Valvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet
|
|
- Leo Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto
2 Sisältö Alkusanat ja johdanto... 4 Termit ja määritelmät Valvonnan toteutuminen Tarkastusprosentti Keskimääräinen tarkastusväli Resurssit Tulipalojen määrä suhteutettuna asukaslukuun Kaikki rakennuspalo(vaara)t Asuinrakennuspalo(vaara)t Muut tulipalot Omaisuusvahingot Omatoiminen sammutus Alkusammutuksen yrittäminen Alkusammutuksen onnistuminen Palovaroitin asuinrakennuspaloissa Uudet seurannan työvälineet Tarkastusvälien muuttuminen Muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa Turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä Asiakaspalautekyselyt Turvallisuuspoikkeamien määrän / korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen Turvallisuustekniikan lisääntyminen Lähteet Liite 1. Palotarkastustoteuman PRONTO-lomake (valvontasuunnitelmaohje v , 20) Liite 2. Ehdotus PRONTOn uudeksi luokitteluksi muille tarkastuksille ja toimenpiteille (Valvontasuunnitelmaohje v , 7)... 22
3 Liite 3. Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin ja rakennuksen iän mukaan (PRONTO; Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan ) Liite 4. Rakennuspalo(vaara)poiminta Liite 5. PRONTO-mittari asuinrakennuspaloille Liite 6. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen syttymissyyt erillisissä pientaloissa ja asuinkerrostaloissa (PRONTO)... 26
4 4 Alkusanat ja johdanto Tämä manuaali on neljäs osa pelastustoimen tunnuslukujen laskennan, tulkitsemisen ja käytön ohjeista. Toisin kuin aiemmat manuaalit, tässä manuaalissa esitetyt mittarit eivät ole alkuperäinen osa Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hankkeen (SMDnro/2011/46) paloturvallisuuden tasapainotettua tuloskorttia. Tunnusluvut ovat pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden palvelualueella valmistellun valvontasuunnitelman versiosta 1.2 ja niitä on tarkoitus käyttää uudistuneen, valvontasuunnitelmiin perustuvan tarkastustoiminnan seurantaan. Tunnusluvuilla on kolme vertailukohtaa: valtakunnallinen taso, samankaltaisten pelastuslaitosten muodostaman verrokkiryhmän taso ja oma aiempien vuosien tilastoihin perustuva taso, niiltä osin kuin kyseiset tiedot ovat saatavilla. Tunnuslukujen käytön vakiinnuttua voidaan ryhtyä käyttämään myös muita vertailukohtia kuten ennustetun kehityksen tasoa, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä ja pelastuslaitoksen asettamaa tavoitetasoa. Tunnusluvuissa käytetään valtakunnallisena vertailukohtana Manner-Suomen tilastoja. Manner- Suomeen lasketaan mukaan saaristot, mutta ei Ahvenanmaata, koska pelastustoimen valvontatoiminta ei koske sitä (Pelastuslaitokset 2011). Tunnusluvut jaetaan kolmeen eri kategoriaan: vahinko-, toimintaympäristön ja toiminnan tunnuslukuihin. Tämä ohje käsittelee (onnettomuuksien ehkäisy-)toiminnan mittareita (Mittaristo, otsikko 4). Valvontatoiminnan tunnusluvut mittaavat pääasiassa onnettomuuksien määrää ja valvontatoiminnan suoritteita. Tässä käyttöohjeessa on esitelty myös niitä tunnuslukuja, joiden käyttöä ei voida nykyisillä tiedonkeruumenetelmillä ottaa käyttöön, mutta joita valvontasuunnitelmatyöryhmä esittää visiona seuraavan sukupolven seurantatyökaluiksi. Tämän manuaalin pääasiallisena tarkoituksena on tukea pelastuslaitosten työtä mittareiden käyttöönottoon liittyen. Oppaaseen koottua tietoa voidaan myös käyttää tunnuslukujen laskentaperusteiden jatkokehittämiseen ja tutkimuksellisia tarpeita varten. Tunnusluvuille luodaan mahdollisuuksien mukaan tietokonepohjaisia poimintatyökaluja käytön helpottamiseksi. Helsingissä Sami Häkkinen
5 5 Termit ja määritelmät palotar- Erityinen kastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Ilotulitemyyntipis- teen tarkastus Jälkitarkastus Maanalaisen polt- toainesäiliön tar- kastus Nestekaasukoh- teen käyttöönottoo- tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja mom). Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Esimerkiksi rakennustyömaiden lämmitykseen käytetyt nestekaasulaitteistot. palotar- Pyydetty kastus Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset ovat yleensä maksullisia, liite C
6 6 Rakennuksen käyt- töönoton ennakko- katselmus Tarkastusväli Vaarallisten kemi- kaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia har- joittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yleinen palotarkas- tus Yleisötilaisuuden palotarkastus Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Huom. taksasuosituksen mukaan tästä voi periä korkeamman maksun, liite C. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka kirjataan Prontossa yleiseksi palotarkastukseksi liitetaulukon A6 mukaisesti. Mikäli kyseessä ei ole valvontasuunnitelman taulukon A6 mukainen tarkastus, kirjataan se Prontossa Muut tarkastukset kohtaan 4. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Pelastuslaitos voi kirjata oman käytäntönsä valvontasuunnitelmaan. Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia, liite C.
7 7 Ylimääräinen palo- tarkastus Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Öljylämmityslaitt- teiston katsastus ja tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 17 ja 20 :ien mukainen tarkastus ja käyttöönoton katsastus, joka tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta.
8 8 1. Valvonnan toteutuminen 1.1. Tarkastusprosentti Kuten aiemminkin pelastuslaitos suunnittelee toteutettavaksi tietyn määrän yleisiä palotarkastuksia kullekin vuodelle. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi PRONTOon täytettävälle lomakkeelle syötetään myös kaikkien kyseisenlaisten tarkastettavien kohteiden määrä. Toteuman arviointi tapahtuu yksinkertaisesti vertaamalla vuoden aikana suoritettujen yleisten palotarkastusten määrää kussakin kohdeluokassa suunniteltujen palotarkastusten määrään ja laskemalla tämän pohjalta tarkastusprosentti. (liite 1) (Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta v ) Muita kuin yleisiä palotarkastuksia varten on PRONTOon suunniteltu toinen lomake, johon täytetään tiedot jälkitarkastuksista, erityisistä palotarkastuksista, ylimääräisistä palotarkastuksista, vaarallisten kemikaalien tarkastuksista jne. (liite 2). Toisin kuin yleisissä palotarkastuksissa näissä riittää pelkkä määrällinen tieto eikä kohdetyyppikohtaista luokittelua tarvitse tehdä. Tarkastusprosentin avulla voidaan seurata sitä, kuinka hyvin pelastuslaitokset pysyvät suunnitelmissaan. Kun tarkastelu tehdään kohdetyypeittäin, voidaan tarkastella valvonnan kohdentumista ja löytää syitä toteuman ja suunnitelman väliseen eroon. Jos pelastuslaitoksella on vaikeuksia täyttää omat valvontasuunnitelmassa antamansa lupaukset, tulee arvioida resurssien riittävyyttä suhteessa suunnitelmaan. Toisaalta muiden kuin yleisten tarkastusten viemä työaika pitää huomioida resursointia tarkasteltaessa. Poikkeamat voivat johtua myös liian kunnianhimoisesta valvontasuunnitelmasta, jonka asettelun onnistumista voidaan arvioida karkeasti esimerkiksi luvussa 1.2 esitellyllä keskimääräisellä tarkastusvälillä Keskimääräinen tarkastusväli PRONTOon kerättävistä tiedoista voidaan mitata myös suunniteltujen tarkastusvälien keskiarvoa, joka kertoo siitä, kuinka kunnianhimoisiksi suunnitelmat on laadittu ja onko esimerkiksi eri pelastustoimen alueiden välillä merkittäviä eroja samantyyppisten kohteiden tarkastusväleissä ja mistä tämä johtuu. Nykyinen lainsäädäntö ja ohjeistus antavat pelastuslaitoksille mahdollisuuden suunnitella tarkastuksiaan vapaammin ja muuttaa tarkastusväliä kohdekohtaisesti arvioitujen riskien ja turvallisuuskulttuurin perusteella. Ohjeessa määritellään rajat sille, miten pitkä tai lyhyt tarkastusvälin tulisi olla erityyppisissä kohteissa (Valvontasuunnitelmaohje v , 35-40). Kun kaikkien tietyntyyppisten kohteiden määrä tiedetään, voidaan laskea kuinka suuri osa kohteista tulee tarkastaa vuosittain, jotta saavutetaan haluttu keskimääräinen tarkastusväli. Jakamalla kaikkien kohteiden määrä vuosittain tarkastettavien kohteiden määrällä, saadaan selville, kuinka kauan kaikkien kohteiden tarkastukseen kyseisen vuoden suunnitellulla tahdilla menee.
9 9 Jos alueella on esimerkiksi 100 ympärivuorokautisessa käytössä oleviksi kohteiksi luokiteltavaa kohdetta ja vuositasolla niihin tehdään 80 yleistä palotarkastusta, keskimääräinen tarkastusväli on 1,25 eli 1 vuosi ja 3 kuukautta. Lukua voidaan vertailla alueen tarkastustoiminnan toteumaan aiempina vuosina sekä toteumaan muilla alueilla ja valtakunnallisesti. Se ei ole kuitenkaan suoraan vertailukelpoinen em. vertailukohtiin, koska suositeltavat tarkastusvälit riippuvat tarkasta kohdetyypistä. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa käytössä olevissa rakennuksissa tarkastusväli vaihtelee 12 kuukaudesta 96 kuukauteen tarkasta kohdetyypistä riippuen. Suosituksesta voi poiketa, jos voidaan osoittaa kohteen turvallisuuskulttuurin olevan poikkeuksellisen hyvä tai heikko. Heikon turvallisuuskulttuurin kohteissa on luultavasti myös annettu korjausmääräyksiä, joiden noudattamista seurataan jälkitarkastuksilla. Jälkitarkastuksia ei puolestaan huomioida tarkastusvälien laskemisessa. Näinpä luvun analysoiminen edellyttää aineiston tarkempaa tarkastelua. Suuntaa-antava se on silti. 2. Resurssit Valvontasuunnitelmatyöryhmä esittää, että PRONTOon kirjataan vastaisuudessa onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit. Onnettomuuksien ehkäisytyöllä tarkoitetaan valvontatyön lisäksi esimerkiksi turvallisuusviestintää ja mahdollista muuta onnettomuuksien ehkäisytyötä. Resurssien kirjaamisessa eritellään pääasiallista ja osittaista työaikaansa onnettomuuksien ehkäisyyn käyttämien henkilöiden työaika. Lisäksi Työvuorot -otsikon alle lasketaan operatiivisessa valmiudessa olevien henkilöiden onnettomuuksien ehkäisyyn käyttämä työaika. Sivutoimisten ja vapaaehtoisten palokuntalaisten sekä esim. SPEK:n alueliittojen turvallisuusviestintään käyttämä työaika voidaan laskea turvallisuusviestintä- eli valistus-, neuvonta- ja koulutusselosteista. Tarkastustoiminnassa käytetään viranomaisvaltuuksia eivätkä sivutoimiset, vapaaehtoiset tai muut sopimuksin toimivat henkilöt saa suorittaa niitä (Pelastuslaki 379/2011, 80 ). Resurssitietojen syöttöä on havainnollistettu taulukossa 1. Taulukko 1. 1 Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit (Valvontasuunnitelmaohje v , 21) Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit Henkilötyövuodet yhteensä vuonna 201X Päätoimiset Osa-aikaisesti toimivat Työvuorot Sopimuspalokunnat Muut sopimuksen perusteella toimivat Yhteensä
10 10 Näin kerättyjä tietoja onnettomuuksien ehkäisyn resursseista suhteutetaan pelastustoimen alueen väestöön, jolloin erikokoisten laitosten luvut ovat vertailukelpoisia. Mittari ilmoitetaan henkilötyövuosina asukasta kohden. Osa-aikaisesti tai operatiivisen työn ohella onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevien henkilöiden käyttämää työaikaa voidaan arvioida suoritteista siten, että muihin kuin asuinrakennuksiin tehdyt palotarkastukset ovat laskennallisesti 4 tuntia työaikaa sisältäen valmistelut ja matkanteon. Asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten laskennallinen työaika on yksi tunti. Henkilötyövuosiksi muuttamisessa voidaan käyttää jakoperusteena tunnin vuosityöaikaa. (Valvontasuunnitelmaohje v , 22) 3. Tulipalojen määrä suhteutettuna asukaslukuun 3.1. Kaikki rakennuspalo(vaara)t Jos valvontatoiminnalla on onnistuttu vaikuttamaan rakennusten ja ennen kaikkea niiden käytön paloturvallisuuteen, tapahtuu vähemmän tulipaloja, mikä on palotarkastustoiminnan perimmäinen tarkoitus. Näin ollen työn vaikuttavuuden mittarina voidaan seurata rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrään vaikuttaa valvontatoiminnan ohella pelastustoimen ja muiden toimijoiden onnettomuuksien ehkäisytyö sekä monet toimintaympäristön tekijät yksinasumisesta ihmisten toimintakykyyn ja kodin laitteiden paloturvallisuudesta päihteiden käyttöön. Pelastustoimen valvontatoiminta ei siis ole ainut asia, joka vaikuttaa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrään. Rakennuspalojen ja -vaarojen määrää verrataan tunnusluvussa asukaslukuun valvontasuunnitelman mukaisella ryhmäjaolla (liite 1). Mikäli käytössä on tietoa rakennusten tai kerrosneliöiden määrästä, tulisi ensisijaisesti käyttää niitä (liite 3). Vertailua voidaan tehdä niin omaan kronologiseen tasoon (Valvontasuunnitelmaohje v , 25), verrokkiryhmään kuin valtakunnalliseen tasoonkin. Asukaslukuun suhteutetun luvun saa PRONTOn Parametritilastoista valitsemalla Onnettomuustilastot ja sieltä Rakennuspalot ja -vaarat. Tilastoksi valitaan Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin pääluokan mukaan ja rivimuuttujaksi esimerkiksi Pelastustoimen alue. Poiminnoissa tehdään kronologinen rajaus Yleiset -muuttujista ja valitaan Muista asetuksista Tulostetaan: Määrät ja suhteutus väkilukuun (liite 4). Tulostuksessa näkyy rakennuspalot ja -vaarat rakennuspäätyypeittäin ja pelastustoimen alueittain siten, että yllä oleva luku on rakennuspalo(vaaro)jen määrä ja alla oleva luku prosentuaalinen osuus kaikista rakennuspalo(vaaro)ista. Yhteensä sarakkeessa on rakennuspalo(vaaro)jen yhteenlaskettu absoluuttinen määrä ja niiden suhteellinen määrä asukasta kohden.
11 Asuinrakennuspalo(vaara)t Henkilövahingoista todella suuri osa sattuu asuinrakennuksissa (Häkkinen 2008, 67; Kokki 2011, 29; PRONTO). On tarkoituksenmukaista seurata niitä erillään kaikista muista rakennuspaloista ja -vaaroista, koska onnettomuuksien ehkäisyn ja valvontatoiminnan keinojen ja kohdistamisen kannalta on hyvin eri asia ehkäistä teollisuuden ja terveydenhuollon kohteiden onnettomuuksia kuin asuinrakennuspaloja. Kuten kaikkien rakennuspalojen suhteen luvussa 3.1, asuinrakennuspaloissakin tarkoituksenmukaisin suhteuttamisperuste ovat kerrosneliöt tai rakennusten määrä. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla, voidaan suhteuttaminen tehdä asukaslukuun (Valvontasuunnitelmaohje v , 24-25). Nykyisellään PRONTOsta saa jo poimittua asuinrakennuspalosuhteen yhtenä aiheutuneiden vahinkojen mittareista (liite 5). Tiedon informatiivisuuden kannalta on hyvä jakaa asuinrakennukset ainakin erillisiin pientaloihin, rivi- ja ketjutaloihin sekä asuinkerrostaloihin (Rakennusluokitus 1994). Näistä on myös tarjolla kerrosalatietoa kunta- ja suuremmilla tasoilla (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan ). Tällöin poiminnassa voidaan käyttää luvussa 3.1 esiteltyä tapaa ja rajata tarkastelu poiminnoissa rakennusselosteen Rakennustyyppi -kentän mukaan (liite 4). Onnettomuuksien ehkäisyn kannalta on keskeistä kiinnittää huomiota myös syttymissyihin, jotta toimintaa voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Liitteessä 6 on esimerkkinä erillisten pientalojen ja asuinkerrostalojen syttymissyiden jakauma vuosina Kolme rakennustyypeittäin merkittävintä syttymissyytä on lihavoitu liitteessä Muut tulipalot Muu tulipalo ei täytä rakennuspalon, rakennuspalovaaran, liikennevälinepalon, maastopalon tai räjähdyksen tuntomerkkejä, mutta on tulipalo. Muita tulipaloja ovat tyypillisesti leikkimökki-, roskasäiliö- ja muuntajapalot. (Onnettomuustyypin valinta 2011, 21) Muut tulipalot ovat onnettomuuksien ehkäisyn kannalta erityisen mielenkiinnon kohteena, koska vuosina kaksi kolmasosaa niistä muista tulipaloista, joissa tahallisuutta oli arvioitu, oli tahallaan sytytettyjä. Tuottamuksellisia muista tulipaloista oli yli viidennes ja vahingoksi tai tahattomaksi määriteltyjä vain noin 13 prosenttia. (PRONTO) Muut tulipalot suhteutetaan rakennuspalo(vaaro)jen ja asuinrakennuspalo(vaaro)jen tavoin asukaslukuun. Muiden tulipalojen tapauksessa suhteuttaminen asukaslukuun on tarkoituksenmukaisempaa kuin kerrosneliöihin tai rakennusten määrään suhteuttaminen. Tahallisten muiden tulipalojen ehkäisy edellyttää erityisesti sosiaali- ja koulutoimen keinoja, mutta myös (automaattikytkimin varustetulla) ulkovalaistuksella, roskalaatikoiden lukitsemisella ja kameravalvonnalla voidaan vähentää tahallisten muiden tulipalojen riskiä kyseisissä kohteissa.
12 12 Tuottamuksellisiin paloihin tulee syttymissyytarkastelun perusteella puuttua erityisesti tulenteon turvallisuuteen ja tupakoinnin paloturvallisuuteen liittyvällä onnettomuuksien ehkäisyllä (PRON- TO). Mittarin poiminta voidaan tehdä Parametritilastojen Onnettomuustilastoista Oma tilasto - kohdasta. Valitaan Tilastoksi esimerkiksi Pelastustoimen tehtävät vuosittain ja rivimuuttujaksi esimerkiksi Pelastustoimen alue. Kun rajataan tarkastelu Poiminnoissa Onnettomuustyyppi -kentässä Muuksi tulipaloksi ja kronologisessa tarkastelussa esimerkiksi vuoteen 2010, saadaan vuonna 2010 tapahtuneet muut tulipalot pelastustoimen alueittain. Muissa asetuksissa valintaan Tulostetaan: Määrät ja suhteutus väkilukuun, jolloin saadaan valvontasuunnitelmaohjeessa tarkoitetun mittarin tulos. 4. Omaisuusvahingot Omaisuusvahingot ovat palokuolemien ohella toinen Sisäisen turvallisuuden ohjelman (2008, 25) nostama paloturvallisuuden tunnusluku. Valvontasuunnitelmaohjeessa (2011, 26) esitetään mittariksi asuinrakennuksissa aiheutuneiden rakennuspalo(vaaro)jen omaisuusvahinkoja ja kaikkien rakennuspalo(vaaro)jen omaisuusvahinkoja. Yksittäisten tapausten vaikutuksen pienentämiseksi ohjeessa suositellaan käytettäväksi esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden juoksevaa keskiarvoa. Luku ilmaistaan euroina asukasta kohden. PRONTOssa on Parametritilasto-otsikon alla Mittarit-välilehti, josta löytyy Aiheutuneiden vahinkojen mittarit. Siellä on tunnusluku Taloudelliset vahingot, joka mittaa tulipalojen yhteenlaskettuja euromääräisiä vahinkoja suhteutettuna asukaslukuun. Liitteessä 5 on kuva kyseisestä PRONTO-näkymästä, jossa on tosin valittu asuinrakennuspalot eikä taloudellisia vahinkoja. Käyttäjä voi valita mittariin pelastustoimen alueita tai kuntia ja vertailukohdaksi muita alueita tai kuntia. Lisäksi käyttäjä voi halutessaan määritellä tarkasteluajankohdan ja vertailuajankohdan kuukauden tarkkuudella. Mittari antaa tuloksen euroina asukasta kohden verraten tulosta verrokkialueisiin, valtakunnalliseen tasoon ja kronologiseen vertailukohtaan (kuva 1). Kuva 1. 1 Taloudellisten vahinkojen mittari (PRONTO)
13 13 PRONTOn kuvassa 1 esitetty tunnusluku mittaa kaikista tulipaloista aiheutuneita vahinkoja. Tarkastustoiminnan kannalta rajaus rakennuspaloihin ja rakennuspalovaaroihin on tarkoituksenmukaisempi. Rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista aiheutui 84 prosenttia vuosien taloudellisista vahingoista, joten taloudellisten vahinkojen mittari antaa kuitenkin hyvän arvion myös rakennuspalo(vaaro)jen vahingoista (PRONTO). Vuosina sattui rakennuspaloa ja rakennuspalovaaraa. Näistä tapauksessa onnettomuusselosteen Omaisuusvahingot (muut kuin maasto- ), Rakennusvahingot ja Irtaimistovahingot on kirjattu nollaksi euroksi. Toisin sanoen yli 30 prosentissa vuosien rakennuspalo(vaaro)ista omaisuusvahingot on jätetty arvioimatta, mikä on lopputuloksen kannalta merkittävä virhelähde ja mikä tulee huomioida tulosten tarkastelussa. 5. Omatoiminen sammutus 5.1. Alkusammutuksen yrittäminen Onnettomuuksien ehkäisyn ja vahinkojen kannalta on mielenkiintoista, kuinka suuressa osassa rakennuspalo(vaara)tapauksia yritettiin alkusammutusta. Alhainen luku viittaa siihen, että ihmisillä ei ole joko hankittua alkusammutuskalustoa tai sitä ei osata tai uskalleta käyttää, mihin voidaan vaikuttaa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn keinoin. Valvontasuunnitelmaohjeessa (2011, 26) esitetään, että tarkastelu tehdään kaikkien rakennuspalo(vaaro)jen lisäksi asuinrakennuspalo(vaaro)ille erikseen. Poiminta on helppo tehdä PRONTOn Parametritilastojen Onnettomuustilastoista. Valitaan Oma tilasto, sarakemuuttujaksi onnettomuusselosteen puolelta kenttä Yritettiinkö alkusammutusta? ja rivimuuttujaksi esimerkiksi yleisistä tiedoista pelastustoimen alue. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa rajataan tarkastelu haluttuun ajankohtaan ja onnettomuustyypin mukaan rakennuspaloihin ja rakennuspalovaaroihin. Tulostamalla tilaston Exceliin uuteen sarakkeeseen voidaan laskea Kyllä -vastausten osuus yhteenlasketuista Kyllä ja Ei -vastauksista. Kentät Ei tietoa ja Tietoa ei ole kirjattu jätetään huomiotta. Taulukko 2. Omatoiminen sammutus (PRONTO) Pelastustoimen alue Kyllä Ei (Tietoa ei ole kirjattu) (Ei tietoa) Yhteensä Kyllä ( %) Helsinki ,8 Länsi-Uusimaa ,0 Keski-Uusimaa ,5 Itä-Uusimaa ,1 Varsinais-Suomi ,7 Kanta-Häme ,2 Päijät-Häme ,4 Kymenlaakso ,3
14 14 Etelä-Karjala ,4 Etelä-Savo ,0 Keski-Suomi ,2 Pirkanmaa ,4 Satakunta ,7 Etelä-Pohjanmaa ,4 Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,0 Pohjois-Savo ,2 Pohjois-Karjala ,1 Jokilaaksot ,9 Kainuu ,5 Oulu-Koillismaa ,2 Lappi ,6 Yhteensä ,9 Tilaston ohje Käytetyt poimintaehdot Vuosi = 2010 Onnettomuustyyppi = Rakennuspalo, Rakennuspalovaara, myös toissijaiset onnettomuustyypit = Ei Taulukosta 2 voi havaita, millaisia alueellisia eroja rakennuspalo(vaaro)jen alkusammuttamisessa on. Viimeisen sarakkeen tiedot on laskettu jakolaskulla manuaalisesti, mutta muuten tiedot saa suoraan parametritilastona PRONTOsta. Kun poiminta rajataan rakennusselosteen Rakennustyyppi -kentässä asuinrakennuksiin, saadaan vastaavanlainen taulukko helposti myös asuinrakennuspalo(vaaro)ille Alkusammutuksen onnistuminen Valvontasuunnitelmaohjeessa (2011, 29-30) tarjotaan valtakunnalliseksi tunnusluvuksi alkusammutuksen onnistumista (palon rajoittaminen tai sammuttaminen) prosentuaalisena osuutena kaikista tapauksista, joissa alkusammutusta yritettiin. Alkusammutuksen yrittäminen kertoo siitä, kuinka monesti ihmisillä on alkusammutuslaitteet hankittuna ja kuinka niitä uskalletaan käyttää. Alkusammutuksen onnistuminen kertoo osittain olosuhteista, joissa alkusammutusta on yritetty, mutta ennen kaikkea alkusammutustaidoista. Sekä alkusammutuksen yrittäminen että onnistuminen paranevat muun muassa alkusammutuskoulutuksella, joka auttaa ymmärtämään alkusammutuslaitteiden merkityksen, kynnys alkusammutuksen yrittämiseen madaltuu ja taidot laitteen onnistuneeseen käyttöön paranee. Vuonna 2010 oli rakennuspaloa tai -vaaraa, joissa yritettiin alkusammutusta. Näistä tapauksessa (87 %) alkusammutus onnistui. Pelastustoimen alueilla oli kullakin rakennuspalo(vaara)a, joissa alkusammutusta oli yritetty, joten tilastollinen massa jää liian pieneksi vuosittaiseen alueelliseen tarkasteluun.
15 15 6. Palovaroitin asuinrakennuspaloissa Gallupin mukaan palovaroittimia käyttää 95 % suomalaisista (Pelastusasenteet kuvat). Vuoden 2010 asuinrakennuspalo(vaaro)ista kuitenkin noin kolmasosassa puuttui palovaroitin(ryhmä) (taulukko 3). Toimivien palovaroittimien määrää voidaan lisätä pelastustoimen keinoin muun muassa 112-päivän kaltaisella kampanjalla, asuinrakennusten palotarkastuksilla tai nuohoojien palovaroitintarkkailulla. Valvontasuunnitelmaohjeessa kehotetaan myös tarkastelemaan tilastoja asuinrakennustyypeittäin. Taulukossa 3 on poimittu ainoastaan kenttä Kohteessa oli palovaroitin/palovaroitinryhmä, jolloin esimerkiksi kohteet, joissa automaattinen paloilmoitin on ainut varoitin, lukeutuvat luokkaan Ei. Tämä selittänee osittain sitä, miksi asuinkerrostalopalo(vaaro)issa palovaroitin puuttui useimmin, 42 prosentissa tapauksista. Taulukko 3. 3 Palovaroittimet asuinrakennuspalo(vaaro)issa (PRONTO) Sisäasiainministeriö Kohteessa oli palovaroitin/palovaroitinryhmä -tiedon mukaan Tietoa ei ole Tietoa ei ole Kyllä Ei Rakennustyyppi kirjattu kysytty Yhteensä Ei (%) Yhden asunnon talo Kahden asunnon talo Muu erillinen pientalo Rivitalo Ketjutalo Luhtitalo Muu asuinkerrostalo Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Yhteensä Onnettomuustyyppi = Rakennuspalo, Rakennuspalovaara, myös toissijaiset Vuosi = 2010 onnettomuustyypit = Ei Poiminnan saa tehtyä PRONTOn Parametritilastojen Onnettomuustilastot -kohdasta valitsemalla Oma tilasto. Taulukossa 3 sarakemuuttujaksi on valittu Kohteessa oli palovaroitin/palovaroitinryhmä rakennusselosteesta ja rivimuuttujaksi Rakennustyyppi myös rakennusselosteesta. Poiminnoissa kronologinen tarkastelu on rajoitettu vuoteen 2010 ja onnettomuustyypit rakennuspaloihin ja rakennuspalovaaroihin. Ei -vastausten prosentuaalinen osuus on laskettu manuaalisesti jättämällä Tietoa ei ole kirjattu ja Tietoa ei ole kysytty -kentät huomiotta.
16 16 7. Uudet seurannan työvälineet 7.1. Tarkastusvälien muuttuminen Valvontasuunnitelmaohjeessa (2011, 32) esitetään, että pelastustoimen valvontatoiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan edellä esitetyillä omaisuusvahinkojen, rakennuspalojen ja henkilövahinkojen tunnusluvuilla. Kyseiset mittarit soveltuvat kuitenkin vain pitkän aikavälin mittareiksi, ja on tarve käyttää myös lyhyemmän aikavälin tunnuslukuja vaikuttavuuden arviointiin. Ohjeessa (2011, 32) esitetään, että lyhyemmän aikavälin mittarina käytettäisiin muun muassa tietoa tarkastusvälien muuttumisesta. Tarkastusvälin on tarkoitus muuttua sen mukaan, miten hyvä tai huono turvallisuuskulttuuri ja omatoiminen varautuminen kohteissa on. Näin ollen mitä pidemmät tarkastusvälit kohteissa on, sitä parempi tilanne on ja sitä paremmin valvonnan resurssien tulisi riittää. Mittari edellyttää kuitenkin valtakunnallisten tarkastusvälien kriteerien yhdenmukaisuutta Muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa Arvioivilla palotarkastusmalleilla, joita on valmisteltu etenkin pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksissa, voidaan kerätä tietoa kohteiden turvallisuuskulttuurin eri osa-alueista. Näin mitattua turvallisuuskulttuurin tasoa ja erityisesti sen muutoksia voidaan käyttää valvontatoiminnan onnistumisen tunnuslukuna. Helsingin käyttämässä PATA 08 -mallissa huomioidaan esimerkiksi seuraavat osa-alueet: A. Johtaminen ja organisaatio B. Riskienhallinta C. Pelastussuunnitelma D. Fyysinen turvallisuus E. Tekniset turvallisuusjärjestelmät F. Turvallisuuskoulutus (Lucenius & Saine-Kottonen 2010). Mittarissa tulee huomioida se, että mikäli valvontatoimintaa kohdennetaan niihin kohteisiin, joissa turvallisuuskulttuuri on heikompi, mittarissa painottuu heikon turvallisuuskulttuurin kohteet. Mittarissa tulisikin seurata muutoksia samojen kohteiden turvallisuuskulttuurissa, jolloin mitataan varsinaista kohteiden riskilukujen muutosta Turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä Sisäasiainministeriö on toteuttanut gallupkyselyn suomalaisten turvallisuutta ja viranomaisia koskevista asenteista, tiedoista ja käyttäytymisestä. Gallup on toteutettu vuodesta 1992 alkaen suhteellisen muuttumattomilla kysymyksillä. Viimeisin kysely, joka löytyy netistä, on vuodelta
17 (Pelastusasenteet kuvat), mutta uusin teetetty gallup on vuodelta 2011 (Tolppi 2011). Gallup todettiin liian yleiseksi kyselyksi valvontatoiminnan vaikuttavuuden arviointiin, vaikka sitä voidaan käyttääkin ennaltaehkäisevän työn kohdentamisen tukena. Kyselyn vastaukset kertovat enemmän yleisesti toimintaympäristöstä kuin toiminnan vaikuttavuudesta. (Saine-Kottonen 2011) 7.4. Asiakaspalautekyselyt Asiakaspalautekyselyillä voidaan kerätä tietoa palotarkastustapahtumien onnistumisesta ja kerätä pelastuslaitoksen valvontatoiminnan kehittämisen kannalta keskeistä tietoa asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta II -hankkeessa on valmisteltu asiakaskyselyä eri pelastuslaitosten käyttämien kyselyiden pohjalta. Näin palautetta voidaan kerätä yhdenmukaisella tavalla, vaikka vastuu toteutuksesta onkin jokaisella laitoksella erikseen. Asiakaspalautteen keräämiseen voidaan käyttää esimerkiksi paperisia tai nettilomakkeita. Nettilomakkeiden etuna on erityisesti palautteen käsittelyyn liittyvä tehokkuus, jota ei ole mahdollista saavuttaa muilla palautteenkeruukeinoilla. Palautteen kerääminen nettilomakkeilla on helppoa ja kustannustehokasta, mutta se ei sovellu kaikkiin tilanteisiin ja välitöntä tilaisuuden jälkeistä palautetta on vielä nykyisellään hankala kerätä Turvallisuuspoikkeamien määrän / korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen Turvallisuuspoikkeamat ja korjausmääräykset kertovat osaltaan kohteen turvallisuudesta ja - kulttuurista. Korjausmääräysten määrä on vielä pelkästään suurpiirteinen tieto, jolla voidaan arvioida yksittäisten kohteiden ja esimerkiksi tietyntyyppisten kohteiden turvallisuuden tasoa yleisellä tasolla. Korjausmääräysten sisällön tilastollinen ja yksityiskohtainen käsittely antavat jo syvällisempää tietoa siitä, millaisia turvallisuuspuutteita tarkastuskohteissa on ollut ja millaisiin asioihin on kiinnitetty ja tulee kiinnittää huomiota. Seuraamalla korjausmääräysten noudattamista voidaan tunnistaa ongelmakohteet, joissa korjausmääräykset jäävät toteuttamatta tai noudattaminen edellyttää uhkakeinoja. Lisäksi voidaan arvioida, mikä olisi tehokkain keino korjausmääräysten valvomiseksi ja minkälaiset korjausmääräykset tarvitsevat viranomaisten vetoapua. Muutosten eli kehittymisen seuranta puolestaan kertoo, onko valitut valvonnan tehostamiskeinot onnistuneita. Tällä hetkellä tieto kerätään pelastuslaitosten järjestelmissä niin, ettei se ole edellä esitetyllä tavalla helposti hyödynnettävissä. Mittarin käyttö on kuitenkin hyvin kannatettavaa, sikäli kun laitoksen tietojärjestelmät ja työajan käyttö suovat siihen mahdollisuuden.
18 Turvallisuustekniikan lisääntyminen Turvallisuustekniikan lisääntymisellä tarkoitetaan valvontasuunnitelmaohjeessa (2011, 32) automaattisella sammutuslaitteistolla varustettujen poistumisturvallisuusselvityskohteiden osuutta. Tieto poistumisturvallisuusselvityslaitoksista on tarkoitus kerätä erillisellä kyselyllä. Turvallisuustekniikan lisääntyminen kertoo siitä, kuinka pelastuslaitokset ovat onnistuneet työssään automaattisten sammutuslaitteistojen käytön laajentamiseksi. Tämä puolestaan kertoo sekä osaltaan asenneilmapiiristä että toimintaympäristön riskeistä.
19 19 Lähteet Häkkinen, S Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen yliopisto. 109 s liites. Saatavissa: ittaminen.pdf. Viitattu Kokki, E Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa Pelastusopiston julkaisu. B-sarja: Tutkimusraportit 3/ s. Saatavissa: 5/$file/b3_2011.pdf. Viitattu Lucenius, S. & Saine-Kottonen, A Quo vadis valvonta? TuKeVa. Auditoiva palotarkastus, PATA-08. Palopäällystön opintopäivät, Turku Saatavissa: Viitattu Mittaristo. Pelastuslaitokset > Paloturvallisuusseuranta > Mittaristo. Saatavissa: Viitattu Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta. v. 1.2, s. Saatavissa: > Materiaalipankki > Turvallisuus > Valvontasuunnitelma > Valvontasuunnitelmaohje v 1.2.doc. Viitattu Onnettomuustyypin valinta PRONTO - Dynaaminen koulutuskansio s. Saatavissa: F0D3/$file/C%20Onnettomuustyypin%20valinta.pdf. Viitattu Pelastusasenteet kuvat. Sisäasiainministeriö. Saatavissa: Viitattu Pelastuslaitokset Saatavissa: Viitattu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto. PRONTO. Saatavissa: Viitattu Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Saatavissa: C+m2%29+k%E4ytt%F6tarkoituksen+ja+rakennusvuoden+mukaan+31%2E12%2E2007&p ath=../database/statfin/asu/rak/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Rakennusluokitus Pääluokat. A Asuinrakennukset. Tilastokeskus. Saatavissa: Viitattu Saine-Kottonen, A Yksityinen tiedonanto
20 Tolppi, R Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta entistä kriittisempiä. Pelastustieto, 62, 6, s
21 Liite 1. Palotarkastustoteuman PRONTO-lomake (valvontasuunnitelmaohje v , 20) 21 Kohde Kohteita yh- y Vuonna 201x Vuonna 201x Tarkastuspro- teensä [kpl] toteutettavaksi suoritettujen sentti (toteutuu- suunniteltujen tarkastusten nut lkm / suun- tarkastusten lukumäärä [kpl] niteltu lkm) [%] määrä [kpl] A1 Ympärivuorokautii- sessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukk- set ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja va-v rastorakennukset A5 Maatalousraken- nukset A6 Muut rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan ajan rakennukk- set Yhteensä
22 Liite 2. Ehdotus PRONTOn uudeksi luokitteluksi muille tarkastuksille ja toimenpiteille (Valvontasuunnitelmaohje v , 7) Jälkitarkastukset [kpl] 2. Erityiset palotarkastukset [kpl] 3. Ylimääräiset palotarkastukset [kpl] 4. Vaarallisten kemikaalien tarkastukset [kpl] 5. Muut katselmukset ja tarkastukset [kpl] 6. Lausunnot ja päätökset [kpl] - Esim. asemakaavalausunnot, kemikaaliturvallisuuslain mukaiset päätökset, päätös ilotulitteiden käytöstä jne. 7. Rakentamisen ohjaus (ml. rakennuslupalausunnot) Suunnittelijoiden neuvontatapahtumat [kpl] - Rakennusvalvonnassa tapahtuva usean luvan käsittely kirjataan yhdeksi tapahtumaksi, mikäli niistä ei jälkikäteen kirjata erillisiä lausuntoja. 8. Muu asiakirjavalvonta [kpl] Esim. - Pelastussuunnitelmat, poistumisturvallisuusselvitykset - Omatarkastuslomakkeet - ym.
23 Liite 3. Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin ja rakennuksen iän mukaan (PRONTO; Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan ) Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Asuinrakennukset Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset 23 Muut rakennukset n Yhteensä 7,6 7,5 6,2 8,1 8,0 2,6 5,3 10,2 6,6 3,7 10,5 13,7 325, ,6 13,8 11,6 7,7 13,1 3,4 22,0 9,4 11,4 4,7 10,4 109,0 376, ,4 12,9 10,1 9,1 9,7 2,9 11,8 10,9 10,9 3,9 8,1 71,7 316, ,1 13,6 12,5 10,6 11,9 2,4 7,6 8,7 10,6 2,2 11,6 68,7 494, ,7 8,0 6,0 7,8 8,8 2,6 5,8 10,4 4,2 3,6 9,3 20,3 298, ,9 5,6 7,4 8,2 7,2 2,5 4,7 9,0 6,2 4,4 8,6 8,0 285, ,6 4,4 5,7 8,7 6,5 2,6 5,3 9,3 4,5 2,7 10,2 7,6 178, ,7 4,2 6,7 8,1 8,9 2,8 3,8 12,4 4,4 5,1 11,4 8,8 361, *korjattu 5,7 5,5 4,8 6,3 8,2 2,7 5,7 19,9 7,8 7,4 22,0 9,6 588,1
24 Liite 4. Rakennuspalo(vaara)poiminta 24
25 Liite 5. PRONTO-mittari asuinrakennuspaloille 25
26 Liite 6. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen syttymissyyt erillisissä pientaloissa ja asuinkerrostaloissa (PRONTO) Erilliset pientalot Asuinkerrostalot Arvio tulipalon syttymissyystä rakennuspalo(vaaro)ja syttymissyyn %-osuus rakennuspalo(vaaro)ja syttymissyyn %-osuus Ruoanvalmistus 214 6, ,4 Tahallaan sytytetty palo 99 3, ,8 Lasten tulenkäsittely 31 1,0 22 0,8 Tulityö 60 1,9 17 0,6 Savuke tai muu tupakka-aine 98 3, ,7 Kone, laite tai prosessi , ,3 Tulisija, hormi (ei nokipalot) 311 9,8 43 1,5 Nokipalo ,9 4 0,1 Salama 106 3,3 0 0,0 Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys 22 0,7 12 0,4 Ilotulite, pyrotekniset tuotteet 15 0,5 10 0,4 Kynttilä, ulkotuli 63 2,0 87 3,1 Roskien poltto 10 0,3 0 0,0 Nuotio, grilli 10 0,3 11 0,4 Kulotus 7 0,2 0 0,0 Kuuma esine tai tuhka, kipinä 124 3,9 58 2,1 Muu tunnettu syy , ,4 Syy tuntematon 306 9, ,1 Yhteensä , ,0 26
VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013
VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotErheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander
Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus Kati Tillander 15.4.2010 Lukumäärä [kpl] Kaikkien tehtävien lukumäärä 2003-2009 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
LisätiedotPelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015
Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Rakennuspalotilanne PRONTO-poiminta 21.10.2015 (v. 2011-15): Rakennuksen pääluokka
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Laskennassa käytetyt perustiedot...
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN
KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN VALVONTA 2014 2 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Hyväksyntä, muutokset ja päivitykset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman
LisätiedotRakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi Palotutkimuksen päivät 2015 Antti Paajanen, Tuula Hakkarainen ja Kati Tillander Johdanto Onnettomuusvahingot pelastustoimen
LisätiedotERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE
ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPelastusosaston ajankohtaiskatsaus
Pelastusosaston ajankohtaiskatsaus Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki 22.5.2012 Jaana Rajakko Jarkko Häyrinen 28.5.2012 Prontokatsaus erheellisistä paloilmoituksista 1.1.-30.4.2012 (14.5.2012 JR) Pronton
LisätiedotPALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT
PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPelastustoimi ja pelastuslaitos
Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen
LisätiedotJarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004
SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen
LisätiedotRakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Valvonnan tila (2015 ja 2016)
Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 2016 Valvonnan tila 2012-2014 (2015 ja 2016) 1 Pelastuslain uudistamiselle 2011 asetetut tavoitteet onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen Silloiseen hallitusohjelmaan
LisätiedotValvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo
Valvonta ja yhteistyö Vesa-Pekka Tervo 22.11.2011 Lain rakenne 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Jokaisen yleiset velvollisuudet 3 luku. Rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvät velvoitteet
LisätiedotHormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot
Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista
LisätiedotOnnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen
Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio
LisätiedotOhje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta
Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta v. 1.2, 23.6.2011 Ohje on toistaiseksi keskeneräinen seuraavien aihealueiden osalta: Asuinrakennusten palotarkastukset Muu valvonta Edellä mainittuja aihealueita
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten
LisätiedotTalonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi
Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopio 10.4.2019 Palotarkastaja Hannu Korhonen Valvontatoiminta Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 27 PelL 1) pelastustoimelle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh
22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
Lisätiedot1. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi alv 0 %
Vahvistuspvm 27.1.2015 Sivu 1(3) Vantaa-Kerava-Tuusula-Järvenpää-Nurmijärvi-Hyvinkää-Mäntsälä- Pornainen PELASTUSLAITOKSEN VALVONNASTA TAI MUISTA PALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN Keski-Uudenmaan
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2017
Peruspalvelujen arviointi 2017 Pelastustoimen suorittama viranomaisvalvonta Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 2018 Aluehallintovirastot Kai Horelli 7.11.2018 1 Taustaa arvioinnille Peruspalvelujen
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPaloturvallisuusseurannan kehittäminen
Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Riskienhallintaa 7.5.2012 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja toimintaympäristö 2. Turvallisuusviestinnän - mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services
LisätiedotPelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen
Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.-16.12.2016, Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia
LisätiedotHOITOLAITOSTEN TULIPALOT
1 (5) HOITOLAITOSTEN TULIPALOT HOITOLAITOKSET HELSINGISSÄ Palontutkinnan tiedotteeseen on poimittu havaintoja Helsingin pelastuslaitoksen alueella hoitolaitoksissa tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen
LisätiedotToimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus
LisätiedotEtelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015
1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2012
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2012 Hyväksytty: 2.7.2012 Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja 2 Sisällysluettelo MÄÄRITELMÄT... 3 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS...
LisätiedotAsuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia
LisätiedotPALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri
PALOKLUSTERI 4.5.2017 1 Tapio Aaltonen paloinsinööri Pelastuslaitoksen tehtävät (Pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta
LisätiedotVAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere
NÄKÖKULMIA VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.-10.11. 2016 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Pekka Itkonen Helsingin kaupungin
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)
PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja
LisätiedotAsumisturvallisuuden parantaminen
Asumisturvallisuuden parantaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat työkäytännöt pelastustoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotLänsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Omavalvonta osana valvontatoimintaa 1 Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA 2017 2018 Sisällysluettelo LIITTEET: 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA 2016
Laatija PENTTI UKKOLA Hyväksyjä JARMO MYLLYMÄKI Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2.2.2016 Viimeksi tallennettu 2/2/2016 7:58 AM Version 1.0 Tulostettu 2016-02-02 VALVONTASUUNNITELMA
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko
ERHE - seurantahanke Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko ERHE -seurantahanke seuraa Hankkeen toimeksianto: ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA 2012 2013
KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Johtokunta 12.6.2012 49 VALVONTASUUNNITELMA 2012 2013 Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus...
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2005 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotAsuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2015-2016
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2015-2016 Hyväksytty: 19.1.2015 Matti Koivisto vs. pelastusjohtaja 2 Sisällysluettelo KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA 2014
Laatija JARI LEPISTÖ Hyväksyjä PELASTUSJOHTAJA Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2010-11-02 Viimeksi tallennettu 2014-01-24 11.01 Version 1.0 Tulostettu 2014-01-28 VALVONTASUUNNITELMA
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotValvontasuunnitelma 2015. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos johtokunta
Valvontasuunnitelma 2015 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos johtokunta 16.12.2014 2 Sisällysluettelo 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS 3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 4 2.1 Yritysten
LisätiedotEmergency Services College. Pelastustoimen taskutilasto
Emergency Services College Pelastustoimen taskutilasto 2007-2011 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2006 2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen
LisätiedotAluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa
Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa 1 Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan
LisätiedotAiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö 1. Alkusanat ja johdanto... 3 2. Palokuolemat...
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotAjankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena
Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-
LisätiedotPerusmaksu (sisältää 2h työtä)
A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -
LisätiedotPalontutkinta2014 työryhmä
Palontutkinta2014 työryhmä Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti - Seminaari 20.03.2013 Turku Mitä on vuosien saatossa opittu palojen tutkinnasta? Kuinka
LisätiedotTyöryhmä: Asiantuntijat: Ismo Kärkkäinen (Jani Jämsä varalla), Pelastusopisto Jari Laine, AVI
Valvonnan käsikirja Työryhmä: Marjo Oksanen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, pj Mika Laitinen, Keski-Suomen pelastuslaitos Päivi Kylänen, Lapin pelastuslaitos Tanja Seppälä, Helsingin pelastuslaitos Jari
LisätiedotPelastustoimi ja kulttuurihistorialliset kohteet
SPEK - Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus Pelastustoimi ja kulttuurihistorialliset kohteet riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 21.9.2011 Sokos Hotel Presidentti
LisätiedotTulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012
sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö
10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Erheelliset ilmoitukset Matti Orrainen 10.11.2014 Kuva 1. Kuvassa on esitetty PRONTOon rekisteröityneet automaattisen paloilmoittimen kautta tulleet ilmoitukset
LisätiedotYhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002
1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...
LisätiedotSATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma. Voimaan 1.1.2013 lukien
SATPEL JK 24.4.2012 Liite 3.1. Valvontasuunnitelma Voimaan 1.1.2013 lukien Sisällysluettelo: VALVONTASUUNNITELMA... 3 1. Määritelmät... 3 2. Valvontasuunnitelman tarkoitus... 5 3. Valvontatoimenpiteiden
LisätiedotValvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen
Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Valvontasuunnitelma 2018
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Valvontasuunnitelma 2018 Päivitetty: 7.2.2018 Jouni Leppälä pelastuspäällikkö 2 Sisällysluettelo KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS...
LisätiedotPELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA
PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien
LisätiedotPUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö. Jari Lepistö Oulu
PUNAINEN LIITU ja pelastustoimen liikenneturvallisuustyö Jari Lepistö 31.10.2018 Oulu PUNAINEN LIITU Punainen Pelastuslaitos toimija Lämpö välittäminen Veri haavoittuvuus Liitu Liikenneturvallisuus yhteinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos VALVONTASUUNNITELMA 2018-2019 Sisällysluettelo 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotSISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 28 6 TOIMINTAVALMIUS 32
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008-2012 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPoistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset
Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:
LisätiedotValvontasuunnitelma 2016. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta
Valvontasuunnitelma 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta 16.12.2015 2 Sisällys 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS...3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU...4 2.1 YRITYSTEN JA LAITOSTEN
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet / muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotLänsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2011-2013 2 Sisällys 1. MUUTOKSET JA HYVÄKSYNTÄ... 3 2. SIIRTYMINEN VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN... 4 3. MÄÄRITELMÄT... 5 4. JOHDANTO...
LisätiedotSisällysluettelo LIITTEET:
Sisällysluettelo LIITTEET: 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja dokumentointi 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin
LisätiedotPRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä
PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/tki-palvelut/tilastot-pronto/ 11.2.2019 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto
LisätiedotSPEK PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki 26.-27.5.2010. Valvontasuunnitelma. Työryhmä
SPEK PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki 26.-27.5.2010 Valvontasuunnitelma riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen 26.5.2010, Padasjoki Työryhmä Valvontasuunnitelma-työryhmä asetettu Pelastusjohtajien
LisätiedotMitä teematutkinnat kertovat Palontutkinnan hyödyntäminen valvontatyön kehittämisessä.
Mitä teematutkinnat kertovat Palontutkinnan hyödyntäminen valvontatyön kehittämisessä. Vantaa 8.11.2017 Timo Kouki Palontutkinta 2020 työryhmä Palontutkinta 2020 työryhmä Työryhmän tehtävänä on kehittää
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200
Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin
LisätiedotVALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotKotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander
Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2014
VALVONTASUUNNITELMA 2014 Pelastuslautakunta 14.11.2013 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ; VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2. KÄYTETYT TERMIT... 4 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 2014... 6 3.1 Säännöllisen valvontavälin
LisätiedotAsuinkiinteistöjen palotarkastusmalli
Asuinkiinteistöjen palotarkastusmalli Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta 1 2 3 4 Tulipalot kerrostaloissa Palokuolemista 22% tapahtuu kerrostaloissa Lisäksi vakavat loukkaantumiset Palokunnan pelastamisista
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA 2015
Laatija JARI LEPISTÖ Hyväksyjä PELASTUSJOHTAJA Riskienhallinta Nimi Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Luonti Pvm 2014-12-02 Viimeksi tallennettu 2014-12-08 16.12 Version 1.0 Tulostettu 2015-01-08 VALVONTASUUNNITELMA
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2004-2008 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 30 Tiedustelut:
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA. Lapin pelastuslaitos
VALVONTASUUNNITELMA Lapin pelastuslaitos Pelastuslautakunta 31.1.2012 / 7 Pelastuslautakunta 7.3.2013 / 20 Pelastuslautakunta 11.3.2014 / 6 Pelastuslautakunta 6.3.2015/ 10 Pelastuslautakunta 3.3.2016/
Lisätiedot