MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001. Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001. Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin"

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001 Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2000

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2000

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala / VTT Jari Oinas ja Tuomo Eloranta / Traficon Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta, tavoitteena on liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria ja standardointia koskevan yleisen tietotason ja ymmärryksen nostaminen sekä tiedon hallittu levittäminen Suomessa. Hankkeessa Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin on selvitetty liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta. Tavoitteena on ehdottaa, miten Suomen tulisi seurata kansainvälistä standardointityötä tai osallistua siihen. Liikenetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosessit lähtökohtana valittiin työssä tarkasteltavat 11 standardoinnin osa-aluetta. Jokaisen alueen osalta kuvattiin Suomen kannalta tärkeät käynnissä olevat standardoinnin työkohteet ja liikennetelematiikan toiminnot, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole kehitteillä. Tärkeimmistä standardointikohteista keskusteltiin 22 eri alueen asiantuntijan kanssa. Osa-aluekohtaisen selvityksen perusteella T9-johtoryhmä määritteli tärkeimmät jatkotoimenpiteet ja suosituksen näiden toimenpiteiden organisoinnista. Työn tuloksena ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä Kaikkia selvitettyjä 11 standardoinnin osa-aluetta tulee seurata ja niistä tulee välittää tietoa Suomessa Seuraavia standardoinnin osa-alueita on käsiteltävä projekteissa tai erillisselvityksissä: tiedotus autoilijoille ja joukkoliikenteestä, häiriönhallinta, liikenteen ohjaus, maksujärjestelmät, paikkatieto, inhimillinen käyttöliittymä ja järjestelmäarkkitehtuuri Suomen tulee osallistua seuraavien osa-alueiden kansainvälisiin työkohteisiin tai hankkeisiin: tiedotus autoilijoille ja joukkoliikenteestä, häiriönhallinta, maksujärjestelmät, järjestelmäarkkitehtuuri Suomen tulee harkita kutsujoukkoliikenteeseen liittyvän kansainvälisen standardointityön käynnistämistä Lisäksi työssä kuvataan, miten standardoinnin seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan osana FITS-ohjelman osahanketta 1 Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset. Raportin liitteessä 2 on TETRA 7 pilottihankkeiden sekä laitevalmistajien käsitykset ja kokemukset standardeista, standardoinnista yleensä sekä kokemukset T9-internet-sivujen hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä. Avainsanat (asiasanat) Liikennetelematiikka, kansainvälinen standardisointi, järjestelmäarkkitehtuuri Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B4/2001 Kokonaissivumäärä 44 Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala / VTT Jari Oinas ja Tuomo Eloranta / Traficon Oy Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Participation in international transport telematics standardisation. Abstract The objective of TETRA 9, Co-ordination of system architecture and standardisation activities, is to raise the public level of information and understanding concerning the transport telematics system architecture and standardisation as well as the controlled spreading of information in Finland. The project Participation in international transport telematics standardisation has identified the overall situation concerning international transport telematics standardisation. The objective is to produce a proposal, how Finland should observe or take part in international standardisation. The eleven considered sectors of standardisation were chosen based on primary processes of The Finnish National System Architecture. The project describes, from Finnish perspective, the important ongoing standardisation activities and transport telematics operations, which have special needs for standards, but standardisation work is not under development. The essential standardisation subjects were discussed with 22 experts of various areas. Based on sector specific analysis, the TETRA 9 management group defined the most important continuation actions and gave a proposal for organising these actions. As a result, the following operations are proposed: All eleven determined standardisation sectors should be observed and the information should be spread in Finland. The following sectors of standardisation should be dealt with, either in projects or separate adjustments: Information to drivers and public transport information, incident management, road traffic management, fare payment systems, geographical information, human-machine interface and system architecture. Finland should take part in the following international projects or tasks: Information to drivers and public transport information, incident management, fare payment systems and system architecture. Finland should consider starting international standardisation concerning demand-responsive public transport. In addition, the report describes how the following up and participation to standardisation activities should be carried out in the FITS programme, task 1 Prerequisites for ITS services. Appendix 2 aggregates the opinions and experiences from TETRA 7 pilot project organisations and component manufacturers concerning standards, standardisation generally and the usability of T9-Internet pages. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Transport telematics, international standardisation, system architecture Miscellaneous Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications B4/2001 Pages, total Language 44 Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta, tavoitteena on liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria ja standardointia koskevan yleisen tietotason ja ymmärryksen nostaminen sekä tiedon hallittu levittäminen Suomessa. Tämä raportti on laadittu selventämään liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvaamaan Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osa-alueita tai Suomelle olennaisia osa-alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole vielä kehitteillä. Osallistumien kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin esittää olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa, sekä ehdottaa Suomen osallistumisesta kyseisiä tehtäviä hoitaviin työryhmiin. Lisäksi raportissa on esitys miten standardoinnin seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan sekä selvitys mahdollisista puutteista ja kehitystarpeista kansainvälisessä standardoinnissa Suomen kannalta sekä mahdollisista aloitteista uusien työkohteiden käynnistämiseksi. Kehittämis- ja osallistumissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala Traficon Oy Jari Oinas ja Tuomo Eloranta Työtä on ohjannut TETRA 9 johtoryhmä, johon kuuluivat: Seppo Öörni Anne Herneoja Sami Luoma Martti Mäkelä Jussi Sauna-aho Jarkko Varjo Juhani Meronen Timo Valkeapää Pekka Hongisto Maarit Laakkonen Lennart Långström Liikenne- ja viestintäministeriö YTV Tielaitos, Keskushallinto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmailulaitos Telehallintokeskus Ratahallintokeskus Oy Matkahuolto Ab VR Oy Helsingin kaupunki Raportin tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 Seppo Öörni Yli- insinööri

8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Toteutus Työvaiheet Haastatellut asiantuntijat Tehtävät Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Riskikuljetusten hallinta Liikenteen valvonta Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Lyhyen kantaman viestintä Inhimillinen käyttöliittymä Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus Järjestelmäarkkitehtuuri Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi Yhteenveto Tärkeimmät tehtävät Organisointi...28 LIITTEET 1) Lista eri tahojen olennaisista työkohteista 2) TETRA 7 pilottihankkeiden kehitysehdotukset standardoinnista

9 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Hankkeen tavoitteena on selvittää liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvata Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osaalueita tai Suomelle olennaisia liikennetelematiikan alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole kehitteillä. Tämän perusteella ehdotetaan Suomen tehtäviä standardointityössä. Lopputuloksena on ehdotus, jonka perusteella Liikenne- ja viestintäministeriö ja alan organisaatiot voivat päättää jatkotoimenpiteistä standardointityön seuraamisessa ja siihen osallistumisesta. Ehdotus sisältää seuraavia asioita: Esitetään, mitkä ovat Suomen kannalta olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa ja mihin niistä Suomen tulisi osallistua. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä puutteita tai kehitystarpeita, joiden vuoksi Suomen tulisi tehdä aloitteita uusien työkohteiden käynnistämiseksi esimerkiksi CENissä. Esitetään, miten standardien seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan. Lähtökohtana työssä toimivat Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri ja standardoinnista käydyt keskustelut TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa. Liikennetelematiikan kannalta olennaisimmat käyttöön otetut kansainväliset standardit on liitetty liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArkin) toimintoprosesseihin raportissa "Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Sovellettavat kansainväliset standardit." Kevään ja kesän 2000 aikana keskusteltiin TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa, mitä standardeja piloteissa on otettu huomioon ja millaisia kehitystarpeita pilottien kannalta standardointiin liittyy. 9

10 2. Toteutus 2.1 Työvaiheet Aluksi työryhmä laati alustavan yleiskuvan standardointityöstä sekä Suomelle tärkeistä alueista ja tehtävistä. Lähtökohtana käytettiin liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin TelemArkin toimintoprosesseja. Kustakin toimintoprosessista selvitettiin: Mitkä ovat Suomen kannalta olennaisimmat standardointiin liittyvät tarpeet? Kartoitettiin painopistealueet, kehityskohteet tai toteutettavat järjestelmät, joihin liittyy standardien tarvetta. Millaisia merkittäviä työkohteita on käynnissä, jotka vastaisivat suomalaisia tarpeita? Mitkä ovat jatkotoimenpiteet? Verrattiin tarpeita ja käynnissä olevia työkohteita ja sen perusteella on annettu suosituksia standardointityön seuraamiseksi tai siihen osallistumiseksi. Alustavan yleiskuvan pohjalta työryhmä keskusteli noin 20 asiantuntijan kanssa, minkä perusteella täydennettiin prosessikohtaista selvitystä. Tämän jälkeen T9 ohjausryhmä käsitteli ehdotusta ja osoitti täydennettävät kohdat kuvauksesta ja esitti arvion tärkeistä alueista, joita on selvityksessä on käsiteltävä tarkemmin ja joiden osalta on laadittava ehdotus Suomen tehtäviksi. Ohjausryhmän arvion perusteella työryhmä tarkensi puutteellisiksi tai tärkeiksi havaittujen alueiden kuvausta ja laati esityksen Suomelle tärkeiden alueiden tehtävistä ja niiden organisoinnista. 10

11 2.2 Haastatellut asiantuntijat Työn aikana haastateltiin 22:ta prosesseista ja toiminnoista perillä olevaa asiantuntijaa (taulukko1). Haastatteluissa ja keskusteluissa esiin tulleet näkökohdat on otettu huomioon tämän raportin kohdassa 3 esitettyjä tarpeita ja Suomen kannalta merkittäviä työkohteita määritettäessä. Taulukko 1. Hankkeessa haastatellut asiantuntijat. Aihe (prosessi / toiminto) Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus (3.1.1) Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely (3.1.2) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä (3.1.3) Riskikuljetusten hallinta (3.1.4) Liikenteen valvonta (3.1.5) Paikkatieto (3.2.1) Lyhyen kantaman viestintä (3.2.2) Inhimillinen käyttöliittymä (3.2.3) Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus (3.2.4) Järjestelmäarkkitehtuuri (3.2.5) Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi (3.2.6) Haastatellut asiantuntijat Maritta Polvinen, Tielaitos Esko Hyytiäinen, Tielaitos Seppo Öörni, LVM Antti Korsisaari, Korsisaari Oy Tomi Ristola, Traficon Oy Pertti Peussa, VTT Juhani Bäckström, SCC Viatek Pekka Eloranta, Mobisoft Seppo Öörni, LVM Rabah Boussouira, Advantec Oy Sanna Välimäki, Traficon Oy Seppo Terävä, Tielaitos Liisa Virtanen, LVM Pekka Holopainen, SM:n poliisiosasto Tapani Mäkinen, VTT Antero Karppinen, Karttakeskus Reino Ruotsalainen, Maanmittauslaitos (erityisesti CEN 287 työ) Johan Scholliers, VTT Juha Luoma, VTT Kari Saari, LVM Johan Scholliers, VTT Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Pasi Mäkinen, CapGemini Ernst & Young Antti Rainio, Navinova 11

12 3. Tehtävät 3.1 Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus autoilijoille, Yksilöliikenteen häiriönhallinta ja Liikenteen ohjaus. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG4 Liikenne ja matkailutieto, WG 7 Paikkatieto, WG 8 Tiestötieto sekä CEN 226:n liikenteen ohjausta käsittelevät osat. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen liikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. - DATEX kirjaston ja tiedonsiirtostandardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen - Kaupunkiliikenteessä tarvittavien tietojen määrittely standardeissa Eri tiedonjakelukanavien tiedonsiirtomuotoja käsittelevien standardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen. Muuttuvien opasteiden ohjausrajapinnan tietomäärittelyt sekä merkkien symbolien ja ulkoasun standardointi.tiehallinnossa ollaan laatimassa tienvarsilaitteiden toiminnallisia määrittelyitä mm. muuttuvien opasteiden ja niiden ohjausjärjestelmien väliseen kommunikointiin liittyen. Tavoitteena on päästä pois laitetoimittajakohtaisista suljetuista järjestelmistä. Ohjausrajapinnasta on olemassa valmiina USA:ssa käytössä oleva NEMA-standardi. Mm. tanskalaiset ovat Viking järjestelmäarkkitehtuurityön yhteydessä esittäneet, että Viking-alueen alueen yhteistyönä kehitettäisiin Pohjoismaihin tai jopa Eurooppaan em.nema- standardin kaltainen muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardi. Liikennevalojen ohjauskojeiden sekä ohjaus- ja valvontajärjestelmien välisen rajapinnan standardointi / määrittely vähintään tietosisällön suhteen. FITS-ohjelman hankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus tullaan kehittämään liikennevalojen alueellista ohjausta. Tämä edellyttää liikennevalojen ohjauskojeiden ja keskusohjausjärjestelmien avoimien rajapintojen kehittämistä, jotta Suomessa käytössä olevat liikennevalojen ohjauskojeet voidaan liittää näihin järjestelmiin. Tämä ei nykyään kaikilta osin toteudu, mikä heikentää liikennevalokojeiden hankinnan kilpailuasetelmaa ja liikennevalojen keskusohjausjärjestelmien käytettävyyttä. Rajapintamäärittelyt linja-auton ajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmien (paikannus, kaluston hallinta) sekä liikennevalojen ohjauskojeen välillä kulkeville tiedoille. 12

13 Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 4 työryhmässä käsitellään suomalaisia tarpeita vastaavaa tiedon jakelukanavia ja WG 8:ssa organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Työkohteet ovat seuraavat: Liikennetieto solukkoverkon kautta (WG 4) - yleiset ja GSM-verkkokohtaiset määrittelyt - viestien määrittely: numerointi ja otsikointi sekä informaation perusosat - palveluriippumattomat protokollat - vaatimukset ajoneuvon paikantamisessa Liikennetieto TMC:n kautta (WG 4) - maantieteellisiin paikkoihin viittaaminen ALERT-C:llä ja ALERT-Plussalla - koodausprotokolla ALERT-C:tä käyttäen - tapahtuma ja informaatiokoodit Liikennetieto käyttäen TPEG-protokollaa (WG 4) - johdanto, numerointi ja versiointi - lauseoppi ja rakenteen määrittely - palvelun ja verkon sovellusmäärittely - tieliikenneviesti- (RTM)- sovelluksen määrittely Jakelukanavasta riippumaton liikennetieto (WG 4) - ennen matkaa ja matkan ajan tiedon jakelujärjestelmien graafinen tietokirjasto Tiestötietokannat (WG 8) - suunnittelu, varastointi ja jakelu - tiedonsiirtomuodot ja -prosessit sekä fyysiset rajapinnat CEN TC 226 WG4 työryhmässä käsitellään liikenteen valo-ohjauksen standardointia seuraavissa työkohteissa: - liikennevalo-opastimet (TG 1) - liikennevalojen ohjauskojeet (TG 2) - ajoneuvoilmaisimet (TG 3) - varoitusvilkut (TG 4) Työkohteen 1 tuloksena on julkaistu standardi SFS-EN 12368, työkohteesta 2 standardi SFS-EN ja työkohteesta 4 standardi SFS-EN Työkohteesta 3 on julkaistu esistandardi ENV Kussakin työkohteessa käsitellään aiheeseen liittyvä oleellinen terminologia. Uusien standardien pohjalta Tiehallinto on päivittämässä Suomessa sovellettavia liikennevalojen laatuvaatimuksia. Uusista mahdollisesti käynnistyvistä WG4:n työkohteista ei tätä kirjoitettaessa ollut tietoa. CEN TC 226 WG3 työryhmässä käsitellään liikenteen ohjaukseen liittyvää standardointia. Työkohteesta 1, joka käsittää muuttuvat opasteet, on parhaillaan lausuntokierroksella luonnos "Variable vertical road traffic signs - Part 1: variable message signs (TG1) -pren 12966". Sen perusteella näyttää siltä, että muuttuvien opasteiden ja niiden valvonta- / ohjausjärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon liittyvät määrittelyt jäävät kansallisesti määritettäväksi. Tästä syystä em. muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardin kehittäminen jäänee kansalliseksi tehtäväksi tai Viking alueen yhteistyönä toteutettavaksi. 13

14 CENELEC TC 214 teknisessä komiteassa käynnissä olevista kohteista Suomen tarpeiden kannalta merkittävin on Tieliikenteen ohjausjärjestelmät (Road traffic signals system), jossa on mahdollisesti käynnistymässä uusia työkohteita. Esillä olleista kohteista Suomen kannalta merkittäviä ovat: Näkövammaisten liikennevalolaitteet (mm. ääniopastimet) Joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien pyyntölaitteet (priority request devices for public transport and emergency vehicles) Suomessa on viime vuosina ja myös TETRA-ohjelman puitteissa tehtyjen pilottien myötä kertynyt kokemusta ja näkemystä joukkoliikenne-etuuksien toteuttamisesta. Näiden kokemusten ja toisaalta tarpeiden esille tuominen standardointityössä olisi tärkeää. Jatkosuositukset DATEX foorumiin osallistuminen otetaan yhdeksi FITS-ohjelman osahankkeen 1 tehtäväksi. Tielaitos vastaa foorumiin osallistumisesta ja foorumin tapahtumien raportoinnista. FITS:n osahanke 1 vastaa CEN TC 278 WG 4:n työn alla olevien standardien seuraamisesta ja raportoinnista. Lisäksi selvitetään CENELEC TC214:ssa esillä olleen joukkoliikenteen liikennevaloetuuksissa käytettävien laitteiden standardointia kehittävän työkohteen tilannetta ja harkitaan tarvetta osallistua sen työhön. Selvitetään mahdollisuudet kehittää muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintamäärittelyitä Viking alueen yhteistyönä.standardointitilanne linjaautonajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmän sekä liikennevalojen ohjauskojeen välisestä rajapinnasta selvitetään FITS:n osahankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus. Osahankkeen tulosten perusteella tulee harkita tarvetta vaikuttaa kansainväliseen standardointityöhön Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus julkisesta liikenteestä, Joukkoliikenteen häiriönhallinta, Liityntäpysäköinti sekä Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG3 Joukkoliikenne, WG 4 Liikenteen ja matkailun tiedot sekä WG 7 Paikkatieto. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen joukkoliikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. Vaikuttaminen kehitettäviin kansainvälisiin standardeihin siten, että ne sopivat Suomalaisiin tarpeisiin ja eivät aiheuta tarvetta muuttaa Suomessa jo tehtyjä määrittelyjä. Tämä koskee myös häiriönhallinnassa tarvittavia tietoja. Ajoneuvojen sisäisten tiedonsiirtoväylien standardien kehitykseen osallistuminen siten, että Suomessa tehtävässä työssä otetaan huomioon kansainväliset standardit ja että Suomen näkemykset ja omassa kehitystyössä kertyneet kokemukset saadaan mukaan eurooppalaiseen standardointityöhön. Liikkuvan kuvan välitykseen soveltuvien väylien kehityksen seuraaminen. 14

15 Tarvitaan standardeja, jotka määrittelevät millaista joukkoliikenteen tietoa ja missä muodossa eri välineillä esitetään. Joukkoliikennevälineiden kuljettajien päätelaitteiden standardointi Standardi rajapinta liikennevalokojeen, linja-auton ja keskusjärjestelmän välillä kulkeville tiedoille. Kutsujoukkoliikenteen osalta Suomessa on toteutettuja ratkaisuja, jotka olisi hyvä saada huomioon otetuiksi standardeissa. Kotimaisen kehityksen lisäksi tällä olisi myönteinen vaikutus kotimaisten ratkaisujen vientimahdollisuuksiin. Kutsujoukkoliikenteessä ja matkojen yhdistelyssä olisi tarvetta saada määritettyä kuvan 1 mukaiset rajapinnat. Matkojen optimointiin liittyvien algoritmien ja järjestelmien standardointia tulee välttää. Kutsujoukkoliikenteeseen liittyvä käsitteistö tulisi määritellä. Matkan tilaaja Muut lähtötiedot (kartta, hinnat, aikataulut yms.) Paikan varaus vakiovuorosta KutsuJL ajoneuvo Matkojenvälityskeskus Clearinghouse Kuva 1. Tarpeet standardoida kutsujoukkoliikenteen rajapintoja. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 3:ssa on käynnissä Suomen tarpeisiin liittyviä joukkoliikenteen standardeja kehittäviä työkohteita: TRANSMODEL-tietomallin tarkistus ja laajentaminen sekä USA:n joukkoliikenteen tietomallin ja Transmodelin vertailu Ajoneuvojen aikataulutus- ja hallintajärjestelmä - ajoneuvon sisäisen CAN-väylän määrittely ja sovelluskehitysohjeet viestiliikenteelle sekä väylän viestisisällön määrittely - ajoneuvon sisäisen WORLDFIP-väylän kaapelointimäärittelyt ja väylän viestisisällön määrittely Ajoneuvon sisäiset opastetaulut - ympäristö ja sähkötekniset vaatimukset ja rajoitukset - testausmenetelmät opastetauluille Matkustajainformaatiojärjestelmät pysäkeillä, interaktiiviset informaatiokioskit ja lippujen myyntiautomaatit TPEGin soveltaminen joukkoliikennetiedossa (yhteistyössä WG 4:n kanssa) 15

16 DATEX tietokirjaston laajentamista joukkoliikenteen osalta on suunniteltu esimerkiksi EU-SPIRIT, TRIDENT ja INFOTEN hankkeiden tulosten perusteella. Laajennus ei ole vielä standardointiprosessissa. Kutsujoukkoliikenteeseen ja matkojen yhdistelyn osalta ei ole käynnissä omia standardointikohteita. Jatkosuositukset Harkitaan uuden kutsujoukkoliikenteen standardointiin liittyvän työkohteen ehdottamista CEN TC 278:lle, jossa määriteltäisiin kuvan 1 mukaisia rajapintoja. Jos työkohde päätetään aloittaa Suomen tulee varautua merkittävään panokseen työn tekemisessä ja mahdollisesti WG:n vetämisessä. Muita maita, joita osallistuminen standardointityöhön todennäköisesti kiinnostaisi, ovat ainakin Kreikka ja Italia. Tehdään tarkempi selvitys joukkoliikenteen tietojen rajapintojen standardointitilanteesta ja sen perusteella harkitaan osallistumista rajapintojen standardointia valmistelevaan työhön Transmodelin tarkistuksen ja DATEXin laajennuksen osalta. Joukkoliikennetiedon esitysmuodon ja välineiden sekä liikennevaloetuuksiin liittyvien standardien kehityksen osalta riittää aktiivinen seuraaminen. Informaation esitystä standardoitavia hankkeita seurataan jo ennen kuin ne valmistuvat. Standardoimisprosessin työnaikaisia määrityksiä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan käynnistettävissä hankkeissa ja tiedotetaan määrityksistä poikkeavista ratkaisuista. Erityisesti seurataan CEN TC 278 WG 3:n taulustandardin kehitystä. Muodostetaan Suomen kanta pidetäänkö ajoneuvon sisäistä CAN- tai WORLDFIP-väylää toista suositeltavampana. Käytännössä ajoneuvoissa tultaneen käyttämään CAN-väylää, koska siihen on saatava huomattavasti paremmin komponentteja, ohjelmistoja ja työkaluja. Ainakin vuoden 2001 ajan Suomella tulee olemaan edustaja WG 3:ssa ja näin ajoneuvon sisäisen väylän standardoinnissa tulee Suomalaiset tarpeet huomioitua. Lisäksi täytyy selvittää, miten hänen työpanoksensa voidaan käyttää laajemmin hyödyksi WG 3:n työn seurannassa ja työhön vaikuttamisessa. Liikenneministeriöllä on tärkeä ohjausrooli joukkoliikennesektorin kehityksessä Suomessa. Tästä syystä on perusteltua, että seurantavastuu TC278 WG3 työstä siirrettäisiin liikenneministeriöön (nykyisin YTL:lla) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Osa-alue kattaa TelemArkin kysynnän ohjausta käsittelevät toimintoprosessit Pääsyn säätely, Maksun perintä ja Perintä. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG1 Sähköinen maksun perintä ja CEN TC 224 maksukortteja käsittelevät standardit. TC224/WG11, TC278, TC278/WG1 ja TC 278/WG3 ovat käynnistäneet neuvottelut yhteistyöstä. 16

17 Suomalaisia tarpeita Kontaktittomien korttien standardoinnissa ryhdytään noudattamaan ISO standardia ja suomalaisia järjestelmiä pitäisi pyrkiä ohjaamaan standardin mukaisiksi. Standardi on tehty, mutta lopullisesti hyväksymättä. Se on 2-osainen liikennöintiprotokollan osalta eli sisältää A- ja B-tyypin protokollat, jotka molemmat ovat standardin mukaisia ratkaisuja. Standardin noudattaminen ei takaa yhteentoimivuutta. Kansallisella tasolla voidaan yrittää sopia, kumpaa tyyppiä noudatetaan. Toistaiseksi on ei olla löydetty yksimielisyyttä jommankumman tyypin ehdottomasta paremmuudesta. Kombikorttia ei standardoida erikseen. Kontaktikortin standardeissa on huomioitu kontaktiton rajapinta. Kontaktillisen ja kontaktittoman välille ei synny ristiriitaa. Termistössä on esiintynyt epäselvyyksiä. Olisi tarpeen määritellä, tarkoitetaanko kombikortilla combi-korttia, dual interface-korttia vai hybridikorttia. Tärkeää on seurata teknologian kehittymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia järjestelmien kehittämisessä sekä varmistaa, että mahdollisesti käyttöön otettavat kortit ja laitteet ovat standardien mukaisia. Kombikorttien standardointia ei kuitenkaan tarvitse seurata erikseen. Suomessa on tehty maksukorttijärjestelmän spesifikaatio, jota on myös käytetty jo pitkään. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Kyseiset määrittelyt on esitetty liikenneministeriön julkaisuissa Joukkoliikenteen clearingjärjestelmän määrittely 41/93 ja Joukkoliikenteen älykorttijärjestelmän määrittely 42/93. Jälkimmäiseen on tehty päivitys Joukkoliikenteen sovellusten tietosisältö Matkakorttiin liittyvät tietoelementit, mutta sen status on epäselvä. Dokumentti on tiettävästi toimitettu kaikille halukkaille eli se on käytettävissä, mutta sitä ei ole varsinaisesti julkaistu. Kansallinen määrittely on vanhentunut ja yleisesti on todettu, että se on tarve päivittää. ADEPT III teknisen ryhmän selvityksen (joulukuu -99) mukaan tärkeimmät lisättävät asiat ovat turvamoduuliasiat (koskien sekä kontaktillisia että kontaktittomia kortteja) sekä kontaktittomia kortteja koskevien standardien tuomat lisätarpeet. Päivitystyön tavoitteena tulee olla järjestelmien avoimuus ja kilpailutettavuus. Määrittelyissä tulee ottaa huomioon myös eri liikkeellelaskijoiden kortit (kaupunkikortit, Avant, vammaiskuljetus, eri matkakortit, HST). Suomessa on tehty yhteiskäyttöisen turvamoduulin määrittely. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Suomessa on tehty kaksi turvamoduulimäärittelyä; ensimmäinen vuonna 1996 ja toinen vuonna Jälkimmäistä kutsutaan liikenneministeriön yhteiskäyttöiseksi turvamoduuliksi ja se on kehitetty ensimmäisen pohjalta. Molemmat pohjautuvat standardeihin. Uudemman määrityksen mukaista yhteiskäyttöistä turvamoduulia ei käytetä missään järjestelmässä Suomessa. Standardit ja kansallinen määrittely eivät suoranaisesti edellytä turvamoduulin käyttöä. Kun tavoitteena on turvallinen, yhteentoimiva, laiteriippumaton ja edullinen järjestelmä, on turvamoduulin käyttäminen varteenotettava vaihtoehto. Järjestelmäkohtainen turvaarkkitehtuuri määrittelee, käytetäänkö turvamoduulia vai jotain muuta turvaratkaisua kortin tunnistamisessa ja käsittelyssä. Kaupunkikorttiprojektin tuloksena syntyvät rajapintakuvaukset eri maksujärjestelmien kuten esim. joukkoliikenteen, pysäköinnin tai vapaa-ajan aktiviteettien maksujärjestelmien ja keskusjärjestelmän välisestä tiedonsiirrosta. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Rajapintamäärittelyt muodostavat kansallisen standardin kun ne julkaistaan liikenneministeriön määrittelyiksi eli ne ovat kaikkien käytettävissä. On varmistettava puolueettoman asiantuntijan avulla, että rajapintamäärittelyt ovat standardien mukaisia ja aidosti avoimia eikä laadittu yksittäisen laitevalmistajan tarpeisiin. 17

18 Uudet tekniikat kuten paikannus, joiden standardeja parhaillaan tehdään, voivat tarjota hyödyllisiä mahdollisuuksia maksun perintään. On seurattava kansainvälisen kukkaron standardointityötä ja luottoyhtiöiden tekemää työtä. Kukkarosovelluksen standardi sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja monilta osin ja jättää joitakin osia määrittelemättä kokonaan. Suomessa kansallinen kukkaro (Avant) on toteutettu standardin pohjalta ja avoimet asiat on määritellyt Automatia. Standardia on tehty TC244:n WG10:ssä, jossa Suomella on ollut edustaja. Kansainvälisen kukkaron toteutus perustuu yhteiseen sopimukseen ja noudattaa standardia niiltä osin kuin on mahdollista. Sen lisäksi luottoyhtiöt tekevät omaa työtään pankkikorttiominaisuuksien viemiseksi sirukortille. Useissa maissa on myös käytössä oma kansallinen kukkaro. Raskaiden ajoneuvojen tienkäyttömaksujen perinnän tekniikat suhteessa muihin maksunperintäjärjestelmiin (DSRC) ja niiden yhteensopivuuden turvaaminen. Kaikissa edellä mainituissa kohdissa ongelmana voi olla, miten velvoitetaan uudet ja olemassa olevat järjestelmät uusien määritysten mukaisiksi ja toisaalta, miten liikenne- ja viestintäministeriö valvoo, että järjestelmä täyttää valtionavun myöntämisen ehdot kansallisten ja kansainvälisten standardien noudattamisessa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN/TC 278 WG 1 (Sähköinen maksunperintä) on käynnissä seuraavia Suomen tarpeisiin liittyviä työkohteita: Järjestelmäarkkitehtuuri sähköisen maksunperinnän palveluille ajoneuvoissa Sovellusrajapinnan määrittely CN/GNSS pohjaiselle sähköiselle maksunperinnälle Sähköisen maksunperinnän turvallisuusohjeet Sähköisen maksunperinnän käyttäjä ja kiinteiden laitteiden testausmenettelyjen kuvaus CEN TC 224:n käynnissä olevat työkohteet eivät olleet tätä kirjoitettaessa käytettävissä. Jatkosuositukset Tarkistetaan, että kansalliset standardit ovat kansainvälisten standardien mukaisia, päivitetään niitä tarvittaessa ja harkitaan keinot, joilla edistetään standardien mukaisia toteutuksia uusissa ja vanhoissa järjestelmissä. Päivitystyön osalta on harkittava, halutaanko tehdä tarkat tekniset määrittelyt vai yleiset ohjeet, joissa on lueteltu noudatettavat standardit ja vaatimukset avoimuudesta. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä kohteita, joissa Suomen on oltava aktiivisia, koska kansallinen standardointityö on edellä kansainvälistä. Kaupunkikorttiprojektin rajapintakuvausten tulosten perusteella tulee harkita onko tarvetta saada nämä otettua huomioon kansainvälisissä standardeissa. Kombikortteihin ja paikannusta hyödyntäviin maksujärjestelmiin liittyvän standardoinnin seuraaminen tulee organisoida osana FITS-ohjelman osahanketta 1. Harkitaan suomalaisen edustajan osallistumista CEN 278:n WG 1:n työhön tavoitteena em. asioiden seuranta ja työhön vaikuttaminen. 18

19 3.1.4 Riskikuljetusten hallinta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Riskikuljetusten hallinta. Riskikuljetuksilla tarkoitetaan sekä muuta liikennettä haittaavia erikoiskuljetuksia että varallisten aineiden kuljetuksia. Suoranaisesti alueeseen liittyviä standardointikohteita ei tunnistettu, mutta alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG2 Rahdin ja kaluston hallintajärjestelmät, WG 8 Tiestötiedot, WG Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. Suomalaisia tarpeita Kuljetuslupien hakumenettelyyn ja siinä siirrettäviin tietoihin ei liity standardointitarpeita. Standardien tiedonsiirron rajapintojen kehittäminen riskikuljetuksia koskevien tietojen osalta välitettäessä tietoja liikennekeskuksista medialle ja muille viranomaisille. Riskikuljetusten seurannan osalta voidaan hyödyntää samoja standardeja kuin yleensä paikannuksen ja ajoneuvojen tunnistamisen osalta. Olisi hyvä saada tietoa standardeista, jotka koskevat järjestelmiä, joilla voidaan mitata kuljetuksen mittoja ja estää kuljetuksen pääsy tietyille alueille tämän perusteella Erikoiskuljetuksille ei ole yhtenäistä kansainvälistä merkitsemisjärjestelmää. Vaarallisten aineiden kuljetusten osalta tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittaisiin standardeja rahtikirjatietojen välittämiseen kuljetusyrityksestä seurantajärjestelmään, ajoneuvon seurantaan ja tässä tarvittavien tietojen välittämiseen sekä eri maiden seurantajärjestelmien väliseen vaarallisten aineiden kuljetustietojen välittämiseen. Toistaiseksi riskikuljetusten hallintajärjestelmien kehitys on alkuvaiheessa ja standardointitarve ei ole akuutti. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erillisiä riskikuljetuksia (erikoiskuljetuksia tai vaarallisten aineiden kuljetuksia) käsitteleviä työkohteita ei tiedetty olevan. Jatkosuositukset Tiedotuksessa tarvittavien riskikuljetustietojen standardien rajapintojen kehittäminen DA- TEXin pohjalta FITS-ohjelman osahankkeessa 1. Muiden tarpeiden osalta jatkotoimenpiteitä ei nähdä tässä vaiheessa tarpeellisina. FITS:n osahankkeessa 1 seurataan standardointikohteiden syntymistä alueelle Liikenteen valvonta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Liikenteen valvonta. Olennainen standardointikohde on CEN TC 278 WG 14 Varastettujen ajoneuvojen jäljitys. Lisäksi alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG 8 Tiestötiedot, WG 9 Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. 19

20 Suomalaisia tarpeita Liikennerikkomusten havainnointilaitteiden tulisi olla standardien mukaisia, jos standardeja olisi. Tiedonsiirtoon muuttuvilta liikenteen opasteilta liikennerikkomusten havainnointilaitteille tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Tiedonsiirtoon liikennerikkomusten havainnointilaitteilta poliisin keskusjärjestelmään tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Nopeus-, kuormitus-, liikenteen valvonta kaipaa yleisesti kattavampaa eurooppalaista ohjeistusta. Esimerkiksi kojeistuksen testaus yhdessä maassa kattaisi suositukset myös muissa maissa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erikseen määriteltyjä suomalaisia tarpeita vastaavia työkohteita ei tiedetä olevan käynnissä. CEN TC 278 WG 14:ssa, jossa käsitellään varastettujen autojen jäljitystä, on käynnissä työkohde Varastettujen autojen jäljitysjärjestelmän rajapinta- ja järjestelmävaatimukset pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirrossa sekä tilanneviestien määrittely Jatkosuositukset Seurataan mahdollisesti käynnistyviä tarpeita vastaavia standardointikohteita. 3.2 Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Paikkatietoa liikennetelematiikan tarpeiden kannalta käsitellään CEN TC 278 WG seitsemässä. Paikkatieto ja yleensä paikkatietojen standardointia käsitellään ISO:n teknisessä komiteassa 211. CEN/TC 287:lla on liaison-sopimus ISO 211:ssä. Suurin osa CEN 287 esistandardeista on vanhentumassa ja Euroopassa tultaneen ottamaan käyttöön ISOn standardiperhe. Suomi on osallistunut voimakkaasti TC 287:n standardointityöhön. ISO:n standardit perustuvat osittain TC 287 muodostamiin esistandardeihin. Sisältöä ja rakennetta on muutettu huomattavasti. Suomalaisia tarpeita Kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän toteuttaminen yhteentoimivaksi ja standardien mukaiseksi Suomessa määriteltyjen liikenneverkon kohteiden ja ominaisuuksien saaminen osaksi GDF-standardia Tien ja kadunpidossa tarvittavien kohteiden ja ominaisuuksien saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi 20

Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 17 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03.

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Esimerkki 1.0 09.03.2004 pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Tavoite pakkoetuisuusjärjestelmän avulla

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen

Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B15/2001 Hautala, R., Lähesmaa, J., Kummala, J., Bäckström, J., Nurmela, M. & Vesala, T. Standardien rajapintojen määrittely liikennetietojen välitykseen ESIPUHE

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus 30.5.2012 Tampere Juuso Kummala, Liikennevirasto Liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteina talous ja ympäristö Resurssien rajallisuus vs. vaatimus korkeasta

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt

Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Fasilitaattori: Johan Wallin/Synocus Työpari ryhmässä: Sakari Nokela/Centria Juha Röning/Oulun yliopisto, Antero Alku /Aalto, Aleksi

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 3.4.2003 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 3.4.2003 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL 8.10.2015 1 CEN/TC 293 Assistive products for persons with disability Perustettu

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA

TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA TYÖMAATUNNISTEEN VÄLITTÄMINEN FINVOICE-VERKKOLASKULLA 26.6.2014 1 Työmaatunnisteen välittäminen Finvoice-verkkolaskulla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisohjeen käyttötarkoitus... 2 3 Toimialakohtaisen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves. 23.4.2014 Paasitorni

Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves. 23.4.2014 Paasitorni Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves 23.4.2014 Paasitorni Palveluväylä on konsepti Tekniikkaa pieni osa kokonaisuudesta Väylä hoitaa hallitun tiedon välityksen Uusi lähestymistapa toimintaan

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Emmi Sallinen / Digiroad-operaattori Henni Vainio / Digiroad-operaattori 2.6.2015 Tilaisuuden sisältö ja tavoite Valtakunnallisen pysäkkirekisterin esittely Digiroadin näkökulmasta

Lisätiedot

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO TOMI%HENTTINEN Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland,%puheenjohtaja ABOUT ME TOMI HENTTINEN M.Sc. (Archit.) SAFA buildingsmart Finland, Chair Gravicon Oy, Founder,

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco. Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.fi EU ehealth initiative & action plan 2004 seuraukset Projektit ovat

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot