Paloturvallisuuskatsaus aiheutuneet vahingot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot"

Transkriptio

1 Paloturvallisuuskatsaus aiheutuneet vahingot Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto

2 Sisältö Alkusanat ja johdanto Laskennassa käytetyt perustiedot Palokuolemat Tulipalojen terveyshaitat Syttyneet tulipalot Tahalliset tulipalot Asuinrakennuspalot Suurpalot Taloudelliset vahingot Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Syttymissyyt Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Tulipalot 2011 syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain Liite 2. Syttymissyiden indeksiluvut eri vertailutasoihin nähden... 34

3 3 Alkusanat ja johdanto Tämä julkaisu on osa Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanketta. Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja sen päätoteuttajaorganisaationa on Suomen Palopäällystöliitto. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön pelastusosaston lisäksi pelastuslaitokset kaikista verrokkiryhmistä (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). Julkaisun tarkoituksena on herättää keskustelua pelastuslaitosten toimintansa seurantaan käyttämistä mittareista ja antaa osaltaan kuvaa Suomen paloturvallisuuden tilasta. Katsauksessa käytetyt mittarit löytyvät Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (PRONTO) automaattisina poimintoina. Tarkoituksena ei ole asettaa pelastustoimen alueita vastakkain vaan tuottaa tietoa kunkin alueen ja verrokkiryhmän keskeisistä riskeistä. Vertailukohtina kullekin pelastustoimen alueelle on käytetty valtakunnallista vertailutasoa (pl. Ahvenanmaa), alueen omaa verrokkiryhmää ja vuosien vuosittaista keskiarvoa. Kaikkia aiheutuneiden vahinkojen lukuja tulee peilata toimintaympäristöä vasten, jonka mittareista tehdään toinen julkaisu lähitulevaisuudessa. Yksittäiset mittarit antavat suppean ja jopa vääristyneen kuvan paloturvallisuudesta, joten lukuja tulee tarkastella kokonaisuutena. Syttymissyytilastoissa on tapahtunut muutoksia, rakennuspalovaara on otettu onnettomuustyyppinä käyttöön ja omaisuusvahinkojen laskennan perusteet ovat muuttuneet (Arvio tulipalon syystä; Tillander 2008a; Tillander 2008b). Syttymissyiden kronologisessa tarkastelussa on käytetty tästä syystä poikkeuksellisesti vuosia 2009 ja Mittareiden lukujen esittäminen ei vielä vastaa kysymykseen niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Riskienhallinta edellyttää täsmällisempää pelastustoimen alueen tasolla tapahtuvaa tarkastelua, joka ei tämän julkaisun puitteissa ole mahdollista, vaan tarkoitus on tukea pelastuslaitoksissa tapahtuvaa työtä julkaisujen ja mittareiden avulla ja lisätä keskustelua Suomen paloturvallisuustilanteesta ja sen seurantaan käytetyistä tunnusluvuista. Helsingissä Sami Häkkinen

4 4 1. Laskennassa käytetyt perustiedot Pelastustoimen alueet on jaettu neljään verrokkiryhmään (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). Taulukossa 1 on esitetty verrokkiryhmäjaottelun lisäksi pelastustoimen alueiden numerot, joita on käytetty liitteissä 1 ja 2. Verrokkiryhmät on esitetty myös kuvassa 1. Taulukossa 1 on vuosien väestökeskiarvo, jota on käytetty kronologisten tilastojen pohjana, sekä uusimmat vuoden 2010 väestömäärät, joita on käytetty vuoden 2011 mittareiden laskennassa. (Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain) Taulukko 1. 1 Pelastustoimen alueiden perustiedot Verrokkiryhmä Alueen numero Pelastuslaitos Väestö 2010 Väestö (ka ) 1 1 Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Tampere Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä Kaikki yhteensä

5 5 Kuva 1. 1 Pelastustoimen alueiden verrokkiryhmät Verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alueet on kuvassa 1 tummanvihreitä ja verrokkiryhmän 2 alueet metsänvihreitä. Verrokkiryhmän 3 alueet ovat vaaleanvihreitä ja verrokkiryhmän 4 alueet kirkkaanvihreitä. (Pelastustoimen verrokkiryhmittely) Vuoden 2011 onnettomuustietojen vertailu vuoden 2010 väestötietoihin aiheuttaa tilastovirhettä. Niillä alueilla, joilla väestömäärä on kasvanut, väestösuhteutetut onnettomuusluvut ovat esitettyjä pienempiä ja alueilla, joilla väestömäärä on pienentynyt, onnettomuusluvut ovat esitettyjä suurempia. Virhe on kuitenkin kokoluokaltaan pieni eikä vuoden 2011 väestötietoja ollut julkaisua laadittaessa saatavilla, joten väestösuhteutetut onnettomuustilastot ovat riittävän luotettavia. Esitetyt indeksiluvut ovat prosentuaalisia. Indeksiluku 105 tarkoittaa siis viisi prosenttia korkeampaa väestösuhteutettua onnettomuuslukua kuin vertailukohdassa ja indeksiluku 82 tarkoittaa 18 prosenttia pienempää onnettomuuslukua. Taulukoissa ja kartoissa käytetyt värit noudattavat indeksilukuja siten, että mitä vaaleampi sävy sitä parempi indeksiluku. Valkoinen tausta tarkoittaa alle 80:n indeksilukua ja erinomaista tasoa vertailukohtaan nähden. Vaaleanharmaa tarkoittaa indeksilukua ja oikein hyvää tasoa. Keskiharmaa mustalla tekstillä tarkoittaa indeksilukua ja hyvää tasoa, keskiharmaa valkealla tekstillä tarkoittaa indeksilukua sekä tyydyttävää tasoa ja tummanharmaa indeksilukua ja välttävää tasoa. Musta tausta on merkkinä yli 120:n indeksiluvusta ja heikosta tasosta. Lisäksi taulukoissa on lihavoitu ja alleviivattu yli 150:n indeksiluvut, jotka tarkoittavat siis yli 50 % korkeampaa onnettomuuslukua vertailutasoon nähden.

6 6 2. Palokuolemat Palokuolemia oli Suomessa ensitiedon mukaan vuonna 2011 yhteensä 61 (PRONTO). Jos PRONTOn vapaalla poiminnalla tekee listauksen onnettomuuksista, joissa ensisijainen onnettomuustyyppi on tulipalo, palokuolemia oli vuonna 2011 tilaston mukaan 64. Taulukossa 2 on ensitiedon mukaisista palokuolemista lasketut luvut vuodelle Suluissa esitetyt arvot ovat vapaan poiminnan listauksesta. Taulukko 2. Palokuolemat (PRONTO; Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan) Palokuolemasuhde ( asukasta kohden) asukasluku (2010) palokuolemat (ensitiedon mukaan) 2011 palokuolemasuhde (2011) kronologinen indeksiluku valtakunnallinen ,81 61 (64) 1,14 (1,20) 63 (66) verrokkiryhmä ,47 21 (23) 0,90 (0,99) 61 (67) verrokkiryhmä ,41 8 0,91 38 verrokkiryhmä , ,40 76 verrokkiryhmä ,07 13 (14) 1,68 (1,81) 81 (88) Indeksiluvussa kunkin alueen ensitiedon mukaista palokuolemasuhdetta vuodelta 2011 on vertailtu vuosien palokuolemasuhteeseen. Näiden perusteella palokuolemat ovat laskeneet vuonna 2011 merkittävästi vuosiin nähden kaikissa verrokkiryhmissä. (PRONTO) Merkittävintä lasku on ollut verrokkiryhmässä 2, johon kuuluvat Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Satakunnan pelastuslaitosten alueet (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). Verrokkiryhmässä 4 lasku oli loivinta ja palokuolemasuhde vuonna 2011 verrokkiryhmistä korkein. Palokuolemia oli verrokkiryhmän 4 alueilla vuonna 2011 kuitenkin vain 13 (14), joten yksittäistapausten vaikutus lukuun on merkittävä. Verrokkiryhmään 4 kuuluvat Etelä-Savon, Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). 3. Tulipalojen terveyshaitat Tulipalojen terveyshaittojen seurantaan mielekkäin mittari on poiminta ICD 10 -luokitelluista hoitopäivistä, mikä antaa tarkemman kuvan tulipalojen aiheuttamista henkilövahingoista kuin pelkkä PRONTO-arvio loukkaantuneista (Häkkinen 2011, 5). Taulukossa 3 on THL:n tutkija Kari Haikosen (2011) lähettämä taulukko hoitopäivistä, jotka voidaan ulkoisen syydiagnoosin perusteella arvioida tulipalon aiheuttamiksi. Kuvassa 2 on esitetty sama kartoilla.

7 7 Taulukko 3. Tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät Pelastustoimen alue Hoitopäivien määrä Hoitopäiviä ( /1000 as) Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen ( ) Helsinki 333 0, Länsi-Uusimaa 47 0, Keski-Uusimaa 158 0, Itä-Uusimaa 168 1, Varsinais-Suomi 547 1, Kanta-Häme 108 0, Päijät-Häme 180 0, Kymenlaakso 120 0, Etelä-Karjala 185 1, Etelä-Savo 255 1, Keski-Suomi 205 0, Tampere 147 0, Satakunta 251 1, Etelä-Pohjanmaa 93 0, Pohjanmaa 61 0, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 45 0, Pohjois-Savo 364 1, Pohjois-Karjala 210 1, Jokilaaksot 86 0, Kainuu 110 1, Oulu-Koillismaa 221 0, Lappi 205 1, verrokkiryhmä ,52 67 N/A 61 verrokkiryhmä , N/A 97 verrokkiryhmä , N/A 120 verrokkiryhmä , N/A 116 Manner-Suomi ,77 N/A N/A 89

8 8 Kuva 2. 2 Pelastustoimen alueet hoitopäivien mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden On tietojen käytettävyyden kannalta valitettavaa, että uusimmat valmiit tilastot ovat vuodelta 2009, joten toiminnassa ja toimintaympäristössä viimeisten kahden vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät vielä näy tilastoissa. Hoitopäivissä on vuosittain suuria muutoksia, ja niiden todistusvoima paloturvallisuuden hyvästä tai huonosta tasosta on kyseenalainen. Muutokset voivat myös olla seurausta terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksesta tulipalojen vakavuuden sijaan. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sattui vuonna 2009 vain 47 ICD 10 - luokituksista X00-X09, X76, X97 ja Y26 aiheutunutta hoitopäivää. Vuonna 2004 vastaava luku oli 675. Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla hoitopäivät putosivat lähes puoleen vuosien tasosta. Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella tulipaloista aiheutuneita hoitopäiviä oli vuonna 2007 ennätykselliset 1 303, vuonna 2008 enää 250 ja vuonna 2009 vain 147 eli kronologisessa vertailussa määrä on pudonnut alle viidennekseen. Alueelliset erot ovat niin ikään suuria: Itä-Uudellamaalla oli väestömäärän suhteutettuna yli 16- kertainen määrä hoitopäiviä verrattuna Länsi-Uuteenmaahan ja verrokkiryhmässä 2 yli 80 % enemmän kuin verrokkiryhmässä 1. Hoitopäivätietojen perustavanlaatuisin ongelma on niiden hitaus eli uusimmatkaan hoitopäiväluvut eivät kerro vuoden 2011 paloturvallisuustilanteesta. Taulukossa 4 ja kuvassa 3 on tarkasteltu PRONTOon kirjattuja tulipalojen aiheuttamia vakavia ja lieviä loukkaantumisia ja suhteutettu ne väkilukuun. Suhdelukuja on tämän jälkeen verrattu eri vertailukohtiin.

9 9 Taulukko 4. Tulipaloissa loukkaantuneet 2011 PRONTOn tilastoissa Pelastuslaitos Vakavasti loukkaantuneet (2011) Lievästi loukkaantuneet (2011) _oukkaantumisia 2011 ( / as.) Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa 0 9 9, Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa 1 9 5, Pohjanmaa 1 7 5, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 0 6 6, Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala 0 5 3, Jokilaaksot 2 6 6, Kainuu 1 7 9, Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä ,6 101 N/A 67 verrokkiryhmä ,1 118 N/A 102 verrokkiryhmä ,6 91 N/A 80 verrokkiryhmä ,6 91 N/A 76 Kaikki yhteensä ,4 N/A N/A 76 Vuoden 2011 loukkaantumistilastojen perusteella tulipalojen henkilövahingot olivat merkittävimmät Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Myös Etelä-Savossa suunta on ollut huolestuttava, joskin vakavasti loukkaantuneita oli yhä vain kaksi ja lievästi loukkaantuneita 13.

10 10 Kuva 3. 3 Pelastustoimen alueet loukkaantumisten mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Lapissa, Keski-Uudellamaalla ja Helsingissä sattui tulipaloissa väestömäärän suhteutettuna paljon loukkaantumisia, mutta kronologisen indeksiluvun perusteella henkilövahingot ovat merkittävästi vähentyneet. Kaikkiaan 18 pelastustoimen alueella väestösuhteutetut henkilövahingot ovat laskeneet vuosien tasosta (taulukko 4 ja kuva 3). Koko Pohjanmaan alueella Etelä-Pohjanmaalta Jokilaaksoihin sekä Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa tulipalojen loukkaantumiset ovat esimerkillisen hyvällä tolalla. (taulukko 4) 4. Syttyneet tulipalot Asukaslukuun suhteutettu tulipalojen määrä noudattaa verrokkiryhmäjakoa melko tarkkaan. Neljä pelastustoimen aluetta, joilla tulipalotaajuus oli vuonna 2011 pienin, kuuluvat verrokkiryhmään 1. Vastaavasti kolme pelastuslaitosta, joiden tulipalotaajuus oli korkein, kuuluvat verrokkiryhmään 4. Jako näkyy taulukon 5 valtakunnallinen -sarakkeen verrokkiryhmä -riveillä. Kuvassa 4 on esitetty sama tilanne kartalla. Omissa verrokkiryhmissään esimerkillisimpiä pelastuslaitoksia ovat Helsinki, Oulu-Koillismaa ja Pohjanmaa. Myös Kainuun, Keski-Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokset pärjäsivät hyvin.

11 11 Taulukko 5. Tulipalotaajuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin Pelastuslaitos tulipalot 2011 tulipalotaajuus 2011 valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Helsinki , Länsi-Uusimaa 954 2, Keski-Uusimaa 886 2, Itä-Uusimaa 291 3, Varsinais-Suomi , Kanta-Häme 533 3, Päijät-Häme 691 3, Kymenlaakso 558 3, Etelä-Karjala 423 3, Etelä-Savo 522 3, Keski-Suomi 797 2, Tampere , Satakunta 740 3, Etelä-Pohjanmaa 666 3, Pohjanmaa 382 2, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 267 2, Pohjois-Savo 727 2, Pohjois-Karjala 584 3, Jokilaaksot 431 3, Kainuu 268 3, Oulu-Koillismaa 698 2, Lappi 706 3, verrokkiryhmä ,28 83 N/A 93 verrokkiryhmä , N/A 102 verrokkiryhmä , N/A 99 verrokkiryhmä , N/A 107 Kaikki yhteensä ,76 N/A N/A 98 Tulipalotaajuus laski vuonna 2011 voimakkaimmin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla sekä Länsi-Uudellamaalla. Vastaavasti suurinta tulipalotaajuuden kasvu oli Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä (taulukon 4 kronologinen -sarake).

12 12 Kuva 4. 4 Pelastustoimen alueet tulipalotaajuuden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Tämä mittari mittaa tulipalojen kokonaismäärää ja sen muutosta suhteessa väkilukuun. Mittari ei siis ota kantaa tulipalojen tyyppiin, aiheuttamiin vahinkoihin ja vakavuuteen tai syihin. (Häkkinen 2011, 6) 5. Tahalliset tulipalot Tahallisia tulipaloja oli vuonna 2011 koko maassa yhteensä Niistä tulipaloista, joiden tahallisuutta oli arvioitu, osuus oli 35,5 %. Osuus oli laskenut vuosista , jolloin tahallisia oli 38,4 %. (taulukko 6) Taulukko 6. Tahallisten tulipalojen osuus (PRONTO) Pelastustoimen alue Ei voida arvioida Tahallinen Tuottamuksellinen Vahinko tai tahaton (tyhjä) Kaikki yhteensä Tahallisten osuus 2011 Tahallisten osuus Helsinki ,8 41, Länsi-Uusimaa ,6 43, Keski-Uusimaa ,1 54, Itä-Uusimaa ,2 39, Varsinais-Suomi ,6 47, Kanta-Häme ,2 36, Päijät-Häme ,2 43, Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen

13 13 Kymenlaakso ,9 38, Etelä-Karjala ,3 41, Etelä-Savo ,0 31, Keski-Suomi ,6 33, Tampere ,9 36, Satakunta ,9 37, Etelä- Pohjanmaa ,7 22, Pohjanmaa ,9 30, Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaari ,7 30, Pohjois-Savo ,8 24, Pohjois-Karjala ,8 27, Jokilaaksot ,7 23, Kainuu ,7 23, Oulu-Koillismaa ,2 42, Lappi ,7 29, Verrokkiryhmä ,1 44,4 116 N/A 93 Verrokkiryhmä ,1 39,3 105 N/A 95 Verrokkiryhmä ,0 32,9 82 N/A 88 Verrokkiryhmä ,3 27,6 82 N/A 106 Kaikki yhteensä ,5 38,4 N/A N/A 93 Kuva 5. 5 Pelastustoimen alueet tahallisten osuuden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

14 14 Verrokkiryhmistä ensimmäisellä oli selkeästi korkein tahallisten osuus, 41,1 %, vaikka osuus oli laskenut vuosien vastaavasta yli kolme prosenttiyksikköä. Verrokkiryhmässä 4 oli vuosina selkeästi matalin tahallisten osuus, mutta nyt verrokkiryhmän 3 tahallisten osuus oli pienempi ja se oli laskenut kaikista verrokkiryhmistä eniten, kuten kronologinen indeksiluku kertoo. (taulukko 6) Yksittäisistä laitoksista Itä-Uusimaa on parantanut tahallisten tulipalojen osuutta eniten (39,6 % > 30,2 %). Etelä-Karjala ja Keski-Suomi ovat myös tehneet merkittävän kohennuksen. Vuosina Etelä-Karjalan paloista lähes 42 % ja Keski-Suomen paloista noin kolmannes oli tahallaan sytytettyjä niistä paloista, joissa tahallisuutta oli arvioitu. Vuonna 2011 tahallisten osuudet olivat enää 32,3 % ja 25,6 %. Verrokkiryhmiinsä ja valtakunnalliseen tasoon nähden Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat poikkeuksellisen hyvällä tasolla ja tahallisten osuus on vain noin viidennes. Kainuussa ja Jokilaaksoissa tahallisten osuus on kasvanut voimakkaasti. Keski-Uudellamaalla osuus on laskenut voimakkaasti, mutta on yhä korkeampi kuin millään muulla pelastustoimen alueella, 47,1 %. 6. Asuinrakennuspalot Asuinrakennuspaloja sattui vuonna 2011 yhteensä Erillisissä pientaloissa ja asuinkerrostaloissa sattui molemmissa vajaa paloa ja rivitaloissa reilu 300 paloa. Historiallisesti asuinkerrostalopaloja oli yhtä paljon kuin erillisten pientalojen paloja. Vielä vuonna 2003 pientalopaloja oli kaksinkertainen määrä asuinkerrostalopaloihin nähden. (PRONTO) Taulukossa 7 on esitetty rakennuspalojen määrä ja syttymistaajuustiheys asuinrakennusluokittain eri pelastustoimen alueilla. Kerrostaloissa sattuu myös kerrosalaan nähden huomattavasti suurempi määrä tulipaloja verrattuna pientaloihin. Tarkempi tilastollinen tarkastelu osoittaa, että kerrostalojen rakennuspaloista 75 % on onnettomuustyypiltään rakennuspalovaaroja, kun pientaloissa vastaava osuus on 53 %. Onnettomuustyypiltään rakennuspaloiksi luokiteltuja paloja sattui pientaloissa yhä kerrosalaan nähden enemmän kuin kerrostaloissa. Taulukko 7. Asuinrakennusten syttymistaajuustiheydet Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Kaikki yhteensä Syttymistaajuustiheys Erilliset Rivi- ja Asuin- pientalolot ketjutakerrostalot Kaikki yhteensä Helsinki ,3 5,0 16,1 14,0 Länsi-Uusimaa ,2 9,1 16,0 11,4 Keski-Uusimaa ,3 4,6 11,1 8,4 Itä-Uusimaa ,0 38,3 19,5 11,3 Varsinais-Suomi ,8 7,3 12,9 9,4 Kanta-Häme ,4 12,2 19,2 12,4

15 15 Päijät-Häme ,2 6,7 15,6 11,4 Kymenlaakso ,6 9,0 9,6 8,9 Etelä-Karjala ,5 12,3 20,5 12,8 Etelä-Savo ,3 7,6 8,2 8,8 Keski-Suomi ,7 10,0 18,9 12,9 Tampere ,5 12,1 17,8 12,9 Satakunta ,7 10,1 13,9 12,0 Etelä-Pohjanmaa ,0 8,3 17,2 11,3 Pohjanmaa ,7 9,4 15,4 12,4 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari ,3 6,5 18,7 12,8 Pohjois-Savo ,5 11,0 20,9 14,7 Pohjois-Karjala ,3 13,1 14,6 12,9 Jokilaaksot ,0 22,6 18,3 12,5 Kainuu ,1 12,1 21,0 14,6 Oulu-Koillismaa ,5 9,5 20,0 11,4 Lappi ,8 21,6 18,5 13,7 Verrokkiryhmä ,3 7,9 15,2 11,4 Verrokkiryhmä ,5 11,8 14,9 11,2 Verrokkiryhmä ,7 9,7 19,3 12,6 Verrokkiryhmä ,9 15,3 15,0 12,3 Kaikki yhteensä ,7 10,1 15,9 11,8 Alueen kerrospinta-alaan suhteutettu syttymistaajuustiheys oli korkein Pohjois-Savossa ja Kainuussa (taulukon 7 oikeanpuoleisin sarake ja taulukon 8 sarake kaikki: valtakunnallinen ). Itä- Uudenmaan kerros- ja rivitalopaloja on kaikkiin vertailukohtiin nähden poikkeuksellisen paljon. Vaikka rivitalopaloja ei ole Itä-Uudellamaalla määrällisesti kuin 15, esimerkiksi Keski- Uudellamaalla sattui vähemmän rivitalopaloja lähes seitsenkertaisesta kerrosneliömäärästä huolimatta. Itä-Uudenmaan kerros- ja rivitalopalojen lisäksi erityistä huomiota herättävät muun muassa Etelä-Karjalan, Kainuun ja Varsinais-Suomen voimakkaasti kasvaneet palojen määrät ja vastaavasti Kymenlaakson, Keski-Uudenmaan ja Lapin laskeneet palojen määrät (taulukko 7). Helsingissä sattui kerrosneliöihin nähden poikkeuksellisen paljon rakennuspaloja valtakunnalliseen ja verrokkiryhmän tasoon nähden. Pientaloissa ja rivitaloissa tilanne on esimerkillinen pienestä pientalojen syttymistaajuustiheyden kasvusta huolimatta. Selitys korkealle syttymistaajuustiheydelle on asuinkerrostalopaloissa. Vaikka asuinkerrostaloissa ei satu Helsingissä tulipaloja merkittävästi enempää kerrosalaa kohden kuin valtakunnassa keskimäärinkään (taulukko 8, sarake asuinkerrostalot: valtakunnallinen ), kerrostaloissa syttyy kerrosalaan nähden noin 60 % enemmän paloja kuin erillisissä pientaloissa tai rivi- ja ketjutaloissa. Näinpä Helsinki, jossa kerrostaloasumisen osuus on merkittävästi korkeampi kuin millään muulla pelastustoimen alueella, näyttäytyy palovaarallisena alueena. Tilastovirhettä ei näy kuvissa 6, 7 ja 8, joissa on esitetty samat indeksiluvut kartoilla erillisille pientaloille, rivi- ja ketjutaloille ja asuinkerrostaloille.

16 16 Taulukko 8. Syttymistaajuustiheyden indeksiluvut 2011 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Kaikki Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen Valtakunnallinen Verrokkiryhmä Kronologinen Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Tampere Satakunta Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaari Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi Verrokkiryhmä 1 86 N/A N/A N/A N/A 103 Verrokkiryhmä 2 97 N/A N/A N/A N/A 102 Verrokkiryhmä N/A N/A N/A N/A 106 Verrokkiryhmä 4 Kaikki yhteensä 113 N/A N/A N/A N/A 104 N/A N/A 97 N/A N/A 104 N/A N/A 112 N/A N/A 104

17 17 Kuva 6. 6 Pelastustoimen alueet erillisten pientalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Kuva 7. Pelastustoimen alueet rivi- ja ketjutalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

18 18 Kuva 8. Pelastustoimen alueet asuinkerrostalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Pientalopaloissa tilanne on valtakunnalliseen tasoon nähden paras Oulu-Koillismaalla, Itä- Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alueilla. Kainuussa, Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kehitys on ollut vuonna 2011 vääränsuuntaista ja pientaloja sattuu kerrosalaan nähden paljon. 7. Suurpalot Suuronnettomuudella tarkoitetaan pelastustoimessa onnettomuuksia, joissa on kuollut viisi ihmistä tai kuollut tai loukkaantunut yhteensä kymmenen ihmistä tai aiheutunut yli euron taloudelliset vahingot (Häkkinen 2008, 65). Tulipaloja, jotka täyttivät jonkun näistä ehdoista, oli vuonna 2011 yhteensä 30. Yhtä vaille kaikki olivat paloja, joissa taloudelliset vahingot ylittivät euroa. Yhdessä palossa loukkaantuneita oli yhteensä 13, jolloin toinen ehto täyttyi. Kaikki palot olivat onnettomuustyypiltään rakennuspaloja tai rakennuspalovaaroja. (PRONTO)

19 19 Taulukko 9. Suurpalot verrokkiryhmittäin Alue suurpalot 2011 suurpalot suurpalotaajuus 2011 ( / as.) valtakunnallinen kronologinen Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Kaikki yhteensä ,56 N/A 56 Suurpaloja oli vähän vuosien tasoon nähden ja laskua tapahtui kaikissa pelastustoimen verrokkiryhmissä. Vaikka kyse on yksittäisistä tapahtumista, tulos voi enteillä muutosta ja onnistunutta suurpalojen torjuntaa esimerkiksi teollisuuskohteiden toiminnanharjoittajien ja työtekijöiden koulutuksella. (Taulukko 9) 8. Taloudelliset vahingot Taloudelliset vahingot aiheutuvat useimmin suurissa teollisuus- ja kokoontumisrakennuksissa siinä missä merkittävimmät henkilövahingot sattuvat asuinrakennuksissa (PRONTO). Taulukossa 10 on esitetty tulipalojen asukaskohtaisten taloudellisten vahinkojen jakaantuminen pelastustoimen alueittain ja kuvassa 9 on esitetty sama kartalla. Kanta-Hämeessä, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa vahinkomäärä on vuosiin verrattuna huomattavan korkea. Kanta-Hämeessä 77,5 % vahinkokertymästä on kolmesta vuonna 2011 sattuneesta suurpalosta. Kainuussa sattui yksi suurpalo ja Keski- Suomessa kaksi. Nämä selittävät noin kolmanneksen kyseisten alueiden vahinkokertymästä. Satakunnan kaksi suurpaloa nekin aiheuttivat lähes neljänneksen alueen kaikista taloudellisista tulipalovahingoista. Maastopalojen osalta taloudellista vahinkoa ei ole arvioitu PRONTOssa, joten esimerkiksi kesien 2010 ja 2011 myrskyt ilmenevät ainoastaan mahdollisina rakennusten ja infrastruktuurin vahinkoina. Taloudellisten vahinkojen arviointi ei perustu vakuutusyhtiöiden tietoihin vaan pelastushenkilöstön arvioihin, joten erot eri tilastojen välillä ovat mahdollisia. Lapissa tilanne on yhä valtakunnalliseen ja verrokkiryhmän tasoon nähden heikko, mutta asukaskohtaiset vahingot ovat vähentyneet huomattavasti, jopa valtakunnallista ja verrokkiryhmän vauhtia nopeammin. Vuosi 2011 oli taloudellisilla vahingoilla mitattuna erityisen hyvä 12 pelastustoimen alueella. Vahingot laskivat aiempien vuosien tasoon nähden alle puoleen Keski- Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella. Valtakunnalliseen tasoon nähden muita haasteellisia alueita ovat edellä mainittujen lisäksi Etelä- Pohjanmaa ja Jokilaaksot. Verrokkiryhmissä 2 ja 4 taloudelliset vahingot ovat noin puolet suu-

20 20 Taulukko 10. Taloudelliset vahingot tulipaloissa 2011 (PRONTO) Pelastuslaitos remmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vastaavasti pienimmät vahingot ovat Keski- Uudellamaalla, Helsingissä, Päijät-Hämeessä, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella ja Etelä-Karjalassa. Omaisuusvahingot yhteensä taloudelliset vahingot per asukas valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä ,6 64 N/A 64 verrokkiryhmä ,8 150 N/A 115 verrokkiryhmä ,6 105 N/A 90 verrokkiryhmä ,1 151 N/A 73 Kaikki yhteensä ,2 N/A N/A 81

21 21 Kuva 8. Pelastustoimen alueet taloudellisten vahinkojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Taulukossa 11 on tarkasteltu niitä tulipaloja, jotka eivät ole taloudellisilla vahingoilla tarkasteltuna suurpaloja eli yhteenlasketut vahingot ovat korkeintaan euroa. Valtakunnallisella tasolla tulipalokohtaiset vahingot ovat kasvaneet 16 % (taulukon 10 kronologinen -sarakkeen viimeinen rivi). Nousua on tapahtunut kaikissa verrokkiryhmissä ja 18 eri pelastustoimen alueella (kuvan 9 oikeanpuoleisin kartta). Koska vahinkokertymä on kuitenkin laskenut, tämä voi tarkoittaa kahta asiaa: suurpalojen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat pienentyneet merkittävästi vähäistä taloudellista vahinkoa aiheuttaneet tulipalot ovat vähentyneet. Tulipaloluokituksen muutokset eivät vaikuta kyseiseen tilastoon, koska mukaan on luettu kaikki tulipalojen onnettomuustyypit. Vuonna 2011 suurpalovahingot olivat noin 41 miljoonaa euroa, kun ne vuosina olivat keskimäärin noin 82 miljoonaa eli ensimmäinen väittämä pitää paikkansa. Vuosina ,9 % niistä paloista, joissa taloudelliset vahingot olivat euroa, vahingot jäivät enimmillään 500 euroon. Vuonna 2011 vastaava osuus oli 40,4 % eli vähäistä vahinkoa aiheuttaneita paloja ei ollut suhteessa vähempää kuin aiempinakaan vuosina eli toinen arvio ei pidä paikkaansa. Johtopäätöksenä tämän perusteella tavallisissa paloissa, joissa vuosina on sattunut euron vahingot, aiheutui vuonna 2011 keskimäärin euron vahingot. Tämä viittaa niin palovahinkojen inflaatioon kuin ihmisten kasvaneeseen omaisuuteenkin. Inflaation aiheuttama ero vuoden 2011 ja vuosien välillä oli keskimäärin 4,25 %, joten onnettomuuksien vahingot ovat kasvaneet myös reaaliarvoisesti (Kuluttajahintaindeksi 2005=100; Kuluttajahintaindeksi 2010=100).

22 22 Taulukko Vahingot per tulipalo 2011 (PRONTO) Pelastuslaitos Kaikki palot Palot (pl. 0 ja > vahingon palot) Euroa / palo (pl. 0 ja > vahingot) Omaisuusvahingot ilman suurpalovahinkoja valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Tampere Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi verrokkiryhmä N/A 110 verrokkiryhmä N/A 111 verrokkiryhmä N/A 123 verrokkiryhmä N/A 123 Kaikki yhteensä N/A N/A 116

23 23 Kuva 9. 9 Pelastustoimen alueet tulipalokohtaisten taloudellisten vahinkojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Kalleimmat palot olivat keskimäärin Lapissa, Oulu-Koillismaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että palokunta ei saavu niin nopeasti paikalle kuin eteläisessä Suomessa, jossa on paljon riskialuetta I ja II. Omaisuusarvojen kasvaessa palokunnan toiminnalla, alkusammutuksella ja automaattisilla sammutuslaitteistoilla on yhä suurempi merkitys omaisuusvahinkojen torjunnalle. 9. Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Taulukossa 12 on ne vuonna 2011 sattuneet tulipalot, joiden onnettomuustyyppi on ollut joko rakennuspalo tai rakennuspalovaara. Tulipalojen määrä on esitetty sekä verrokkiryhmittäin että koko maan osalta. Koko maan osalta on myös esitetty kussakin rakennustyypissä sattuneiden tulipalojen yhteiset omaisuusvahingot ja euromääräiset omaisuusvahingot jyvitettynä tulipalojen määrälle. Lihavoidut rakennustyypit ovat sellaisia, joissa sattui vuosina keskimäärin vähintään kymmenen tulipaloa vuodessa ja tulipalon keskimääräinen vahinko oli yli euroa (Häkkinen 2011, 10-11). Tällaisia rakennuksia olivat vuonna 2011 ainoastaan teollisuushallit, joten suunta on niiltä osin hyvä. Tummennetuissa rakennustyypeissä sattui vuonna 2011 kuitenkin enemmän paloja kuin vuosina keskimäärin, kuten kronologinen tarkastelu taulukon 12 toiseksi viimeisellä rivillä osoittaa.

24 24 Taulukon oikealla puolella olevat huutomerkit osoittavat vuoden 2011 rakennuspalotilastojen perusteella keskeisimmät rakennustyypit (joko yli euron tulipalokohtaiset omaisuusvahingot tai yli euron tulipalokohtaiset vahingot ja yli kymmenen tapausta vuodessa). Taulukko Omaisuusvahingot eri rakennustyypeissä 2011 Verrokkiryhmä Omaisuusvahingot Vahingot Rakennustyyppi Yht. per palo Ammatillisen oppilaitoksen raken- nus Asuntola yms Elokuvateatteri Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms Hotelli yms Järjestön, liiton, työnantajan yms. opetusrakennus Jäähalli Kahden asunnon talo Kasvihuone Kauppavarasto Kehitysvammaisten hoitolaitos Keskussairaala ! Ketjutalo Kirjasto tai arkisto ! Kirkko, kappeli, luostari tai ruko- ushuone Korkeakoulurakennus Kulkuneuvojen suoja- tai huoltorakennus Lasten päiväkoti Lasten- tai koulukoti Liike- tai tavaratalo, kauppakeskus Loma-, lepo- tai virkistyskoti Luhtitalo Monitoimihalli tai muu urheiluhalli Museo tai taidegalleria Muu asuinkerrostalo Muu asuntolarakennus Muu erillinen pientalo Muu huoltolaitosrakennus Muu kokoontumisrakennus Muu liikenteen rakennus Muu maa-, metsä- tai kalatalouden rakennus Muu majoitusliikerakennus Muu myymälärakennus

25 25 Muu sairaala Muu teollisuuden tuotantorakenn- nus Muu terveydenhuoltorakennus Muu urheilu- tai kuntoilurakennus Muu uskonnollisen yhteisön rakennus ! Muu varastorakennus Muualla luokittelematon opetusrakennus Muualla luokittelematon rakennus Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus Myymälähalli ! Navetta, sikala, kanala yms ! Pysäköintitalo Rautatie- tai linja-autoasema, lentotai satamaterminaali Ravintola yms ! Rivitalo Saunarakennus Seura- tai kerhorakennus yms Seurakuntatalo Talousrakennus Teatteri, ooppera-, konsertti- tai kongressitalo Tennis-, squash- tai sulkapallohalli Teollisuus- tai i pienteollisuustalo ! ! Teollisuushalli ! Teollisuusvarasto Terveydenhuollon erityislaitos Terveyskeskus Tietoliikenteen rakennus Toimistorakennus Tutkimuslaitosrakennus Uimahalli Vanhainkoti Vankila Vapaa-ajan asuinrakennus Viljankuivaamo ja viljan säilytysrakennus Voimalaitosrakennus Vuokrattava lomamökki tai -osake Yhden asunnon talo Yhdyskuntatekniikan rakennus

26 26 Yleissivistävän oppilaitoksen rakennus (tyhjä) väestö Paloja lihavoiduissa rakennustyypeissä asukasta kohden 9,4 20,6 18,3 20,1 14,9 valtakunnallinen N/A kronologinen Kaikki yhteensä Poiketen vuosien omaisuusvahingoiltaan merkittävimmistä rakennustyypeistä keskussairaalat, kirjastot ja arkistot, muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset ja ravintolat yms. ovat vuoden 2011 tilastojen perusteella keskeiset turvallisuuden kehittämiskohteet. Niin vuosien kuin vuoden 2011 tilastojen perusteella myymälähallit, navetat, sikalat, kanalat yms., teollisuus- ja pienteollisuustalot sekä erityisesti teollisuushallit ovat rakennustyyppeinä keskeisessä asemassa omaisuusvahinkojen torjunnassa. Verrokkiryhmien väliseen rakennustyyppikohtaiseen tarkasteluun aineisto on suppea. Teollisuushalli- sekä teollisuus- ja pienteollisuustalopaloja on verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alueilla väestömäärään suhteutettuna alle puolet verrokkiryhmien 2 ja 3 alueisiin nähden ja noin kolmannes verrokkiryhmään 4 verrattuna. Tämä voi osin selittyä myös erilaisella elinkeinorakenteella, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettei asiaan tulisi suhtautua verrokkiryhmissä 2, 3 ja 4 sitä vakavammin. 10. Syttymissyyt Syttymissyitä on PRONTO-luokittelussa 30, joiden lisäksi on vaihtoehto Ei voida arvioida ja joitain selosteita, joissa kyseinen kenttä on jätetty tyhjäksi. Näiden pohjalta syttymissyitä yhdistelemällä on laadittu 18 kohdan lista, joka löytyy myös PRONTOn aiheutuneiden vahinkojen mittareista (PRONTO). Liitteessä 1 on tulipalot syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain. Liitteessä 2 on laskettu tulipalomääristä kullekin pelastustoimen alueelle ja verrokkiryhmälle syttymissyykohtainen tulipalosuhde, jota on verrattu valtakunnalliseen, verrokkiryhmän sekä vuosien tasoon. Kronologisena vertailutasona on käytetty poikkeuksellisesti vuosia 2009 ja 2010, koska vuoden 2008 syttymissyytilastointi eroaa merkittävästi muista vertailuajanjakson tilastoista. Vuonna 2011 merkittävimmät yksittäiset tulipalojen syttymissyyt liittyivät koneisiin, laitteisiin ja prosesseihin, jotka aiheuttivat tulipaloa. Kone-, laite- ja prosessipalot olivat hienoisessa

27 27 kasvussa kaikissa verrokkiryhmissä (liitteet 1 ja 2), vaikka yleisesti Pohjanmaalla paloissa oli laskua (kuva 10). Kuva 10. Pelastustoimen alueet kone-, laite- ja prosessipalojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Tahallaan sytytettyjä paloja oli Niiden määrä oli noussut noin viidenneksellä vuosien keskiarvosta ja nousua oli 17 pelastustoimen alueella (kuvan 11 oikeanpuoleisin kartta). Tahallaan sytytetyt palot olivat toiseksi suurin välitön syy palokuolemiin (PRONTO). Tahallaan sytytetyt palot olivat merkittävin syttymissyy onnettomuustyypiltään muiksi tulipaloiksi luokitelluissa paloissa (taulukko 13).

28 28 Kuva 11. Pelastustoimen alueet tahallisten palojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Salaman aiheuttamia paloja oli vuonna 2011 yhteensä 579 ja niitä oli 76 prosenttia enemmän kuin vuosina keskimäärin. Salamat ovat syttymissyynä viidenneksi yleisin. (liitteet 1 ja 2) Onnettomuustyyppikohtaisessa tarkastelussa salamat ovat maastopalojen kolmanneksi yleisin syy nuotioiden ja roskien polton jälkeen, mutta rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen yhteenlasketulla määrällä vasta kahdeksanneksi yleisin syy (taulukko 13). Taulukko 13. Tulipalot syttymissyittäin ja onnettomuustyypeittäin Liiken ken- nevä väli li- Maas- Muu tuli- Raken ken- nuspa pa- Raken ken- nuspa pa- Raken kennus nuspa pa- lot ja raken ken- Kaikki Syttymissyy nepalo topa palo palo lo lovaa vaara nuspa palo lovaa vaarat yhteensä Kulotus Ilotulite, pyrotekniset tuotteet Nuotio, grilli Roskien poltto Lasten tulenkäsittely Kynttilä, ulkotuli Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys Tulityö Salama Savuke tai muu tupakka-aine Kuuma esine, tuhka tai kipinä Tahallaan sytytetty palo Nokipalo Tulisija, hormi (ei nokipalo)

29 29 Ruoanvalmistus Kone, laite tai prosessi Muu tunnettu syy Syy tuntematon Yhteensä Ruoanvalmistuksesta johtuvia paloja oli ja se oli kolmanneksi suurin yksittäinen syy. Ruoanlaitosta aiheutuneita paloja oli suhteellisesti eniten Helsingissä, Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. (kuva 12 sekä liitteet 1 ja 2) Kuva 12. Pelastustoimen alueet ruoanlaitosta aiheutuneiden palojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden Vastaavasti ilotulitteet olivat vähäisin yksittäinen syy ja niiden määrä oli laskenut vuonna 2011 aiempien vuosien noin 160 palosta 112 paloon. Kynttiläpaloja oli myös vähän (114 paloa) ja niiden määrä oli laskussa. Savukkeet ja muut tupakka-aineet olivat aiheuttaneet yhdeksän prosenttia vähemmän tulipaloja kuin vuosina keskimäärin. Tulipalojen syttymissyynä ne ovat yhä neljänneksi suurin ja palokuolemissa ne olivat merkittävin yksittäinen välitön syy. Vaikka nokipalot ovat tulipalojen kokonaismäärällä mitattuna vasta sijalla 11/16, aiheuttavat ne neljänneksi eniten rakennuspaloja koneiden, laitteiden ja prosessien, ruoanvalmistuksen sekä tulisijojen jälkeen. Samoin tulisijapaloista merkittävä osa on rakennuspaloja, ja vaikka ne tulipalojen kokonaismäärässä ovat vasta kymmenenneksi yleisin syttymissyy, ne aiheuttavat kolmanneksi eniten rakennuspaloja (taulukko 13 ja liite 1).

30 Johtopäätökset Paloturvallisuuden kokonaistilanne on parantunut Suomessa seuraavilla tekijöillä tarkasteltuina: + palokuolemat, + tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät, + tulipaloissa loukkaantumiset, + tulipalojen kokonaismäärä, + suurpalot, + omaisuusvahingot yleisesti, + omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa aiheutuneet omaisuusvahingot ja + tahallisiksi arvioitujen tulipalojen osuus niistä paloista, joissa tahallisuutta on arvioitu. Lisäksi syttymissyinä ruoanvalmistus, lasten tulenkäsittely, tulityöt, tupakointi, nokipalot, tulisijat, ilotulitteet, kynttilät, roskien poltto, nuotiot ja grillit sekä kulotus ovat pienentyneet. Nokipalojen ja tulisijojen aiheuttamien palojen vähentyminen voi olla tekijänä myös erillisten pientalojen palojen vähenemisen taustalla. Mittarit, joilla paloturvallisuudessa on edelleen kehittämistä, ovat: tulipalokohtaiset omaisuusvahingot, palojen määrä omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa, asuinrakennuspalojen määrä, tahallisuus syttymissyynä, salamat syttymissyynä, hankauslämpö, itsesyttymä ja räjähdys syttymissyinä, koneet, laitteet ja prosessit syttymissyinä. Asuinrakennuspalojen määrän kasvun taustalla voi olla voimaan astunut tilastollinen muutos, jolla otettiin käyttöön rakennuspalovaara syttymissyynä (Tillander 2008a). Näinpä kronologisessa tarkastelussa vuoden 2008 palot ovat alakanttiin vuosiin nähden etenkin asuinkerrostalopalojen osalta, joista noin kolme neljästä on rakennuspalovaaroja. Se, että omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa on pienemmät vahingot tulipalojen kasvaneesta määrästä huolimatta, kertoo mahdollisesta muutoksesta kohteiden toiminnassa ja tekniikassa, joilla tulipalot on saatu rajattua, vaikka paloista on yhä tullut pelastustoimen tehtäviä. Osaltaan tähän vaikuttaa myös edellä mainittu rakennuspalovaara uutena onnettomuustyyppinä, jolloin onnettomuusmäärä kasvaa ja vahingot pienenevät.

31 31 Lähteet Arvio tulipalon syystä. Pelastusopisto. 21 s. Saatavissa: 0C4E/$file/Tulipalonsyy.ppt. Viitattu Haikonen, K Yksityinen tiedonanto. Häkkinen, S Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen yliopisto. 109 s. + liitt. 29 s. Saatavissa: ittaminen.pdf. Viitattu Häkkinen, S Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 23 s. Saatavissa: Viitattu Kuluttajahintaindeksi 2005=100. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: 5%3D100&path=../Database/StatFin/hin/khi/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Kuluttajahintaindeksi 2010=100. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: 0%3D100&path=../Database/StatFin/hin/khi/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely (vuoden 2008 tiedoilla). Pelastuslaitokset. Mittaristo. Saatavissa: Viitattu PRONTO - pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto. Saatavissa: Viitattu Tillander, K. 2008a. Rakennuspalovaara ja rakennuspalo. PRONTO-seminaari s. Saatavissa: E176F/$file/Rakennuspalovaara.ppt. Viitattu Tillander, K. 2008b. Omaisuusvahinkojen arviointi. PRONTO-seminaari s. Saatavissa: BD935/$file/Omaisuusvahingot.ppt. Viitattu Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain StatFin-tilastotietokanta. Väestörakenne. Tilastokeskus. Saatavissa:

32 +%281%2Dv%2E%29+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+1980+%2D+2010&path=../Dat abase/statfin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi. Viitattu

33 33 Liite 1. Tulipalot 2011 syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain Syttymissyyt Pelastustoimen alueet Verrokkiryhmä Ruoanvalmistus Tahallaan sytytetty palo Lasten tulenkäsittely Tulityö Savuke tai muu tupakka-aine Kone, laite tai prosessi Tulisija, hormi (ei nokipalo) Nokipalo Salama Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys Ilotulite, pyrotekniset tuotteet Kynttilä, ulkotuli Roskien poltto Nuotio, grilli Kulotus Kuuma esine, tuhka tai kipinä Muu tunnettu syy Syy tuntematon Yhteensä Yht

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa. Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT

PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta

Lisätiedot

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015

Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Rakennuspalotilanne PRONTO-poiminta 21.10.2015 (v. 2011-15): Rakennuksen pääluokka

Lisätiedot

Paloturvallisuusseurannan kehittäminen

Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Riskienhallintaa 7.5.2012 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja toimintaympäristö 2. Turvallisuusviestinnän - mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander 25.8.2011 Tausta Onnettomuuksien ehkäisyn toimialalla siirrytty riskien arviointiin perustuvaan

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012

Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä

Lisätiedot

Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot

Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT

PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT TIIVISTELMÄ Kati Tillander, Timo Korhonen & Olavi Keski-Rahkonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 83, 244 VTT Tutkimuksessa on kerätty pelastustoimen mittareiksi

Lisätiedot

Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi

Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi Palotutkimuksen päivät 2015 Antti Paajanen, Tuula Hakkarainen ja Kati Tillander Johdanto Onnettomuusvahingot pelastustoimen

Lisätiedot

Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet

Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö 1. Alkusanat ja johdanto... 3 2. Palokuolemat...

Lisätiedot

Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013

Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 107 000 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi

Lisätiedot

PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä

PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä 1 PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012 Hormi tai tulisija syttymissyynä 2 SISÄLTÖ 2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA 2009 2010VIRHE. KIRJANME 4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE.

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander

Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus Kati Tillander 15.4.2010 Lukumäärä [kpl] Kaikkien tehtävien lukumäärä 2003-2009 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN

PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN TIIVISTELMÄ Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, Pelastusopisto Vuonna 2006 toteutettiin yhteistyössä VTT:n, Pelastusopiston sekä 12

Lisätiedot

Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet

Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

HOITOLAITOSTEN TULIPALOT

HOITOLAITOSTEN TULIPALOT 1 (5) HOITOLAITOSTEN TULIPALOT HOITOLAITOKSET HELSINGISSÄ Palontutkinnan tiedotteeseen on poimittu havaintoja Helsingin pelastuslaitoksen alueella hoitolaitoksissa tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen

Lisätiedot

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2006 2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:

Lisätiedot

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129

215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129 Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT

SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT SÄHKÖVERKON VIOISTA ALKANEET MAASTO- JA METSÄPALOT Lääninvalmiusjohtaja, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Länsi-Suomen lääninhallitus PL 22, 20801 TURKU Ylitarkastaja, ins. (AMK) Antti Nenonen Turvatekniikan

Lisätiedot

Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö

Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus...

Lisätiedot

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...

Lisätiedot

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)

Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät

Lisätiedot

ASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI

ASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI ASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI -kartta-aineiston sisältö ja kuvaus Kati Tillander Kari Junttila Vesa-Pekka Tervo Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 1/2012 ISBN: 978-952-5905-23-6 (pdf) ISSN: 1795-9187

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Uudet valvontamenetelmät

Uudet valvontamenetelmät Omavalvonta ja aluevalvonta Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksella Uudet valvontamenetelmät Valvontasuunnitelman myötä otetaan käyttöön uusia menetelmiä asuinrakennusten valvontaan Omavalvonta on kehitetty

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE

ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Palontutkinta2014 työryhmä

Palontutkinta2014 työryhmä Palontutkinta2014 työryhmä Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti - Seminaari 20.03.2013 Turku Mitä on vuosien saatossa opittu palojen tutkinnasta? Kuinka

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Paloturvallisuuskatsaus 2011 - turvallisuusviestintä

Paloturvallisuuskatsaus 2011 - turvallisuusviestintä Paloturvallisuuskatsaus 2011 - turvallisuusviestintä Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 28 6 TOIMINTAVALMIUS 32

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 28 6 TOIMINTAVALMIUS 32 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008-2012 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2012-2016 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2012 2016 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

2

2 1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2479. Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot

VTT TIEDOTTEITA 2479. Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot VTT TIEDOTTEITA 2479 Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2479 Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ ÄÄRÄT 12 kk seurantajaksoilla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1998-1999 2003-2004 LAITERYHMÄKOHTAISET SÄHK S HKÖPALOM PALOMÄÄ ÄÄRÄT 500 450 400 350 300 250 200

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastustoimen vuosikirja 27 Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 2/28 ISBN 978-952-5515-47-3 (nid.) ISBN 978-952-5515-48- (pdf) ISSN 1795-9187 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 8 2 PELASTUSTOIMEN

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander

Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot