SPEK PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Valvontasuunnitelma. Työryhmä

Transkriptio

1 SPEK PALONEHKÄISYN PERINNEPÄIVÄT Padasjoki Valvontasuunnitelma riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen , Padasjoki Työryhmä Valvontasuunnitelma-työryhmä asetettu Pelastusjohtajien hallituksen kokouksessa (Kumppanuushanke / Pelastuslaitosten verkosto puheenjohtaja sihteeri jäsenet Olli Taskinen Helsinki PEL 2/2010 Jussi Rahikainen KUP Jussi Rahikainen SM 2/2010 Kati Tillander SM Jani Kanerva Etelä-Karjala PEL Jari Lepistö Jokilaaksot PEL Ilpo Tolonen KymPe 2/2010 lähtien Seppo Lucenius Helsinki PEL Työryhmä on kokoontunut: , , , , ja Seuraavat kokoukset , ja Työryhmä työstää ensimmäisen, yksinkertaisen version valvontasuunnitelman rungosta pelastuslaitosten käyttöön. Lisäksi pyritään määrittelemään suositukset palotarkastusten maksullisuudesta.

2 Palotarkastusten kohdentaminen valvontasuunnitelmalla Onnettomuuksien ehkäisyn perinteinen työmuoto on palotarkastaminen. Nykylainsäädännön mukaan kohteet jaetaan kahteen luokkaan: Kerran vuodessa tarkastettavat ja Kerran 10 vuodessa tarkastettavat Ns. kerran vuodessa tarkastettavia erityiskohteita Asuinrakennukset, ovat mm. kesämökit ja muut niihin rinnastettavissa olevat Hoito- ja huoltolaitokset, joissa on yli 5 hoitopaikkaa kohteet. Majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa Kokoontumis- ja liiketilat, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintolat, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistot ja yli 500 neliömetrin kokoiset myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat suurehkot teollisuus- ja varastorakennukset Palo- ja räjähdysvaaralliset kohteet Tilat, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella; Uusi pelastuslaki Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja esim. valistukseen ja ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella sille Pelastuslaissa (xxx/2010) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvottavat kohteet ja kuvataan ne toimenpiteet joiden avulla valvontaa suoritetaan. Valvontasuunnitelma perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Aluehallintoviranomaisen valvonta kohdistuu myös valvontasuunnitelman toteutumiseen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa. Palotarkastuksia EI lopeteta, ne kohdennetaan aiempaa tarkemmin!

3 Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE B. TAUSTA-AINEISTOA VALVOTTAVIEN ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE C. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2.1 ERITYISKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.2 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA 2.3 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.4. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN

4 2. Määräaikaiset palotarkastukset 2.1 Erityiskohteiden valvonta Suurin osa palokuolemista sattuu asuinrakennuksissa. 100 % Palokuolleiden lukumäärä % 1 % 2 % 3 % N = % 80 % 60 % 40 % 20 % %-osuus 0 0 % Asuinrakennuk- Hoitoalan Myymälä-, Liikenteen Muut set rakennukset majoitus- ja ravitsemis- rakennukset ja muut ra- rakennukset kennukset Rakennustyyppien pääryhmä Tarkastusvälin määrittäminen Erityiskohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkastusvälin lähtökohtana voidaan käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E+00 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo

5 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski tarkemmalla jaottelulla Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. Liikerakennukset C Toimisto 21 Terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset Hoitoalan 23 Sosiaalitoimen muut rakennukset 24 Vankilat G Kokoontumis 51 Yleissivistävien oppilaitosten rak. 61 Energiantuotanto yms.rakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset Teollisuusrakennuks 711&712 Teollisuus- ja kauppavarastot

6 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski pinta-alaluokittain. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] m m m m m m2 >= m m m m2 Yli m m m m m2 >= m m m2 C D F G m2 Yli m2 Liikerakennukset Kerrosala [m 2 ] Hoitoalan rakennukset Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski pinta-alaluokittain. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] m m2 >= m m m m m m m m m m m2 >= m m m2 >= m2 H J 711&712 Kerrosala [m 2 ] Teollisuusrakennukset Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Varastorakennukset

7 Tarkastusvälin määrittäminen Myymälärakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain. alle 400 m m m2 yli m2 Tarkastusvälin määrittäminen Teollisuusrakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain. Energiantuotannon yms. rakennukset Teollisuushallit Teollisuusja pienteollisuustalot Muut teollisuuden tuotantorakennukset

8 Tarkastusvälin määrittäminen Tarkastusvälin lähtökohtana on tilastollinen tarkastelu, jonka pohjalta jatketaan yksittäisen kohteen arviointia esim. seuraavasti: Arvioidaan suuronnettomuuden yhteiskunnallista vaikutusta ja suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta Arvioidaan kohteen turvallisuuskulttuurin taso esim. auditoivalla/arvioivalla palotarkastuksella Huomioidaan kemikaalikohteiden erityispiirteet ja lainsäädäntö Omatarkastuslomakkeen käyttö? Pelastussuunnitelmatietojen täyttäminen nettiportaaliin? Kaikista kohderyhmistä ei pystytä tekemään tilastollista tarkastelua asiantuntija-arviota on käytetty lähtökohtana. Tarkastuskohteet voivat painottua esim. vuosittain johonkin kohderyhmään, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Erityiskohteiden valvonta Valvontasuunnitelmassa esitetään lähtökohta erityiskohteen tarkastusväliksi.

9 Erityiskohteiden valvonta Opetusrakennukset ja päiväkodit Erityiskohteiden valvonta Kokoontumis- ja liiketilat

10 Erityiskohteiden valvonta Teollisuus- ja varastorakennukset Maataloustuotantotilat Erityiskohteiden valvonta Liitetaulukko A5 Maataloustuotantotilat Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus rakennuksen käyttötavan perusteella 1994 ympäristökeskuksen ympäristöluparajat 811, 819 Merlot palotarkastusluokka 141, 152, 153, 154, 155? ympäristöluvan alempi raja 60 erilliset viljankuivaamorakennukset - käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä 891, 892, 893, kk 6 kk 12 kk kk 24 kk 36 kk kk 60 kk 96 kk 120 kk

11 Liitetaulukko A6 Palotarkastusten ohjeellinen väli rakennuksen käyttötavan perusteella Erityiskohteiden valvonta Muiden kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus Merlot 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 1994 palotarkastus- 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk luokka Toimistot ja työpaikkatilat koko, suojaustaso, ympärivuorokautinen käyttö? Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721, 722, Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty 13, hätäkeskukseen (esim. autohalli) - autom. pi tai sprinkleri Palo- ja räjähdysvaaralliset 182, 18 - kylmä jakeluasema, ei rakennuksia? 36 - jakeluasemat, esim. liikennemyymälät? 18 Seveso-kohteet ja muut vastaavat?? - Turvallisuusselvityslaitos?? 12 - Toimintaperiaatelaitos?? 18 - Lupalaitos?? 24 - Ilmoituslaitos?? 36 - Kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten aineiden kentät,?? 12 maaliikenteen logistiikkakeskukset* Kultturihistoriallinen rakennus 19 - tapauskohtainen harkinta, valtakunnallisesti tärkeät kohteet (Museovirasto?) - paikallisesti tärkeä kohde Muut rakennukset ja kohteet tapauskohtainen harkinta (esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen, turvetuotantoalueet) * Trafissa määritelty kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien yhteydessä huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta Erityiskohteiden valvonta Kohderyhmä / vuoden 2011 aikana tarkastettavien kohteiden tarkastusvälit 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Yhteensä A1 A2 A3 A4 A5 A6 Rakennus ympärivuorokatuisessa käytössä Opetusrakennukset ja päiväkodit Kokoontumis- ja liiketilat Teollisuus- ja varastorakennukset Maataloustuotantotilat Muut kohteet Edellä esitetyllä jaolla arvioitiin vuosittaisten palotarkastusten määrän pysyvän samassa suuruusluokassa (max. ± 30 %).

12 Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2.1 ERITYISKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.2 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA 2.3 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.4. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT 2. Määräaikaiset palotarkastukset 2.2 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Seuraavan kalenterivuoden aikana toteutetaan yhteistarkastuksia muiden viranomaisten ja tahojen kanssa seuraavalla tavalla Lyhyt kuvaus siitä kuinka ao. viranomaiset hoitavat valvontaa pelastustoimialueella ja miten pelastuslaitos osallistuu: Tukes. Esimerkiksi tähän kohtaan viittaus TUKESin alueelle suunnittelemiin tarkastuksiin (voivat olla mukana liitteenä), ja lyhyt kuvaus siitä kuinka pelastuslaitos osallistuu niihin. kunnan ympäristöviranomaiset / ympäristökeskus / ympäristölupavirasto rakennusvalvontaviranomaiset terveystarkastajat / tuotevalvonta poliisi tarkastuslaitokset aluehallintoviranomainen (sosiaali- ja terveyspalvelut?) työsuojelupiirit

13 Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2.1 ERITYISKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.2 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA 2.3 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.4. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. TAUSTA-AINEISTO ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE B. TAUSTA-AINEISTOA VALVOTTAVIEN ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEEN 2. Määräaikaiset palotarkastukset 2.3 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset Seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden (kohde voi tarkoittaa vaikka vain yhtä asuntoa kerrostalossa) määrä. Kohderyhmä Tarkas tusväli 6 kk Tarkas tusväli 12 kk Tarkas tusväli 5 a Tarkas tusväli 10 a Tarkas tusväli 20 a 2011 tarkastettava t yhteensä (kpl) Kohteita yhteensä (kpl) 2010 mennessä toteutunut tarkastusväli (a) kunta 1 kunta 2 kunta 3

14 Tarkastusvälin määrittäminen Tarkasteluvälin määrittelyssä tärkein on riskiryhmien tunnistaminen, yksittäisen asunnon tarkkuudella. Edellyttää yhteistyötä sosiaaliviranomaisen kanssa. Tarkastusvälin määrittäminen Riskiryhmään kuuluvien tunnistamisessa voidaan käyttää hyödyksi uusimpia tutkimustuloksia, esim. PeO julkaisu 2/2009, Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot Pientaloissa palokuolleita asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Vuokra-asunnoissa palokuolleita asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee. Harvaan asutulla alueella (riskialue IV) palokuoleman riski on kolminkertainen keskiarvoon verrattuna Pienituloisilla henkilöillä (13080 /a) 10-kertainen palokuoleman riski

15 Riskiryhmän tunnistaminen Eronneilla/leskillä/yksinasuvilla suurin riski N = 440 Asumuserossa tai eronnut 20 % Leski 15 % Avo- tai avioliitossa 25 % Naimaton 40 % Vuosittaiset palokuolemat miljoonaa henkeä kohden Mies Nainen Keskimäärin N = Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Siviilisääty Vuosien tulipalojen uhrien siviilisäädyn prosentuaalinen jakauma. Riskiryhmän tunnistaminen Ikäryhmällä on vaikutus palokuoleman todennäköisyyteen Todennäköisyys FI, m GB, m GB, n 20 FI, n Ikä (v)

16 Tarkastusvälin määrittäminen Mosaic-luokittelu. Eri sosiaali-ekonomiseen luokkaan kuuluvissa ruuduissa on erilaiset onnettomuusprofiilit. Tarkastuksia voidaan keskittää ruutuaineiston pohjalta. Riskiryhmän tunnistaminen Sosiaalisin perustein vuokratuissa asunnoissa on 10-kertainen tulipalon todennäköisyys ja 150-kertainen palokuoleman todennäköisyys [Tampereen aluepelastuslaitoksen palontutkintaselvitys 1/2005, Kolme uhria vaatinut tulipalo Luhtaankatu 15:ssä Tampereella ja Tampereen kaupungin omistamien vuokra-asuntojen paloturvallisuusselvitys]

17 Toimivaltainen viranomainen Oikeuskanslerin päätös [Dnro OKV/8/50/2008] tukiasuntojen paloturvallisuudesta Tarkastusvälin määrittäminen Asuntojen omatarkastus, esim. tarkastuslomakkeen/vastauskuoren lähettäminen massapostina jollekin rajatulle alueelle, mukaan voi liittää valistusmateriaalia. Palautuslomakkeen tai sen puuttumisen pohjalta voidaan kohdentaa palotarkastuksia. Harvaan asutetut alueet painopisteenä, erityisesti riskiryhmiin kuuluvien asunnot. Muuton yhteydessä tehtävä tarkastus?

18 Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2.1 ERITYISKOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.2 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA 2.3 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN KOHTEIDEN PALOTARKASTUKSET 2.4. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. TAUSTA-AINEISTO ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE B. TAUSTA-AINEISTOA VALVOTTAVIEN ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEEN 2. Määräaikaiset palotarkastukset 2.4 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset Seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen vapaa-ajan asuntojen määrä. Palokuolemien riski asuinrakennus vs. vapaa-ajan rakennus? oli 12 kuollutta vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä Suomessa on arviolta mökkiä tms. 1,1 kuollutta per mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku 2,8 per asuntoa [peo 2/2009, Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot ]. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole valvontakäyntien ensisijaisia kohteita Lomamökkialueiden tarkastukset arvioitava kohdassa 2.1.

19 2.4 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä. Tässä osiossa tullee olemaan suuria alueellisia eroja. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa voitaisiin hyödyntää: Nuohoojia palovaroitintarkkailussa. sivutoimiset/vpk tarkkailu/valistus, ei kuitenkaan virallinen tarkastus Omavalvonta tarkastuslomakkeella, palautus pelastuslaitokselle. Vuokramökeissä omistaja hoitaa? Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. TAUSTA-AINEISTO ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE B. TAUSTA-AINEISTOA VALVOTTAVIEN ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEEN

20 3. Muut tarkastukset ja katselmukset Tässä osiossa määritellään muut pelastuslaitoksen tekemät valvontakäynnit. Säännöllisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa 1. erityisiä palotarkastuksia [vanhat ohjeet: pelastuslaki 34-38, palotarkastusohje 6] rakennusten tai rakennelmia käyttöönotettaessa seuraavissa kohteissa (oheinen lista on vain esimerkki, kukin laitos määrittelee itse rajaukset ) a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja c. 2. jälkipalotarkastuksia [vanhat ohjeet: pelastuslaki 34-38, palotarkastusohje 8] 3. ylimääräisiä palotarkastuksia/pyydetyt palotarkastusket? [vanhat ohjeet: pelastuslaki 34-38, palotarkastusohje 7] esim. ravintoloiden iltatarkastukset yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, yleisötilaisuudet, erikoistehosteiden käyttöilmoituksiin liittyvät tarkastukset 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia [kemikaaliturvallisuuslaki 27 ] 5. nestekaasun käyttölaitosten tai varastojen tarkastuksia [kemikaaliturvallisuuslaki 27, nestekaasuasetus 25 ] 6. öljylämmityslaitteistojen katsastukset ja tarkastuksia [asetus öljylämmityslaitteistoista 17, 20 ] 7. maanalaisten öljysäiliöiden sijoitusten tarkastuksia ennen säiliön peittämistä [asetus öljylämmityslaitteistoista 22 ] 8. räjähdetarvikekauppaa harjoittavien yritysten tarkastuksia [kemikaaliturvallisuuslaki 63 ] 9. suuronnettomuuksien ja väestönsuojelun varautumisjärjestelyiden tarkastuksia [vanhat ohjeet: pelastuslaki 51 ] 10. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia.

21 Valvontasuunnitelman runko 1. VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITE JA TARKOITUS 2. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4. TIETOJEN KÄSITTELY 4.1 LUOTTAMUKSELLISTEN TIETOJEN KÄSITTELY 4.2 VALVONTATIETOJEN KÄSITTELY 5. RESURSSIT JA MITTARIT LIITE A. TAUSTA-AINEISTO ERITYISKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMISEEN LIITE B. TAUSTA-AINEISTOA VALVOTTAVIEN ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEEN 4. Tietojen käsittely 4.1. Luottamuksellisten tietojen käsittely Pelastuslaitos saanee tietoonsa uudistuvan pelastuslain 42 ja 89 6 momentin perusteella osoitteita, joissa asuu riskiryhmään kuuluvia ihmisiä. Näiden tietojen käsittely tulee olla luottamuksellista. Tässä osiossa pelastuslaitos määrittelee, ketkä käyttävät näitä tietoja muodostaessaan palotarkastuslistoja. Asuinrakennusten palotarkastuslistalle kirjataan kohteita muillakin perusteella, joten palotarkastuksen suorittaja ei tiedä että kohteessa asuu riskiryhmään kuuluva henkilö. Aineisto tulee säilyttää siten, ettei esim. muilla pelastuslaitoksen sisäisen verkon käyttäjillä ole mahdollisuutta päästä siihen käsiksi.

22 Kuvataan lyhyesti : 4. Tietojen käsittely 4.2 Valvontatietojen käsittely palotarkastuspöytäkirjojen arkistointimenettely mahdollisesti käytössä oleva palotarkastusohjelmisto 5. Resurssit ja mittarit Käytetään edellisen kalenterivuoden tietoja mittareiksi, niitä voisivat olla esim. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävät henkilöstöresurssit. Päivätyöntekijät, jaoteltuna esim. johto, suunnittelijoiden ohjaus, palotarkastajat tai vastaavat, valistajat/turvallisuuskouluttajat. Jos monipuolinen työnkuva, ilmoitetaan vain ennaltaehkäisyyn käytettävät henkilötyövuodet. Työvuorojen panos, arvio tehtyjen suoritteiden perusteella. Voinee laskea jälkikäteen tehtyjen palotarkastusten perusteella, esim. 1 h jokaista palotarkastusta kohden? Tehtyjen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontasuunnitelmaan. Alueen onnettomuuksien määrän kehittyminen. Ainakin tulipalojen ja palokuolemien määrä. Vaatinee 5-10 vuoden liukuvan keskiarvon, jotta tilastollisen sattuman osuus pienenee.

23 5. Resurssit ja mittarit Auditoivan/arvioivan palotarkastuksen riskiluvun kehittyminen? Laadunvalvonta lyhyt kuvaus aiheista, joissa alueella on yhteiset käytännöt/ohjeet? osaamisen kehittäminen (jälkikäteen kirjataan koulutukset?) palontutkinnassa havaittujen ilmiöiden hyödyntäminen asiakkailta saatu palaute nettiportaalista? Aluehallintoviranomaisen suorittama valvonta 23...Aluehallintovirasto valvoo pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan Ryhmätyö 1. Millä perusteilla tarkastusväliä voidaan muuttaa? Kohteen keskimääräisen tarkastusväli annetaan valvontasuunnitelmassa, samoin kuin tarkastusvälin suositeltu hajonta. 1.1 Minkä ympäristöön tai kohteeseen liittyvien tekijöiden voidaan ajatella lyhentävän tarkastusväliä? 1.2 Entä minkä ympäristöön tai kohteeseen liittyvien tekijöiden voidaan ajatella pidentävän tarkastusväliä? 1.3 Jos mainitsette turvallisuuskulttuurin, millä tekijöillä sitä arvioidaan?

24 Ryhmätyö 2. Palotarkastusten maksullisuus Pelastuslaitosten verkosto tekee kyselyn pelastuslaitosten taksoista, pois lukien palotarkastusten maksullisuus. 1. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi alv 0 % Pelastusviranominaisen päätös vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen ilmoitukseen (390/ ja A59/99 41a) / kerta Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen tarkastus (390/ ja A59/99 42) Muutostyön tarkastus (390/ , 27 ja A 59/99 47) Pelastusviranomaisen osallistuminen tarkastukseen jossa lupaviranomainen on turvatekniikan keskus (A59/99 38) 2. Öljylämmityslaitteistot, nestekaasuvarastot ja nestekaasun täyttö- ja käyttölaitokset alv 0 % Nestekaasun käyttölaitoksen tai varaston tarkastus (A 711/93 25 ja 61) / kerta Öljylämmityslaitteiston katsastus (A 1211/95 17) / kerta 4. Muut katselmukset ja tarkastukset alv 0 % Laskutuksessa veloitetaan erillisenä laitteen ja henkilötyön osuudet. Laitteiden veloitus: Yhden tunnin perusmaksu ja tunnin jälkeen lisäveloitus jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Henkilötyö tuntiveloituksena (alv 0 %). Mikäli tehtävässä on useampi kuin yksi henkilö, niin veloitus vain tehtävässä välttämättömän henkilöstön osuudelta. Km-korvaus sisältyy tuntiveloitukseen. Turva- ja merkkivalo, savunpoisto ja alkusammutuksesta sekä pelastusteistä tehtävät katselmukset Väestönsuojien käyttöönottotarkastukset Viljankuivaamon käyttöönottotarkastus Pellettijärjestelmän katselmus 3. Räjähdystarvikkeet pelastusviranomaisen osallistuessa alla mainittuihin tarkastuksiin Pelastusviranomaisen toimittama räjähdystarvikekauppaa harjoittavan liikkeen myymälähuoneiston, myymälävarastojen tai muiden räjähdystarvikevaraston tarkastus (390/ ja RäjA 473/93 91 Pelastusviranomaisen osallistuminen tarkastukseen jossa perustamisluvan antajana on ollut turvatekniikan keskus (390/ ) Päätös ilotulitteiden käytöstä, muulloin kun asetuksen sallimana aikana (390/25 91) Pelastusviranomaisen päätös ilmoitukseen räjähteiden tai palo- ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena (390/ ) Pelastusviranomaisen päätös ilmoitukseen pyroteknisten välineiden varastoinnista kaupan yhteydessä (390/ ) Muu pelastusviranomaisen käsiteltäväksi säädetyn tai määrätyn lupa- tai ilmoitusasian toimituskirja, ellei sen hintaa ole erikseen määrätty Ilotulitemyyntipäätös alv 0 % Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Hormikatselmus 7. Kouluttaminen alv 0 % alv 23 % Koulutus / tunti Teorialuento / tunti Turvallisuuskurssi sisältäen teorian ja alkusammusharjoituksen (minilaskutus 10 henkilöä) / henkilö Alkusammutusharjoitus (minilaskutus 10 henkilöä) / henkilö Tulityökurssi / henkilö Valmistelua vaativa esitelmä/luento, virasto- ja osastopäälliköt, erityisasiantuntijat / tunti Muu koulutus, kuten tulityökurssi tai pelastussuunnitelman laadintakurssi / henkilö toimialueen ulkopuolella, matkat / tunti toimialueen ulkopuolella, matkat / km Muu, mikä? Ryhmätyö 2. Palotarkastusten maksullisuus 96. Eräiden suoritteiden maksullisuus Pelastuslaitos voi periä maksun tämän lain 79 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen suorittamisesta... Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta tai tehtävän hoitamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneita kustannuksia. Pitääkö taksan kattaa kaikki palotarkastamisesta aiheutuvat kulut? Riittääkö että taksa on osittain kulut kattava, johtaisiko se silloinkin mahdollisesti palotarkastusten laadun paranemiseen ja arvostuksen kasvuun? Huomioikaa mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten käytännöt ja maksujen suuruudet miettiessänne seuraavia kysymyksiä.

25 Ryhmätyö 2. Palotarkastusten maksullisuus 2.1 Asuinrakennusten palotarkastukset, tulisiko niistä periä maksu ja jos pitäisi mitä suuruusluokkaa sen pitäisi olla? asuinrakennusten määräaikaistarkastus asuinrakennusten jälkipalotarkastus asuinrakennuksen käyttöönottotarkastus eli erityinen palotarkastus 2.2 Mitkä aiemmin esitettyjen taulukoiden A1-A6 kohdetyypit olisi syytä vapauttaa määräaikaisen palotarkastuksen maksusta? Entä jälki- tai erityisen palotarkastuksen maksullisuudesta? 2.3 Tulisiko pyydetystä palotarkastuksesta periä maksu? Ja jos pitäisi mitä suuruusluokkaa sen pitäisi olla? 2.4 Tulisiko valtakunnassa olla yhteneväinen maksuperuste? Mikä olisi maksun peruste, vakiotaksa, kohdetyypin mukaan vaihtuva taksa, kohteessa käytetyn ajan mukaan vaihtuva taksa, muu - mikä? Huomioidaanko matkakulut? Ryhmätyö 3. Mittarit ja seuranta Jotta voidaan arvioida onko valvontasuunnitelma tehty laadukkaasti ja onko onnettomuuksien ehkäisy tehokasta, pitää pystyä mittaamaan tehdyn työn tuloksia. Toisaalta valvontasuunnitelmaa pitää pystyä jatkossa uudelleen suuntaamaan, jotta toiminnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman tehokasta. Tähän tarvitaan tietoa ja konkreettisia mittareita toimenpiteiden ja niiden suuntaamisen vaikuttavuudesta. Mittareiden tulisi toimia ainakin kolmesta näkökulmasta: pelastuslaitoksen oma toiminnan seuraaminen ja kehittäminen AVI:en tulee pystyä valvomaan pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä kokonaisnäkökulma, toimenpiteiden ja niiden suuntaamisen vaikuttavuus? Ja miten sitä mitataan?

26 Ryhmätyö 3. Mittarit ja seuranta 3.1 Millä mittareilla AVI voi arvioida valvontasuunnitelman toteutumista? seurattava asia miten sitä voidaan mitata mitä tietoa pitää kerätä, jotta sitä voidaan mitata onko tieto tällä hetkellä oikeasti kerättävissä 3.2 Millä konkreettisilla mittareilla pystytään arvioimaan onnettomuuksien ehkäisyn lähtötasoa, nykytilannetta? 3.3 Mitä konkreettisia mittareita voisi olla em. lisäksi tulevaisuudessa käytössä? 3.4 Missä em. mittareissa uuden valvontasuunnitelman vaikutusten odotetaan näkyvän? Siis pystytäänkö arvioimaan valvontasuunnitelman vaikuttavuutta? 3.5 Tarvittaisiinko PRONTOon tai palotarkastusohjelmistoon muutoksia? Mitä? Ryhmätyö 1 Ryhmä 1 A Naskali Jani Kanerva Ilpo SPEK Lang x Ryhmä 1 B Leppälä Pekurinen Kari SPEK Itkonen Lucenius Ryhmä 1 C Mutikainen Saarsalmi Karim SPEK Häyrinen x Jako ryhmiin Ryhmätyö 2 Ryhmä 2 A Ihamäki Huhtala Jamo SPEK Salonen x Ryhmä 2 B Aarnio Jari SPEK Saarenpää Laaksonen Rajaniemi Ryhmä 2 C Pajuluoma Olamo Jantunen Lepistö Tuomainen Ryhmätyö 3 Ryhmä 3 A Pursiainen Tillander Markkanen Turunen x Ryhmä 3 B Männikkö Tervo Nupponen Jäntti Talikka