MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001. Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001. Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin"

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 4/2001 Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2000

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2000

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala / VTT Jari Oinas ja Tuomo Eloranta / Traficon Oy Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta, tavoitteena on liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria ja standardointia koskevan yleisen tietotason ja ymmärryksen nostaminen sekä tiedon hallittu levittäminen Suomessa. Hankkeessa Osallistuminen kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin on selvitetty liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta. Tavoitteena on ehdottaa, miten Suomen tulisi seurata kansainvälistä standardointityötä tai osallistua siihen. Liikenetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toimintoprosessit lähtökohtana valittiin työssä tarkasteltavat 11 standardoinnin osa-aluetta. Jokaisen alueen osalta kuvattiin Suomen kannalta tärkeät käynnissä olevat standardoinnin työkohteet ja liikennetelematiikan toiminnot, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole kehitteillä. Tärkeimmistä standardointikohteista keskusteltiin 22 eri alueen asiantuntijan kanssa. Osa-aluekohtaisen selvityksen perusteella T9-johtoryhmä määritteli tärkeimmät jatkotoimenpiteet ja suosituksen näiden toimenpiteiden organisoinnista. Työn tuloksena ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä Kaikkia selvitettyjä 11 standardoinnin osa-aluetta tulee seurata ja niistä tulee välittää tietoa Suomessa Seuraavia standardoinnin osa-alueita on käsiteltävä projekteissa tai erillisselvityksissä: tiedotus autoilijoille ja joukkoliikenteestä, häiriönhallinta, liikenteen ohjaus, maksujärjestelmät, paikkatieto, inhimillinen käyttöliittymä ja järjestelmäarkkitehtuuri Suomen tulee osallistua seuraavien osa-alueiden kansainvälisiin työkohteisiin tai hankkeisiin: tiedotus autoilijoille ja joukkoliikenteestä, häiriönhallinta, maksujärjestelmät, järjestelmäarkkitehtuuri Suomen tulee harkita kutsujoukkoliikenteeseen liittyvän kansainvälisen standardointityön käynnistämistä Lisäksi työssä kuvataan, miten standardoinnin seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan osana FITS-ohjelman osahanketta 1 Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset. Raportin liitteessä 2 on TETRA 7 pilottihankkeiden sekä laitevalmistajien käsitykset ja kokemukset standardeista, standardoinnista yleensä sekä kokemukset T9-internet-sivujen hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä. Avainsanat (asiasanat) Liikennetelematiikka, kansainvälinen standardisointi, järjestelmäarkkitehtuuri Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B4/2001 Kokonaissivumäärä 44 Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala / VTT Jari Oinas ja Tuomo Eloranta / Traficon Oy Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Participation in international transport telematics standardisation. Abstract The objective of TETRA 9, Co-ordination of system architecture and standardisation activities, is to raise the public level of information and understanding concerning the transport telematics system architecture and standardisation as well as the controlled spreading of information in Finland. The project Participation in international transport telematics standardisation has identified the overall situation concerning international transport telematics standardisation. The objective is to produce a proposal, how Finland should observe or take part in international standardisation. The eleven considered sectors of standardisation were chosen based on primary processes of The Finnish National System Architecture. The project describes, from Finnish perspective, the important ongoing standardisation activities and transport telematics operations, which have special needs for standards, but standardisation work is not under development. The essential standardisation subjects were discussed with 22 experts of various areas. Based on sector specific analysis, the TETRA 9 management group defined the most important continuation actions and gave a proposal for organising these actions. As a result, the following operations are proposed: All eleven determined standardisation sectors should be observed and the information should be spread in Finland. The following sectors of standardisation should be dealt with, either in projects or separate adjustments: Information to drivers and public transport information, incident management, road traffic management, fare payment systems, geographical information, human-machine interface and system architecture. Finland should take part in the following international projects or tasks: Information to drivers and public transport information, incident management, fare payment systems and system architecture. Finland should consider starting international standardisation concerning demand-responsive public transport. In addition, the report describes how the following up and participation to standardisation activities should be carried out in the FITS programme, task 1 Prerequisites for ITS services. Appendix 2 aggregates the opinions and experiences from TETRA 7 pilot project organisations and component manufacturers concerning standards, standardisation generally and the usability of T9-Internet pages. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Transport telematics, international standardisation, system architecture Miscellaneous Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications B4/2001 Pages, total Language 44 Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA -ohjelman ydinhankkeessa 9, Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta, tavoitteena on liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria ja standardointia koskevan yleisen tietotason ja ymmärryksen nostaminen sekä tiedon hallittu levittäminen Suomessa. Tämä raportti on laadittu selventämään liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvaamaan Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osa-alueita tai Suomelle olennaisia osa-alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole vielä kehitteillä. Osallistumien kansainväliseen liikennetelematiikan standardointiin esittää olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa, sekä ehdottaa Suomen osallistumisesta kyseisiä tehtäviä hoitaviin työryhmiin. Lisäksi raportissa on esitys miten standardoinnin seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan sekä selvitys mahdollisista puutteista ja kehitystarpeista kansainvälisessä standardoinnissa Suomen kannalta sekä mahdollisista aloitteista uusien työkohteiden käynnistämiseksi. Kehittämis- ja osallistumissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Juuso Kummala Traficon Oy Jari Oinas ja Tuomo Eloranta Työtä on ohjannut TETRA 9 johtoryhmä, johon kuuluivat: Seppo Öörni Anne Herneoja Sami Luoma Martti Mäkelä Jussi Sauna-aho Jarkko Varjo Juhani Meronen Timo Valkeapää Pekka Hongisto Maarit Laakkonen Lennart Långström Liikenne- ja viestintäministeriö YTV Tielaitos, Keskushallinto Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ilmailulaitos Telehallintokeskus Ratahallintokeskus Oy Matkahuolto Ab VR Oy Helsingin kaupunki Raportin tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 Seppo Öörni Yli- insinööri

8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Toteutus Työvaiheet Haastatellut asiantuntijat Tehtävät Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Riskikuljetusten hallinta Liikenteen valvonta Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Lyhyen kantaman viestintä Inhimillinen käyttöliittymä Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus Järjestelmäarkkitehtuuri Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi Yhteenveto Tärkeimmät tehtävät Organisointi...28 LIITTEET 1) Lista eri tahojen olennaisista työkohteista 2) TETRA 7 pilottihankkeiden kehitysehdotukset standardoinnista

9 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Hankkeen tavoitteena on selvittää liikennetelematiikkaan liittyvän kansainvälisen standardointityön kokonaistilannetta sekä kuvata Suomen kannalta tärkeitä standardointityön osaalueita tai Suomelle olennaisia liikennetelematiikan alueita, joille standardeja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole kehitteillä. Tämän perusteella ehdotetaan Suomen tehtäviä standardointityössä. Lopputuloksena on ehdotus, jonka perusteella Liikenne- ja viestintäministeriö ja alan organisaatiot voivat päättää jatkotoimenpiteistä standardointityön seuraamisessa ja siihen osallistumisesta. Ehdotus sisältää seuraavia asioita: Esitetään, mitkä ovat Suomen kannalta olennaiset työkohteet kansainvälisessä standardoinnissa ja mihin niistä Suomen tulisi osallistua. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä puutteita tai kehitystarpeita, joiden vuoksi Suomen tulisi tehdä aloitteita uusien työkohteiden käynnistämiseksi esimerkiksi CENissä. Esitetään, miten standardien seuranta ja standardointityöhön osallistuminen toteutetaan. Lähtökohtana työssä toimivat Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri ja standardoinnista käydyt keskustelut TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa. Liikennetelematiikan kannalta olennaisimmat käyttöön otetut kansainväliset standardit on liitetty liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArkin) toimintoprosesseihin raportissa "Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Sovellettavat kansainväliset standardit." Kevään ja kesän 2000 aikana keskusteltiin TETRA 7 osahankkeen pilottiprojektien edustajien kanssa, mitä standardeja piloteissa on otettu huomioon ja millaisia kehitystarpeita pilottien kannalta standardointiin liittyy. 9

10 2. Toteutus 2.1 Työvaiheet Aluksi työryhmä laati alustavan yleiskuvan standardointityöstä sekä Suomelle tärkeistä alueista ja tehtävistä. Lähtökohtana käytettiin liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin TelemArkin toimintoprosesseja. Kustakin toimintoprosessista selvitettiin: Mitkä ovat Suomen kannalta olennaisimmat standardointiin liittyvät tarpeet? Kartoitettiin painopistealueet, kehityskohteet tai toteutettavat järjestelmät, joihin liittyy standardien tarvetta. Millaisia merkittäviä työkohteita on käynnissä, jotka vastaisivat suomalaisia tarpeita? Mitkä ovat jatkotoimenpiteet? Verrattiin tarpeita ja käynnissä olevia työkohteita ja sen perusteella on annettu suosituksia standardointityön seuraamiseksi tai siihen osallistumiseksi. Alustavan yleiskuvan pohjalta työryhmä keskusteli noin 20 asiantuntijan kanssa, minkä perusteella täydennettiin prosessikohtaista selvitystä. Tämän jälkeen T9 ohjausryhmä käsitteli ehdotusta ja osoitti täydennettävät kohdat kuvauksesta ja esitti arvion tärkeistä alueista, joita on selvityksessä on käsiteltävä tarkemmin ja joiden osalta on laadittava ehdotus Suomen tehtäviksi. Ohjausryhmän arvion perusteella työryhmä tarkensi puutteellisiksi tai tärkeiksi havaittujen alueiden kuvausta ja laati esityksen Suomelle tärkeiden alueiden tehtävistä ja niiden organisoinnista. 10

11 2.2 Haastatellut asiantuntijat Työn aikana haastateltiin 22:ta prosesseista ja toiminnoista perillä olevaa asiantuntijaa (taulukko1). Haastatteluissa ja keskusteluissa esiin tulleet näkökohdat on otettu huomioon tämän raportin kohdassa 3 esitettyjä tarpeita ja Suomen kannalta merkittäviä työkohteita määritettäessä. Taulukko 1. Hankkeessa haastatellut asiantuntijat. Aihe (prosessi / toiminto) Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus (3.1.1) Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely (3.1.2) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä (3.1.3) Riskikuljetusten hallinta (3.1.4) Liikenteen valvonta (3.1.5) Paikkatieto (3.2.1) Lyhyen kantaman viestintä (3.2.2) Inhimillinen käyttöliittymä (3.2.3) Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus (3.2.4) Järjestelmäarkkitehtuuri (3.2.5) Henkilökohtaisiin viestimiin liittyvä standardointi (3.2.6) Haastatellut asiantuntijat Maritta Polvinen, Tielaitos Esko Hyytiäinen, Tielaitos Seppo Öörni, LVM Antti Korsisaari, Korsisaari Oy Tomi Ristola, Traficon Oy Pertti Peussa, VTT Juhani Bäckström, SCC Viatek Pekka Eloranta, Mobisoft Seppo Öörni, LVM Rabah Boussouira, Advantec Oy Sanna Välimäki, Traficon Oy Seppo Terävä, Tielaitos Liisa Virtanen, LVM Pekka Holopainen, SM:n poliisiosasto Tapani Mäkinen, VTT Antero Karppinen, Karttakeskus Reino Ruotsalainen, Maanmittauslaitos (erityisesti CEN 287 työ) Johan Scholliers, VTT Juha Luoma, VTT Kari Saari, LVM Johan Scholliers, VTT Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Pasi Mäkinen, CapGemini Ernst & Young Antti Rainio, Navinova 11

12 3. Tehtävät 3.1 Liikennetelematiikan toiminnot Tiedotus autoilijoille, yksilöliikenteen häiriön hallinta ja liikenteen ohjaus Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus autoilijoille, Yksilöliikenteen häiriönhallinta ja Liikenteen ohjaus. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG4 Liikenne ja matkailutieto, WG 7 Paikkatieto, WG 8 Tiestötieto sekä CEN 226:n liikenteen ohjausta käsittelevät osat. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen liikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. - DATEX kirjaston ja tiedonsiirtostandardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen - Kaupunkiliikenteessä tarvittavien tietojen määrittely standardeissa Eri tiedonjakelukanavien tiedonsiirtomuotoja käsittelevien standardien kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen. Muuttuvien opasteiden ohjausrajapinnan tietomäärittelyt sekä merkkien symbolien ja ulkoasun standardointi.tiehallinnossa ollaan laatimassa tienvarsilaitteiden toiminnallisia määrittelyitä mm. muuttuvien opasteiden ja niiden ohjausjärjestelmien väliseen kommunikointiin liittyen. Tavoitteena on päästä pois laitetoimittajakohtaisista suljetuista järjestelmistä. Ohjausrajapinnasta on olemassa valmiina USA:ssa käytössä oleva NEMA-standardi. Mm. tanskalaiset ovat Viking järjestelmäarkkitehtuurityön yhteydessä esittäneet, että Viking-alueen alueen yhteistyönä kehitettäisiin Pohjoismaihin tai jopa Eurooppaan em.nema- standardin kaltainen muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardi. Liikennevalojen ohjauskojeiden sekä ohjaus- ja valvontajärjestelmien välisen rajapinnan standardointi / määrittely vähintään tietosisällön suhteen. FITS-ohjelman hankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus tullaan kehittämään liikennevalojen alueellista ohjausta. Tämä edellyttää liikennevalojen ohjauskojeiden ja keskusohjausjärjestelmien avoimien rajapintojen kehittämistä, jotta Suomessa käytössä olevat liikennevalojen ohjauskojeet voidaan liittää näihin järjestelmiin. Tämä ei nykyään kaikilta osin toteudu, mikä heikentää liikennevalokojeiden hankinnan kilpailuasetelmaa ja liikennevalojen keskusohjausjärjestelmien käytettävyyttä. Rajapintamäärittelyt linja-auton ajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmien (paikannus, kaluston hallinta) sekä liikennevalojen ohjauskojeen välillä kulkeville tiedoille. 12

13 Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 4 työryhmässä käsitellään suomalaisia tarpeita vastaavaa tiedon jakelukanavia ja WG 8:ssa organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Työkohteet ovat seuraavat: Liikennetieto solukkoverkon kautta (WG 4) - yleiset ja GSM-verkkokohtaiset määrittelyt - viestien määrittely: numerointi ja otsikointi sekä informaation perusosat - palveluriippumattomat protokollat - vaatimukset ajoneuvon paikantamisessa Liikennetieto TMC:n kautta (WG 4) - maantieteellisiin paikkoihin viittaaminen ALERT-C:llä ja ALERT-Plussalla - koodausprotokolla ALERT-C:tä käyttäen - tapahtuma ja informaatiokoodit Liikennetieto käyttäen TPEG-protokollaa (WG 4) - johdanto, numerointi ja versiointi - lauseoppi ja rakenteen määrittely - palvelun ja verkon sovellusmäärittely - tieliikenneviesti- (RTM)- sovelluksen määrittely Jakelukanavasta riippumaton liikennetieto (WG 4) - ennen matkaa ja matkan ajan tiedon jakelujärjestelmien graafinen tietokirjasto Tiestötietokannat (WG 8) - suunnittelu, varastointi ja jakelu - tiedonsiirtomuodot ja -prosessit sekä fyysiset rajapinnat CEN TC 226 WG4 työryhmässä käsitellään liikenteen valo-ohjauksen standardointia seuraavissa työkohteissa: - liikennevalo-opastimet (TG 1) - liikennevalojen ohjauskojeet (TG 2) - ajoneuvoilmaisimet (TG 3) - varoitusvilkut (TG 4) Työkohteen 1 tuloksena on julkaistu standardi SFS-EN 12368, työkohteesta 2 standardi SFS-EN ja työkohteesta 4 standardi SFS-EN Työkohteesta 3 on julkaistu esistandardi ENV Kussakin työkohteessa käsitellään aiheeseen liittyvä oleellinen terminologia. Uusien standardien pohjalta Tiehallinto on päivittämässä Suomessa sovellettavia liikennevalojen laatuvaatimuksia. Uusista mahdollisesti käynnistyvistä WG4:n työkohteista ei tätä kirjoitettaessa ollut tietoa. CEN TC 226 WG3 työryhmässä käsitellään liikenteen ohjaukseen liittyvää standardointia. Työkohteesta 1, joka käsittää muuttuvat opasteet, on parhaillaan lausuntokierroksella luonnos "Variable vertical road traffic signs - Part 1: variable message signs (TG1) -pren 12966". Sen perusteella näyttää siltä, että muuttuvien opasteiden ja niiden valvonta- / ohjausjärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon liittyvät määrittelyt jäävät kansallisesti määritettäväksi. Tästä syystä em. muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintastandardin kehittäminen jäänee kansalliseksi tehtäväksi tai Viking alueen yhteistyönä toteutettavaksi. 13

14 CENELEC TC 214 teknisessä komiteassa käynnissä olevista kohteista Suomen tarpeiden kannalta merkittävin on Tieliikenteen ohjausjärjestelmät (Road traffic signals system), jossa on mahdollisesti käynnistymässä uusia työkohteita. Esillä olleista kohteista Suomen kannalta merkittäviä ovat: Näkövammaisten liikennevalolaitteet (mm. ääniopastimet) Joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien pyyntölaitteet (priority request devices for public transport and emergency vehicles) Suomessa on viime vuosina ja myös TETRA-ohjelman puitteissa tehtyjen pilottien myötä kertynyt kokemusta ja näkemystä joukkoliikenne-etuuksien toteuttamisesta. Näiden kokemusten ja toisaalta tarpeiden esille tuominen standardointityössä olisi tärkeää. Jatkosuositukset DATEX foorumiin osallistuminen otetaan yhdeksi FITS-ohjelman osahankkeen 1 tehtäväksi. Tielaitos vastaa foorumiin osallistumisesta ja foorumin tapahtumien raportoinnista. FITS:n osahanke 1 vastaa CEN TC 278 WG 4:n työn alla olevien standardien seuraamisesta ja raportoinnista. Lisäksi selvitetään CENELEC TC214:ssa esillä olleen joukkoliikenteen liikennevaloetuuksissa käytettävien laitteiden standardointia kehittävän työkohteen tilannetta ja harkitaan tarvetta osallistua sen työhön. Selvitetään mahdollisuudet kehittää muuttuvien opasteiden ohjauksen ja tiedonvaihdon rajapintamäärittelyitä Viking alueen yhteistyönä.standardointitilanne linjaautonajoneuvotietokoneen ja keskusjärjestelmän sekä liikennevalojen ohjauskojeen välisestä rajapinnasta selvitetään FITS:n osahankkeessa 6 Älykäs liikenteen ohjaus. Osahankkeen tulosten perusteella tulee harkita tarvetta vaikuttaa kansainväliseen standardointityöhön Tiedotus julkisesta liikenteestä, joukkoliikenteen häiriönhallinta, liityntäpysäköinti sekä kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessit Tiedotus julkisesta liikenteestä, Joukkoliikenteen häiriönhallinta, Liityntäpysäköinti sekä Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG3 Joukkoliikenne, WG 4 Liikenteen ja matkailun tiedot sekä WG 7 Paikkatieto. Suomalaisia tarpeita Organisaatioiden välisen joukkoliikennetiedon rajapintojen saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi. Vaikuttaminen kehitettäviin kansainvälisiin standardeihin siten, että ne sopivat Suomalaisiin tarpeisiin ja eivät aiheuta tarvetta muuttaa Suomessa jo tehtyjä määrittelyjä. Tämä koskee myös häiriönhallinnassa tarvittavia tietoja. Ajoneuvojen sisäisten tiedonsiirtoväylien standardien kehitykseen osallistuminen siten, että Suomessa tehtävässä työssä otetaan huomioon kansainväliset standardit ja että Suomen näkemykset ja omassa kehitystyössä kertyneet kokemukset saadaan mukaan eurooppalaiseen standardointityöhön. Liikkuvan kuvan välitykseen soveltuvien väylien kehityksen seuraaminen. 14

15 Tarvitaan standardeja, jotka määrittelevät millaista joukkoliikenteen tietoa ja missä muodossa eri välineillä esitetään. Joukkoliikennevälineiden kuljettajien päätelaitteiden standardointi Standardi rajapinta liikennevalokojeen, linja-auton ja keskusjärjestelmän välillä kulkeville tiedoille. Kutsujoukkoliikenteen osalta Suomessa on toteutettuja ratkaisuja, jotka olisi hyvä saada huomioon otetuiksi standardeissa. Kotimaisen kehityksen lisäksi tällä olisi myönteinen vaikutus kotimaisten ratkaisujen vientimahdollisuuksiin. Kutsujoukkoliikenteessä ja matkojen yhdistelyssä olisi tarvetta saada määritettyä kuvan 1 mukaiset rajapinnat. Matkojen optimointiin liittyvien algoritmien ja järjestelmien standardointia tulee välttää. Kutsujoukkoliikenteeseen liittyvä käsitteistö tulisi määritellä. Matkan tilaaja Muut lähtötiedot (kartta, hinnat, aikataulut yms.) Paikan varaus vakiovuorosta KutsuJL ajoneuvo Matkojenvälityskeskus Clearinghouse Kuva 1. Tarpeet standardoida kutsujoukkoliikenteen rajapintoja. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN TC 278 WG 3:ssa on käynnissä Suomen tarpeisiin liittyviä joukkoliikenteen standardeja kehittäviä työkohteita: TRANSMODEL-tietomallin tarkistus ja laajentaminen sekä USA:n joukkoliikenteen tietomallin ja Transmodelin vertailu Ajoneuvojen aikataulutus- ja hallintajärjestelmä - ajoneuvon sisäisen CAN-väylän määrittely ja sovelluskehitysohjeet viestiliikenteelle sekä väylän viestisisällön määrittely - ajoneuvon sisäisen WORLDFIP-väylän kaapelointimäärittelyt ja väylän viestisisällön määrittely Ajoneuvon sisäiset opastetaulut - ympäristö ja sähkötekniset vaatimukset ja rajoitukset - testausmenetelmät opastetauluille Matkustajainformaatiojärjestelmät pysäkeillä, interaktiiviset informaatiokioskit ja lippujen myyntiautomaatit TPEGin soveltaminen joukkoliikennetiedossa (yhteistyössä WG 4:n kanssa) 15

16 DATEX tietokirjaston laajentamista joukkoliikenteen osalta on suunniteltu esimerkiksi EU-SPIRIT, TRIDENT ja INFOTEN hankkeiden tulosten perusteella. Laajennus ei ole vielä standardointiprosessissa. Kutsujoukkoliikenteeseen ja matkojen yhdistelyn osalta ei ole käynnissä omia standardointikohteita. Jatkosuositukset Harkitaan uuden kutsujoukkoliikenteen standardointiin liittyvän työkohteen ehdottamista CEN TC 278:lle, jossa määriteltäisiin kuvan 1 mukaisia rajapintoja. Jos työkohde päätetään aloittaa Suomen tulee varautua merkittävään panokseen työn tekemisessä ja mahdollisesti WG:n vetämisessä. Muita maita, joita osallistuminen standardointityöhön todennäköisesti kiinnostaisi, ovat ainakin Kreikka ja Italia. Tehdään tarkempi selvitys joukkoliikenteen tietojen rajapintojen standardointitilanteesta ja sen perusteella harkitaan osallistumista rajapintojen standardointia valmistelevaan työhön Transmodelin tarkistuksen ja DATEXin laajennuksen osalta. Joukkoliikennetiedon esitysmuodon ja välineiden sekä liikennevaloetuuksiin liittyvien standardien kehityksen osalta riittää aktiivinen seuraaminen. Informaation esitystä standardoitavia hankkeita seurataan jo ennen kuin ne valmistuvat. Standardoimisprosessin työnaikaisia määrityksiä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan käynnistettävissä hankkeissa ja tiedotetaan määrityksistä poikkeavista ratkaisuista. Erityisesti seurataan CEN TC 278 WG 3:n taulustandardin kehitystä. Muodostetaan Suomen kanta pidetäänkö ajoneuvon sisäistä CAN- tai WORLDFIP-väylää toista suositeltavampana. Käytännössä ajoneuvoissa tultaneen käyttämään CAN-väylää, koska siihen on saatava huomattavasti paremmin komponentteja, ohjelmistoja ja työkaluja. Ainakin vuoden 2001 ajan Suomella tulee olemaan edustaja WG 3:ssa ja näin ajoneuvon sisäisen väylän standardoinnissa tulee Suomalaiset tarpeet huomioitua. Lisäksi täytyy selvittää, miten hänen työpanoksensa voidaan käyttää laajemmin hyödyksi WG 3:n työn seurannassa ja työhön vaikuttamisessa. Liikenneministeriöllä on tärkeä ohjausrooli joukkoliikennesektorin kehityksessä Suomessa. Tästä syystä on perusteltua, että seurantavastuu TC278 WG3 työstä siirrettäisiin liikenneministeriöön (nykyisin YTL:lla) Kysynnän ohjaus - pääsyn säätely, maksun perintä ja perintä Osa-alue kattaa TelemArkin kysynnän ohjausta käsittelevät toimintoprosessit Pääsyn säätely, Maksun perintä ja Perintä. Olennaisia standardointikohteita ovat mm. CEN TC 278:n WG1 Sähköinen maksun perintä ja CEN TC 224 maksukortteja käsittelevät standardit. TC224/WG11, TC278, TC278/WG1 ja TC 278/WG3 ovat käynnistäneet neuvottelut yhteistyöstä. 16

17 Suomalaisia tarpeita Kontaktittomien korttien standardoinnissa ryhdytään noudattamaan ISO standardia ja suomalaisia järjestelmiä pitäisi pyrkiä ohjaamaan standardin mukaisiksi. Standardi on tehty, mutta lopullisesti hyväksymättä. Se on 2-osainen liikennöintiprotokollan osalta eli sisältää A- ja B-tyypin protokollat, jotka molemmat ovat standardin mukaisia ratkaisuja. Standardin noudattaminen ei takaa yhteentoimivuutta. Kansallisella tasolla voidaan yrittää sopia, kumpaa tyyppiä noudatetaan. Toistaiseksi on ei olla löydetty yksimielisyyttä jommankumman tyypin ehdottomasta paremmuudesta. Kombikorttia ei standardoida erikseen. Kontaktikortin standardeissa on huomioitu kontaktiton rajapinta. Kontaktillisen ja kontaktittoman välille ei synny ristiriitaa. Termistössä on esiintynyt epäselvyyksiä. Olisi tarpeen määritellä, tarkoitetaanko kombikortilla combi-korttia, dual interface-korttia vai hybridikorttia. Tärkeää on seurata teknologian kehittymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia järjestelmien kehittämisessä sekä varmistaa, että mahdollisesti käyttöön otettavat kortit ja laitteet ovat standardien mukaisia. Kombikorttien standardointia ei kuitenkaan tarvitse seurata erikseen. Suomessa on tehty maksukorttijärjestelmän spesifikaatio, jota on myös käytetty jo pitkään. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Kyseiset määrittelyt on esitetty liikenneministeriön julkaisuissa Joukkoliikenteen clearingjärjestelmän määrittely 41/93 ja Joukkoliikenteen älykorttijärjestelmän määrittely 42/93. Jälkimmäiseen on tehty päivitys Joukkoliikenteen sovellusten tietosisältö Matkakorttiin liittyvät tietoelementit, mutta sen status on epäselvä. Dokumentti on tiettävästi toimitettu kaikille halukkaille eli se on käytettävissä, mutta sitä ei ole varsinaisesti julkaistu. Kansallinen määrittely on vanhentunut ja yleisesti on todettu, että se on tarve päivittää. ADEPT III teknisen ryhmän selvityksen (joulukuu -99) mukaan tärkeimmät lisättävät asiat ovat turvamoduuliasiat (koskien sekä kontaktillisia että kontaktittomia kortteja) sekä kontaktittomia kortteja koskevien standardien tuomat lisätarpeet. Päivitystyön tavoitteena tulee olla järjestelmien avoimuus ja kilpailutettavuus. Määrittelyissä tulee ottaa huomioon myös eri liikkeellelaskijoiden kortit (kaupunkikortit, Avant, vammaiskuljetus, eri matkakortit, HST). Suomessa on tehty yhteiskäyttöisen turvamoduulin määrittely. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Suomessa on tehty kaksi turvamoduulimäärittelyä; ensimmäinen vuonna 1996 ja toinen vuonna Jälkimmäistä kutsutaan liikenneministeriön yhteiskäyttöiseksi turvamoduuliksi ja se on kehitetty ensimmäisen pohjalta. Molemmat pohjautuvat standardeihin. Uudemman määrityksen mukaista yhteiskäyttöistä turvamoduulia ei käytetä missään järjestelmässä Suomessa. Standardit ja kansallinen määrittely eivät suoranaisesti edellytä turvamoduulin käyttöä. Kun tavoitteena on turvallinen, yhteentoimiva, laiteriippumaton ja edullinen järjestelmä, on turvamoduulin käyttäminen varteenotettava vaihtoehto. Järjestelmäkohtainen turvaarkkitehtuuri määrittelee, käytetäänkö turvamoduulia vai jotain muuta turvaratkaisua kortin tunnistamisessa ja käsittelyssä. Kaupunkikorttiprojektin tuloksena syntyvät rajapintakuvaukset eri maksujärjestelmien kuten esim. joukkoliikenteen, pysäköinnin tai vapaa-ajan aktiviteettien maksujärjestelmien ja keskusjärjestelmän välisestä tiedonsiirrosta. Tämän yhteensopivuus kv. standardien kanssa olisi varmistettava. Rajapintamäärittelyt muodostavat kansallisen standardin kun ne julkaistaan liikenneministeriön määrittelyiksi eli ne ovat kaikkien käytettävissä. On varmistettava puolueettoman asiantuntijan avulla, että rajapintamäärittelyt ovat standardien mukaisia ja aidosti avoimia eikä laadittu yksittäisen laitevalmistajan tarpeisiin. 17

18 Uudet tekniikat kuten paikannus, joiden standardeja parhaillaan tehdään, voivat tarjota hyödyllisiä mahdollisuuksia maksun perintään. On seurattava kansainvälisen kukkaron standardointityötä ja luottoyhtiöiden tekemää työtä. Kukkarosovelluksen standardi sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja monilta osin ja jättää joitakin osia määrittelemättä kokonaan. Suomessa kansallinen kukkaro (Avant) on toteutettu standardin pohjalta ja avoimet asiat on määritellyt Automatia. Standardia on tehty TC244:n WG10:ssä, jossa Suomella on ollut edustaja. Kansainvälisen kukkaron toteutus perustuu yhteiseen sopimukseen ja noudattaa standardia niiltä osin kuin on mahdollista. Sen lisäksi luottoyhtiöt tekevät omaa työtään pankkikorttiominaisuuksien viemiseksi sirukortille. Useissa maissa on myös käytössä oma kansallinen kukkaro. Raskaiden ajoneuvojen tienkäyttömaksujen perinnän tekniikat suhteessa muihin maksunperintäjärjestelmiin (DSRC) ja niiden yhteensopivuuden turvaaminen. Kaikissa edellä mainituissa kohdissa ongelmana voi olla, miten velvoitetaan uudet ja olemassa olevat järjestelmät uusien määritysten mukaisiksi ja toisaalta, miten liikenne- ja viestintäministeriö valvoo, että järjestelmä täyttää valtionavun myöntämisen ehdot kansallisten ja kansainvälisten standardien noudattamisessa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet CEN/TC 278 WG 1 (Sähköinen maksunperintä) on käynnissä seuraavia Suomen tarpeisiin liittyviä työkohteita: Järjestelmäarkkitehtuuri sähköisen maksunperinnän palveluille ajoneuvoissa Sovellusrajapinnan määrittely CN/GNSS pohjaiselle sähköiselle maksunperinnälle Sähköisen maksunperinnän turvallisuusohjeet Sähköisen maksunperinnän käyttäjä ja kiinteiden laitteiden testausmenettelyjen kuvaus CEN TC 224:n käynnissä olevat työkohteet eivät olleet tätä kirjoitettaessa käytettävissä. Jatkosuositukset Tarkistetaan, että kansalliset standardit ovat kansainvälisten standardien mukaisia, päivitetään niitä tarvittaessa ja harkitaan keinot, joilla edistetään standardien mukaisia toteutuksia uusissa ja vanhoissa järjestelmissä. Päivitystyön osalta on harkittava, halutaanko tehdä tarkat tekniset määrittelyt vai yleiset ohjeet, joissa on lueteltu noudatettavat standardit ja vaatimukset avoimuudesta. Selvitetään, onko kansainvälisessä standardointityössä kohteita, joissa Suomen on oltava aktiivisia, koska kansallinen standardointityö on edellä kansainvälistä. Kaupunkikorttiprojektin rajapintakuvausten tulosten perusteella tulee harkita onko tarvetta saada nämä otettua huomioon kansainvälisissä standardeissa. Kombikortteihin ja paikannusta hyödyntäviin maksujärjestelmiin liittyvän standardoinnin seuraaminen tulee organisoida osana FITS-ohjelman osahanketta 1. Harkitaan suomalaisen edustajan osallistumista CEN 278:n WG 1:n työhön tavoitteena em. asioiden seuranta ja työhön vaikuttaminen. 18

19 3.1.4 Riskikuljetusten hallinta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Riskikuljetusten hallinta. Riskikuljetuksilla tarkoitetaan sekä muuta liikennettä haittaavia erikoiskuljetuksia että varallisten aineiden kuljetuksia. Suoranaisesti alueeseen liittyviä standardointikohteita ei tunnistettu, mutta alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG2 Rahdin ja kaluston hallintajärjestelmät, WG 8 Tiestötiedot, WG Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. Suomalaisia tarpeita Kuljetuslupien hakumenettelyyn ja siinä siirrettäviin tietoihin ei liity standardointitarpeita. Standardien tiedonsiirron rajapintojen kehittäminen riskikuljetuksia koskevien tietojen osalta välitettäessä tietoja liikennekeskuksista medialle ja muille viranomaisille. Riskikuljetusten seurannan osalta voidaan hyödyntää samoja standardeja kuin yleensä paikannuksen ja ajoneuvojen tunnistamisen osalta. Olisi hyvä saada tietoa standardeista, jotka koskevat järjestelmiä, joilla voidaan mitata kuljetuksen mittoja ja estää kuljetuksen pääsy tietyille alueille tämän perusteella Erikoiskuljetuksille ei ole yhtenäistä kansainvälistä merkitsemisjärjestelmää. Vaarallisten aineiden kuljetusten osalta tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittaisiin standardeja rahtikirjatietojen välittämiseen kuljetusyrityksestä seurantajärjestelmään, ajoneuvon seurantaan ja tässä tarvittavien tietojen välittämiseen sekä eri maiden seurantajärjestelmien väliseen vaarallisten aineiden kuljetustietojen välittämiseen. Toistaiseksi riskikuljetusten hallintajärjestelmien kehitys on alkuvaiheessa ja standardointitarve ei ole akuutti. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erillisiä riskikuljetuksia (erikoiskuljetuksia tai vaarallisten aineiden kuljetuksia) käsitteleviä työkohteita ei tiedetty olevan. Jatkosuositukset Tiedotuksessa tarvittavien riskikuljetustietojen standardien rajapintojen kehittäminen DA- TEXin pohjalta FITS-ohjelman osahankkeessa 1. Muiden tarpeiden osalta jatkotoimenpiteitä ei nähdä tässä vaiheessa tarpeellisina. FITS:n osahankkeessa 1 seurataan standardointikohteiden syntymistä alueelle Liikenteen valvonta Osa-alue kattaa TelemArkin toimintoprosessin Liikenteen valvonta. Olennainen standardointikohde on CEN TC 278 WG 14 Varastettujen ajoneuvojen jäljitys. Lisäksi alueen toimintojen toteuttamiseen vaikuttavat mm. CEN TC 278:n WG 8 Tiestötiedot, WG 9 Lyhyen kantaman viestintä ja WG 12 Automaattinen ajoneuvojen ja laitteiden tunnistus. 19

20 Suomalaisia tarpeita Liikennerikkomusten havainnointilaitteiden tulisi olla standardien mukaisia, jos standardeja olisi. Tiedonsiirtoon muuttuvilta liikenteen opasteilta liikennerikkomusten havainnointilaitteille tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Tiedonsiirtoon liikennerikkomusten havainnointilaitteilta poliisin keskusjärjestelmään tarvittaisiin kansainvälisesti määritellyt standardit rajapinnat. Nopeus-, kuormitus-, liikenteen valvonta kaipaa yleisesti kattavampaa eurooppalaista ohjeistusta. Esimerkiksi kojeistuksen testaus yhdessä maassa kattaisi suositukset myös muissa maissa. Suomalaisten palveluiden kannalta merkittävät työkohteet Erikseen määriteltyjä suomalaisia tarpeita vastaavia työkohteita ei tiedetä olevan käynnissä. CEN TC 278 WG 14:ssa, jossa käsitellään varastettujen autojen jäljitystä, on käynnissä työkohde Varastettujen autojen jäljitysjärjestelmän rajapinta- ja järjestelmävaatimukset pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirrossa sekä tilanneviestien määrittely Jatkosuositukset Seurataan mahdollisesti käynnistyviä tarpeita vastaavia standardointikohteita. 3.2 Horisontaaliset standardointikohteet Paikkatieto Paikkatietoa liikennetelematiikan tarpeiden kannalta käsitellään CEN TC 278 WG seitsemässä. Paikkatieto ja yleensä paikkatietojen standardointia käsitellään ISO:n teknisessä komiteassa 211. CEN/TC 287:lla on liaison-sopimus ISO 211:ssä. Suurin osa CEN 287 esistandardeista on vanhentumassa ja Euroopassa tultaneen ottamaan käyttöön ISOn standardiperhe. Suomi on osallistunut voimakkaasti TC 287:n standardointityöhön. ISO:n standardit perustuvat osittain TC 287 muodostamiin esistandardeihin. Sisältöä ja rakennetta on muutettu huomattavasti. Suomalaisia tarpeita Kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän toteuttaminen yhteentoimivaksi ja standardien mukaiseksi Suomessa määriteltyjen liikenneverkon kohteiden ja ominaisuuksien saaminen osaksi GDF-standardia Tien ja kadunpidossa tarvittavien kohteiden ja ominaisuuksien saaminen kansainvälisten standardien mukaisiksi 20

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (6) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 27.10.03 1(6) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 24.10.2003 klo 9.30 n. 11:15 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone VILKKU, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Sovellettavat kansainväliset standardit B 17 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 17 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 11.4.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Keskiviikko 9.4.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone KONTTI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600212 TIO Öörni Seppo 31.08.2016 JULKINEN Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Kokous U/E/UTPtunnus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 20.1.04 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 16.1.2004 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone LINKKI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä 08.03.2016 Jari Paasikivi Kehittämispäällikkö Turun kaupunki, Ympäristötoimiala 8.3.2016 1 Sisältö 1. Palvelujen ja tekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Verkkolaskun semanttinen malli

Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun eurooppalainen kehitystyö CEN PC 434 Pirkko Vedenpää Integration Consultant Tieto, Value Networks pirkko.vedenpaa@tieto.com DIREKTIIVI 2014/55/EU sähköisestä

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.

Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti. Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco. Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti Hanna Pohjonen Rosaldo Oy Hanna.pohjonen@rosalieco.fi EU ehealth initiative & action plan 2004 seuraukset Projektit ovat

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2014) -päivitys JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara Päivitysluonnoksen valmistelu Työryhmä käynnisti työskentelyn marraskuussa 2012, kokoonpano:

Lisätiedot

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne

Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodi 2016 seminaari 8.12.2016 Heikki Lilja / Timo Tikanoja Nykyisten eurokoodien tilanne Korjaussivuja ei ole tulossa (AC) Seuraavat muutossivut ovat vielä valmisteilla:

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä 22.1.2002 Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 22.1.2002 0 Hallinta, tiedotus > Matti

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA 31.10.2013 Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Viitearkkitehtuuri Toimii ylätason suunnitteluna ja runkona ratkaisu- ja toteutussuunnittelulle

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY. Juuso Kummala

AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY. Juuso Kummala AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMIEN SÄÄNTELY Juuso Kummala TAUSTAA Telemaattisten järjestelmien kehitys 1980-luvun lopulta Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Mobiilit

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä

Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Yhteinen opintohallinnon järjestelmä Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto, Helsinki 1.2.2008 Sami Hautakangas tietojärjestelmäpäällikkö Valmistelevia vaiheita OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategia

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER Omatietovaranto Jari Suhonen, THL 25.10.2016 27.10.2016 Jari Suhoenn/ OPER 1 Tulossa THL:stä PHR-kokonaisuuden yleiskuvaus Kuvaus kokonaisuudesta, periaatteet ja linjaukset Saatavilla vuoden 2016 aikana

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT

DIGIROAD DIGIROAD PALVELUT Tilannekatsaus 6.8.2003 DIGIROAD PALVELUT DIGIROAD PALVELURAJAPINNAT DIGIROAD Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä DIGIROAD tietokanta 1 TietoEnator 2003 Tavoitteet DR-palvelupilotti antaa yleisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle GMP tilaisuus FIMEA 19.11.2013 Euroopan komissio on julkaissut uusia ohjeita API:ien (Active Pharmaceutical Ingredients) tuontiin EU-alueelle. Uudet ohjeet tulevat voimaan

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka

Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka Underground City Oy Oy DigiSewer Productions Ltd Sakari Kuikka 16.11.2016 Sakari Kuikka Viemäristön kunnossapitoalalla vuodesta 1976 alkaen Viemäriverkoston kunnossapito, kuvaus, saneeraus Mukana pohjoismaisessa

Lisätiedot

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely

Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Paikkatietotuotteet ja niiden määrittely Inspire-koulutuspäivä 30.3.2011 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot