Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
|
|
- Asta Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto
2 Sisältö 1. Alkusanat ja johdanto Palokuolemat Tulipalojen terveyshaitat Syttyneet tulipalot Tahalliset tulipalot Asuinrakennuspalot Suurpalot Taloudelliset vahingot Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Syttymissyyt Lähteet Liite 1. Pelastustoimen tasapainotettu tuloskortti Liite 2. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston Mittarit-välilehti Liite 3. Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin ja rakennuksen iän mukaan (PRONTO; Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan ) Liite 4. Rakennuspalovahingot rakennustyypeittäin
3 3 1. Alkusanat ja johdanto Pelastustoimen tasapainotettu tuloskortti on syntynyt vuonna 2008 alkaneessa Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hankkeessa, jossa etsittiin tunnuslukuja Suomen paloturvallisuustilanteen seuraamiseksi. Luvuilla on lähtökohtaisesti kolme vertailutasoa: valtakunnallinen, verrokkiryhmän taso ja oma kronologia. Joidenkin esimerkiksi rakennuskantaa koskevien lukujen osalta kronologista vertailutietoa ei kuitenkaan ole saatavilla. Mittareiden käytön vakiintuessa käyttöön voidaan ottaa myös muita tarpeellisiksi osoittautuvia vertailukohtia kuten tavoitetaso, ennustetun kehityksen taso, jos valittuihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, tai kansainväliset vertailutasot. Kaikissa luvuissa valtakunnallisena vertailukohtana käytetään lähtökohtaisesti Manner-Suomen lukuja, ja Ahvenanmaa jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Tunnusluvut jaetaan kolmeen eri luokkaan: toiminnan, toimintaympäristön ja vahinkomittareihin. Tässä osajulkaisussa keskitytään vahinkomittareihin (otsikko 1 liitteessä 1). Aiheutuneiden vahinkojen tunnusluvut mittaavat pelastustoimen toimien ja toimintaympäristön muutosten yhteisvaikutusta. Näinpä vahinkotilastoilla voidaan arvioida pelastustoimen toimien onnistumista, jos kyetään arvioimaan toimintaympäristön muutosten ja sattuman vaikutus tilastoihin. Toimien vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole itsetarkoituksellista vaan tapa tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseksi. Näin ollen myös riittää, jos kahdesta vaihtoehtoisesta toimintatavasta toinen voidaan osoittaa toista tuloksellisemmaksi, vaikka ei tiedettäisikään toimintatapojen tarkkaa vaikutusta onnettomuuksien määrään ja laatuun. Tämä julkaisu on ensimmäinen osa paloturvallisuuden tasapainotetun tuloskortin käyttöön tarkoitettuja oppaita ja kuuluu osaksi Paloturvallisuusseurannan kehittäminen -hanketta (SMDnro/2011/46). Oppaan ensisijainen tarkoitus on tukea pelastuslaitosten mittariston käyttöönottoon liittyvää työtä. Toissijaisesti oppaaseen on koottu tieto kaikkien tunnuslukujen laskentaperusteista jatkokehittämistä ja tutkimuksellisia tarpeita varten. Mittarit ovat käytettävissä PRONTOn Parametritilastojen Mittarit-osiosta (liite 2). Helsingissä Sami Häkkinen
4 4 2. Palokuolemat Sisäisen turvallisuuden ohjelma (2008, 25) nimeää kaksi paloturvallisuusmittaria: palokuolemat ja tulipaloista aiheutuneet taloudelliset vahingot. Palokuolemien käytön tarkoituksenmukaisuutta paloturvallisuuden mittarina on arvioitu hankkeeseen liittyvässä diplomityössä (Häkkinen 2008, 73-77). Koska kyse on kuitenkin toisesta pelastustoimen keskeisimmistä tavoitteista (Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008, 25), on palokuolemien kehitystä syytä seurata osana paloturvallisuuden muuta kehitystä. Tunnusluku muodostetaan ottamalla tarkasteluajanjakson PRONTOon kirjatuista palokuolemista vuosittainen keskiarvo ja jakamalla se väestöpohjalla asukasta kohden. Tunnusluku on analoginen kuolemaan johtaneiden työtapaturmien vakiintuneen laskentatavan kanssa (Tapaturmasuhde). Väestöpohja saadaan Väestörekisterikeskuksesta (Henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste). Vuoden väestöpohjana käytetään edellisen vuoden viimeisen päivän (31.12.) asukaslukua kyseisellä alueella (Pauha 2010). Mittari on Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastossa (PRONTO) automaattisena poimintana (liite 1). Palokuolemien lähdetietona käytetään PRONTOa. Pitkään kronologiseen vertailuun (ennen vuotta 2005) on luotettavampaa käyttää Tilastokeskuksen 3-numerotason luokiteltua kuolemansyytilastoa (Kuolleet peruskuolemansyyn (3-num. luokitus), iän ja sukupuolen mukaan ), mutta tällöin vertailu pitää tehdä manuaalisesti. Myös ikäluokiteltu tieto palokuolemista on tarkempaa Tilastokeskuksen tilastoissa. Tilastokeskuksen tietoihin perustuvissa tarkasteluissa käytetään luokituksia X00-X09, X76 ja X97. Kun palokuolemia käytetään paloturvallisuuden mittarina, tarkoituksenmukaisin tarkastelutaso on valtakunnallinen taso. Pelastuslaitosten tasolla vuosittaiset vaihtelut ovat niin suuria, että mittari kertoo huonosti tosiasiallisesta paloturvallisuuden tasosta edes useamman vuoden keskiarvona. Kronologisessa tarkastelussa vuoden ajanjakso on jopa valtakunnallisissa tilastoissa liian altis satunnaisvaihteluille. Jotta tarkastelu olisi luotettava mutta kannustava, kolmen vuoden keskiarvo on tarkasteluajanjaksoksi tarkoituksenmukaisin. Palokuolemien havaittavasta kausittaisesta luonteesta johtuen palokuolemissa ei tule tarkastella osavuosia vaan esimerkiksi kalenterivuosia tai n*12 kuukauden juoksevia keskiarvoja (n = (1, 2), 3, 4 ) (Häkkinen 2008, 77; PRONTO). Jos tarkastellaan vain osavuotta, tulee sitä vertailla aiempien vuosien vastaavaan ajankohtaan kausiluonteen huomioimiseksi. Korkea tai matala palokuolemasuhde ei ole itsessään pelastustoimen alueen tasolla luotettava paloturvallisuuden mittari. Pienen väestöpohjan vuoksi Itä-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla, Jokilaaksoissa ja Kainuussa kaksi palokuolemaa on vuositasolla liikaa. 12 pelastustoimen alueella kolme vuosittaista palokuolemaa tarkoittaa valtakunnallista korkeampaa palokuolemasuhdetta, mikä ei kuitenkaan välttämättä kerro huonontuneesta paloturvallisuuden
5 5 tasosta. Palokuolemien vähentäminen on kuitenkin niin keskeinen tavoite pelastustoimessa, että lukua on syytä seurata osana pelastustoimen toiminnan, toimintaympäristön ja tuloksellisuuden arviointia. Jos kuolemia on paljon, onnettomuuksien ehkäisyssä tulee ensisijaisesti keskittyä asuinrakennusten paloturvallisuuteen (Häkkinen 2008, 76). Palontutkinta ja syytilastointi tuottavat puolestaan tietoa onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteiden valintaan. 3. Tulipalojen terveyshaitat Jotta pelastustoimi saisi käyttökelpoista tietoa tulipalojen henkilövahingoista, niiden kehityksestä ja onnettomuuksien ehkäisyn tehokkuudesta, tarvitaan PRONTOn palokuolema- ja loukkaantumistilastoja syvällisempää tietoa tulipalojen terveyshaitoista. Tähän tarkoitukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) netti-hilmon ICD 10 -luokitellut tiedot antavat riittävän pohjan. Luokitus T20-T32 Palovammat ja syöpymät on tarkin luokitus, jolla netti-hilmon kautta on saatavissa tietoa tulipalojen aiheuttamista terveyshaitoista kuntatasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi tuottaa pelastustoimelle tarkempia tilastoja, joissa käytetään ulkoisena syydiagnoosina samoja luokituksia kuin palokuolemissa (X00-X09, X76, X97 ja Y26) (Haikonen 2011). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee aihealueeseen liittyvää tutkimushanketta, jossa tuotetaan ohessa tulipalojen terveyshaittojen mittareita (PTK 2011). Työssä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pelastustoimelle erikseen tuottamia tilastoja, joissa luokitus on sama kuin palokuolemissa. Niissä tarkastelu voidaan tehdä tarkimmillaan pelastustoimen alueen tasolla, koska hoitopäivämäärät ovat kuntatasolla liian pieniä. Tunnusluku lasketaan jakamalla aikayksikön tulipaloista aiheutuneet hoitopäivät väestöpohjalla 1000 asukasta ja vuotta kohden. Myös työtapaturmien laskennassa käytetään samaa suhteutusta (Tapaturmasuhde). Maantieteellisinä tarkastelutasoina voidaan käyttää koko maata ja pelastustoimen alueita. Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä tulipalot aiheuttivat vuosina yhteensä vain 82 hoitopäivää, mikä on tilastollisen tarkastelun kannalta vähän (Häkkinen 2008, 78), joten ajanjakso ja/tai alue kannattaa valita tarvittaessa laajemmaksi. Vuoden 2008 valtakunnallisen tason mukaiset luokittelut ovat taulukossa 1. Taulukko 1. 1 Tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät 2008 (X00-X09, X76, X97 ja Y26) (Haikonen 2011) Luokkarajat 80 % 90 % 100 % 110 % 120 % Hoitopäivät (vuodessa 1000 henkilöä kohti) 0,62 0,70 0,78 0,86 0,94
6 6 4. Syttyneet tulipalot Vaikka kaikki tulipalot eivät ole vahingoiltaan ja vahinkopotentiaaliltaan samanlaisia (Hale et al. 2000; Häkkinen 2008, 5, 65; PRONTO), antaa tulipalojen kokonaismäärä kuvan toimintaympäristöstä ja olosuhteista sekä makrotason onnettomuuksien ehkäisyn toimenpiteiden toimivuudesta kulloisellakin tarkasteluajanjaksolla. Tunnusluku lasketaan analogisesti tapaturmasuhteen kanssa suhteuttaen tulipalojen määrä alueen väestöpohjaan ja kuluneeseen aikaan 1000 asukasta ja vuotta kohden (Tapaturmasuhde). Tulipaloja voidaan tarkastella koko maan, pelastustoimen alueen tai kunnan tasolla. Kuntatasolla tulee arvioida riittävää tarkasteluajanjaksoa, mutta maan ja alueiden tasolla voidaan tarkastella vuotta tai jopa osavuotta. Mittari löytyy PRONTOsta automaattisena poimintana (liite 1), ja oletusarvoisesti vertaillaan edellisen vuoden tulipalosuhdetta kolmen aiemman vuoden keskiarvoon. Mikäli tarkastelussa käytetään osavuotta, tulipalojen kausiluonteen vuoksi pitää tarkastella aiempien vuosien vastaavaa ajankohtaa. Mikäli tulipalojen kokonaismäärässä on tapahtunut merkittävää nousua tai laskua, on syytä tarkastella, missä onnettomuustyypeissä muutos on tapahtunut. Maastopaloissa määrän vuosittaiset muutokset voivat olla seurausta sääoloista, rakennuspaloissa kronologinen vertailu ennen vuotta 2009 ja sen jälkeen on vaikeaa onnettomuustyyppiluokittelun muutoksen takia. Muuten muutokset rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa ovat pelastustoimen toiminnan kannalta kaikkein kiinnostavimpia. Rakennuspalojen ja -vaarojen lisäksi muissa tulipaloissa ja liikennevälinepaloissa tärkeintä on tarkastella tulipalojen syttymissyitä, jotka auttavat ymmärtämään muutosten taustaa. 5. Tahalliset tulipalot Tahallisten tulipalojen ennaltaehkäisemisen keinot ovat hyvin erilaiset kuin tahattomien tai edes tuottamuksellisten tulipalojen torjunnassa. Toimenpiteiden valinnan kannalta on siis olennaista tietää, kuinka merkittävä ongelma tahalliset tulipalot ovat kokonaisuuden kannalta. Tulipalon tahallisuutta ei ole voitu arvioida vuosina yhteensä tapauksessa. Lisäksi tulipaloselosteesta puuttuu tieto tulipalon tahallisuudesta. Näin ollen 49 prosentissa tulipaloista tahallisuutta ei ole arvioitu. Tahallisten osuutta on tarkoituksenmukaisinta verrata tahattomiksi ja tuottamuksellisiksi arvioituihin tulipaloihin eikä kaikkiin (myös arvioimattomiin) tulipaloihin. Tahallisten tulipalojen osuus oli näin ollen vuosina koko maassa / * 100 % = 38 %. Tulipaloja voidaan tarkastella koko maan, pelastustoimen alueen tai kunnan tasolla. Kuntatasolla tulee arvioida riittävää tarkasteluajanjaksoa, mutta maan ja alueiden tasolla voidaan
7 7 tarkastella vuotta tai jopa osavuotta. Mittari löytyy PRONTOsta automaattisena poimintana (liite 1), ja oletusarvoisesti vertaillaan edellisen vuoden tulipalosuhdetta kolmen aiemman vuoden keskiarvoon. Mikäli tarkastelussa käytetään osavuotta, tulipalojen kausiluonteen vuoksi pitää tarkastella aiempien vuosien vastaavaa ajankohtaa. Mikäli tahallisten tulipalojen suhteellinen osuus on muuttunut, tulee huomioida, onko tulipalosuhde muuten muuttunut. Tahallisten osuuden kasvu voi johtua tahattomien tulipalojen ehkäisytyön onnistumisesta, mutta tahallisten tulipalojen kasvun taustalla voi olla myös ilkivaltana ilmenevää henkistä pahoinvointia ja/tai vakuutuksen kautta tavoiteltava rikollinen hyötynäkökulma. Edellä mainittuun voidaan vaikuttaa parhaiten yhteistyöllä sosiaali- ja nuorisotoimen kanssa, jälkimmäiseen Karvisen (1996) rutiiniaktiiviteorian mukaisesti vähentämällä rikoksesta saatavaa hyötyä, lisäämällä kiinnijäämisen riskiä ja poistamalla rikokselle otollisia tilaisuuksia. 6. Asuinrakennuspalot Asuinrakennuksissa sattui 83 prosenttia vuosien palokuolemista (PRONTO). Edellä mainituista palokuolemien seurannan ongelmista johtuen henkilövahinkoja on hyvä seurata myös välillisesti asuinrakennuspalojen määrällä. Rakennuksissa vertailukohtana on yleisempää ja tarkoituksenmukaisempaa käyttää kerrosalaa asukasluvun sijaan (Tillander et al. 2009, 21). PRONTOssa rakennusluokitus noudattaa Tilastokeskuksen luokittelua 1994 (Rakennusluokitus 1994). Asuinrakennukset jakaantuvat seuraavasti: 01 Erilliset pientalot 02 Rivi- ja ketjutalot 011 Yhden asunnon talot 012 Kahden asunnon talot 013 Muut erilliset pientalot 021 Rivitalot 03 Asuinkerrostalot 022 Ketjutalot 032 Luhtitalot 039 Muut asuinkerrostalot
8 8 Tunnusluvussa asuinrakennuksissa sattuneet rakennuspalot ja rakennuspalovaarat suhteutetaan alueen kerrosneliöitä ja vuotta kohden. Tunnusluvussa erillisten pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä asuinkerrostalojen rakennuspalot ja rakennuspalovaarat on laskettu yhteen ja jaettu yhteenlasketulla kerrosalalla. Tunnusluvun yksikkö on 10 eli rakennuspalojen ja - palovaarojen määrä miljoonaa kerrosneliötä kohden kyseisessä rakennustyypissä kyseisellä alueella. Kerrosalatieto on saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-palvelusta jaoteltuna erillisiin pientaloihin, rivi- ja ketjutaloihin sekä asuinkerrostaloihin. Tarkemmassa tarkastelussa näiden luokkien syttymistaajuustiheyksiä voidaan tarkastella erikseen (liite 3). Koko maan ja pelastustoimen alueen tasolla tarkastelu tehdään vertaamalla edellisen vuoden rakennuspalo(vaara)tilastoja aiempiin kolmeen vuoteen. Kerrosalatiedot on saatavilla ainoastaan ajankohdalta Yksinkertaisuuden vuoksi kerrosalaa voidaan käsitellä alueen staattisena ominaisuutena. Tarkemman lopputuloksen tuottaisi, jos arvioidaan kerrosalojen muutosta tarkasteluajanjaksolla asukasluvun muutosten perusteella. Se ei ole kuitenkaan vaivaan ja hyötyyn nähden välttämätöntä tai edes järkevää. Asuinrakennuspalojen ja -palovaarojen määrän tarkastelussa käytetään PRONTOn tilastoja ja erittelyssä käytetään rakennusselosteen rakennustyyppiluokitusta. Korkea asuinrakennuspalosuhde enteilee suuria tulipalojen aiheuttamia henkilövahinkoja. Henkilövahingot ovat kuitenkin niin satunnaisia tapahtumia, että niiden tilastollinen luotettavuus paloturvallisuusmittarina on kyseenalainen etenkin lyhyellä aikavälillä. Asuinrakennuspalojen torjunnassakin toimenpiteiden kohdentamisen tärkeimpänä perustana ovat tulipalojen syttymissyyt. Valtakunnallisesti tärkeimmät syttymissyyt ovat rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen yhteenlasketulla määrällä arvioiden 1) valvomaton ruoanvalmistus, 2) sähkölaitteen tai asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, 3) koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, 4) nokipalo, 5) muu ruoanvalmistus, 6) tahallaan sytytetty palo ja 7) savuke tai muu tupakka-aine. (PRONTO) Alueellisten ja valtakunnallisten onnettomuuksien ehkäisykampanjoiden ja -toimenpiteiden mittariksi voisikin ottaa tiettyjen syttymissyiden aiheuttamien tulipalojen ja erityisesti rakennuspalo(vaaro)jen absoluuttisen ja suhteellisen määrän, joilla pystytään arvioimaan paremmin yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. 7. Suurpalot Suurpaloilla ei ole valtakunnallista määritelmää ja eri tahojen näkemykset määritelmät eroavat suuresti (Häkkinen 2010). Tämä tunnusluku käyttää PRONTOn määritelmää, jonka mukaan suuronnettomuuden pitää täyttää joku seuraavista kolmesta ehdosta:
9 9 1) onnettomuudessa kuolee vähintään viisi henkilöä, 2) onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu yhteensä vähintään kymmenen henkilöä tai 3) arvioidut omaisuusvahingot ovat vähintään euroa (PRONTO). Pelastustoimen onnettomuustietokantaan kirjattavista suurpaloista suurin osa täyttää edellä mainituista kriteereistä vain viimeksi mainitun (PRONTO). Suurpaloja tapahtuu niin harvoin, että niiden tarkasteleminen muilla kuin valtakunnallisella tasolla on tilastollisesti epämielekästä. PRONTOn suurpalolistauksen mukaan vuosina sattui yhteensä 285 suuronnettomuutta eli keskimäärin 57 suuronnettomuutta vuodessa vaihdellen välillä Tunnusluvussa suuronnettomuuksien lukumäärä on suhteutettu kutakin vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän väestömäärään ja jaettu henkilölle kuten työtapaturmakuolematilastoissa (Tapaturmasuhde). Tunnusluku on ilmaistu vuotta kohden. Suuronnettomuuksien määrän antama informaatio paloturvallisuudesta on satunnaisuutensa vuoksi kovin rajallinen. Palokuolemien tavoin kyse on siitä jäävuoren huipusta, jonka pohjalla ovat tietyissä rakennustyypeissä sattuneet tulipalot (ks. luku 9). Suuronnettomuuksien määrä auttaa ymmärtämään, ovatko taloudellisten vahinkojen muutokset seurausta yksittäisistä suurista tapahtumista vai siitä, että tavalliset tulipalon kohteeksi joutuvat huoneistot ja muu omaisuus ovat keskimäärin kalliimpia kuin ennen. Toisaalta suuronnettomuuksien määrän kasvu voi olla osittain seurausta myös omaisuuden nimellisarvon kasvusta. Nykyisin monet omakotitalot ylittävät arvoltaan jo itsessään suuronnettomuuden rajana pidetyn euroa. 8. Taloudelliset vahingot Tulipalojen taloudelliset vahingot ovat toinen Sisäisen turvallisuuden ohjelman (2008, 25) mainitsema paloturvallisuusmittari palokuolemien ohella. Taloudelliset vahingot kertovat toisaalta tulipalojen määrästä ja toisaalta onnettomuuksien vakavuudesta, joten sillä voidaan tarkastella pinnallisella tavalla sekä vahinkojen torjunnan että onnettomuuksien ehkäisyn onnistumista. Taloudellisissa vahingoissa huomioidaan PRONTOn onnettomuusselosteen omaisuusvahingot ja rakennusselosteen rakennus- ja irtaimistovahingot. Vahingot on laskettu euroina vuodessa asukasta kohden. Mittari ei huomioi esimerkiksi maastopaloissa tuhoutuneiden metsien omaisuusarvoja (Ketola 2010), ja jokaisena vuonna yli 40 prosentissa tulipaloista taloudelliset vahingot oli arvioitu nollaksi euroksi (PRONTO). Lukuihin liittyy näin ollen merkittäviä virhelähteitä.
10 10 Jotta luvut antaisivat paremmin suuntaa vahinkotodellisuudesta, tulipalojen keskimääräisiä vahinkoja voi arvioida jättämällä nolla-syötöt tulipalotyypeittäin tarkastelun ulkopuolelle ja kertomalla tulipalojen määrä keskimääräisillä vahingoilla, jolloin myös nolla-syötöille tulee arvioitu hintalappu. Kokonaisuuden arvioinnissa on hyvä käyttää myös vakuutuslaitosten tuottamia vahinkotilastoja (Palovahinkotilastot). Mikäli taloudelliset vahingot ovat muuttuneet, tulee selvittää, miten paljon yksittäiset tapaukset (eli suurpalot) ovat vaikuttaneet muutokseen. Jos vahinkojen muutos ei selity yksittäistapauksilla, on syytä selvittää, missä rakennustyypeissä on tapahtunut suurin muutos tai missä rakennustyypeissä alueellinen tilanne eroaa valtakunnallisesta tilanteesta. Kun tiedetään missä onnettomuuksissa vahingot ovat suurempia ja ennen kaikkea mikä erojen taustalla on, toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. 9. Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Pareto-periaatteen mukaan 20 prosenttia muuttujista tuottaa 80 prosenttia tuloksista (Craft & Leake 2002). Sama periaate pätee tulipaloihin (Häkkinen 2008, 65-66; Tillander et al. 2009, 78). Näin ollen toimenpiteiden kohdentamisen kannalta on tärkeää tunnistaa ne tulipalot, jotka ovat vahingoiltaan merkittävimpiä. Rakennuspaloissa sattuu suurin osa tulipalojen omaisuusvahingoista ja niissäkin vahingot keskittyvät tiettyihin rakennustyyppeihin (Häkkinen 2008, 65-66; PRONTO). Joissain rakennustyypeissä on sattunut merkittäviä yksittäisiä vahinkoja, mutta rakennuspaloja on ollut niin vähän, että ne on jätetty tarkastelun ulkopuolelle (esim. uimahallit) (liite 4). Liitteessä 4 tummennetut rakennustyypit ovat vuosien tilastojen mukaiset kalleimmat rakennustyypit. Rakennuspaloja on sattunut kussakin tummennetussa rakennustyypissä Suomessa keskimäärin vähintään kymmenen vuodessa ja keskimääräiset vahingot per palo ovat olleet yli euroa. Mukaan on laskettu myös rakennustyypit, joissa on sattunut vähemmän kuin kymmenen tulipaloa vuodessa, mutta ne ovat olleet huomattavan kalliita (> euroa / palo). Nämä rakennustyypit ovat vuosien tilastoissa Kirkko, kappeli, luostari tai rukoushuone ja Tutkimuslaitosrakennus. Kalleimpien rakennustyyppien määrittelyssä tulee käyttää koko maan tilastoa ja riittävän pitkää tarkasteluajanjaksoa (3-5 v). Vuosien tilastojen mukaan kalleimmat rakennustyypit em. kirkkojen ja tutkimuslaitosten lisäksi ovat: ammatillisen oppilaitoksen rakennukset, lasten päiväkodit, muut myymälärakennukset, muut teollisuuden tuotantorakennukset,
11 11 myymälähallit, navetat, sikalat, kanalat yms., seura- ja kerhorakennukset, teollisuus- ja pienteollisuustalot, teollisuushallit ja teollisuusvarastot (liite 4). Tunnusluku lasketaan jakamalla em. rakennustyypeissä sattuneet tulipalot vuotta ja 1000 asukasta kohden. Pelastuslaitoksille tarjottavassa jalkauttamispaketissa lasketaan myös ko. rakennustyypeissä sattuneista rakennuspaloista aiheutuneet euromääräiset vahingot asukasta kohden, jolloin voidaan myös arvioida vahinkojen torjunnan tehokkuutta. Jos luku on vertailutasojaan korkeammalla tasolla, on oletettavaa, että alueella on myös korkeat tulipalojen aiheuttamat omaisuusvahingot. Jos näin ei kuitenkaan ole, voidaan tulkita, että alueella sattuneet palonalut saatu keskimääräistä nopeasti hallintaan ja vahinkojen torjunta on ollut onnistunutta. Jos alueella on sattunut suhteellisen vähän paloja omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä, on palojen vahinkopotentiaalikin pienempi ja omaisuusvahingot oletettavasti vertailutasoja pienempiä. 10. Syttymissyyt Syttymissyy-mittarilla täsmennetään valitun alueen ja aikajakson riskiprofiilia. Kuten tulipalosuhdemittarissa syttymissyiden yleisyyttä verrataan väestömäärään, jolloin nousee esiin kullakin alueella esiintyviä erityisriskejä. Syiden jaottelussa käytetään PRONTOn vuoden 2009 syttymissyyluokittelua, mutta työssä on hyödynnetty myös Pelastustoimen taskutilastossa käytettyä rakennuspalojen syttymissyyluokittelua (Pelastustoimen taskutilasto , 13). Tuota luokittelua on muutettu taulukon 2 mukaisesti. Tunnuslukujen laskennassa on käytetty vuoden 2010 tilastoja. Luvut ovat vain osin vertailukelpoisia vuosien syttymissyyluokituksen kanssa, joten kronologisesta vertailusta puuttuu joitain taulukon 2 syttymissyitä. Taulukko 2. 2 Syttymissyyluokittelu Valtakunnallinen Verrokkiryhmä 1 Verrokkiryhmä 2 Verrokkiryhmä 3 Verrokkiryhmä 4 Ruoanvalmistus 0,209 0,233 0,172 0,193 0,205 Tahallaan sytytetty palo 0,224 0,231 0,263 0,184 0,230 Lasten tulenkäsittely 0,048 0,046 0,065 0,043 0,039 Tulityö 0,039 0,025 0,055 0,050 0,046 Savuke tai muu tupakka-aine 0,143 0,136 0,181 0,122 0,157 Kone, laite tai prosessi 0,615 0,456 0,762 0,695 0,813 Tulisija, hormi (ei nokipalot) 0,101 0,054 0,099 0,154 0,163
12 12 Nokipalo 0,077 0,047 0,092 0,109 0,093 Salama 0,108 0,056 0,107 0,143 0,216 Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys 0,094 0,041 0,101 0,151 0,149 Ilotulite, pyrotekniset tuotteet 0,024 0,03 0,019 0,021 0,018 Kynttilä, ulkotuli 0,027 0,025 0,026 0,031 0,025 Roskien poltto 0,113 0,065 0,152 0,140 0,177 Nuotio, grilli 0,122 0,123 0,123 0,118 0,125 Kulotus 0,034 0,014 0,023 0,052 0,079 Kuuma esine tai tuhka, kipinä 0,101 0,069 0,117 0,122 0,147 Muu tunnettu syy 0,388 0,375 0,405 0,361 0,458 Syy tuntematon 0,350 0,345 0,314 0,345 0,424 Ruoanvalmistukseen on laskettu mukaan PRONTOn syttymissyyt: valvomaton ruoanvalmistus (nakit ja muusi) ja muu ruoanvalmistus. Kone, laite tai prosessi tarkoittaa syttymissyyluokkia: koneen tai laitteen väärä käyttö, sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, tuotantoprosessin häiriö ja kipinä koneesta tai laitteesta. Tulisija ja hormi (ei nokipalot) sisältää luokat: kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista, vaurio tulisijassa tai hormissa ja riittämätön suojaetäisyys. Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys -luokka sisältää nimensä mukaisesti syttymissyyt hankauslämpö, itsesyttymä ja räjähdys. Kuuma esine tai tuhka, kipinä sisältää puolestaan luokat: kuuma tai hehkuva esine tai tuhka ja mekaaninen kipinä, iskukipinä. Muihin tunnettuihin syihin lukeutuu: tulitikku, muu tulentekoväline, muu luonnonsyy, uudelleensyttyminen ja
13 13 muu syy. Syy tuntematon -luokkaan jää: ei voida arvioida, tietoa ei ole kirjattu ja tietoa ei ole kysytty. Muut PRONTO-syttymissyyt ovat taulukossa 2 omalla nimellään. Taulukon luvuissa on luettu mukaan kaikki tulipalotyypit (rakennuspalot, rakennuspalovaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot). Mittarissa voidaan myös rajoittua tarkastelemaan tiettyjä tulipalotyyppejä, jolloin saadaan tietoa esim. alueen rakennuspalo(vaaro)jen riskiprofiilista.
14 14 Lähteet Craft, R. C. & Leake, C The Pareto principle in organizational decision making. Management Decision. 40, 8, Haikonen, K Yksityinen tiedonanto. Hale, A.R., Guldenmund, F., Goossens L.H.J. & Bellamy, L.J Modelling of major hazard management systems a a basis for developing and evaluating tailored audits. In: P.R. Mondelo, M. Mattila, W. Karwowski (eds.) Proceedings ORP 2000, First International Conference on Occupational Risk Prevention, Tenerife, Canary Islands, Spain, February 2000 Universitat Politecnica de Catalunya, Barcelona, 2000, p Henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste. PRONTO (Pelastustoimen resurssi- ja tapaturmatilasto). Saatavissa: Viitattu Häkkinen, S Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen yliopisto. 109 s. + liitt. 29 s. Saatavissa: ittaminen.pdf. Viitattu Häkkinen, S Suuronnettomuuksien torjunta vaatii yhteistä näkemystä. Pelastustieto 3/2010. s. 60. Karvinen, E Rikosten suunnittelu ja kiinnijäämisriski. Poliisin oppikirjasarja 7/96. Helsinki Kuolleet peruskuolemansyyn (3-num. luokitus), iän ja sukupuolen mukaan StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa: kuolemansyyn+%283%2dnum%2e+luokitus%29%2c+i%e4n+ja+sukupuolen+mukaan+19 98%2D++2009&path=../Database/StatFin/ter/ksyyt/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Palovahinkotilastot. Finanssialan Keskusliitto. Saatavissa: 76&A=process%3aida.aspx%3acaller%3dopenDocument%3aprm1%3dwwwuser_fkl%3adoc id%3d %3asec%3d%3aext%3d.pdf&s=1&c= Viitattu Pauha, S Yksityinen tiedonanto
15 15 Pelastustoimen taskutilasto s. Saatavissa: $file/pelastustoimen%20taskutilasto pdf. Viitattu PRONTO (Pelastustoimen resurssi- ja tapaturmatilasto) -tietojärjestelmä. Sisäasiainministeriö. Saatavissa: Viitattu PTK Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet Pelastusopisto. Saatavissa: 15A7C?opendocument. Viitattu Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan StatFin. Tilastokeskus. Saatavissa: C+m2%29+k%E4ytt%F6tarkoituksen+ja+rakennusvuoden+mukaan+31%2E12%2E2007&p ath=../database/statfin/asu/rak/&lang=3&multilang=fi. Viitattu Rakennusluokitus Käsitteet ja määritelmät. Tilastokeskus. Saatavissa: Viitattu Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valtioneuvoston yleisistunto Saatavissa: pdf. Viitattu Tapaturmasuhde. Käsitteet ja määritelmät. Tilastokeskus. Saatavissa: Viitattu Tillander, K., Oksanen, T. & Kokki, E Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. VTT Tiedotteita - Research notes Saatavissa: Viitattu
16 16 Liite 1. Pelastustoimen tasapainotettu tuloskortti 1. Aiheutuneet vahingot Palokuolemat Tulipalojen terveyshaitat Syttyneet tulipalot Tahalliset tulipalot Asuinrakennusten palot Suurpalot Taloudelliset vahingot Palot merkittävimmissä rakennustyypeissä 2. Toimintaympäristö Sukupuoli(jakauma) Kaupunkiasuminen Yksinasuminen Työllisyys
17 17 Yli 55-vuotiaiden osuus (%) Rakennuksen ikä Koulutustasomittain Päihteiden käyttö Pientalovaltaisuus Pienituloisuus Syrjäytyminen 3. Turvallisuusviestintä Pelastustoimen tiedollisen ja taidollisen koulutuksen määrä asukasta kohden (ka , min) Turvallisuusviestinnän henkilötyöaika / 1000 as. (ka ) (Täytetty niin satunnaisesti, että käytetään tapahtumien kestoa Näkyvyyden edistämisen osuus viestintään käytetyistä työtunneista Taidollisen koulutuksen osuus viestintään käytetyistä työtunneista Tiedollisen koulutuksen osuus viestintään käytetyistä työtunneista Erityisriskiryhmille tarjotun viestinnän osuus kaikesta viestinnästä Muille erityisen kiinnostaville kohderyhmille tarjotun viestinnän osuus kaikesta viestinnästä Turvallisuusviestinnän kustannustehokkuus Niiden tapahtumien osuus, joista on kerätty palautetta Palautteesta saadut kehittämisehdotukset ja niiden toteuttaminen Palautteesta saatu numeerinen arvosana Kyselytutkimusten (esim. Pelastusasenteet-tutkimus) arvio turvallisuusviestinnästä Internetiin ja sosiaalisiin medioihin käytetyt resurssit Internet-, Facebook- ja muiden sivustojen kävijämäärät Yhteydenottoja ja viestejä Internetin ja sosiaalisten medioiden kautta 4. Paloturvallisuuteen liittyvä valvonta ja huolto Nuohous Valvonnan suuntaamisen tarkoituksenmukaisuus Ennaltaehkäisytyön resursointi Valvonnan toteutuminen (tehdyt tarkastukset suhteessa suunnitelmaan, perusteet poikkeamille, muu ennaltaehkäisy) Valvonnan vaikuttavuus (asiakaspalautteeseen ja itsearviointiin perustuva arvio tarkastusten onnistumisesta) Valvontasuunnitelman perusteet (tarkastusvälien pidentäminen tai lyhentäminen) 5. Tutkimus ja kehittäminen Tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyt henkilö- ja taloudelliset resurssit Henkilöstön koulutus Pelastuslaitosten arvio tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Lehtiseuranta ja Pelastusasenteet-tutkimus Julkaisujen ja hankkeiden määrä Strategian 2015 ja PETUn toteutuminen
18 18 Pelastustoimen tutkimuksen koordinointi Tutkimuksen jalkauttaminen PRONTOn (riittävä) vastausprosentti 6. Toimintaympäristön kehittyminen Asuntotuotanto Väestön ikääntyminen Sprinklattujen asuntojen ja erityiskohteiden osuus Kaupungistuminen ja pientalovaltaisuus Yritysyhteistyö ja omatoiminen varautuminen 7. Henkilöstön toimintakyky, osaaminen ja hyvinvointi Henkilöstön määrä FireFit-mitattu henkilöstön toimintakyky Savusukelluskelpoisuus (päätoimiset operatiiviset, %) Savusukelluskelpoisuus (sivutoimiset, %) Sairaspoissaolot (pv/htv) Tapaturmat Työyhteisön hyvinvointi ja ilmapiiri (kartoitus) Henkilöstön vaihtuvuus Osaamisen taso ja asetettujen tavoitteiden täyttyminen Koulutus- ja kehittämistavoitteiden täyttyminen Järjestetyn ja osallistutun koulutuksen määrä (ktpv:t) Henkilöstön kehittämisen resursointi 8. Resursointi ja kustannukset Kootaan yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tukipalveluiden palvelualueen henkilöstö- ja taloustyöryhmän kanssa 9. Pelastustoiminta ja vahinkojen torjunta Teetetään mittarit erillisenä selvityksenä 10. Viranomaisyhteistyö ja kunnallinen turvallisuustyö Viranomaisyhteistyön valvontasuunnitelman mukaisuus Moniviranomaisvalvonnan osuus kaikesta valvonnasta Sosiaalisten palveluiden ja tukiasumisen kattavuus erityisriskiryhmistä
19 Liite 2. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston Mittarit-välilehti 19
20 Liite 3. Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin ja rakennuksen iän mukaan (PRONTO; Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan ) 20 Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinrakennukset Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset n Yhteensä 7,6 7,5 6,2 8,1 8,0 2,6 5,3 10,2 6,6 3,7 10,5 13,7 325, ,6 13,8 11,6 7,7 13,1 3,4 22,0 9,4 11,4 4,7 10,4 109,0 376, ,4 12,9 10,1 9,1 9,7 2,9 11,8 10,9 10,9 3,9 8,1 71,7 316, ,1 13,6 12,5 10,6 11,9 2,4 7,6 8,7 10,6 2,2 11,6 68,7 494, ,7 8,0 6,0 7,8 8,8 2,6 5,8 10,4 4,2 3,6 9,3 20,3 298, ,9 5,6 7,4 8,2 7,2 2,5 4,7 9,0 6,2 4,4 8,6 8,0 285, ,6 4,4 5,7 8,7 6,5 2,6 5,3 9,3 4,5 2,7 10,2 7,6 178, ,7 4,2 6,7 8,1 8,9 2,8 3,8 12,4 4,4 5,1 11,4 8,8 361, *korjattu 5,7 5,5 4,8 6,3 8,2 2,7 5,7 19,9 7,8 7,4 22,0 9,6 588,1
21 21 Liite 4. Rakennuspalovahingot rakennustyypeittäin Palojen määrä Kaikki yhteensä Poistettu ne palot, joissa vahingot 0 Omaisuus-, rakennus- ja irtaimistovahi ngot ( ) vahingot / palo ( ) Koko maa Ammatillisen oppilaitoksen rakennus Asuntola yms Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms Hotelli yms Järjestön, liiton, työnantajan yms. opetusrakennus Jäähalli Kahden asunnon talo Kasvihuone Kauppavarasto Kehitysvammaisten hoitolaitos Keskussairaala Ketjutalo Kirjasto tai arkisto Kirkko, kappeli, luostari tai rukoushuone Korkeakoulurakennus Kulkuneuvojen suoja- tai huoltorakennus Lasten päiväkoti Lasten- tai koulukoti Liike- tai tavaratalo, kauppakeskus Loma-, lepo- tai virkistyskoti Luhtitalo Monitoimihalli tai muu urheiluhalli Museo tai taidegalleria Muu asuinkerrostalo Muu asuntolarakennus Muu erillinen pientalo Muu huoltolaitosrakennus
22 Muu kokoontumisrakennus Muu liikenteen rakennus Muu maa-, metsä- tai kalatalouden rakennus Muu majoitusliikerakennus Muu myymälärakennus Muu sairaala Muu teollisuuden tuotantorakennus Muu terveydenhuoltorakennus Muu urheilu- tai kuntoilurakennus Muu uskonnollisen yhteisön rakennus Muu varastorakennus Muualla luokittelematon opetusrakennus Muualla luokittelematon rakennus Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus Myymälähalli Navetta, sikala, kanala yms Näyttelyhalli Paloasema Pysäköintitalo Rautatie- tai linjaautoasema, lento- tai satamaterminaali Ravintola yms Rivitalo Saunarakennus Seura- tai kerhorakennus yms Seurakuntatalo Talousrakennus Teatteri, ooppera-, konsertti- tai kongressitalo Tennis-, squash- tai sulkapallohalli Teollisuus- tai pienteollisuustalo Teollisuushalli Teollisuusvarasto Terveydenhuollon
23 23 erityislaitos Terveyskeskus Tietoliikenteen rakennus Toimistorakennus Turkistarha Tutkimuslaitosrakennus Uimahalli Vanhainkoti Vankila Vapaa-ajan asuinrakennus Viljankuivaamo ja viljan säilytysrakennus Voimalaitosrakennus Vuokrattava lomamökki tai -osake Väestönsuoja Yhden asunnon talo Yhdyskuntatekniikan rakennus Yleissivistävän oppilaitoksen rakennus (tyhjä) Kaikki yhteensä
PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT
PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Laskennassa käytetyt perustiedot...
LisätiedotHIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila
HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9
LisätiedotPelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015
Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Rakennuspalotilanne PRONTO-poiminta 21.10.2015 (v. 2011-15): Rakennuksen pääluokka
LisätiedotToimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotHormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot
Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista
LisätiedotFK:n suojeluohjeesta turvallisuusohjeeksi. Petri Mero johtava asiantuntija
FK:n suojeluohjeesta turvallisuusohjeeksi Petri Mero johtava asiantuntija FA on alan kattavin ääni Suomessa. Sen jäseniä ovat pankit, vakuutusyhtiöt, työeläkeyhtiöt, arvopaperivälittäjät, sijoitusrahastoyhtiöt
LisätiedotJarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004
SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotRakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi Palotutkimuksen päivät 2015 Antti Paajanen, Tuula Hakkarainen ja Kati Tillander Johdanto Onnettomuusvahingot pelastustoimen
LisätiedotLUONNOS Liite 2 (2018)
1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)
PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
Lisätiedot215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129
Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten
LisätiedotValvontakohteiden tarkastusvälit
Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat
LisätiedotValvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet
Valvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 4
LisätiedotPaloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Tilastotietoja STEP-hanke
4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tilastotietoja / 24.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Osan tavoite Antaa yleiskuva erilaisten palojen, syttymissyiden ja
LisätiedotPALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä
1 PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012 Hormi tai tulisija syttymissyynä 2 SISÄLTÖ 2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA 2009 2010VIRHE. KIRJANME 4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE.
LisätiedotUudet valvontamenetelmät
Omavalvonta ja aluevalvonta Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksella Uudet valvontamenetelmät Valvontasuunnitelman myötä otetaan käyttöön uusia menetelmiä asuinrakennusten valvontaan Omavalvonta on kehitetty
LisätiedotYmpärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotPaloturvallisuusseurannan kehittäminen
Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Riskienhallintaa 7.5.2012 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja toimintaympäristö 2. Turvallisuusviestinnän - mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset
LisätiedotSÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla
SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ ÄÄRÄT 12 kk seurantajaksoilla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1998-1999 2003-2004 LAITERYHMÄKOHTAISET SÄHK S HKÖPALOM PALOMÄÄ ÄÄRÄT 500 450 400 350 300 250 200
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotOnnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen
Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset
LisätiedotEtelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015
1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015
LisätiedotAsuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander
Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander 25.8.2011 Tausta Onnettomuuksien ehkäisyn toimialalla siirrytty riskien arviointiin perustuvaan
LisätiedotVALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN
LisätiedotPALOTURVALLISUUSSEURANNAN KEHITTÄMINEN
PALOTURVALLISUUSSEURANNAN KEHITTÄMINEN Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki Tiivistelmä Paloturvallisuuden ja pelastustoimen mittaamiselle on syntynyt pelastuslain
LisätiedotEmergency Services College. Pelastustoimen taskutilasto
Emergency Services College Pelastustoimen taskutilasto 2007-2011 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2005 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2006 2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotPalontutkinta2014 työryhmä
Palontutkinta2014 työryhmä Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti - Seminaari 20.03.2013 Turku Mitä on vuosien saatossa opittu palojen tutkinnasta? Kuinka
Lisätiedot2
1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus...
LisätiedotPELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT
PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT TIIVISTELMÄ Kati Tillander, Timo Korhonen & Olavi Keski-Rahkonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 83, 244 VTT Tutkimuksessa on kerätty pelastustoimen mittareiksi
Lisätiedot2
1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,
LisätiedotTurvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa
Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Esitykseni taustamateriaali Julkaisu: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu.
LisätiedotKotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander
Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa
LisätiedotTulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012
sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä
LisätiedotYhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002
1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...
LisätiedotSISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 28 6 TOIMINTAVALMIUS 32
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008-2012 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotErheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander
Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus Kati Tillander 15.4.2010 Lukumäärä [kpl] Kaikkien tehtävien lukumäärä 2003-2009 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2012-2016 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2012 2016 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotVakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot
Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008 Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo 25.-26.8.2009 Esa Kokki erikoistutkija, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi Jarkko
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke
Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen
LisätiedotASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI
ASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI -kartta-aineiston sisältö ja kuvaus Kati Tillander Kari Junttila Vesa-Pekka Tervo Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 1/2012 ISBN: 978-952-5905-23-6 (pdf) ISSN: 1795-9187
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotPRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä
PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/tki-palvelut/tilastot-pronto/ 11.2.2019 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto
LisätiedotValvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo
Valvonta ja yhteistyö Vesa-Pekka Tervo 22.11.2011 Lain rakenne 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Jokaisen yleiset velvollisuudet 3 luku. Rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvät velvoitteet
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotHOITOLAITOSTEN TULIPALOT
1 (5) HOITOLAITOSTEN TULIPALOT HOITOLAITOKSET HELSINGISSÄ Palontutkinnan tiedotteeseen on poimittu havaintoja Helsingin pelastuslaitoksen alueella hoitolaitoksissa tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotTuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI yksikkö ja Varsinais Suomen pelastuslaitos
Tuottamukselliset tulipalot Pelastusopiston TKI yksikkö ja Varsinais Suomen pelastuslaitos 42 seminaari, Turku 26.4.2017 Päivi Mäkelä ja Mari Lehtimäki Tuottamus siis mikä? tahallisuuden ja vahingon väliin
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotPelastustoimen taskutilasto
D-sarja: Muut [2/2018] Pelastustoimen taskutilasto 2013-2017 Johannes Ketola, Esa Kokki PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2013 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY
LisätiedotIsännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.
1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi
LisätiedotPaloturvallisuusseurannan kehittäminen
Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Päällystökurssin luento 25.3.2011 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja yhteiskunnalliset tekijät (2,5 * 45 min) 2. Turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 27.2.2018 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotHelsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?
Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä
LisätiedotAjankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena
Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-
Lisätiedot7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista
1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2004-2008 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 30 Tiedustelut:
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044
LisätiedotTilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes
Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus 1.1.2001-31.12.2006 Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema:
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 016 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA
TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen
LisätiedotVTT TIEDOTTEITA 2479. Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot
VTT TIEDOTTEITA 2479 Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2479 Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta
LisätiedotRiskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat
Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Kati Tillander Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 18-19.11.2014 Riskienarvioinnin kehittäminen Palvelujen kohdentamisen peruselementit ovat tarkempi
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotTapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä
Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotHASO. Turvallisuusilta
HASO Turvallisuusilta 30.1.2019 Ohjelma Vastuut ja velvollisuudet omistaja vs. asukas Kiinteistön Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka Kodin pelastautumissuunnitelma riskianalyysi sekä toimintamallit
LisätiedotPelastustoimen taskutilasto
D-sarja: Muut [1/2019] Pelastustoimen taskutilasto 2014-2018 Johannes Ketola, Esa Kokki PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2014 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY
LisätiedotPELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN
PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN TIIVISTELMÄ Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, Pelastusopisto Vuonna 2006 toteutettiin yhteistyössä VTT:n, Pelastusopiston sekä 12
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 3/2015 Ta 2016 Tot 3/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 5 466 24097 5 566 23,1
Lisätiedot332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta
332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Tuhopoltot, epäselvät palot ja vakuutuspetokset vakuutustoiminnan näkökulmasta Palonsyyntutkinnan kehittämistarve Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto M Palo-,
LisätiedotTukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin
1 2 3 Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ole
LisätiedotERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE
ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT
LisätiedotAsuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman
LisätiedotKotitapaturmien ehkäisykampanja 2013
Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta
LisätiedotPalovaroitinjärjestelmät ja sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Mikael Siitonen
Palovaroitinjärjestelmät ja sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Mikael Siitonen 8.11.2011 Uhattuna olleet ja pelastetut henkilöarvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa (Hki) Vuosi Tehtävien lukumäärä
LisätiedotK A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT
K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.
Lisätiedot2
1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,
LisätiedotRakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013
sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 107 000 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi
LisätiedotSisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services
Lisätiedot