa yhteisesti sovitussa muodossa. Vastaavasti tietoa hyödyntävät organisaatiot saavat tiedot samassa muodossa eri järjestelmistä. 8
6 2 TYÖN TAVOITTEET Pitkän tähtäimen päämääränä on luoda kokonaisuus, jossa eri liikennemuotojen organisaatiot voivat hyödyntää toistensa tietoja liikennetelematiikan palvelujen parantamiseksi. Yksinkertaiset toimintaprosessit tietojen tuottamiseen ja ylläpitämiseen sekä prosesseja tukevat tietojärjestelmät tekevät tietojen ylläpitämisen tiedon tuottajille helpoksi ja päällekkäisen työn tekemiseltä vältytään, kun kerran päivitetty tieto on eri järjestelmien ja palveluiden käytettävissä. Ylimääräiseltä työltä vältytään järjestelmien integroinnissa ja saadaan merkittäviä säästöjä. Matkustaja saa tarvitsemansa tiedot helposti ja pystyy aikaisempaa paremmin sekä suunnittelemaan että toteuttamaan matkansa. Kaikki liikennemuodot kattavan matkustajainformaation kehittäminen on erityisen tärkeää joukkoliikenteen pitkille runkokuljetuksille, joiden houkuttelevuus kasvaa matkustajien valtakunnallisen ovelta-ovelle palvelun parantumisen myötä. Liikenteen häiriötilanteissa viranomaisten (esim. pelastushallinto, poliisi) ja muiden liikenteen toimijoiden (esim. tiehallinto, joukkoliikennepalveluiden tuottajat) välinen yhteistyö paranee tehokkaamman tiedonvälityksen ansiosta. Parempi hä i- riötilanteiden hallinta hyödyttää kaikkia liikenneinfrastruktuurin käyttäjiä. Tämän työn tehtävänä on edistää em. tavoitteita aloittamalla liikennetelematiikan kansalliseen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArk) perustuva liikennetietojen standardien rajapintojen määrittelytyö. Tehtävä koostuu neljästä osasta: Esittää kansallisesti yhtenäinen tietojen välitysmuoto liikennetietojen välitykseen. Yhtenäinen rajapinta määritellään TelemArk -hankkeessa ja TETRAn ydinhankeen numero 7 pilottiprojekteissa tärkeäksi osoittautuneille eri toimijoiden välisille tiedonvaihtorajapinnoille. Toteuttaa KALKATI.net -sovellusympäristö, jossa rajattujen standardisoidun rajapinnan mukaisten tietokokonaisuuksien välitys organisaatioiden välillä on mahdollista. Sovellusympäristö mahdollistaa linja-autopysäkkiä koskevien tietojen, joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen sekä tieliikenteen häiriötietojen välittämisen. Laatia käyttöohjeet tässä työssä käsiteltyjen tietolajien määrittelyjen, rajapintojen kuvausten ja testausten perusteella sekä tiedottaa niistä TETRA:n pilottihankkeille ja muille keskeisille tahoille, jotta nämä pystyvät hyödyntämään tämän työn tuloksia toiminnassaan. Esittää jatkosuunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja miten uusia tietoja tulisi liittää yhtenäiseen liikennetiedon välityksen internet-sovellus- ja testausympäristöön. 9
7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleistä TETRA -ohjelman alussa määriteltiin kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän KALKATin perusteet (Liikenneministeriö 45/98). Määrittelyssä kuvattiin, ns. KALKATI-tulkin periaate (kuva 1). Kun tietty järjestelmä ottaa KALKATItulkin alajärjestelmäkseen, se pystyy vaihtamaan tietoa muiden järjestelmien kanssa KALKATI-tiedonvaihtoympäristössä. A 1 Järjestelmä A Järjestelmä B B 1 KALKATI -tulkki KALKATI -tulkki A n B n KALKATI -tulkki + Tietokirjasto Järjestelmä N Kuva 1. Eri järjestelmien liittyminen KALKATI-tiedonvaihtoverkkoon KALKATItulkin välityksellä (Liikenneministeriö 45/98). Kaikki liikennemuodot kattavaa tietojärjestelmää on perusteiden määrittelyn jälkeen kehitetty useissa TETRA-ohjelman hankkeissa. Kansallinen liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa kokonaisuutena eri liikennetelematiikan palvelut ja niissä tarvittavat organisaatioiden väliset yhteydet. Tie- ja katuverkon digitalisointi (DIGIROAD) hankkeessa kehitetään paikkatietoaineistoa, joka toimii palveluiden perustana. Lisäksi TETRA 7 -hankkeen pilottiprojekteissa toteutetaan ja kokeillaan kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän osia (osajärjestelmiä), jotka kommunikoivat keskenään. Lisäksi TETRA -hankkeessa 9 on kerätty tietoa kansainvälisistä standardeista, joihin tiedonvaihdon tulisi perustua. Liikennetietojen standardien rajapintojen määrittelytyö tehtiin kansallisten ja kansainvälisten kehityshankkeiden ja -ohjelmien puitteissa. 10
8 3.2 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri - TelemArk Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk muodostaa kehyksen, jossa kuvataan eri organisaatioiden välinen liikennetiedon välitystarve. Arkkitehtuuri on avoin ja riippumaton teknologiakonsepteista tai yksittäisistä palvelukonsepteista. Sen oletetaan palvelevan noin vuoteen 2010 asti. Arkkitehtuurikuvaus sisältää käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin kuvaukset, jotka esittävät liikennetelematiikan tärkeimmät palvelut. Käsitteellinen arkkitehtuuri muodostuu 11 liikennetelematiikan toimintoprosessista, kuten tiedotus autoilijoille tai liikenteen ohjaus. Prosesseissa kuvataan palvelussa mukana olevat toimijat, prosessin päätoiminnot sekä tietovirrat toimintojen tai toimijoiden välillä. Looginen arkkitehtuuri kuvaa, miten palvelut toteutetaan tietoteknisesti. Looginen arkkitehtuuri muodostuu prosessien mukaan luokitelluista tietojärjestelmätoiminnoista ja nämä toiminnot yhdistävistä tietoliikenneyhteyksistä. Tietojärjestelmätoiminnot on kuvattu hajautuskaavioilla. TelemArk:ssa on määritelty tärkeimmät organisaatioiden väliset yhteydet, joille tiedonsiirron mahdollistava standardi rajapinta tulee määritellä. TelemArk:ssa on otettu yleisellä tasolla kantaa myös siihen, mitä ja millaista tietoa organisaatioiden välillä tulisi vaihtaa. Tässä työssä tarkennetaan TelemArki:ssa tehtyä kehystä ja määritetään standardit tiedonvaihtorajapinnat luvussa 3.2 rajatuille liikennetiedoille. 3.3 Tietolajien rajaus Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen (STARA) hankkeessa pyrittiin käsittelemään tärkeimpiä organisaatioiden välisiä yhteyksiä, joissa liikennetietoja välitetään. Tärkeimmiksi tiedoksi, joille standardit rajapinnat on tässä työssä määritelty valittiin Tie- ja katuverkon tiedot Julkisen liikenteen ja matkustajainformaation tiedot Tieliikenteen tosiaikaisen tiedotuksen tiedot Ryhmien tietosisältöä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin luvuissa Tarkoituksena on jatkaa Liikennetietokirjaston kehittämistä tämän työn tulosten ja saatavien käyttökokemusten perustella. Lopullisena päämääränä on määrittää kai- 11
9 kille olenna isille liikennetiedoille standardit rajapinnat ja liittää ne Liikennetietokirjastoon. 3.4 Lähteet tietojen kuvaukseen Yleistä Organisaatioiden välisen liikennetiedon rajapintoja kuvattaessa otettiin huomioon seuraavat lähtökohdat: Kansainväliset standardit. Ra japintojen kuvauksesta pyrittiin tekemään kansainvälisten standardien mukaisia, kun soveltuva standardi oli olemassa. Olemassa olevat järjestelmät. Rajapintojen kuvaukset pyrittiin tekemään tiedoille, joita saadaan olemassa olevista tietojärjestelmistä. Kuvauksissa pyrittiin ottamaan huomioon tietojen nykyinen muoto näissä järjestelmissä. Organisaatioiden tarpeet. Tietojen kuvauksissa pyrittiin ottamaan huomioon tietoa välittävien ja vastaanottavien organisaatioiden tarpeet (mitä tietoja tiedon omistajat näkevät tarpeellisimmiksi välittää muille ja mitä tietoja tiedon hyödyntäjät tarvitsevat) Kansainväliset liitynnät Kansainvälisistä töistä tärkeitä lähtökohtia Liikennetietokirjaston kehittämiselle ovat: eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri, joka on toteutettu KAREN projektissa erityisesti tieliikenteen tiedotuksessa tarvittavia tietoja mallintava DATEX tietokirjasto liikenteen paikkatietoaineistoja käsittelevä GDF standardi julkisen liikenteen tietojärjestelmiä ja tietoja käsittelevä TRANSMODEL standardi yleensä CEN 278:ssa ja ISO TC204:ssä tehtävä standardointityö. 12
10 3.4.3 Tietojärjestelmät Sidosryhmät Tässä työssä tarkasteltujen liikennetietojen muut olennaiset liitynnät nykyisiin järjestelmiin ja tietojärjestelmiä kehittäviin hankkeisiin ovat seuraavat: Tie- ja katuverkon tiedot Tie- ka katuverkon tietojen osalta hyödynnettiin suoraan DIGIROAD -työssä (tie- ja katuverkon digitalisointi) ja DIGISTOP -työssä (bussipysäkkien digitalisointi) käytettyjä määrityksiä. Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri, YTV Aikataulujen jakelu langattomiin laitteisiin, HKL/YTV Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri, Matkahuolto JP Bussiaikataulut VR:lle prosessi, VR/Matkahuolto Matkakeskusten informaatiojärjestelmän määrittelyluonnos, Railtelia Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Tiehallinnon LK-tietojärjestelmä Tiehallinnon tiesääjärjestelmä Tiehallinnon kelikamerajärjestelmä Tässä työssä tarkasteltujen liikennetietojen osalta tärkeimmät sidosryhmät ovat Tiehallinto, poliisi, pelastushallinto ja HÄKE -organisaatio, YTV, HKL, Matkahuolto, VR sekä Digiroad-, Digistop - ja PPP -hankkeiden organisaatiot. Työn aikana näille organisaatiolle esiteltiin hankkeen tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi keskusteltiin organisaatioiden tarpeista Liikennetietokirjastolle ja siihen tässä vaiheessa liitettäville tiedoille. 3.5 Järjestelmän osien toteutus Kaikki liikennemuodot kattavaa tietojärjestelmää on lähdetty kehittämään pilottiprojektien kautta kohti kattavaa järjestelmää (kuva 2.). TETRA -hankkeessa 7 on vuosina ollut seitsemän pilottiprojektia, joissa testattiin organisaatioiden välistä liikennetiedon välitystä ja palveluiden toteutusta. 13
11 Pilotti 1 Pilotti 2 Projekti 3 Projekti n yritys viranomaiset Tiehallinto kunnat KALKATI VR Finnair Taksi MH liikennöitsijät Kuva 2. Periaatekuva kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän toteutumisesta. KALKATI laajenee kattavaksi liikenteen tietojärjestelmäksi pilottiprojektien kautta. Vuonna 2001 käynnissä olevia tai käynnistyviä pilottiprojekteja ovat mm: Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmän 2002 ensimmäisen va i- heen käyttöönotto Pääkaupunkiseudun reittineuvontapalvelun käyttöönotto internetissä Pääkaupunkiseudun aikataulutiedon jakelu langattomiin viestimiin (päätös pilotin toteuttamisesta avoin) Helsingin joukkoliikenteen liikenne valoetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmän (HELMI) laajentaminen Espoon ja Länsiväylän bussiliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) laajentaminen Lapin läänin juna- ja bussiaikataulut yhdistävän aikataulu- ja reitityspalvelun käyttöönotto Kouvolan matkakeskuksen informaatiojärjestelmien toteutus Lappeenrannan matkakeskuksen informaatiojärjestelmän toteutus Tiedonvaihto tiehallinnon ja poliisin hätäkeskuksen, aluehälytyskeskuksen tai hätäkeskuksen välillä Tie- ja katuliikenteen hallintajärjestelmän ja valaistuksen ohjauksen kehittäminen 14
12 4 TULOKSET 4.1 Yleistä Hankkeen lopputuotteena syntyi Liikennetietokirjasto, joka sisältää tarvittavat määrittelyt ja apuvälineet standardien rajapintojen toteuttamiseen. Liikennetietokirjasto sijaitsee KALKATI.net internet sivuilla. Liikennetietokirjastosta liikennetelematiikan palveluja suunnittelevat ja toteuttavat organisaatiot voivat hakea tarvittavat tietomallit ja tietolajien määrittelyt, jotta järjestelmä voidaan rakentaa lähettämään tai vastaanottamaan tietoja yhteisesti sovitussa muodossa. Lisäksi Liikennetietokirjastosta voi tallentaa sanomien rajapintakuvauksia, eli XMLschemoja ja valmiita Java-kielisiä ohjelmakomponentteja oman sanomanvaihtoympäristön rakentamisen avuksi. Kuvassa 3 on esitetty Liikennetietokirjaston toimintaperiaate. Liikennetietokirjasto (KALKATI.net) määrittelyt komponentit vastaanottava järjestelmä liikennetiedot lähettävä järjestelmä Ymmärtää sovitussa muodossa olevat tiedot Lähettää tiedot sovitussa muodossa Kuva 3. Liikennetietokirjaston toimintaperiaate Projektin yhteydessä syntyneet lopputulokset sekä lopputulosten väliset suhteet on esitetty kaaviona kuvassa 4. Keskeiset lopputulokset ovat: - tämä loppuraportti, jossa on kuvattu liikennetiedon välityksessä tarvittavia standardeja rajapintoja ja niiden taustoja. Lisäksi raportissa on kuvattu rajapintojen soveltamista, käyttöä ja kehittämistä. - tietokuvaukset, joka on Excel -pohjainen tiedosto, jossa on määritelty standardoitujen sanomien ja viestien taustana olevat tietolajit. - tietomallit, joissa yksittäiset tietolajit on yhdistetty hierakisiksi kaavioiksi, joiden avulla kuvataan erillisten tietolajien väliset yhteydet. - tiedostokirjasto, jossa on kuvattuna lähetettävien viestien ja sanomien XMLrajapintakuvaukset (schemat) sekä rajapinnan muodostavat JAVA- 15
13 komponentit. Tiedostokirjastossa STARA-käyttäjät voivat tutustua olemassa oleviin sanomakuvauksiin ja ladata haluamansa JAVA -komponentit oman sanomanvaihtojärjestelmän rakentamiseksi. Käyttäjän kannalta tärkein lopputulos KALKATI.net Liikennetietokirjasto on kuvattuna tarkemmin luvussa 5. Tästä internet-pohjaisesta sovellusympäristöstä löytyvät kaikki yllä ja kuvassa 4 esitetyt lopputuotteet. LIIKENNETIETOKIRJASTO - KALKATI.net Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen Loppuraportti Taustaa Tulosten esittely Sovellusohjeet ja ylläpito Kehittämissuunnitelma Tietokuvaukset Tietokuvaukset.xls Tietovirtakuvat Tietolajilistat Tietolajimääritelmät Tietomallit Tiedostokirjasto Rajapintakuvaukset (XML-Schemat) Rajapintakomponentit (Java-luokat) Kuva 4. Hankkeen lopputuotteet 4.2 Kuvausten periaate ja rakenne Liikennetiedon välityksessä tarvittavien standardoitujen rajapintojen ja tietolajien määrittelyssä on lähtökohtana toiminut Liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosessit, nykyiset olemassa olevat tietojärjestelmät sekä kuhunkin aihealueeseen liittyvät kansainväliset standardit. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosesseista on tunnistettu ja kuvattu oleellisimmat toimijoiden väliset yhteydet, joille varsinaiset standardit rajapinnat on määritelty. Rajapintojen määrittelyssä on ryhmäkohtaisesti hyödynnetty seuraavia kansainvälisiä standardeja: Ryhmä 1: GDF 3.0 (Geographic Data Files), Ryhmä 2: Transmodel V5 sekä Ryhmä 3: DATEX traffic and travel data dic- 16
14 tionary version 3.1a. Viestin hallinnassa käytettävien tietolajien osalta on ryhmissä 2 ja 3 käytetty DATEX:iin perustuvia tietolajimäärittelyjä. Rajapinnat ovat tarkentuneet lopulliseen muotoonsa eri sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella. Kesän ja syksyn 2000 aikana järjestettyjen sekä organisaatiokohtaisten että usean organisaation sidosryhmätyöpajojen avulla on kartoitettu organisaatioiden tarpeita ja toiveita rajapinnoissa siirrettävistä tietolajeista. Määritysten tarkentuessa ovat kansainväliset standardit osoittautuneet alkuperäisessä muodossa joskus joiltain osin riittämättömiksi tai soveltumattomiksi suomalaisiin järjestelmiin ja tarpeisiin. Tällöin tietolajeja on jouduttu muokkaamaan joko johonkin standardiin perustuen tai tarvelähtöisesti itse räätälöiden. Tietolajin määrittelevään korttiin on merkitty, mikä on tietolajimäärityksen historia eli minkä standardin mukainen tai mihin standardiin tai olemassa olevaan järjestelmään tietolaji pohjautuu. Kaikkia määriteltyjä rajapintoja ja tietolajeja ei tässä vaiheessa otettu mukaan varsinaiseen KALKATI.net -sovellusympäristöön. Mukana ovat vain ne rajapinnat, jotka sidosryhmät katsoivat tärkeimmiksi ja joissa heillä on eniten tarvetta standardimuotoiseen tiedonvälitykseen. Kaikki sovellusympäristöstä tässä vaiheessa pois rajatut tietolajit on kuitenkin kuvattu Tietokuvaukset tiedostossa. 4.3 Tie- ja katuverkon tiedot Ryhmä 1 käsittää useimmille liikennetelematiikan palveluille olennaiset tie- ja katuverkon tiedot. Tie- ja katuverkon tietojen osalta on työssä pohjauduttu Tie- ja katuverkon digitalisointi, DIGIROAD ja Linja-auto pysäkkien digitalisointi, DIGISTOP hankkeissa tehtyyn työhön. Käytetyt tie- ja katuverkon tietolajit sekä edelleen tiedonsiirtorajapinnat on määritelty CEN TC 278 Geographical Data Files, GDF standardin mukaisesti kohteina, ominaisuuksina, sekä näiden välisinä yhteyksinä. Tietolajien määrittelyssä on tässä vaiheessa rajauduttu DIGIROADin vuoden 2003 tavoitetasoon. Näiden tietojen osalta ei tässä työssä tehty tietomalleja eikä sanomakuvauksia, vaan ne tulevat aikanaan DIGIROADista. 4.4 Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Ryhmä 2 käsittää tärkeimmät julkisen liikenteen tiedot. Työssä käsitellyt tiedot kattavat linja-auto-, juna-, raitiotie- ja metroliikenteen. Merenkulku ja ilmailu rajattiin työn ulkopuolelle. Liikennetelematiikan kansallisesta järjestelmäarkkitehtuurista (TelemArk) on tarkasteltu seuraavia toimintoprosesseja : 17
15 1. tiedottaminen julkisesta liikenteestä 2. kysynnän ohjaus, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Julkisen liikenteen ja matkustajainformaation osalta on tehty seuraavat viisi rajapintakuvausta: - aikataulutieto, jolla voidaan siirtää vuorojen lähtö-, saapumis- ja ohitusaikatietoja sekä vuoroihin liittyviä muita keskeisiä tietoja, joita ovat esimerkiksi lähtö- ja saapumispaikat sekä lähtö- ja saapumislaiturit. - reittitieto, jolla voidaan siirtää joukkoliikennevuoroon kuuluvia linkki- ja reittipistetietoja - reaaliaikatieto, jolla voidaan siirtää vuoroon liittyviä reaaliaikatietoja, joita ovat esimerkiksi vuoron arvioitu ohitusaika, peruutus ja häiriö. - reittikysely ja reittivastaus, joiden avulla organisaatiot voivat siirtää reittineuvontajärjestelmien välillä reittikyselyjä ja reittivastauksia. Aikataulu- ja reittitietojen siirtämistä varten on jo usealla organisaatiolla aineistoa digitaalisessa muodossa. Aikataulu- ja reittitiedot ovat useimmiten suhteellisen harvoin tehtäviä suurehkoja eräajoja. Reaaliaikatietoa on toistaiseksi ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja VR:llä. Reittineuvontajärjestelmä on tällä hetkellä käytössä ainoastaan VR:llä. 4.5 Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Ryhmä 3 kattaa tärkeimmät tosiaikaisessa tieliikenteelle tapahtuvassa tiedotuksessa tarvittavat tiedot. Tarvittavia perustietoja ovat tien tai kadun staattiset ominaisuudet sekä dynaamiset häiriö- ja olosuhdetiedot. Käytännön toteutuksessa ryhmä 3 on jakautunut kahteen alaryhmään: ajantasainen liikennetieto ja ajantasainen ympäristötieto. Ajantasainen liikennetieto Ajantasainen liikennetieto käsittää tosiaikaisessa tiedotuksessa tarvittavat dynaamiset häiriö- ja olosuhdetiedot sekä näistä aiheutuvat opastus-, ohjaus- ja rajoitustiedot. Kyseisiä tietoja saadaan mm. tienkäyttäjiltä, poliisilta, hätäkeskuksilta, sekä Tiehallinnon omista järjestelmistä kuten LAM, tietyörekisteri, Tiehallinnon internet-sivut sekä erilliset liikenteen ohjaus- ja varoitusjärjestelmät. Järjestelmistä kerättyä tietoa jalostetaan ja edelleen hyödynnetään esim. liikenteen ohjauksessa ja liikennetiedotuksessa. 18
16 Tietolajimäärittely tukeutuu voimakkaasti Tiehallinnon käytössä olevaan DATEX yhteensopivan LK tietojärjestelmään. Rajapinnat on määritetty yhteneviksi LKtietojärjestelmän kanssa. Olemassa olevat ja mahdolliset tulevaisuuden tiedonvälitysketjut (Poliisi Hätäkeskukset - Tiehallinnon liikennekeskukset tiedotuskanavat esim. Yleisradio) on myös huomioitu määrittelytyössä. Hätäkeskusjärjestelmän uudistaminen sekä Hätäkeskuksen ja poliisin yhteinen järjestelmä olivat niin alkuvaiheissa, ettei näiden laajamittainen mukaan ottaminen Liikennetietokirjastoon ollut tässä vaiheessa mahdollista. Jatkossa Hätäkeskusjärjestelmällä on merkittävä rooli Liikennetietokirjaston kehittämisessä. Ajantasainen ympäristötieto Ympäristötiedon tietolajit perustuvat pääosin Tiehallinnon tiesääjärjestelmän ja kelikamerajärjestelmän tuottamaan tietoon sekä muuhun sää- ja kelitiedotuksessa tarvittavaan tietoon (esim. Ilmatieteen laitoksen sääennusteet). Tiesääaseman tiedoista on otettu huomioon kaikki niiden tuottama informaatio. Vaikka ympäristötieto käsittää tässä vaiheessa vain tiesää- ja kelitietoja, kyseinen tietovirta kattaa tulevaisuudessa myös ilmanlaatutietoja. 4.6 Tietolajeista tietomalliin Määritellyt tietolajit on kerätty moniosaiseen Tietokuvaukset, Excel-tiedostoon (kuva 5). Tiedostossa on mahdollista liikkua laajoista arkkitehtuuritason kokona i- suuksista kohti pientä yksittäistä tietolajia tai sitä tarkentavaa selitettä. Tietolajit on kerätty aiemmin esitellyn ryhmäjaon mukaisiin tietolajilistoihin. Kustakin tietolajista on edelleen linkki seuraavalle tasolle tietolajikohtaiseen määrittelykorttiin. 19
17 Toimintoprosessikuvaus Aloitussivu Tietolajilista 1. Paikka, suunta ja paikannimi Liikennetilannealue Paikannuskoodi Paikan nimi Alkupisteen nimi Loppupisteen nimi Etäisyys primääripisteestä Etäisyys sekundääripisteestä Vaikutusalueen pituus Mittausjakson pituus Vaikutussuunta Suunta (RDS) Nimetty suunta Positiivinen offset LIIKENNETIETO Tietolajin määrittelykortti NIMI: Keskinopeus NIMI ENGLANNIKSI: Average speed numerical value TUNNUS: MÄÄRITELMÄ: AVV Keskinopeuden täsmällinen numeroarvo. ARVOT: LÄHDE: PROSESSIT: TIETOVIRRAT: Arvo ilmaistaan kilometreinä tunnissa, km/h (suositus) tai metreinä sekunnissa, m/s DATEX data dictionary Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus - liityntäpysäköinti, Liikenteen ohjaus TAF011, KYS1FOO3, OF008 Kuva 5. Tietokuvaukset.xls tiedoston perusrakenne. Tietolajin määrittelevässä kortissa on kuvattu, mitä ko. tietolaji pitää sisällään ja miten se on määritelty (kuva 6). Kortin Arvo ilmoittaa tietolajiin liittyvän suureen esim. käytettävän yksikön tai sen kirjausmuodon, käytettävien merkkien määrän. Lähde kuvaa minkä standardin mukainen tai mihin standardiin perustuen kyseinen tietolaji on määritelty. Prosessit ja Tietovirrat kertovat mihin eri järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosesseihin ja tietovirtoihin kyseinen tietolaji kytkeytyy. 20
18 NIMI: NIMI ENGLANNIKSI: TUNNUS: MÄÄRITELMÄ: ARVOT: LÄHDE: PROSESSIT: TIETOVIRRAT: Keskinopeus Average speed numerical value AVV Keskinopeuden täsmällinen numeroarvo. Arvo ilmaistaan kilometreinä tunnissa, km/h (suositus) tai metreinä sekunnissa, m/s DATEX data dictionary Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus - liityntäpysäköinti, Liikenteen ohjaus TAF011, KYS1FOO3, OF008 Kuva 6. Tietolajin määrittelevä kortti. Lisäksi Tietokuvaukset -tiedostossa on tietolajeja täydentäviä selitteitä sekä paikkaa kuvaavia paikkatyyppejä. Viestien hallinta osassa on määritelty kaikille laadittaville liikennetiedotteille ja sanomille yhteisiä tietolajeja koskien itse viestiä ja viestin identifioimista Jokaisella syntyvällä viestillä on joitakin pakollisia tietolajeja mm. tiedon alkuperä ja tiedonvälittäjä. Pakollisten tietolajien avulla varmistetaan, että kaikissa syntyvissä viesteissä yhdistetään viestin ilmoittama tapahtuma/ tieto esim. paikkaan ja aikaan sekä itse viesti on yksilöitävissä ja versioitavissa. Yksilöimällä viestit voidaan täydentää, tarkentaa ja poistaa aiemmin toimitettuja viestejä. Tiedon alkuperä ja välitysketjun vaiheet ovat oleellisia tietoja esim. virhetilanteiden ja vastuukysymysten yhteydessä. Yksittäisistä tietolajeista tietomalleihin Ryhmäkohtaisten tietolajilistojen pohjalta on laadittu tietomallit, joissa kuvataan toisiinsa liittyvät ja sitoutuvat tietolajit. Kuvassa 7 on esimerkki tietomallin "Liikennerajoitukset" rakenteesta. Tietomalli koostuu käsitteellisestä otsikosta ja siihen sitoutuvista tietolajeista. Tietomalliin on merkitty, jos tietolaji on sanomassa pakollinen tai monestiko kyseinen tietolaji voi ilmetä aina yhdessä sanomassa. Tietolajin esiintymiskertaa kuvaa tietolajin yläkulmassa oleva luku. Tietomallit on laadittu seuraavin aihealuenimityksin: Tieliikenteen tosiaikainen tiedotus Liikennerajoitukset EsteVaara Palvelutaso 21
19 Onnettomuus Tien kunnossapito Julkinen liikenne ja matkustajainformaatio Aikataulutieto Reaaliaikatieto Reittikysely Reittitieto Reittivastaus Yleiset kaikille Paikka Viestien hallinta 0 1 Tietolaji voi esiintyä sanomassa kerran, mutta ei ole pakollinen, 1 Tietolaji pakollinen, 0 * Tietolaji voi esiintyä x kertaa sanomassa, mutta ei ole pakollinen. Kuva 7. Liikennerajoitukset tietomallin rakenne Viestimääritykset ja ohjelmistokomponentit Tietomallit ovat edelleen toimineet pohjana varsinaisille rajapintakuvauksille eli sanomarakenteiden kuvauksille ja ohjelmistokomponenteille. Kuvassa 8 on esimerkki tietomallin mukaisen XML-sanoman rakenteesta eli XML-schemasta. 22
20 <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> - <!-- Aikataulutieto-sanoman rakennekuvaus V > - <xsd:schema xmlns:xsd=" - <xsd:element name="aikataulutieto"> - <xsd:complextype> - <xsd:sequence> curs="unbounded" /> </xsd:sequence> </xsd:complextype> <xsd:element name="vuorotieto" type="vuorotietotype" maxo c- <xsd:element name="viestienhallinta" type="viestienhallintatype" /> Kuva 8. Osa aikataulutieto dokumentin XML-schemasta. Lisäksi KALKATI.netistä on mahdollista tallentaa Java-kielisiä ohjelmakomponentteja tiedonvaihtoympäristön rakentamisessa hyödynnettäviksi. Java-luokkia voidaan käyttää tietoa lähettävissä järjestelmissä tuottamaan Liikennetietokirjastossa kuvattuja XML-sanomia. Kuvassa 9 on esitetty esimerkki Java-kielisestä ohjelmakoodista. /* DO NOT EDIT THIS FILE - it is machine-generated */ /* File: Ennustekoodi.java - generated by XML Class Generator version at Tue Jan 16 17:07:41 GMT+02: */ import java.io.*; import java.net.*; import oracle.xml.classgen.cgnode; import oracle.xml.classgen.cgdocument; import oracle.xml.classgen.invalidcontentexception; import oracle.xml.parser.v2.*; * The Node Class (for the root element Ennustekoodi) */ public class Ennustekoodi extends CGNode /** * Default Constructor */ public Ennustekoodi() super("ennustekoodi"); isvalidating = true; } Kuva 9. Osa aikataulutieto sanoman muodostamisessa käytettävästä Javaluokasta. 23
21 5 KALKATI.net -SOVELLUSYMPÄRISTÖ 5.1 Yleistä on palvelu, jossa Liikennetietokirjaston sisältö tuodaan esille ja tarjotaan yleisesti hyödynnettäviksi. Palvelu on pyritty kehittämään helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Sovelluksen toiminnot on pyritty pitämään mahdollisimman loogisina, jotta käyttäjien olisi helppo löytää etsimänsä tieto ja saada tarvitsema n- sa palvelut. 5.2 Ratkaisun tekninen kuvaus Palvelun toteuttamiseksi tehtiin vertailuja ja päätöksiä erilaisten teknisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä. Näistä merkittävimmät liittyivät palvelun alustaan sekä tiedon tallentamiseen. Ensimmäisen yhteydessä mietittiin mm. eri vaihtoehtoja palvelimen käyttöjärjestelmäksi ja jälkimmäisen yhteydessä vertailtiin tietokannan ja tiedostojärjestelmän edullisuutta palveluun sisältyvien tietojen sekä tiedostojen tallennusratkaisuna. Valinnoissa päädyttiin Linux käyttöjärjestelmään, koska se on osoittautunut palvelinkäytössä luotettavaksi ja lisenssi on ilmainen. Tietojen tallennuksessa päätettiin käyttää tiedostojärjestelmään pohjautuvaa ratkaisua. Tiedostojärjestelmään on yhdistetty CVS-versionhallintajärjestelmä, jonne halutut tiedostot voidaan sijoittaa. Näin palvelussa tarjottavia tiedostoja (erityisesti schemat) voidaan ylläpitää järkevästi ja palvelun käyttäjille on mahdollista tarjota versionhallintaan perustuvia palveluita, esimerkiksi eroavaisuustarkastelu suoraan selaimella. Ainakin tiedon tallennukseen liittyen voidaan kuitenkin todeta, että tässä yhteydessä valittu ratkaisu ei välttämättä ole enää paras silloin, jos palveluun tuodaan huomattavasti nykyistä suurempi tietomäärä, tai jos esimerkiksi haluttaisiin toteuttaa tietyntyyppisiä tehokkaita hakupalveluita. Silloin nykyinen tiedostojärjestelmä-pohjainen ratkaisu saattaisi olla syytä korvata sopivalla tietokantaratkaisulla (esim. Oracle). Palvelu toimii Linux-käyttöjärjestelmän (RedHat 7.x) päällä tarvittavin GNU lisenssin alaisin moduulein, kuten Apache-webpalvelin, CVS versionhallintasovellus sekä CVSweb-ohjelmisto. Palvelun käyttöliittymä on toteutettu pääasiassa HTML:lla sekä Perl-kielellä. 24
22 5.3 Palvelun käyttö Palvelun käyttö tapahtuu normaalilla web-selaimella. Palvelu avataan toistaiseksi vain määritellyille tahoille ja käyttö edellyttää aina rekisteröitymistä. Rekisteröinnin seurauksena käyttäjä saa henkilö/organisaatiokohtaisen tunnuksen ja salasanan, jotka mahdollistavat sisäänkirjautumisen palveluun. Kuva 10. KALKATI.net sovellusympäristön pääsivu KALKATI.net:in käyttö tapahtuu navigoimalla sivuilla olevien linkkien avulla. Esimerkiksi palvelun pääsivulta löytyy linkki, jota painamalla saa näytölle palvelun tarkemmat käyttöohjeet. Tiedostojen avaaminen ja tallentaminen on mahdollista ko. toimintojen mukaan nimettyjen painikkeiden avulla. Tarpeellisiksi katsotuissa kohdissa käyttäjää opastetaan lisäksi sivuilla näkyvin opastein. Palvelussa voi mm. katsella hankkeessa määriteltyjen rajapintojen tietomalleja, tutkia rajapinnoissa esiintyviä tietolajeja ja niiden määrityksiä sekä katsella ja tallentaa sanomien rajapintakuvauksia, eli XML-schemoja. Palvelua voi hyödyntää myös hakemalla ja tallentamalla valmiita Java-kielisiä ohjelmakomponentteja oman sanomanvaihtoympäristön rakentamisen avuksi. XML-schemat on talletettu versionhallintajärjestelmään, mikä mahdollistaa niiden versiohistorian selailun, tallennuksen ja vertailun. Palvelussa on myös toiminto palautteen lähettämiseksi (esim. tekniset ongelmat, kehittämisehdotukset). 25
23 6 LIIKENNETIETOKIRJASTON YLLÄPITO 6.1 Toimintatapa Kuvassa 11 on esitetty toimintatapa, jolla Liikennetietokirjastoon tuotetaan uusia tietoja tai tietoja muutetaan. LÄHTÖKOHDAT MUUTOKSILLE ehdotukset organisaatiolta kansainvälinen standardointi ESIKÄSITTELY HYVÄKSYNTÄ KIRJASTO kehityshankkeet tietomäärittelyt tietomallit viestien rungot HYÖDYNTÄMINEN Kuva 11. Liikennetietokirjaston ylläpidon toimintatapa. Eri tahoilla syntyy tarpeita muuttaa Liikennetietokirjastoa. Tarpeiden perusteella organisaatiot tai hankkeet tekevät kirjaston hoitajalle ehdotuksen muutoksesta tai lisäyksestä. Esikäsittelyvaiheessa kirjaston hoitaja auttaa ehdotuksen tekijöitä tekemään muutosehdotuksen ja huolehtii siitä, että muutosehdotus on kirjaston edellytysten mukainen. Ehdotuksen tekijä tai kirjaston hoitaja esittelee muutosehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle, joka käsittelee ehdotuksen. Jos ehdotus hyväksytään, niin kirjaston ho i- taja tekee tarvittavat muutokset Liikennetietokirjastoon ja päivitetty kirjasto on tietoja välittävien organisaatioiden ja hankkeiden hyödynnettävissä. Hylätty ehdotus palautetaan perusteluineen ehdotuksen tekijälle. 26
24 6.2 Toimintatavan vaiheet Muutosten lähtökohdat Esikäsittely Liikennetietokirjastoon ehdotetaan muutoksia tai lisäyksiä kolmella mahdollisella tavalla. 1. Tietoja välittävät organisaatiot ehdottavat muutoksia tai lisäyksiä. Tämä on ehdottomasti tärkein tapa, jolla kirjastoa täydennetään. 2. Käytännön tarpeen perusteella käynnistetty kehityshanke tuottaa tietyn alueen määrittelyt välitettävistä tiedoista. Kehityshanke voidaan perustaa esimerkiksi useilta organisaatioilta tulevien ehdotusten perusteella tai selvittämään tarkemmin jonkin uuden standardin vaikutusta. 3. Kirjastossa jo kansallisesti määritelty tieto on muutettava uuden kansainvälisen standardin mukaiseksi. Kirjaston hoitaja seuraa standardoinnin asiantuntijoiden kanssa uusien standardien kehitystä ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksen kirjastoon. Mikäli kyseessä on iso muutos voidaan standardin aiheuttamia muutoksia selvittämään perustaa kehityshanke, joka tuottaa muutosehdotuksen. Myös organisaatioiden tekemissä ehdotuksissa (tapa 1) ja erillisissä kehityshankkeissa (tapa 2) on otettava huomioon kansainväliset standardit Esikäsittelyvaiheessa huolehditaan, että eri tavoin syntyvät muutosehdotukset on tehty kirjaston edellyttämällä tavalla. Ehdotusten hyväksymisen edellytyksenä on, että: muutettavaksi tai lisättäväksi ehdotettavat tietolajit on määritelty kirjastossa käytettävällä tavalla (vertaa tietolajin määrittelevä kortti) tietojen välityksessä käytettävät viestit tai siirtotiedostot on mallinnettu kirjassa hyväksyttävällä tavalla (vertaa tietomalli) Tietolajien määrittelyt ja tietomallit on oltava kaikissa ehdotuksissa. Esikäsittelyvaiheessa varmistetaan tarvittaessa, että kirjastoon mahdollisesti tarjottavat viestien kuvaukset (vertaa XML-schemat) on tehty hyväksyttävällä tavalla. Viestien kuvausten mukanaolo ehdotuksissa on toivottava. Esikäsittelyn yhteydessä myös varmistetaan, että syntyvissä ehdotuksissa on huomioitu olemassa olevat tietokirjaston kuvaukset ja kansainväliset standardit. Ehdotukset palautetaan ehdotuksen antajalle jatkokehitettäväksi, jos ehdotuksen 27
25 6.2.3 Hyväksyntä hyväksymisen edellytykset eivät täyty. Lisäksi ehdotuksen tekijää autetaan tekemään vaadittavat määrittelyt ja kuvaukset toivotulla tavalla. Hyväksyntävaiheessa muutos- ja lisäysehdotukset joko hyväksytään Liikennetietokirjastoon tai hylätään. Ehdotuksen tekijä esittelee ehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle joka käsittelee ehdotuksen. Mikäli ehdotus hyväksytään tehdään tarvittavat muutokset kirjastoon. Mikäli ehdotus hylätään palautetaan ehdotus ehdotuksen tekijälle. Hylkäävän päätöksen yhteydessä perustellaan syyt hylkäykseen ja annetaan mahdolliset suositukset muutoksista ehdotukseen, jotka tekemällä ehdotus saatettaisiin uudessa käsittelyssä hyväksyä Kirjaston päivitys Kirjaston hoitaja tekee hyväksytyn muutosehdotuksen perusteella tarvittavat korjaukset tai lisäykset tietolajien määrittelyihin ja tietomalleihin sekä tarvittaessa viestien runkoihin Hyödyntäminen Viestejä välittävät organisaatiot ja hankkeet poimivat yhteisesti sovitut rajapintakuvaukset kirjastosta ja hyödyntävät ne omissa järjestelmissään. Kirjaston hoitaja opastaa tarvittaessa organisaatioita ja hankkeita Kirjaston hoitaja Liikennetietokirjaston käytännön toiminnasta huolehtii kirjaston hoitaja. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa kirjastonhoitajan palvelut hankkeina. Kirjaston hoitaja voi samalla huolehtia liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin TelemArkin ylläpidosta ja käytön avustamisesta. Kirjaston hoitajan tehtävänä on: Huolehtia Liikennetietokirjaston käytännön toiminnasta ja kehittämisestä arkkitehtuuriryhmän osoittamalla tavalla Avustaa muutosehdotuksen tekijöitä ehdotusten teossa Varmistaa, että ehdotukset ovat Liikennetietokirjaston edellytysten mukaisia Seurata standardoinnin asiantuntijoiden kanssa uusien standardien kehitystä ja tehdä tarvittaessa muutosehdotuksen kirjastoon tai ehdottaa kehityshanketta, joka tuottaa muutosehdotuksen ja tähän liittyen huolehtia TRIDENT KALKATI yhteistyön toteuttamisesta 28
26 Tiedottaa Liikennetietokirjastosta ja avustaa organisaatioita ja hankkeita hyödyntämään Liikennetietokirjastoa Huolehtia KALKATI.net tuotantoversion ylläpidosta 29
27 7 KÄYTTÖOHJEET 7.1 Yleistä Käyttöohjeissa annetaan ohjeet, miten liikennetietoa välittävät organisaatiot tai tiedon välitystä kehittävät hankkeet voivat: 1. hyödyntää Liikennetietokirjastoa 2. tuottaa muutosehdotuksia Liikennetietokirjastoon. Liikennetietokirjaston tavoitteena on olla työväline, jonka avulla liikennetietoja välittävät osapuolet sopivat yhdessä välitettävistä tiedoista ja tiedonvälityksen muodosta. Liikennetietokirjaston toimivuuden edellytys on, että organisaatiot ja hankkeet käyttävät ja kehittävät itse aktiivisesti kirjastoa. 7.2 Kirjaston hyödyntäminen Liikennetietokirjastoa käytetään, kun organisaatio haluaa: välittää liikenteeseen liittyviä tietoja muille organisaatioille vastaanottaa muiden organisaatioiden Liikennetietokirjastossa määritellyssä muodossa olevia liikennetietoja. Kirjasto on apuväline organisaation liikennetietoja välittävien ja vastaanottavien järjestelmien suunnitteluun. Jos kaikki liikennetietoja välittävät organisaatiot käyttävät yhteisesti sovittuja rajapintamäärittelyjä, niin kunkin organisaation tarvitsee toteuttaa vain yksi rajapinta tietojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Aina kun yhteisesti sovituista rajapintamäärittelyistä poiketaan, niin sekä lähettävän että vastaanottavan osapuolen rajapinta pitää toteuttaa tapauskohtaisesti. Liikennetietokirjaston hyödyntäminen tapahtuu seuraavasti: 1. Organisaatiolla on kuvaus tai käsitys suunnitteilla olevasta rajapinnasta liikennetietojen välitykseen 2. Selvitetään, onko suunnitteilla oleva rajapinta kuvattu Liikennetietokirjastossa. Tämä tapahtuu esimerkiksi etsimällä suunnitteilla olevan rajapinnan paikka Liikennetelematiikan kansallisesta arkkitehtuurista (TelemArkista). Arkkitehtuurista nähdään yleisellä tasolla onko yhteys mukana Liikennetietokirjastossa. 3. Poimitaan rajapinnassa tarvittavat tietolajit kirjaston tietolajilistasta ja tietolajien määritelmät määrittelykorteista. 4. Poimitaan käyttöön soveltuvat tietomallit kirjastosta 30
28 5. Poimitaan tarvittaessa käyttöön soveltuvat viestien rungot 6. Käynnistetään rajapinnan tarkempi suunnittelu tietomallien ja tietolajien määrittelyjen avulla suunnitellaan tiedonvaihdon sisältö ja muoto jos käytetään kirjastossa olevien viestien valmiita runkoja, niin tämä otetaan huomioon viestejä välittävän järjestelmän suunnittelussa ja yhdistetään viestien rungot järjestelmään järjestelmän toteuttamisen yhteydessä Hyödyntämisprosessin yhteydessä tulee organisaatiolle tarpeita muuttaa tai täydentää Liikennetietokirjastoa. Kirjastossa voi olla seuraavan tyyppisiä kehitystarpeita: Suunnitteilla olevaa rajapintaa ei ole ollenkaan kuvattu kirjastossa Rajapinnan tietolajilistaa ja määritelmiä, tietomalleja tai viestien runkoja olisi tarpeen muuttaa tai täydentää Seuraavassa luvusta 7.3 Muutosehdotuksen tekeminen selvitetään miten näissä tapauksissa toimitaan. 7.3 Muutosehdotusten tekeminen Liikennetietokirjaston tavoitteena on olla työväline, jonka avulla liikennetietoja välittävät osapuolet sopivat yhdessä välitettävistä tiedoista ja tiedonvälityksen muodosta. Liikennetietokirjaston toimivuus edellyttää, että organisaatiot ja hankkeet käyttävät ja kehittävät itse aktiivisesti kirjastoa kokonaan uusien rajapintojen kuvaukset liitetään aina Liikennetietokirjastoon muutosten tekeminen sellaisiin rajapintoihin, joita ei vielä käytetä missään sovelluksessa, käy helposti muutosten tekeminen sovelluksissa jo käytettäviin rajapintoihin edellyttää painavat perusteet. Muutosehdotuksen tekeminen Liikennetietokirjastoon tapahtuu seuraavasti: 1. Organisaatiossa ja hankkeessa havaitaan lisäys tai muutostarve kun Liikennetietokirjastoon on perehdytty (vertaa luku 7.2 Kirjaston hyödyntäminen) 2. Organisaatiossa tai hankkeessa tehdään ehdotus muutoksesta. Ehdotuksessa kirjastoon lisättävä tai muutettava rajapinta kuvataan samalla tavalla kuin muutkin kirjaston rajapinnat ja siinä tulee ottaa huomioon rajapintaa koskevat kansainväliset standardit. osoitetaan Liikennetelematiikan kansallisesta arkkitehtuurista (TelemArk), mistä yhteydestä on kyse 31
29 listataan tarvittavat tietolajit ja määritellään määrittelykortin osoittamalla tavalla tehdään tai muutetaan tietomalli tietojen välitykseen haluttaessa tehdään tai muutetaan viestin runko. 3. Muutosehdotus toimitetaan kirjaston hoitajalle esikäsittelyprosessia varten Jos kirjaston hoitaja havaitsee ehdotuksessa muodollisia puutteita, niin ehdotukseen tehdään tarvittavat täydennykset. Muodollisia puutteita ovat mm. olemassa olevan kirjaston tai kansainvälisten standardien huomiotta jättäminen, tai että ehdotuksen kuvausta ei ole tehty kirjaston edellyttämällä tavalla (vrt. kohta 2). 4. Ehdotuksen tekijä tai kirjaston hoitaja esittelee ehdotuksen arkkitehtuuriryhmälle 5. Arkkitehtuuriryhmä käsittelee muutosehdotuksen 6. Tehdään tarvittavat täydennykset ehdotukseen, jos arkkitehtuuriryhmä hylkää ehdotuksen ja suosittaa joitakin toimenpiteitä ehdotuksen täydentämiseksi Hyväksytty ehdotus liitetään Liikennetietokirjastoon 32
30 8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.1 Pilottiversion esittely Liikennetietokirjaston pilottiversio esitellään tärkeimmille sidosryhmille. Sidosryhmät ovat samat, joihin on pidetty yhteyttä STARA-hankkeen aikana. Esittely toteutetaan puolen päivän seminaarissa, jonka sisältö on seuraava: 1. Liikennetietokirjaston yleinen esittely Miksi Liikennetietokirjasto on tehty ja mitä hyötyä siitä on Mitä Liikennetietokirjasto sisältää ja miten sitä käytetään 2. Liikennetietokirjastoon tutustuminen, joka toteutetaan useissa samanaikaisissa työpajoissa Työpajan osallistujille varataan mahdollisuus käyttää Liikennetietokirjastoa Työpajan osallistujilta kerätään palaute kirjaston toimivuudesta, hyödyllisyydestä ja tulevasta käytöstä 8.2 Markkinointi Pilottiversion esittelyn lisäksi on Liikennetietokirjastoa markkinoitava laajemmin myös muiden liikennealan toimijoiden keskuudessa. Liikennetietokirjaston laajentuminen ja kehitys itsenäisesti sisältäpäin edellyttää laajaa toimijaverkostoa ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Laaditaan 1-2 sivuinen A4-projektiesite, jossa kerrotaan lyhyesti STARA:n tausta sekä esitellään Liikennetietokirjasto ja KALKATI.net sovellusympäristö. Esitteessä neuvotaan myös, kuinka organisaatiot voivat hyödyntää Liikennetietokirjastoa ja mitä etuja sen hyödyntämisellä voidaan saavuttaa. Liikennetietokirjastoa markkinoidaan ja esitellään liikennealan tilaisuuksissa ja seminaareissa esim. (FITS -käynnistämistilaisuus) sekä järjestetään erillisiä pilottiversion esittelyn kaltaisia tilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa voidaan jo keskustella käyttäjien kokemuksista ja parannusehdotuksista. Pilottiversion esittely sekä markkinointi voidaan sisällyttää joko kirjaston hoitajan työhön tai se voidaan toteuttaa erillisenä hankkeena. 33
31 8.3 Tuotantoversion toteutus Organisointi KALKATI.net Liikennetietokirjaston tuotantoversio toteutus tehdään osana Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelmaa (FITS). FITS -ohjelman hankkeen 1 Palvelujen edellytykset johtoryhmä päättää kirjaston organisoinnista hankkeen työsuunnitelmassa. FITS ohjelman hankkeen 1 johtoryhmä toimii em. Arkkitehtuuriryhmänä, joka vastaa Liikennetietokirjaston toiminnasta ja kehittämisestä aiemmin esiteltyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Arkkitehtuuriryhmän muita tehtäviä on esim. vastata liikennetelematiikan kansallisesta järjestelmäarkkitehtuurista ja standardoinnin seurannasta. Liikennetietokirjaston hoitajan tehtävät ja palvelut Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa ulkoisina hankkeina. Toteutetaan KALKATI.net tuotantoversio. Toteuttaminen tehdään mahdollisimman yksinkertaisesti pilottiversion perusteella. Pilottiversio tarjoaa hyvän lähtökohdan, johon ei tarvita ainakaan toistaiseksi suuria muutoksia. Tärkeimmät toimenpiteet tuotantoversion toteuttamiseksi ovat: kerätään ja hyödynnetään pilottiversion käyttökokemukset viimeistellään tuotantoversio mm. käyttöliittymän toimivuuden ja ulkoasun sekä käyttäjäystävällisyyden ja viestien hallinnan osalta. siirretään tuotantoversio kirjaston hoitajan laiteympäristöön. 8.4 Tuotantoversion hyödyntäminen Liikennetietokirjaston tavoitteena on edistää kaikki liikennemuodot kattavan tietojärjestelmän syntymistä. Yhteisesti sovittavien rajapintojen tehtävänä on varmistaa yhteentoimivuus eri osapuolien järjestelmien välillä. FITS-ohjelmassa halutaan varmistaa kaikki liikennemuodot kattavan järjestelmän syntyminen. Siten osalta FITS-ohjelmaan osallistuvilta hankkeilta edellytetään, että ne käyttävät kirjaston liikennetietokuvauksia ja tarpeen mukaan toteuttavat muutosehdotuksia kirjastoon. Liikennetietokirjaston hyödyntämistä edellytetään niiltä FITS-ohjelman hankkeilta, joissa toteutetaan organisaatioiden välistä liikennetiedon välitystä. Kaikissa oh- 34
32 jelman hankkeissa ei tätä tehdä, eikä niiltä myöskään edellytetä Liikennetietokirjaston käyttämistä. FITS-ohjelman kunkin hankkeen johtoryhmä päättää tarjouspyyntöjen laatimisen yhteydessä, että edellytetäänkö projekteilta Liikennetietokirjaston hyödyntämistä. Päätöksensä tueksi hankkeiden johtoryhmät voivat käyttää kirjaston hoitajan tai Arkkitehtuuriryhmän (hankkeen 1 johtoryhmä) asiantuntemusta. Jos Liikennetietokirjaston hyödyntämistä edellytetään, niin projektisuunnitelmassa on selvitettävä, miten Liikennetietokirjaston nykyistä sisältöä projektissa käytetään ja tullaanko projektissa mahdollisesti tekemään muutosehdotus kirjastoon. Hankkeiden johtoryhmät ottavat huomioon suunnitelman Liikennetietokirjaston hyödyntämisestä hankkeiden valinnassa. Hankkeiden johtoryhmät saavat tarvittaessa asiantuntija-apua tarjouspyyntöjen laatimiseen ja projektisuunnitelmien liikennetieto-osuuden käsittelemiseen Arkkitehtuuriryhmältä ja kirjaston hoitajalta. FITS-ohjelman alussa on vuoden koeaika, jonka aikana Arkkitehtuuriryhmä seuraa erityisen tarkasti Liikennetietokirjaston toimintaa ja kerää kokemuksia projekteilta. Koeajalla tietyt hankkeet voidaan tarvittaessa vapauttaa Liikennetietokirjaston käytöstä tai muuttaa Liikennetietokirjaston vaatimuksia hankkeille, jos hava i- taan, että kirjaston ylläpitoon luotu mekanismi ei toimi 8.5 Kehityshankkeet Erillinen hanke kirjaston laajentamiseksi Tämän työn tuloksena syntynyt Liikennetietokirjasto käsittää tällä hetkellä luvussa 3.2 rajattujen ryhmien (tie- ja katuverkon tiedot, julkinen liikenne ja matkustajainformaatio, tieliikenteen tosiaikainen tiedotus) olennaisimmiksi arvioidut tiedot. Näiden ryhmien osalta kirjaston sisältö täydentyy kirjaston käytön ja siitä saatavan palautteen myötä. Liikennetietokirjaston täydentäminen uusien liikennetietoryhmien tiedoilla edellyttää sen sijaan erillistä hanketta, jossa sovitaan yhteistyössä liikenteen eri toimijoiden kanssa Liikennetietokirjastoon lisättävät tietoryhmät ja niiden olennaiset tietolajit. Liikennetietokirjaston itsenäisen toiminnan ja kehittymisen kannalta ehdotetaan, että perustettava Arkkitehtuuriryhmä ottaa kantaa Liikennetietokirjastoon määriteltävien uusien liikennetietoryhmiin ja niiden toteuttamisjärjestykseen. Jatkohankkeen runkona voisi olla esim. tiedonvaihtojärjestelmä poliisin, hätäkeskusten ja liikennekeskusten välillä sekä kutsujoukkoliikenteen tiedonvaihtorajapinnat. 35
Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk
Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan
LisätiedotLiikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.
Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5
LisätiedotJoukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)
Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)
LisätiedotOULA TelemArk - arkkitehtuuri
OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu
LisätiedotLiikennetiedot Yleisradion palveluissa
Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa
LisätiedotTYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -
Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4
LisätiedotLiikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti
Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot
LisätiedotHelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.
Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotHankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine
Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotHintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti
Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat
LisätiedotTieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen
Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen 3.6.2013 Tilannekuva käsitteenä Tilannekuva Tilannekuva on tilannetietoisuuden muodostamisen ja sen avulla tehtävän päätöksenteon
LisätiedotDIGIROAD DIGIROAD PALVELUT
Tilannekatsaus 6.8.2003 DIGIROAD PALVELUT DIGIROAD PALVELURAJAPINNAT DIGIROAD Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä DIGIROAD tietokanta 1 TietoEnator 2003 Tavoitteet DR-palvelupilotti antaa yleisen
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotTelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri
TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy
LisätiedotJunaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus
Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotToimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta
Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi
LisätiedotDigiroadpysäkkisovelluskoulutus
Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Emmi Sallinen / Digiroad-operaattori Henni Vainio / Digiroad-operaattori 2.6.2015 Tilaisuuden sisältö ja tavoite Valtakunnallisen pysäkkirekisterin esittely Digiroadin näkökulmasta
LisätiedotFITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta
FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset
LisätiedotOhjelman internetsivut
FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotHenkilöliikenteen info-ohjelma HEILI
Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma
LisätiedotDIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä
1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa
LisätiedotHankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)
Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 11.4.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Keskiviikko 9.4.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone KONTTI, Etelä-Esplanadi
LisätiedotHankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)
Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 21.1.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Tiistai 21.1.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone VILKKU, Etelä-Esplanadi
LisätiedotMultimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola
Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014
LisätiedotToimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta
Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja
LisätiedotHankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)
Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 20.1.04 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 16.1.2004 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone LINKKI, Etelä-Esplanadi
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotJulkICTLab käyttöön liittyvät ehdot. Luonnos
JulkICTLab käyttöön liittyvät ehdot Luonnos 4.3.2014 Pilottiprojektien sitoutuminen (1/2) VM allekirjoittaa JulkICTLab-pilottiprojektien sopimukset DIGILE:n kanssa, ja sopimusehdot ovat luettavissa osoitteessa:
LisätiedotESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen
ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti
LisätiedotKESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus
KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotJoukkoliikenteen ennustepalvelu
Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida
LisätiedotTyöpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin
Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,
LisätiedotKuntien yhteentoimivuusseminaari. Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Kuntien yhteentoimivuusseminaari Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki Case Tiedonohjaus tietomallituki Tiedonohjaus tarjoaa tiedot rajapinnan kautta käyttöliittymään
LisätiedotFITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN?
FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? Risto Kulmala, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, risto.kulmala@vtt.fi Matti Roine, Liikenne- ja viestintäministeriö, matti.roine@mintc.fi Ohjelman
LisätiedotVarda varhaiskasvatuksen tietovaranto
Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varhaiskasvatuksen tietovaranto VARDA on kansallinen keskeisten varhaiskasvatustietojen kokonaisuus Tietovaranto kokoaa tiedot
LisätiedotUUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus
UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä
Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotLIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN
LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli
LisätiedotHankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)
Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 24.04.02 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Tiistai 23.04.2002 klo 9.00 n. 11:30 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone MURTAJA, Etelä-Esplanadi
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotEMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen
EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän
LisätiedotMiten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?
1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan
LisätiedotCAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010
CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen
arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja
LisätiedotOpen Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä
Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen
LisätiedotJoukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito
Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Perustiedot pysäkkitietojen ylläpidosta kunnille ja Ely-keskuksille 12.5.2014 Tavoitteet pysäkkitiedon kansallisessa ylläpidossa Kattava ja laadukas
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotYhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI
Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI 4.5.2017 Anne Kauhanen-Simanainen Tiedonhallintalakityöryhmän työpaja: Tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus YHTI YTIMA YHTIHA YTHAMA YTIHAMA Mitä tarkoitatte?
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotHankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6)
Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 27.10.03 1(6) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 24.10.2003 klo 9.30 n. 11:15 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone VILKKU, Etelä-Esplanadi
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotTekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa
Pyyntö 1 (7) Tietopyyntö Tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa Pyyntö 2 (7) Sisällys 1 Yleistä tietopyynnöstä... 3 2 Hankkeen ja tulevan hankinnan tausta sekä osa-alueet...
LisätiedotMatka.fi LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä:
LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä: Tavoitetilana on, että kuka tahansa saa yhdestä lähteestä kaiken tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen kulkumuodon, reitin ja matkustusajankohdan
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! 07.01.2019 Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti Sisältö KA-kuvaukset Ver. 2.0 taustaa Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri
LisätiedotJakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto
Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä
LisätiedotVALDA-tietojärjestelmän j versio 1
VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi
LisätiedotLiikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne
Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat 2004-2007: Suunnittelutyön tilanne Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Säätytalo 28.10.2003 1 Sisältö Valmisteluprosessi Valmistelutyön tuloksia
LisätiedotÄlyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
LisätiedotMatkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut
Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003
LisätiedotOhje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi
Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotETS suunnittelutyökaluna. Veijo Piikkilä Stateko Oy
ETS suunnittelutyökaluna Veijo Piikkilä Stateko Oy ETS Historia ETS1 1993-1996 ETS2 1996-2004 ETS3 2004-2010 ETS4 2010-2014 ETS5 2014-2018 Nykyinen versio: ETS 5.5.6 julkaistiin 22.06.2018 Seuraavat päivitykset
LisätiedotKuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotJyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA
Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta
LisätiedotPalautekooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen
kooste ja työryhmän vastine: JHS XXX Toimipaikkatieto suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 31.8.2015 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 5 - Väestörekisterikeskus - Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotYhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK
Yhteentoimivuusalusta ja sen hyödyntäminen kuntien/maakuntien taloushallinnossa Petri Tenhunen, VRK YTI tp4: XBRL taksonomian muodostaminen yhteentoimivuusalustalta Sisältö XBRL Taloustiedot sähköisessä
LisätiedotSanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot
Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012
Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,
LisätiedotLiikkuvan käyttäjän tietotarpeet. Merja Penttinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka
Liikkuvan käyttäjän tietotarpeet Merja Penttinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka Sisältö Millaisia käyttäjien tarpeet ovat liikenteessä? Miksi käyttäjätarpeiden tunnistaminen
LisätiedotKommenttipyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista
Kommenttipyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista 1. Vastaaja * Jarno Talvitie asiantuntija, elinkeinoasiat jarno.talvitie@hyvinvointiala.fi
LisätiedotJyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleistä Sähköiset lupapalvelut Palautejärjestelmä
LisätiedotValtakunnallinen julkisen liikenteen portaali. reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi puh 040-531 2789
Valtakunnallinen julkisen liikenteen portaali Reijo Kinnunen Kirjava kana Oy reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi puh 040-531 2789 LVM Joukkoliikenneportaalin tavoitteet Tavoite parantaa joukkoliikenteen
LisätiedotYhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely
Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely Petri Tenhunen 6.3.2019 Esityksen sisältö Lyhyt oppimäärä Yhteentoimivuus ja semanttinen yhteentoimivuus Yhteentoimivuusalusta Sanastot-työkalu
LisätiedotKansallinen tie- ja katutietojärjestelmä (DIGIROAD) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 18.03.2004
Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä (DIGIROAD) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 18.03.2004 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä (DIGIROAD) Tavoite DIGIROAD on kansallinen
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
Lisätiedot