Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö"

Transkriptio

1 Paloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto

2 Sisältö Alkusanat ja johdanto Miesten osuus Kuntaluokitus Yksinasuminen Työllisyys Ikääntyneiden osuus Rakennusten ikä Koulutustaso (VKTM-indeksi) Päihteiden käyttö Pientalovaltaisuus Pienituloisuus Syrjäytyminen Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Syrjäytymisen tunnusluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin... 36

3 3 Alkusanat ja johdanto Tämä julkaisu on osa Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanketta. Hanke on Palosuojelurahaston 100-prosenttisesti rahoittama ja sen päätoteuttajaorganisaationa on Suomen Palopäällystöliitto. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön pelastusosaston lisäksi pelastuslaitokset kaikista verrokkiryhmistä (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely). Katsauksen tarkoituksena on herättää keskustelua paloturvallisuuden ja pelastuslaitosten toiminnan seurantaan käytetyistä mittareista. Katsaus on toinen sarjassaan ja täydentää aiempaa Paloturvallisuuskatsaus aiheutuneet vahingot -julkaisua (Häkkinen 2012). Tässä julkaisussa käytetyt mittarit ovat poimittavissa hankkeen nettisivuilta ( Vertailun tarkoituksena ei ole asettaa pelastustoimen alueita vastakkain vaan tuottaa tietoa kunkin alueen ja verrokkiryhmän keskeisistä riskeistä. Vertailukohtina kullekin pelastustoimen alueelle on käytetty valtakunnallista vertailutasoa (pl. Ahvenanmaa), mediaanikuntaa sekä alueen omaa verrokkiryhmää. Pelastuslaitosten toimilla ei voida vaikuttaa toimintaympäristön tunnuslukuihin vaan ne ovat pääosin sosiaali-, terveys-, koulu- ja sivistystoimen tai työvoimapolitiikan alaa. Joihinkin tunnuslukuihin, kuten ikääntymiseen tai maaseutumaisuuteen ei ole tarkoituksenmukaista tai välttämättä edes inhimillisesti mahdollista vaikuttaa. Lisäksi toimintaympäristön mittareiden muutokset ovat hyvin hitaita, minkä vuoksi tarkastelussa ei ole käytetty kronologista vertailua. Toimintaympäristön mittarit on tarkoitettu pelastuslaitosten riskiprofiilin arviointiin ja riskien suuruuden arviointiin. Niillä voidaan myös jossain määrin ennustaa ja selittää aiheutuneiden vahinkojen taustalla olevia syitä ja kohdentaa pelastuslaitoksen toimenpiteitä alueen keskeisimpiin riskeihin. Kunta- ja riskiruutukohtainen tarkastelu auttaa kohdentamaan toimenpiteitä yhä paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin (Lausuntopyyntö työryhmän esityksestä toimintavalmiusohjeeksi). Helsingissä Sami Häkkinen

4 4 1. Miesten osuus Uusin tilasto miesten osuudesta on vuodelta 2010, jolloin miesten osuus oli Manner-Suomessa 49,08 prosenttia ja mediaanikunnassa 50,27 prosenttia. Taulukossa 1 on miesten osuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin, kuvassa 1 pelastustoimen alueittain. (Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain ) Taulukko 1. 1 Miesten osuus alueittain Pelastustoimen alue Miehiä 2010 Asukasluku 2010 Miesten osuus Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A

5 5 mediaanikunta 50,3 102 N/A N/A Manner-Suomi ,1 N/A 98 N/A Erot alueellisesti ovat suhteellisen pieniä. Kunnittain vaihteluväli miesten prosentuaalisessa osuudessa on suurempi (Miesten osuus; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 2). Helsingissä miesten osuus on poikkeuksellisen pieni verrattuna mihinkään muuhun pelastustoimen alueeseen. Myös Varsinais-Suomessa, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella ja Hämeessä on suhteellisesti vähän miehiä. (Kuva 1) Kuva 1. 1 Pelastustoimen alueet miesten osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Pohjois-Suomessa (Jokilaaksot, Kainuu, Oulu-Koillismaa ja Lappi) ja Pohjanmaan pelastustoimialueella miesten osuus on selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi. Keski-, Itä- ja Kaakkois- Suomessa sekä Uudellamaalla miesten osuus on marginaalisesti valtakunnallista tasoa korkeampi. 2. Kuntaluokitus Tilastollinen kuntaluokitus jaottelee Suomen kunnat 1) kaupunkimaisiin, 2) taajaan asuttuihin ja 3) maaseutumaisiin kuntiin (Tilastollinen kuntaryhmitys). Taulukossa 2 on esitetty kuntien jakaantuminen määrällisesti kuntaluokkiin pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Kunta-

6 6 kohtainen listaus on koottu hankkeen nettisivuille (Tilastollinen kuntaryhmitys -taulukko; Tilastollinen kuntaryhmitys - kuntalista). Taulukko 2. 2 Vuoden 2012 kuntajaon mukaisten kuntien jakaantuminen tilastollisessa kuntaryhmityksessä pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Luokitusavain) Pelastustoimen alue Tilastollinen kuntaryhmitys Kunnat yhteensä Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Tampere Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä verrokkiryhmä Yhteensä Keski-Suomessa yksi kunta 23:sta on kaupunkimainen ja 17 on maaseutumaisia, mikä tekee Keski-Suomesta kuntarakenteeltaan maaseutumaisimman. Etelä-Savossa luvut jakaantuvat 2 / 2 / 13, mikä tekee siitä toiseksi maaseutumaisimman pelastustoimen alueen. Seuraavaksi maaseutumaisimpia ovat Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Jokilaaksot ja Etelä-Karjala. (taulukko 2) Kaupunkimaisin alue on Helsinki ja seuraavaksi kaupunkimaisin Keski-Uusimaa. Länsi-Uusimaa, Tampereen aluepelastuslaitoksen alue, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Oulu-Koillismaa ovat järjestyksessä seuraavaksi kaupunkimaisimmat.

7 7 Kaupunkimaisuus vaikuttaa tilastollisesti paitsi riskien suuruuteen myös niiden luonteeseen (Häkkinen 2008, 42). Jos saatavilla on tietoa kuntien tai muiden pienempien alueiden taajamaasteesta, myös sillä voidaan arvioida toimintaympäristön suhteellista paloturvallisuutta. Pelastuslaitoksilla on myös käytössään asuinalueiden paloriskiaineisto, jonka perusteella riskienarviointia ja sen mukaista toiminnan suunnittelua voidaan suunnitella merkittävästi paremmin kuin mihin kaupunkimaisuuden perusteella pystytään (Pälviä 2012, 12; Tillander et al. 2011). 3. Yksinasuminen Yksinasumista pelastustoimen alueittain vaihtelee rakennustyypeittäin (taulukot 3a, 3b, 3c ja 3d). Erityisesti Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa yksin pientaloissa asuvien osuus on korkea (taulukko 3b). Yksin pientaloissa asuvien paloturvallisuus tulee olla niin turvallisuusviestinnän, asuinrakennusten valvonnan kuin rakenteellisen paloturvallisuudenkin keskiössä. Kaiken kaikkiaan Manner-Suomessa on pientaloa, jotka ovat yhden hengen asuntokuntia. (Taulukko 3b) Helsingin yksinasumistilanne näyttää kaikkia asuinrakennuksia yhdessä tarkasteltaessa vertailutasoihin nähden huonolta (taulukko 3a), mutta rakennustyyppikohtaisessa tarkastelussa Helsingin tilanne on kaikissa rakennustyypeissä kaikilla vertailutasoilla hyvä (taulukot 3b, 3c ja 3d). Tilastoharha johtuu kerrostalovaltaisuudesta. Taulukko 3a. Yksinasuvien osuus kaikissa asuinrakennuksissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksinasuvavien Yksin asu- valtakunnalli- mediaani- verrokki- Kaikki osuus nen kunta ryhmä Manner-Suomi ,8 N/A 110 N/A mediaanikunta N/A N/A 17,9 91 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari ,

8 8 Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A Taulukko 3b. Yksinasuvien osuus erillisissä pientaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien Yksinasuvat valtakunnalli- mediaanikun- verrokkiryh- Kaikki osuus nen ta mä Manner-Suomi ,0 N/A 82 N/A mediaanikunta N/A N/A 9,8 122 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A

9 9 Taulukko 3c. Yksinasuvien osuus rivi- ja ketjutaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien mediaanikunta Kaikki Yksinasuvat osuus valtakunnallinen verrokkiryhmä Manner-Suomi ,2 N/A 55 N/A mediaanikunta N/A N/A 38,2 180 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A Taulukko 3d. Yksinasuvien osuus asuinkerrostaloissa (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Yksin asuvien mediaanikunta Kaikki Yksinasuvat osuus valtakunnallinen verrokkiryhmä Manner-Suomi ,1 N/A 82 N/A mediaanikunta N/A N/A 44,1 122 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi ,

10 10 Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A Yksinasuvia rivitaloasujia on määrällisesti , ja suhteellisena osuutena tämä on yli viidennes kaikista rivi- ja ketjutaloissa asuvista henkilöistä. Kerrostaloissa yksinasuvien osuus on yli kolmannes, mutta kerrostaloissa ei ole paloturvallisuuden ja yksinasumisen välistä tilastollista yhteyttä (Häkkinen 2008, 43). Kuntakohtainen yksinasumisen tarkastelu on hankkeen nettisivuilla (Yksinasuminen). Alueellista jakoa on havainnollistettu taulukoiden 3a, 3b, 3c ja 3d lisäksi kuvissa 2, 3 ja 4.

11 11 Kuva 2. 2 Pelastustoimen alueet erillisten pientalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuva 3. Pelastustoimen alueet rivi- ja ketjutalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

12 12 Kuva 4. Pelastustoimen alueet kerrostalojen yksinasujien mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 4. Työllisyys Työllisyyden mittarissa käytetään uusinta, vuoden 2010 ennakkotilastoa. Työllisiä oli vuonna 2008 Manner-Suomessa (Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan) ja työikäisiä eli vuotiaita (Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain). Näin laskien työllisyysaste oli Suomessa vuonna ,5 %. Taulukossa 4 on koottu työllisyysluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Taulukko 4. Työllisyys 2010 Työlliset v. väestö 2010 Työllisten osuus mediaanikunta valtakunnallinen verrokkiryhmä Koko maa ,5 N/A 97 N/A Manner-Suomi ,5 N/A 97 N/A mediaanikunta N/A N/A 63,2 104 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme ,

13 13 Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A Kuva 5. Pelastustoimen alueet työllisyyden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Taulukon 4 ja kuvan 5 perusteella alueelliset erot työllisyydessä ovat suuria. Keski- Uudellamaalla työllisyys oli 71,5 % ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa vain 58,4 %. Luvut

14 14 eivät huomioi heikkenevää huoltosuhdetta ja ikääntyneiden kasvavaa osuutta, joiden vaikutukset ovat nopeimmat ja suurimmat juuri niillä alueilla, joilla myös työllisyys on muuta maata heikompi. Jako parempi- ja heikompiosaisiin pelastustoimen alueisiin on myös selkeä: verrokkiryhmän 1 pelastuslaitosten työllisyysaste oli 68,4 % ja verrokkiryhmässä 4 se oli 59,8 %. Työllisyysaste oli valtakunnallista tasoa parempi Uudellamaalla, Pohjanmaalla sekä Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Vastaavasti yhdelläkään Itä- tai Pohjois-Suomen alueella se ei ollut yli valtakunnallisen tason. Kuntakohtainen tilasto on koottu hankkeen nettisivulle, koska sitä ei voi laajuutensa vuoksi sisällyttää tähän julkaisuun (Työllisyys; Työllisyys - kuntalista). 5. Ikääntyneiden osuus Ikääntymistä on tarkoituksenmukaista tarkastella usealla eri mittarilla. Tämän hankkeen mittaristossa on käytetty tunnuslukuina 55, 65, 75 ja 85 vuotta täyttäneiden osuutta. Taulukkoon 5 on koottu eri-ikäisten osuudet ja koostettu niistä indeksiluku kuvaamaan ikääntymistä pelastustoimen alueilla ja verrokkiryhmissä. Kuvissa 6, 7, 8 ja 9 on havainnollistettu 55-, 65-, 75- ja 85- vuotiaiden osuutta pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin eri vertailutasoihin nähden. Taulukko 5. 5 Eri-ikäisten väestöllinen osuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin Alue 55 v täyttäneiden osuus 65 v täyttäneiden osuus 75 v täyttäneiden osuus 85 v täyttäneiden osuus valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Manner-Suomi 32,1 17,5 8,1 2,1 N/A 80 N/A mediaanikunta 38,3 21,5 10,5 2,8 125 N/A N/A Helsinki 27,7 15,0 6,8 2, Länsi-Uusimaa 26,4 13,3 5,4 1, Keski-Uusimaa 26,2 12,7 4,9 1, Itä-Uusimaa 31,5 16,7 7,5 2, Varsinais-Suomi 33,3 18,5 8,8 2, Kanta-Häme 34,2 19,0 9,0 2, Päijät-Häme 36,0 19,7 8,8 2, Kymenlaakso 37,7 21,2 10,0 2, Etelä-Karjala 37,9 21,5 10,3 2, Etelä-Savo 40,7 23,4 11,3 2, Keski-Suomi 32,9 18,2 8,5 2, Tampere 31,5 17,5 8,2 2, Satakunta 37,4 21,1 10,0 2, Etelä-Pohjanmaa 35,1 19,7 10,0 2, Pohjanmaa 33,1 19,0 9,5 2, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 32,9 18,4 8,9 2, Pohjois-Savo 35,4 19,6 9,6 2, Pohjois-Karjala 36,6 20,0 9,5 2,

15 15 Jokilaaksot 33,1 17,9 8,6 2, Kainuu 38,3 21,2 10,3 2, Oulu-Koillismaa 25,3 13,2 5,9 1, Lappi 35,3 18,9 8,8 2, verrokkiryhmä 1 29,1 15,5 6,9 1, N/A verrokkiryhmä 2 35,9 19,9 9,3 2, N/A verrokkiryhmä 3 32,7 18,1 8,7 2, N/A verrokkiryhmä 4 36,7 20,2 9,7 2, N/A Uudellamaalla ja Oulu-Koillismaalla ikääntyneiden osuus on valtakunnallista tasoa alhaisempi kaikilla mittareilla. Mittareiden välillä on pientä vaihtelua. Esimerkiksi Lapissa ikääntyneitä on valtakunnalliseen tasoon nähden paljon 85 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta. Vastaavasti Tampereella 55 ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on valtakunnallista tasoa pienempi, mutta 75 ja 85 vuotta täyttäneitä on valtakunnallista tasoa enemmän. Kuva 6. 6 Pelastustoimen alueet 55-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

16 16 Kuva 7. Pelastustoimen alueet 65-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuva 8. Pelastustoimen alueet 75-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

17 17 Kuva 9. Pelastustoimen alueet 85-vuotiaiden osuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 55 vuotta täyttäneitä on noin kolmannes väestöstä ja 65 vuotta täyttäneitäkin lähes neljännes. 85-vuotiaita tai vanhempia on enää vain 2,1 prosenttia, mutta väestöennusteen mukaan suhteellinen osuus kasvaa tasaisesti ja on vuonna 2030 jo kaksinkertainen ja vuonna 2004 kolminkertainen. Ikääntyminen on voimakkainta Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja - Savossa sekä Kainuussa. (Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan) Kuntakohtaisia tietoja on saatavilla hankkeen nettisivuilla (55 ja 65 v. täyttäneet; 75 ja 85 v. täyttäneet; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 3; Miesten osuus ja ikääntyminen osa 4). Ikääntyneissä yksin pientaloissa asuvat henkilöt ovat erityisriskiryhmää. 6. Rakennusten ikä Suomen rakennuskannan iän uusin tilasto on vuoden 2010 lopusta (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan). Taulukoiden koosta johtuen ne on koottu hankkeen verkkosivuille eikä niitä esitetä osana tätä katsausta (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - kerrosneliöt; Rakennusten ikä - mediaanikunta; Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet; Rakennusten ikä - valtakunnallinen; Rakennusten ikä - verrokkiryhmä). Vanhoja, ennen vuotta 1960 rakennettuja rakennuksia on paljon suhteessa valtakunnalliseen tasoon erityisesti Helsingissä, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaan pelastustoimen alueella on valtakunnallista tasoa enemmän vanhoja rakennuksia. Suhteellisesti vähiten vanhoja rakennuksia on Keski- ja Länsi-Uudellamaalla,

18 18 Oulu-Koillismaalla, Lapissa ja Jokilaaksoissa. Itsestään selvästi vuosina rakennettuja, tilastojen perusteella paloturvallisempia rakennuksia oli kerrosneliöillä mitaten eniten niillä alueilla, joilla vanhoja oli vähiten. (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - valtakunnallinen) Valtakunnallisesti rakennuskannasta 20 % on rakennettu ennen vuotta 1960 ja 78 % sen jälkeen. Kaksi prosenttia rakennuksista on iältään tuntemattomia. (Rakennusten ikä; Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet) Kuvissa 10 ja 11 on esitetty vanhojen ja uusien rakennusten suhteelliset osuudet verrattuna valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon. Uusien rakennusten osalta kuvassa ovat tummalla ne alueet, joilla uusien rakennusten osuus on pieni, ja vastaavasti vaalealla ne pelastustoimen alueet, joilla uusien rakennusten osuus on suhteessa suuri. Kuva 10. Pelastustoimen alueet ennen vuotta 1960 rakennettujen rakennusten kerrosneliöiden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

19 19 Kuva 11. Pelastustoimen alueet vuosina rakennettujen rakennusten kerrosneliöiden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden 7. Koulutustaso (VKTM-indeksi) Väestön koulutusrakennetta voidaan seurata monilla eriasteisen koulutuksen suorittaneen väestön osuuden tunnusluvuilla. VKTM-indeksillä tarkoitetaan perusasteen jälkeen suoritettuja opintoja vuosissa siten, että VKTM-luku 100 tarkoittaa yhtä vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta. Taulukossa 6 ja kuvassa 12 on esitetty koulutustaso pelastustoimen alueittain. Taulukko 6. 6 Koulutustaso pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö) Verrokkiryhmä Pelastustoimen alue Koulutustaso Valta- Medi- Alue (VKTMindeksikunnallineaanikunta Verrokkiryhmä Koko maa N/A Manner-Suomi 332 N/A 80 N/A mediaanikunta N/A N/A 1 1 Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme

20 Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Tampere Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi verrokkiryhmä N/A 2 verrokkiryhmä N/A 3 verrokkiryhmä N/A 4 verrokkiryhmä N/A Kuva 12. Pelastustoimen alueet koulutustason mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden

21 21 Helsingissä, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Oulu-Koillismaalla koulutustaso on valtakunnallista tasoa korkeampi. Näillä alueilla on suuria yliopistokaupunkeja, mikä selittänee tulosta. Vastaavasti matalin koulutustaso on Jokilaaksoissa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella. (Taulukko 6) Mediaanikunnassa koulutustaso on matalampi kuin millään pelastustoimen alueella ja huomattavasti alle valtakunnallisen keskiarvon. Keskimääräistä kouluttautuneempi väestö on toisin sanoen keskittynyt kaupunkeihin ja väestömäärältään suuriin kuntiin. (Taulukko 6 ja kuva 12) Taulukko kuntakohtaisesta koulutustasosta on saatavilla hankkeen nettisivuilla (Koulutus; Koulutus kunnittain 2010) 8. Päihteiden käyttö Päihteiden käytön mittarissa on huomioitu useita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käyttämiä tunnuslukuja, jotta mittari kuvastaisi toimintaympäristön tilaa mahdollisimman rehellisesti. Mittarin laskentaperusteita on avattu toimintaympäristön tunnuslukujen manuaalissa (Häkkinen 2011, 12-13). Osamittarina käytetystä tunnusluvusta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta on 14 kunnan osalta käytettävissä uusimpana tietona vuoden 2009 tilasto. Merikarvian osalta vuoden 2008 tilasto on uusin ja seitsemästä kunnasta tieto puuttuu. Noiden seitsemän kunnan osalta mittariluku on muodostettu ainoastaan perustuen kolmeen muuhun päihteiden käytön tunnuslukuun, joita ovat: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Niiden kuntien osalta, joissa tieto vuodeosastoilla hoidetuista potilaista on muuta maata vanhempaa, virhettä on pidetty riittävän pienenä ja ne on huomioitu mittarissa normaalisti. Taulukossa 7 on esitetty päihdetunnusluvut ja niiden pohjalta lasketut indeksiluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Kuvassa 13 on esitetty tilanne pelastustoimen alueittain kartalla.

22 22 Taulukko 7. 7 Päihdetunnusluvut pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Alkoholijuomien myynti asukasta kohti; Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat; Päihdehuollon nettokustannukset; Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id: 1278) Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Manner-Suomi 8,1 3,2 29,5 3,6 N/A 181 N/A mediaanikunta 7,0 1,4 10,2 3,9 69 N/A N/A Helsinki 9,3 4,7 53,9 2, Länsi-Uusimaa 6,9 3,3 38,2 2, Keski-Uusimaa 7,7 2,6 35,7 2, Itä-Uusimaa 7,3 1,7 28,5 2, Varsinais-Suomi 8,1 2,3 32,8 4, Kanta-Häme 8,4 2,6 22,5 3, Päijät-Häme 8,8 4,1 26,1 3, Kymenlaakso 8,5 4,6 35,1 3, Etelä-Karjala 9,1 4,0 34,6 3, Etelä-Savo 9,5 2,3 23,0 3, Keski-Suomi 8,1 2,1 22,4 4, Tampere 8,0 5,8 35,9 3, Satakunta 8,3 2,4 18,0 4, Etelä- Pohjanmaa 6,7 3,1 13,0 3, Pohjanmaa 5,9 3,1 23,4 2, Keski- Pohjanmaa ja Pietarsaari 6,5 1,4 12,1 3, Pohjois-Savo 8,6 3,1 16,3 5, Pohjois-Karjala 7,7 2,4 22,0 5, Jokilaaksot 6,7 1,6 15,7 4, Kainuu 8,8 0,0 0,5 4, Oulu-Koillismaa 7,7 2,2 22,3 3, Lappi 10,9 1,9 13,8 4, verrokkiryhmä 1 8,1 3,8 40,1 3, N/A verrokkiryhmä 2 8,4 3,2 25,4 3, N/A verrokkiryhmä 3 7,6 2,7 20,5 3, N/A verrokkiryhmä 4 8,9 1,8 16,5 4, N/A

23 23 Kuva 13. Pelastustoimen alueet päihteiden käytön mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Suurista kaupungeista Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Kotkassa ja erityisesti Tampereella on valtakunnalliseen tasoon nähden korkeat päihdetunnusluvut (indeksiluku > 120). Myös Vantaalla, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Kouvolassa, Porissa ja Salossa päihteiden käyttö ja lieveilmiöt ovat suurempia kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Espoossa, Jyväskylässä, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Porvoossa päästään sen sijaan alle valtakunnallisen tason. Kuntakohtaiset tiedot ovat saatavilla hankkeen nettisivuilla (Päihteiden käyttö kunnittain 2010; Päihteiden käyttö kunnittain kuntalista). Pelastustoimen alueista vähiten päihteiden käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia on Pohjanmaan alueilla (Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Jokilaaksot, Oulu- Koillismaa) sekä Kainuussa, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Korkeimmat mittarin arvot ovat Helsingissä, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella, Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa. (Taulukko 7) 9. Pientalovaltaisuus Pientaloissa tulipaloriskit ovat asukasmäärän suhteutettuna korkeammat. Lisäksi riskit ovat erilaiset, mikä tulee huomioida onnettomuuksien ehkäisytyössä. Taulukossa 8 ja kuvassa 14 on esitetty pientalovaltaisuus pelastustoimen alueittain. Hankkeen nettisivuilla on esitetty pientalovaltaisuuteen liittyvät luvut pelastustoimen alueittain (Pientalovaltaisuus kunnittain; Pientalovaltaisuus kunnittain - kuntalista).

24 24 Taulukko 8. 8 Pientalovaltaisuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Asuntokunnat ja asuntoväestö) Alue Erillinen pientalo Asuntoväestö asuinrakennustyypeittäin Suhteellinen osuus (%) Kaikki talotyypit Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä Koko maa , N/A Manner-Suomi ,9 N/A 66 N/A mediaanikunta N/A N/A 77,6 152 N/A N/A Helsinki , Länsi-Uusimaa , Keski-Uusimaa , Itä-Uusimaa , Varsinais-Suomi , Kanta-Häme , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , Keski-Suomi , Tampere , Satakunta , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari , Pohjois-Savo , Pohjois-Karjala , Jokilaaksot , Kainuu , Oulu-Koillismaa , Lappi , verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A verrokkiryhmä , N/A

25 25 Kuva 14. Pelastustoimen alueet pientalovaltaisuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Pientalojen osuus Manner-Suomessa on 50,9 % eli noin puolet mannersuomalaisista asuu pientaloissa. Mediaanikunnassa osuus on kuitenkin 77,6 %, mikä tarkoittaa sitä, että kerrostalosekä rivi- ja ketjutaloasuminen on keskittynyt suurempiin kuntiin ja kaupunkeihin. (Taulukko 8) Jokilaaksoissa on suhteessa enemmän pientaloasujia kuin millään muulla pelastustoimen alueella. Seuraavaksi eniten pientaloasujia on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella. Myös Itä-Uudellamaalla osuus on lähes 70 %. Suhteessa vähiten pientaloasujia on Helsingissä (11,4 %) ja muilla verrokkiryhmän 1 alueilla. Myös Päijät-Hämeessä pientaloasujien osuus on alle 50 %. (Taulukko 8) 10. Pienituloisuus Pienituloisuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitämä tilasto, jossa on kunnittain esitetty pienituloisuusaste eli niiden henkilöiden osuus, joiden ansiot ovat alle 60 % mediaaniansioista (Kunnan yleinen pienituloisuusaste (id: 2099). Metadata). Taulukossa 9 on esitetty pienituloisuusaste pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin.

26 26 Taulukko 9. 9 Pienituloisuusaste pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Kunnan yleinen pienituloisuusaste (id: 3099). Haku) Kunnan yleinen pienituloisuusaste väestö valtakunnallinekuntryhmä mediaani- verrokki- Alue (id:3099) (2009) (2010) Manner-Suomi 14, N/A 89 N/A mediaanikunta 16,7 N/A 113 N/A N/A Helsinki 14, Länsi-Uusimaa 9, Keski-Uusimaa 9, Itä-Uusimaa 10, Varsinais-Suomi 14, Kanta-Häme 13, Päijät-Häme 16, Kymenlaakso 15, Etelä-Karjala 16, Etelä-Savo 18, Keski-Suomi 17, Tampere 15, Satakunta 15, Etelä-Pohjanmaa 15, Pohjanmaa 12, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 13, Pohjois-Savo 17, Pohjois-Karjala 21, Jokilaaksot 17, Kainuu 18, Oulu-Koillismaa 16, Lappi 17, verrokkiryhmä 1 12, N/A verrokkiryhmä 2 15, N/A verrokkiryhmä 3 16, N/A verrokkiryhmä 4 18, N/A Pienituloisia on Suomessa 14,8 %. Suhteessa eniten pienituloisia on Pohjois-Karjalassa, missä pienituloisuusaste on 21,4 %. Myös Etelä-Savossa, Kainuussa, Lapissa ja Jokilaaksoissa on korkea pienituloisuusaste. Matalin pienituloisuusaste on Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla sekä Pohjanmaan pelastustoimen alueella. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella, Kanta-Hämeessä ja Helsingissä on valtakunnallista tasoa matalampi pienituloisuusaste. (Taulukko 9 ja kuva 15)

27 27 Kuva 15. Pelastustoimen alueet pienituloisuuden mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Kuntakohtainen tarkastelu on koottu hankkeen nettisivuille (Pienituloisuus kunnittain; Pienituloisuus kunnittain - kuntalista). Taulukoiden suuruudesta johtuen niitä ei voida esittää osana tätä katsausta. 11. Syrjäytyminen Syrjäytymisen mittaamisessa on hyödynnetty sosiaali- ja terveystoimen KASTE-indikaattoreita (Häkkinen 2011, 15-18). Kuntakohtaiset tiedot on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet-palvelusta ja ne on yhdistetty väestötietojen kautta pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin (Alkoholijuomien myynti; Asunnottomat yksinäiset; Kodin ulkopuolelle sijoitetut; Koulutuksen ulkopuolelle jääneet; Lasten pienituloisuusaste; Pitkäaikaistyöttömät; Säännöllisen kotihoidon piirissä; Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet; Tupakoi päivittäin; Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat; Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan; Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan). Niillä kunnilla, joilta yksittäisissä mittareissa ovat puuttuneet tiedot, syrjäytymisen tunnusluku on muodostettu saatavilla olevien tietojen pohjalta. Liitteessä 1 on syrjäytymisen tunnuslukuja ja niiden pohjalta laskettuja vertailukohtasuhteutettuja indeksilukuja pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin. Pelastustoimen alueista korkeimmat syrjäytymisen tunnusluvut ovat Helsingillä, jolla seitsemän kymmenestä syrjäytymistunnusluvusta ovat valtakunnallista tasoa korkeammalla tasolla. Helsingissä on erityisen paljon

28 28 asunnottomia yksinäisiä, kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Muita pelastustoimen alueita, joilla syrjäytyminen on vertailutasoihin nähden korkealla tasolla, ovat Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Keski-Uusimaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Syrjäytymistilanne on vertailutasoihin nähden hyvä Pohjois-Suomessa, koko Pohjanmaan alueella sekä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. (Liite 1 ja kuva 16) Kuntakohtainen tarkastelu on koottu hankkeen nettisivuille (Syrjäytymisen mittari - kuntalista; Syrjäytymisen mittari - viimeistelty) Kuva 16. Pelastustoimen alueet syrjäytymisen mukaan valtakunnalliseen, mediaanikunnan ja verrokkiryhmän tasoon nähden Yksittäisiä tunnuslukuja tarkasteltaessa huostaan otettuja lapsia oli suhteessa eniten Helsingissä, koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli eniten Keski-Uudellamaalla ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita nuoria Keski-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys oli vakavin ongelma Päijät- Hämeessä ja Pirkanmaalla, asunnottomia yksinäisiä oli selkeästi eniten Helsingissä ja Keski- Uudellamaalla ja alkoholijuomien myynti oli runsainta Lapissa ja Etelä-Savossa. (Liite 1) Etelä-Karjalan ja Itä-Uudenmaan yläasteilla tupakoidaan eniten ja lasten pienituloisuus on yleisintä Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksoissa, Lapissa ja Kainuussa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia vanhuksia on eniten Jokilaaksoissa ja Etelä-Savossa, mikä voi olla seurausta myös hyvästä palvelutarjonnasta eikä välttämättä vanhusten huonosta toimintakyvystä. Laitoshoidossa olevia vanhuksia oli eniten Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa. (Liite 1)

29 Johtopäätökset Paloturvallisuustilanne on karkeasti arvioiden monien yhteiskunnallisten tunnuslukujen perusteella paras Uudellamaalla ja muissa kasvukeskuksissa. Näillä pelastustoimen alueilla on lähtökohtaisesti: + pienempi osuus miehiä, + kaupunkimaisempi toimintaympäristö, + korkeampi työllisyys, + suhteellisesti vähemmän ikääntyneitä ja parempi huoltosuhde, + korkeampi koulutustaso, + suhteellisesti vähemmän pientaloja ja + suhteellisesti vähemmän pienituloisia. Lisäksi syrjäytymisen mittareista pienituloisuuteen ja työttömyyteen liittyvillä mittareilla verrokkiryhmän 1 väestömäärällisesti kasvavat pelastustoimen alueet pärjäävät hyvin. Sen sijaan muilla syrjäytymisen ja erityisesti päihteiden käytön mittareilla tarkastellen tilanne on suurissa kaupungeissa haasteellinen. Manner-Suomen asunnottomista yli 40 % on Helsingissä, mikä tekee asunnottomuudesta helsinkiläisen syrjäytymisen erityispiirteen. Samoin lasten huostaanottoja oli Helsingissä enemmän kuin millään muulla pelastustoimen alueella. Pohjanmaalla sijaitsevilla pelastustoimen alueilla (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alue, Jokilaaksot, Oulu-Koillismaa) päihteiden käyttö ja siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat olivat huomattavan vähäisiä verrattuna muuhun Suomeen. Kainuussa oli yksittäisistä pelastustoimen alueista pienimmät päihteiden käytön mittarin arvot. Rakennusten ikää tarkasteltaessa Kokkola-Iisalmi-linjan pohjoispuolella tilanne on parempi kuin etelässä: uudempia rakennuksia on suhteellisesti paljon ja vanhoja rakennuksia suhteellisesti vähän. Myös Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on rakennuskannan iän perusteella hyvä rakenteellisen paloturvallisuuden tilanne. Karrikoiden yleistäen Uudellamaalla ja muissa väestökeskittymissä paloturvallisuuden kannalta keskeiset sosio-ekonomiset riskit liittyvät syrjäytymiseen ja päihteisiin. Päihteiden käyttö yhdistettynä yksin asumiseen, joka on yleisintä kerrostaloissa, on toisaalta sosiaalinen riskitekijä. Yksi tehokas keino tämän kohderyhmän tavoittamiseen on yhteistyö suurten vuokra-asunnon tarjoajien kanssa (Häkkinen 2010, 34; Pälviä 2012, 11-14). Maaseutumaisilla pelastustoimen alueilla suurimmat riskit liittyvät yleisesti yksin pientaloissa asuviin ikääntyneisiin. Myös matalasti koulutetut työttömät ja ovat maaseutumaisten pelastustoimen alueiden riskiryhmiä.

30 30 Lähteet 55 ja 65 v. täyttäneet -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: Viitattu ja 85 v. täyttäneet -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: Viitattu Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, lirtaa. id: 714. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Asuntokunnat ja asuntoväestö asuntokunnan koon, huoneluvun ja talotyypin mukaan StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: ov%e4est%f6+asuntokunnan+koon%2c+huoneluvun+ja+talotyypin+mukaan+2005%2d+ 2010&path=../Database/StatFin/asu/asas/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Häkkinen, S Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen yliopisto. 109 s liites. Saatavissa: ittaminen.pdf. Viitattu Häkkinen, S Pelastustoimen turvallisuusviestinnän mitattavuus. Suomen Palopäällystöliitto. 60 s liites. Saatavissa: en_mitattavuus.pdf. Viitattu Häkkinen, S Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet. Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 21 s. + 6 liites. Saatavissa: Viitattu Häkkinen, S Paloturvallisuuskatsaus aiheutuneet vahingot. Suomen Palopäällystöliitto. 32 s. + 4 liites. Saatavissa: aiheutunee t_vahingot.pdf. Viitattu

31 31 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: 191. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Koulutus. Saatavissa: Viitattu Koulutus kunnittain s. Saatavissa: Viitattu Kunnan yleinen pienituloisuusaste. id: Haku. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Kunnan yleinen pienituloisuusaste. id: Metadata. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Lasten pienituloisuusaste. id: 228. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Lausuntopyyntö työryhmän esityksestä toimintavalmiusohjeeksi. SM016:00/ Sisäasiainministeriö. 1 s. Luokitusavain. Tietoa tilastoista > Luokitukset > Alueluokitukset > Kunnat Saatavissa: Viitattu Miesten osuus -välilehti. Miesten osuus ja ikääntyminen -taulukko. Saatavissa: Viitattu Miesten osuus ja ikääntyminen osa s. Saatavissa: a%202.pdf. Viitattu Miesten osuus ja ikääntyminen osa s. Saatavissa: %20osa%203.pdf. Viitattu

32 32 Miesten osuus ja ikääntyminen osa s. Saatavissa: %20osa%204.pdf. Viitattu Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely (vuoden 2008 tiedoilla). Palvelut > Mittaristo. Pelastuslaitokset. Saatavissa: Viitattu Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: i%e4+tutkintoja+suorittanut+v%e4est%f6+koulutusasteen+ja+kunnan+mukaan+2007%2d 2010&path=../Database/StatFin/kou/vkour/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Pienituloisuus kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: Viitattu Pienituloisuus kunnittain - kuntalista. 10 s. Saatavissa: %20kuntalista.pdf. Viitattu Pientalovaltaisuus kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: Viitattu Pientalovaltaisuus kunnittain - kuntalista. 8 s. Saatavissa: %20kuntalista.pdf. Viitattu Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. id: 326. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOT- KAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Päihteiden käyttö kunnittain. Excel-taulukko. Saatavissa: xlsx. Viitattu

33 33 Päihteiden käyttö kunnittain -kuntalista. 11 s. Saatavissa: %20-%20kuntalista.pdf. Viitattu Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Pälviä, T. Asuinkiinteistöjen palotarkastusmalli. Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. 18 s. Saatavissa: Viitattu Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan StatFintilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: C+m2%29+k%E4ytt%F6tarkoituksen+ja+rakennusvuoden+mukaan+31%2E12%2E2010&p ath=../database/statfin/asu/rakke/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Rakennusten ikä. Excel-taulukko. Saatavissa: Viitattu Rakennusten ikä - kerrosneliöt. 33 s. Saatavissa: %20kerrosneli%f6t.pdf. Viitattu Rakennusten ikä - mediaanikunta. 33 s. Saatavissa: %20mediaanikunta.pdf. Viitattu Rakennusten ikä - suhteelliset osuudet. 33 s. Saatavissa: %20suhteelliset%20osuudet.pdf. Viitattu Rakennusten ikä - valtakunnallinen. 33 s. Saatavissa: %20valtakunnallinen.pdf. Viitattu Rakennusten ikä - verrokkiryhmä. 33 s. Saatavissa: %20verrokkiryhm%e4.pdf. Viitattu Syrjäytymisen mittari - kuntalista. 11 s. Saatavissa: %20kuntalista.pdf. Viitattu

34 34 Syrjäytymisen mittari - viimeistelty -taulukko. Saatavissa: %20viimeistelty.xlsx. Viitattu Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Taulukot tilastossa: Työvoimatutkimus. Saatavissa: Viitattu Tilastollinen kuntaryhmitys Tietoa tilastoista > Luokitukset > Alueluokitukset. Saatavissa: Viitattu Tilastollinen kuntaryhmitys -taulukko. Saatavissa: Viitattu Tilastollinen kuntaryhmitys - kuntalista. 7 s. Saatavissa: %20kuntalista.pdf. Viitattu Tillander, K., Junttila, K. & Tervo, V-P Asuinalueiden paloriskien arviointi - karttaaineiston sisältö ja kuvaus. Pelastusopiston julkaisu. D-sarja: Muut 1/ s. Saatavissa: D/$file/Asuinalueiden_paloriskit_Raportti.pdf. Viitattu Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista. id: 288. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu Työllisyys. Saatavissa: Viitattu Työllisyys - kuntalista. 11 s. Saatavissa: VIITTAUS!. Viitattu Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä. id: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: Viitattu

Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet

Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 21.6.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 21.6.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Henrik Rainio

Henrik Rainio 18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Indikaattorit: Tilastoindikaattori 1. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat suhteessa 16 vuotiaiden

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät 1.1.2018 Koulutuksen järjestäjä Järjestäjän kotipaiktutkintokootutkintotyy Ahlmanin koulun Säätiö sr Pirkanmaa Aitoon Emäntäkoulu Oy Pirkanmaa

Lisätiedot

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät 1.1.2018 Koulutuksen järjestäjä Järjestäjän kotipaiktutkintokootutkintotyy Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjala Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot