Paloturvallisuusseurannan kehittäminen
|
|
- Juha Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Riskienhallintaa Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja toimintaympäristö 2. Turvallisuusviestinnän - mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset mediat 3. Valvontatoiminta - mittaaminen, valvontasuunnitelmat, TuKeVa II 4. Kehittämistoiminta - Palopäällystöliitto ja muu valtakunnallinen kehittäminen, Kumppanuusverkosto, verkostomainen kehittämiskeskus
2 Strategia-ajattelu työn taustalla Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ( Sisäisen turvallisuuden ohjelma ( Pelastustoimen tutkimusohjelma PETU ( Pelastuslain uudistuminen ( Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämistarpeet ( ( loriskit_raportti.pdf) Hanke alkoi diplomityöllä ( Työn tarkoitus Paloturvallisuuden kannalta olennaisten tekijöiden ja mittareiden tunnistaminen, joihin vaikuttamalla paloturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa Valtakunnallinen yhteismitallinen mittaristo paloturvallisuuden kannalta keskeisten vahinkojen, pelastustoimen ja sen toimintaympäristön tarkasteluun ja kehittämiseen Pelastustoimen toiminnan - erityisesti onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteiden - mitattavuuden parantaminen Diplomityö keskittyi tilastollisessa tarkastelussa kunnalliselle ja pelastuslaitosten tasolle, mutta jotkut työssä tarkastelluista tekijöistä ilmenevät ja vaikuttavat yksilö- ja valtakunnallisella tasolla 2
3 Työn suorittaminen Aiheutuneet vahingot: PRONTO, (hoitoilmoitustietokannat) Toimintaympäristö: StatFin, SOTKAnet, Kuntatiedon keskus jne. Kirjallisuuskatsaus (mm. liiketaloudellisten mallien hyödyntämistä (EFQM...), sosiaalipsykologiaa ja muiden organisaatioiden käyttämiä mittareita) Mittariston taustalla löyhästi tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard (Kaplan & Norton 1992)) Keskeisiä ajatusmalleja: Halen (2000) pyramidi Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa sattui / tulipaloa ja niissä aiheutui vuosien palokuolemista 85 % (218/255). Teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusten suurpaloissa (40 kpl) tuhoutui ,2 M omaisuutta (13,3 % kaikista taloudellisista vahingoista). Kaikkiaan suurpaloja oli 134 ja niissä aiheutui 177,3 M :n vahingot, (35,0 %). Rakennuspalo(vaaro)ja oli (41 %) ja niissä aiheutui 84 % tulipalovahingoista. 3
4 Keskeisiä ajatusmalleja: Turvallisuuden mittaamisen eri osa-alueet Lähde: van der Want 1996, Henttosen 2000 mukaan Keskeisiä ajatusmalleja: Laatukustannusajattelu 4
5 Mittaristo ja aiheutuneet vahingot 5
6 Mittaristo Rakentuu seuraavista pääosista: 1. Aiheutuneet vahingot 2. Toimintaympäristö 3. Onnettomuuksien ehkäisytoiminta Turvallisuusviestintä Valvontatoiminta 4. Pelastustoiminta 5. Henkilöstö ja talous 6. (Tutkimus- ja kehittämistoiminta) 7. (Viranomais- ja muu yhteistyö) Aiheutuneet vahingot (1) Palokuolemat Tulipalojen terveyshaitat Syttyneet tulipalot Tahalliset tulipalot Asuinrakennuspalot Suurpalot Taloudelliset vahingot Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Syttymissyyt aiheutuneet_vahingot.pdf Vertailukohtina koko Suomen taso, verrokkiryhmän taso ja oma aiempien vuosien taso 6
7 Verrokkiryhmät (Häkkinen 2012a) Aiheutuneet vahingot (2) Aiheutuneiden vahinkojen ja turvallisuusviestinnän osalta mittarit ovat poimittavissa PRONTOsta Pelastustoiminnan mittarit to be announced löytyy samanlaiset toimintaympäristön mittareille 7
8 Aiheutuneet vahingot (3) Lukuohjeeksi: Indeksiluku < 80 tarkoittaa erinomaista Indeksiluku tarkoittaa oikein hyvää Indeksiluku tarkoittaa hyvää Indeksiluku tarkoittaa tyydyttävää Indeksiluku tarkoittaa välttävää Indeksiluku > 120 tarkoittaa heikkoa Seuraavassa esitellään Kanta-Hämeen mittarilukuja vuodelta Kanta-Hämeen verrokkiryhmän pelastuslaitoksia ovat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Satakunta. Paloturvallisuuskatsaus 2011 palokuolemat (Häkkinen 2012a) Palokuolemasuhde ( asukasta kohden) asukasluku (2010) palokuolemat (ensitiedon mukaan) 2011 palokuolemasu hde (2011) kronologinen indeksiluku valtakunnallinen ,81 61 (64) 1,14 (1,20) 63 (66) verrokkiryhmä ,47 21 (23) 0,90 (0,99) 61 (67) verrokkiryhmä ,41 8 0,91 38 verrokkiryhmä , ,40 76 verrokkiryhmä ,07 13 (14) 1,68 (1,81) 81 (88) 8
9 Tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Tulipalojen aiheuttamat loukkaantumiset (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 9
10 Tulipalotaajuus (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Tahalliset tulipalot (tahallisuuden arviointi kenttä) (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 10
11 Tahalliset palot syttymissyytilastoinnilla (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Erillisten pientalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 11
12 Rivi- ja ketjutalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Asuinkerrostalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 12
13 Paloturvallisuuskatsaus 2011 suurpalot (Häkkinen 2012a) Alue suurpalot 2011 suurpalot suurpalotaajuu s 2011 ( / as.) valta-kunnalline n kronologinen Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Verrokkiryhmä , Kaikki yhteensä ,56 N/A 56 Taloudelliset vahingot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 13
14 Kone-, laite- ja prosessipalot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Ruoanlaitosta aiheutuneet palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 14
15 Case: Liesien paloturvallisuus 18 % vuosien rakennuspaloista aiheutui ruoanlaitosta. Aiemman PRONTOn syttymissyykuvauksiin perustuvan selvityksen perusteella noin neljännes rakennuspaloista olisi saanut alkunsa ruoan kypsennykseen tarkoitetuista laitteista (so. liedet, uunit ). Liesiturvalaitteita on jo olemassa ja sähkösuunnittelulla ratkaisusta saadaan käytännössä ilmainen (verkkoon kytkettävä palovaroitin + samaan sarjaan kytketty liesi) Vahvistamattomien tietojen mukaan liesivahdit tulevat pakollisiksi Norjassa 1.7. siinä missä Suomi sai olla ensimmäinen Euroopan maa, jossa myydään vain itsestään sammuvia savukkeita Liesien paloturvallisuus Haddonin energiamallin kannalta Haddon (1980) esittää ensisijaisiksi toimenpiteiksi vaaranaiheuttajaan kohdistuvia toimenpiteitä. Samoin työturvallisuuslaki (738/2002, 8 ) esittää ensisijaisesti vaara-ja haittatekijöiden syntymisen ehkäisemistä tai poistamista. Näiden periaatteiden perusteella liesiturvalaitteet ovat ensisijaisia esim. automaattisiin sammutuslaitteistoihin nähden (joskaan valintaa ei tule nähdä nollasummapelinä) 15
16 Aiheutuneiden vahinkojen 2011 johtopäätökset (Häkkinen 2012a) Paloturvallisuuden kokonaistilanne on parantunut Suomessa seuraavilla tekijöillä tarkasteltuina: + palokuolemat, + tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät, + tulipaloissa loukkaantumiset, + tulipalojen kokonaismäärä, + suurpalot, + omaisuusvahingot yleisesti (vakuutusyhtiöillä eriävä näkemys), + omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa aiheutuneet omaisuusvahingot ja + tahallisiksi arvioitujen tulipalojen osuus niistä paloista, joissa tahallisuutta on arvioitu. Lisäksi syttymissyinä ruoanvalmistus, lasten tulenkäsittely, tulityöt, tupakointi, nokipalot, tulisijat, ilotulitteet, kynttilät, roskien poltto, nuotiot ja grillit sekä kulotus ovat pienentyneet. Nokipalojen ja tulisijojen aiheuttamien palojen vähentyminen voi olla tekijänä myös erillisten pientalojen palojen vähenemisen taustalla. Aiheutuneiden vahinkojen 2011 johtopäätökset Mittarit, joilla paloturvallisuudessa on edelleen kehittämistä, ovat: - tulipalokohtaiset omaisuusvahingot, - palojen määrä omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa, - asuinrakennuspalojen määrä, - tahallisuus syttymissyynä, - salamat syttymissyynä, - hankauslämpö, itsesyttymä ja räjähdys syttymissyinä, - koneet, laitteet ja prosessit syttymissyinä. 16
17 Mittari 1. Syttyneet tulipalot 2. Tahalliset tulipalot 3. Taloudelliset vahingot Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (1) Mittari Selite Rakennuspalot ja -vaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot yhteenlaskettuna 1000 asukasta kohden. 3,17 Tahallisten osuus (%) niistä tulipaloista joissa tahallisuutta on voitu arvioida. 31,2 Tulipalojen aiheuttamat omaisuus-, rakennus- ja irtaimistovahingot euroina vuodessa asukasta kohden Suurpalot Palot, joissa omaisuusvahingot vähintään euroa, kuolleita vähintään 5 tai kuolleita ja loukkaantuneita vänintään 10, vuodessa asukasta kohden. 1,72 5. Palot Palot niissä rakennustyypeissä, joissa omaisuusvahingoilt omaisuusvahingot ovat merkittävimmät, vuodessa aan asukasta kohden. merkittävimmissä rakennustyypeissä 0,17 6. Palokuolemat Palokuolemien määrä vuosittain asukasta kohden. 0,57 7. Asuinrakennuspalojen ja -palovaarojen määrä Asuinrakennuspalot vuodessa miljoonaa kerrosalaneliötä kohden rakennustyypeissä: "Erilliset pintalot", "Rivi- ja ketjutalot", "Asuinkerrostalot". 12,5 Vertailukohdat Mittarin Valtakunnalli Verrokkiryh Oma arvo nen mä kronologinen 2,79 3,25 2, ,5 37,1 36, ,65 0,57 0, ,15 0,21 0, ,38 0,91 1, ,01 11,31 11, Mittari Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (2) Mittari Selite Ruoanvalmistuksesta aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää Ruoanvalmistu syttymissyykoodit: "Valvomaton ruoanvalmistus (nakit ja s muusi)", "Muu ruoanvalmistus". Syttymissyyt: Tahallaan sytytetty palo Syttymissyyt: Lasten tulenkäsittely Syttymissyyt: Tulityö Syttymissyyt: Savuke tai muu tupakka-aine Syttymissyyt: Kone, laite tai prosessi 0,27 Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tahallaan sytytetty palo". 0,23 Lasten tulen käsittelystä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Lasten tulen käsittely". Vertailukohdat Mittarin Valtakunnalline Verrokkiryhmä arvo n 0,04 Tulityöstä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tulityö". 0,03 Savuke tai muista tupakka-aineista aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Savuke tai muu tupakkaaine". 0,13 Koneesta, laitteesta tai prosessista aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Koneen tai laitteen väärä käyttö", "Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti", "Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti", "Tuotantoprosessin häiriö, Kipinä koneesta tai laitteesta". 0,78 Oma kronologinen 0,21 0,21 0, ,22 0,28 0, ,05 0,06 0, ,04 0,05 0, ,14 0,14 0, ,61 0,79 0,
18 Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (3) Mittari Mittari Selite Mittarin arvo Tulisijasta tai hormista aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää Tulisija, hormi syttymissyykoodit: "Kipinä tai kekäle tulisijasta tai (ei nokipalot) hormista", "Vaurio tulisijassa tai hormissa", "Riittämätön suojaetäisyys". Ei sisällä nokipaloja. 0,06 Syttymissyyt: Nokipalo Syttymissyyt: Salama Nokipalosta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Nokipalo". 0,06 Salamasta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Salama". 0,15 Syttymissyyt: Hankaussähköstä, itsesyttymästä tai räjähdyksestä Hankaussähk aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 ö, itsesyttymä, asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: räjähdys "Hankaussähkö", "Itsesyttymä", "Räjähdys". 0,09 Syttymissyyt: Ilotulitteesta tai pyrotekniset tuotteista aiheutuneiden Ilotulite, tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. pyrotekniset Sisältää syttymissyykoodit: "Ilotulite, pyrotekniset tuotteet tuotteet". 0,03 Syttymissyyt: Kynttilä, ulkotuli Kynttilästä tai ulkotulesta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kynttilä, tuikku, soihtu, roihu". 0,03 Vertailukohdat Valtakunnalline Verrokkiryhmä n Oma kronologinen 0,09 0,11 0, ,06 0,07 0, ,11 0,14 0, ,1 0,12 0, ,02 0,03 0, ,02 0,02 0, Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (4) Mittari Syttymissyyt: Roskien poltto Syttymissyyt: Nuotio, grilli Syttymissyyt: Kulotus Syttymissyyt: Kuuma esine, tuhka tai kipinä Syttymissyyt: Muu tunnettu syy Mittari Mittarin Selite arvo Roskien poltosta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Roskien poltto". 0,14 Nuotiosta tai grillistä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Nuotio, grilli". 0,14 Kulotuksesta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kulotus". 0,02 Kuumasta esineestä, tuhkasta tai kipinästä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka", "Mekaaninen kipinä, iskukipinä". 0,21 Muusta tunnetusta syystä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tulitikku, muu tulentekoväline", "Muu luonnonsyy", "Uudelleensyttyminen", "Muu syy". 0,41 Tuntemattomasta syystä aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: Syy vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää tuntematon syttymissyykoodit: "Ei voida arvioida". 0,32 Valtakunnalline n Vertailukohdat Verrokkiryhmä Oma kronologinen 0,11 0,11 0, ,1 0,12 0, ,03 0,03 0, ,11 0,16 0, ,38 0,42 0, ,32 0,35 0,
19 Toimintaympäristö Miesten osuus väestöstä Kuntaluokitus Yksinasuminen Työllisyys Ikääntyneiden osuus Rakennuksen ikä Koulutustaso (VKTM-indeksi) Päihteiden käyttö Pientalovaltaisuus Syrjäytyminen Toimintaympäristö (1) toimintaymparisto.pdf Vertailukohtina koko Suomen taso, mediaanikunta ja verrokkiryhmä 19
20 Toimintaympäristö (2) Toimintaympäristön mittarit poimittavissa sivustolta Kuntakohtaisia taulukoita osoitteessa: Miesten suhteellinen osuus kunnissa (Häkkinen 2008) 20
21 Miesten osuus (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Kaupunkimaisuus ja tulipalosuhde Taajama-asteella selvä negatiivinen korrelaatio tulipalosuhteeseen (-0,58) (Häkkinen 2008) Kuntaryhmitys n (2011 kuntajako) Kunnat, joissa tulipalosuhde <2,87 Kunnat, joissa tulipalosuhde 2,87-4 Kunnat, joissa tulipalosuhde >4 Kuntaryhmän tulipalosuhde Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat , , ,16 yhteensä ,87 PRONTO-onnettomuustilastot vuosilta , asukasluvut
22 Riskialueiden välinen vertailu (Häkkinen 2008) Riskialue Riskialueella sattuneisiin tulipaloihin lähetetyt yksiköt Riskialueella asu- Vien henkilöiden määrä Lähetettyjen yksiköiden määrä suhteessa asukkaiden määrään (/1000 as.) I ,3 II ,9 III ,5 IV ,2 yhteensä ,3 Kaupunkimaisuus Tilastollinen Pelastustoimen kuntaryhmitys Kunnat yhteen Tilastollinen kuntaryhmitys Kunnat alue 1 2 3sä Pelastustoimen alue 1 2 3yhteensä Helsinki Tampere Länsi-Uusimaa Satakunta Keski-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi Pietarsaari Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Karjala Kymenlaakso Jokilaaksot Etelä-Karjala Kainuu Etelä-Savo Oulu-Koillismaa Keski-Suomi Lappi
23 Pientalovaltaisuus (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Yksinasujat pientaloissa (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 23
24 Työllisyys ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde työllisyysasteen funktiona 10,0 9,0 8,0 Tulipalosuhde 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 Työllisyysaste 2005 (%) Työllisyys (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 24
25 Palokuolemat ikäluokittain (StatFin) Naiset Miehet Palokuolemasuhde ikäluokittain (StatFin) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Naiset Miehet 3,0 2,0 1,0 0,
26 Ikääntyneiden osuus valtakunn mediaan verrokkiry Alue 55+ v (%) 65+ v (%) 75+ v (%) 85+ v (%) allinen ikunta hmä Manner-Suomi 32,1 17,5 8,1 2,1 N/A 80 N/A mediaanikunta 38,3 21,5 10,5 2,8 125 N/A N/A Helsinki 27,7 15,0 6,8 2, Länsi-Uusimaa 26,4 13,3 5,4 1, Keski-Uusimaa 26,2 12,7 4,9 1, Itä-Uusimaa 31,5 16,7 7,5 2, Varsinais-Suomi 33,3 18,5 8,8 2, Kanta-Häme 34,2 19,0 9,0 2, Päijät-Häme 36,0 19,7 8,8 2, Kymenlaakso 37,7 21,2 10,0 2, Etelä-Karjala 37,9 21,5 10,3 2, Etelä-Savo 40,7 23,4 11,3 2, Keski-Suomi 32,9 18,2 8,5 2, Tampere 31,5 17,5 8,2 2, Satakunta 37,4 21,1 10,0 2, Etelä-Pohjanmaa 35,1 19,7 10,0 2, Pohjanmaa 33,1 19,0 9,5 2, Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 32,9 18,4 8,9 2, Pohjois-Savo 35,4 19,6 9,6 2, Pohjois-Karjala 36,6 20,0 9,5 2, Jokilaaksot 33,1 17,9 8,6 2, Kainuu 38,3 21,2 10,3 2, Oulu-Koillismaa 25,3 13,2 5,9 1, Lappi 35,3 18,9 8,8 2, Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (1) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot n Yhteensä 7,6 7,5 6,2 8, ,6 13,8 11,6 7, ,4 12,9 10,1 9, ,1 13,6 12,5 10, ,7 8,0 6,0 7, ,9 5,6 7,4 8, ,6 4,4 5,7 8, ,7 4,2 6,7 8, *korjattu 5,7 5,5 4,8 6,3 26
27 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (2) Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset n Yhteensä 8,0 2,6 5,3 10, ,1 3,4 22,0 9, ,7 2,9 11,8 10, ,9 2,4 7,6 8, ,8 2,6 5,8 10, ,2 2,5 4,7 9, ,5 2,6 5,3 9, ,9 2,8 3,8 12, *korjattu 8,2 2,7 5,7 19,9 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (3) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Liikerakennukset Toimistorakennukset Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäirakennukserakennukserakennukserakennukset Kokoontumis- Opetus- Teollisuus- Varasto- Muut rakennukset n Yhteensä 6,6 3,7 10,5 13,7 325, ,4 4,7 10,4 109,0 376, ,9 3,9 8,1 71,7 316, ,6 2,2 11,6 68,7 494, ,2 3,6 9,3 20,3 298, ,2 4,4 8,6 8,0 285, ,5 2,7 10,2 7,6 178, ,4 5,1 11,4 8,8 361, *korjattu 7,8 7,4 22,0 9,6 588,1 27
28 Rakennusten ikä (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Koulutus ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde koulutustason funktiona 10,00 9,00 8,00 7,00 Tulipalosuhde 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, v. täyttäneiden keskim ääräinen aika peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa (100 = 1v.) 28
29 Koulutustaso (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Tulipalosuhde ja tilastoitu alkoholinkulutus kunnittain (Häkkinen 2008) 29
30 Toimintaympäristö (1) Kuitenkin: Vuosien palokuolemissa alkoholilla, huumausaineilla tai lääkkeillä oli vaikutusta onnettomuuden syntyyn tai uhrin toimintakyvyn alentumiseen 127 uhrin (66 %) tapauksessa palontutkijoiden arvioiden mukaan Kokki & Jäntti Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot s Päihteiden käyttö mittarissa huomioitu THL:n seuraavat tilastot: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id: 1278) Päihteiden käyttö (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 30
31 Pienituloisuus (Häkkinen 2012b) Pienituloisten riski kuolla tulipaloissa on 10-kertainen muihin verrattuna. - Kokki & Jäntti 2009 valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Syrjäytyminen (Häkkinen 2012b) Syrjäytyminen on Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (2008) nostettu merkittävimmäksi poikkihallinnolliseksi turvallisuushaasteeksi. Tässä hankkeessa on käytetty STM:n KASTE-indikaattoreita (painoarvo suluissa): Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,15) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,13) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,13) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (0,13) Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (0,13) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (0,05) Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (0,05) Lasten pienituloisuusaste (0,15) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,06) Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (0,02) 31
32 Päihteiden käyttö (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (1) Mittari Miesten osuus väestöstä Yksinasuminen Mittari Selite Miesten prosentuaalinen osuus Yksinasuvien prosentuaalinen osuus Mittarin arvo 48,9 19,6 Työllisyys Työlliset prosentuaalisena osuutena vuotiaista 67,0 Asuinrakennusten Ennen vuotta 1960 rakennettujen ikä asuinrakennusten kerrosneliöiden osuus kaikista asuinrakennusneliöistä Muiden rakennusten ikä Ennen vuotta 1960 rakennettujen muiden rakennusten kerrosneliöiden osuus kaikista muista rakennusneliöistä Koulutus (VKTMindeksi) Perusasteen jälkeinen koulutus (100 = 1v) 14,0 6,5 281 Vertailukohdat Valtakunnallin Mediaanikunta Verrokkiryhmä en 49,1 50,3 49, ,8 17,9 20, ,5 63,2 64, ,0 20,2 13, ,8 12,0 7,
33 Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (2) Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä 1Kaupunkimaiset kunnat 2Taajaan asutut kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 1Kaupunkimaiset kunnat 2Taajaan asutut kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 1Kaupunkimaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (3) Mittari 55+ -ikäisten osuus 65+ -ikäisten osuus 75+ -ikäisten osuus 85+ -ikäisten osuus Mittari Selite 55 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä Mittarin arvo 34,2 19,0 9,0 2,5 Vertailukohdat Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä 32,1 38,3 35, ,5 21,5 19, ,1 10,5 9, ,1 2,8 2,
34 Resursointi Turvallisuusviestintä (1) Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen määrä Henkilötyöajan suhteellinen määrä Kohdentuminen Toteutustavat Aihealueet Kohderyhmät Asiakaspalaute Palautteen keräämisen laajuus/kattavuus Palautteen numeeriset arvosanat Positiivinen/negatiivinen avoin palaute Turvallisuusasenteet, -tietoisuus ja -käyttäytyminen Turvallisuusviestintä (2) Internet ja sosiaaliset mediat Henkilöresurssit ja aktiivisuus Näkyvyys Internet-sivut Suunnittelu ja koulutus Johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Kumppanuudet 34
35 Turvallisuusviestintä (3) Turvallisuusviestinnän mittarit poimittavissa PRONTOsta Turvallisuusviestinnän kehittämistoimenpide-ehdotukset Yhteistyö Alkon ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kuten vuokra-asuntosäätiöiden, kuntoutuskeskusten ja sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö Ylen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Tupakka-askien varoitustekstit vastaavaa palo- ja pelastustoimeen Sosiaaliset mediat rekrytoinnissa ja yhteisöllistämisessä Pelastusalan eri toimijoiden rooli Webropol-pohjaiset palautejärjestelmät Tilaisuuksien palaute Itsearviointi Yleinen arviointi 35
36 Webropol asiakaspalautteenkeruu Ohjeita: Jokaisella pelastuslaitoksella yhdet tai kahdet tunnukset ja valtakunnalliset lomakkeet käytössä Yhteistyö Alkon ja STM:n kanssa Alko on valtionyritys, jolla on liiketaloudellisten tavoitteiden lisäksi kansanterveydellisiä tavoitteita. Tämä erotuksena esimerkiksi panimoihin ja muihin juomataloihin. Alkon toimintaa valvoo STM, jolla on vastuu päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäisystä. STM on kansliapäällikkönsä kautta osallistunut Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun ja siten ottanut osavastuun ohjelman toteuttamisesta. Tarvitaanko Alkoja muuhunkin kuin markkinointikanavaksi? Millainen yhteistyö Alkon kanssa olisi hyödyllistä? Mitä Alko voisi tehdä pelastustoimelle? 36
37 Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (1) Kunnat ovat pelastuslaitosten rahoittajia ja isäntäorganisaatioita, joilla on lähtökohtaisesti halu auttaa pelastustointa hoitamaan tehtäviään mahdollisimman onnistuneesti Kunnat voivat edellyttää sosiaalitoimelta yhteistyökykyisyyttä, jos sen suhteen ilmenisi jotain ongelmia Vuokra-asuntosäätiöiden, päihdeasuntoloiden ja muiden tukiasumismuotojen kautta tavoitetaan tehokkaasti erityisriskiryhmät, kunhan poliittista tahtoa olisi. Uuden pelastuslain myötä tukiasumista tarjoaville toimijoille tulee onnettomuuksien ehkäisystä entistä voimakkaampi velvoite. Pelastuslaitosten pitää olla tässä aloitteellisia Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (2) Vuokra-asuntosäätiöiden halutaan varmistavan toimivat palovaroittimet, tekevän turvatiedotusta, toteuttavan turvallisen asumisen periaatteita asukkaiden sijoittamisessa (tapaus Espoo 3/2008) ja rakennuttavan turvallisia taloja (<- esim. paloturvalliset liedet sähkösuunnittelulla) Sosiaalitoimeen kaivataan parempia keskusteluyhteyksiä, jotta erityisriskihenkilöt ja -kohteet tunnistetaan ja onnettomuuksien ehkäisytyötä voidaan toteuttaa sen mukaisesti Miten näitä asioita voisi lähteä viemään eteenpäin 37
38 Yhteistyö Ylen ja LVM:n kanssa Ylellä on Alkoakin enemmän liiketaloudellisesta logiikasta irrallisia yhteiskunnallisia velvoitteita. Ylellä on oma ohjelmatuotantonsa, joten hyvin johdateltuna ja suunniteltuna tuotantokustannuksista ei ehkä tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteiden osalta yhteistyö on viety jo pitkälle. Miksi turvallisuusviestinnän yhteistyötä ei ole käytännössä käynnistettykään? Miten pääsemme keskustelemaan Ylen kanssa (LVM, hallintoneuvosto, suoraan )? Mitä Yleltä haluamme? Jotain tällaista: Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä Onko pelastustoimen turvallisuusviestintä liian raflaavaa, jos sitä tarjottaisiin esimerkiksi ravitsemusliikkeen kusiputkan seinässä? (Sosiaali)psykologian tutkimus sanoisi kuitenkin, että pitäisi päästä sisään tilannekonteksteihin ja vaikuttamaan aikomuksiin, jos käyttäytymiseen halutaan vaikuttaa. Baarikampanja tavoittaisi ihmiset juuri silloin, kun heidän käyttäytymisensä on riskialteinta. Toteutuksen pitää vaan olla riittävän tyylikäs. Esim.? -> Esimerkkinä myös Palopäällystöliiton Finnkino-spotit. 38
39 Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä: suunnitellun käyttäytymisen teoria Lähde: Ajzen, I Attitudes, Personality and Behavior. 2nd ed. Open University Press, McGraw-Hill Education. 191 p. (p. 135) Valvontasuunnitelmat ja asuinrakennusten palotarkastustoiminta On esitetty, että asuinrakennuksiin lähetettäisiin kyselyitä ja asukkaita aktivoitaisiin omatarkastuksiin. Niihin kohteisiin, joista ei saada vastausta tai vastausten sisältö kertoo tarkastuksen olevan tarpeellinen, tehdään palotarkastus. Saadaan kohdennettua asuinrakennusten palotarkastuksia korkean riskin kohteisiin. Turvallisuusviestinnän ja valvonnan nivoutuminen yhteen asukkaiden turvallisuuden edistämisessä Erityisriskikohteissa TuKeVa-, PATA 08- ja Tutor-mallit Nuohoustoimen hyödyntäminen asuinrakennusten palotarkastustoiminnassa? 39
40 Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmaohjetyöryhmä jäseninä viimeisimmän kokouspöytäkirjan perusteella Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Raimo Niemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Ilpo Tolonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Seppo Lucenius, Helsingin pelastuslaitos Kati Tillander, SM (Olli Taskinen, Helsingin pelastuslaitos) valmistelee pelastuslaitoksia varten yhteistä ohjeistusta ja mallia valvontasuunnitelmia varten tukeutuu työssään pitkälti TuKeVa-hankkeen auditoivaan palotarkastusmalliin on joutunut toimeksiantona ottamaan kantaa tarkastusten maksullisuuteen ja maksujen suuruuteen Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmaohjetyöryhmä on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti uuden lain valmisteluun valvontasuunnitelmien ja -toiminnan osalta suunnitelmien perusajatuksena Jussi Rahikaisen sanoin onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos ei vähene, mutta se kohdennetaan paremmin. Riskianalyysi! erittely erityisriskikohteisiin ja asuinrakennuksiin säilyy, mutta erityisriskikohteiden rajanvetoja mietitään uudelleen tarkastusväli määrittyy kohdekohtaisesti kohdetyyppikohtaisissa rajoissa riippuen siitä, miten hyvällä tasolla kohteen turvallisuus(kulttuuri) on turvallisuuskulttuurin tason määrittelyssä auttaa TuKeVa-mallin pisteytys 40
41 Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (1) Helsingin pelastuslaitoksen vetämä hanke, jossa mukana jo tavalla tai toisella 14 pelastuslaitosta Auditoidaan tarkastuskohteet asteikolla 0-4 (0 = esimerkillinen, 2 = lainmukainen, 4 = välinpitämätön) kuuden eri tekijän suhteen: Johtaminen ja organisaatio Riskienhallinta Pelastussuunnitelma Fyysinen turvallisuus Tekniset turvallisuusjärjestelmät Turvallisuuskoulutus Hienoisena ongelmana mallissa on ollut se, että ne kohteet, joissa toiminta on heikolla tasolla, saavat suuret pisteet kaikilla tekijöillä ja vice versa Tarkastajilla hyvä kyky auditoida kohteita yhdenmukaisesti Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (2) Hankkeelle myönnetty rahoitus vuoden 2012 loppuun TuKeVan sisäisestä ja ulkoisesta paineesta syntyneet lähtökohdat: Turvallisuuskulttuuriin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asiakkaita tulee neuvoa ja valistaa enemmän. Korjausmääräysten seurantaa tulee tehostaa. Valvonnan riskipohjaisuutta on vahvistettava. Asiakkaan kohtaamistaitoja tulee kehittää. Määräysten tulkintaa on harmonisoitava. Yhteistyötä kollegoiden kanssa tulee tehostaa. Tarkastustoimintaan motivoitumista on vahvistettava. 41
42 Valvontatoiminnan mittaaminen (1) Valvontasuunnitelmaohje Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (TuKeVa) II -hanke Valvontasuunnitelmaohjeesta: Valvonnan toteutuminen Tarkastusprosentti Keskimääräinen tarkastusväli Resurssit Tulipalojen määrä suhteutettuna asukaslukuun Rakennuspalot Asuinrakennuspalot Muut tulipalot Omaisuusvahingot Omatoiminen sammutus Valvontatoiminnan mittaaminen (2) Alkusammutuksen yrittäminen Alkusammutuksen onnistuminen Palovaroitin asuinrakennuspaloissa Uudet seurannan työvälineet Tarkastusvälien muuttuminen Muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa Turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä Asiakaspalautekyselyt Turvallisuuspoikkeamien määrän / korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen Turvallisuustekniikan lisääntyminen 42
43 Henkilöstö ja johtaminen FireFit-mittaaminen valtakunnalliseksi käytännöksi ja sen monipuolistuminen: - aerobinen kestävyys - lihaskunto - kehon koostumus ja hallinta - työtaitotesti (Oulun mallin mukainen savusukellustestirata) - motorinen toimintakyky ja liikkuvuus Työmotivaatio ja -tyytyväisyys ( henkilostojohtaminen_seka_palomiesten_tyomoti vaatio_ja_tyytyvaisyys.pdf) PRONTOn uusi henkilöstö- ja talouslomake Esimerkkitunnuslukuja FireFit-tulosten, savusukelluskelpoisuuden ja henkilöstörakenteen ohella mm. sairaspoissaolot sekä työmotivaatio ja -tyytyväisyys kyselynä henkilöstölle Henkilöstö, talous, pelastustoiminta ja toimintavalmius SPEK:n konsernitilinpäätöshanke: $file/1030_psr%20dipoli%2026.pdf Turun kauppakorkeakoulun kustannuslaskentahanke: $file/kustannuslaskennan%20nykytila.pdf Toimintakykyhankkeen tulokset: Pelastustoiminnassa uusi toimintavalmiusohje: Henkilöstön toimintakyky: $file/1045ff%20iii_dipol% _apun%20%5byhteensopivuustila%5d.pdf Henkilöstön hyvinvointi: $file/0930_pekka%20esitys%20%5byhteensopivuustila%5d.pdf + Kumppanuusverkoston tukipalveluiden palvelualueen tekemä työ 43
44 Syitä mittareiden käytölle pelastuslaitoksissa Ulkoisista syistä: Turvallisuusviestinnän strategian linjaukset vaikuttavuuden arvioinnista Valvontasuunnitelmaohjeessa esitetyt mittarit Sisäisistä syistä: Riskienhallinta Toiminnan suunnitelmallisuus Vertailukelpoisuus Helppous ja työkalut Sama logiikka kaikissa mittareissa Käyttö laajenemassa myös toimintavalmiuden seurantaan Hankkeen tarjoama käytön tuki Hankemateriaali ( 44
45 Viikonpäivien vaikutus tulipalojen määrään Viikonloppuisin palaa enemmän kuin viikolla Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuukausittainen tulipalojen jakaantuminen ja automaattiset hälytysilmoitukset (PRONTO) Kesällä erityisesti maastopalot nostavat touko-elokuun muuta vuotta vilkkaammiksi 80 Tulipalot Automaattihälytykset Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 45
46 Rakennuspalot ja palokuolemat (PRONTO) Palokuolemat Rakennuspalot Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 0 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (1) Tulipaloja ka samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspal oja ka kiirastorstai pitkäperjantai lankalauantai pääsiäissunnuntai pääsiäispäivä samassa kuussa päivässä keskim. 46
47 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (2) Tulipaloja ka samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka juhannusaatto samassa kuussa päivässä keskim. pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (3) Tulipaloja ka samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka samassa kuussa päivässä keskim. 47
48 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä (4) Tulipaloja ka samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka samassa kuussa päivässä keskim. Kiireellisten vuorokausittainen jakaantuminen 48
49 Tulipalojen vuorokausittainen jakaantuminen Rakennuspalovahingot välisenä aikana 77 % suuremmat kuin Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalovaara Rakennuspalo Varoittimien käytöstä Kun kysytään ihmisiltä: Kun kysytään onnettomuustilastoilta: Vuosien rakennuspalot ja -vaarat Ei ollut mitään Ei ollut toimivaa Rakennustyyppi varoitinlaitteistoa varoitinlaitteistoa Erilliset pientalot 34 % 49 % Rivi- ja ketjutalot 23 % 34 % Asuinkerrostalot 43 % 53 % Vapaa-ajan rakennukset 60 % 67 % Lähde: PRONTO Lähde: Pelastusasenteet-tutkimus Kokki, Jäntti, Rasmus & Tervo sai hyvin samanlaisia tuloksia tutkiessaan vuoden 2007 palokuolemia 49
50 Kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten projekti, joka alkoi 2007 Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen asiamiehenä, ja pelastusalan järjestöt (SPEK ja SPPL) vahvasti mukana Neljä palvelualuetta: Ensihoitoverkosto (ensihoitotoiminta ja -järjestelyt, hyvät palvelukäytännöt, yhdenmukaiset toiminnot, palveluiden sisältö ja laatu ) Pelastustoimintaverkosto (öljyntorjunta, vaste- ja hälytysohjeet, pelastussukellus, operatiivinen johtaminen ) Tukipalveluverkosto (talous, henkilöstö, hallinto, mittaaminen ) Turvallisuusverkosto (riskianalyysi, valvontatoiminta, palontutkinta, turvallisuusviestintä, kuntien varautuminen, valmiussuunnittelu ) Vapaaehtoinen yhteenliittymä = ei ole oikeushenkilö Valta tulee laitosten herrasmiessopimuksesta ja joukon voimasta Kumppanuusverkosto Paljon työryhmiä, joilla valmisteluvastuita: henkilöstö- ja talousasioiden työryhmä turvallisuusviestintätyöryhmä Merlot-työryhmä valvontasuunnitelmatyöryhmä Ylin päättävä elin pelastusjohtajien kokoukset Nimittää pelastuslaitosten yhteisiä edustajia Verkostolla ollut Palosuojelurahaston rahoittama työntekijä Tarkoituksena voimaannuttaa verkostoa työntekijäresursseilla, joiden rahoituksesta käydään keskustelua 50
Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet
Toimintaympäristön tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Laskennassa käytetyt perustiedot...
LisätiedotPelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit. Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015
Pelastustoimen tilastot kertovat: nämä ovat kiinteistöjen suurimmat riskit Kiinteistöturvallisuuden seminaari 19.11.2015 Rakennuspalotilanne PRONTO-poiminta 21.10.2015 (v. 2011-15): Rakennuksen pääluokka
LisätiedotPaloturvallisuusseurannan kehittäminen
Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Päällystökurssin luento 25.3.2011 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja yhteiskunnalliset tekijät (2,5 * 45 min) 2. Turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotRakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi Palotutkimuksen päivät 2015 Antti Paajanen, Tuula Hakkarainen ja Kati Tillander Johdanto Onnettomuusvahingot pelastustoimen
LisätiedotPELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013
TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus toimintaympäristö
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - toimintaympäristö Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Miesten osuus... 4 2. Kuntaluokitus...
LisätiedotLUP toiminnasta 2013
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki
LisätiedotPALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT
PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200
Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin
LisätiedotPelastustoimi ja pelastuslaitos
Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen
LisätiedotAsuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander
Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander 25.8.2011 Tausta Onnettomuuksien ehkäisyn toimialalla siirrytty riskien arviointiin perustuvaan
LisätiedotAjankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena
Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-
LisätiedotPELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT
PELASTUSTOIMEN MÄÄRÄISET MITTARIT TIIVISTELMÄ Kati Tillander, Timo Korhonen & Olavi Keski-Rahkonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 83, 244 VTT Tutkimuksessa on kerätty pelastustoimen mittareiksi
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE
ERHEELLISET PALOILMOITUKSET - TILASTOKATSAUS (TILANNE 3.11.2011) ERHE-SEURANTAHANKKEEN OHJEISTUS ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN MAKSULLISUUDESTA Kati Tillander Kaikkien tehtävien lkm [kpl] KAIKKI TEHTÄVÄT
LisätiedotVakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot
Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008 Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo 25.-26.8.2009 Esa Kokki erikoistutkija, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi Jarkko
LisätiedotHOITOLAITOSTEN TULIPALOT
1 (5) HOITOLAITOSTEN TULIPALOT HOITOLAITOKSET HELSINGISSÄ Palontutkinnan tiedotteeseen on poimittu havaintoja Helsingin pelastuslaitoksen alueella hoitolaitoksissa tapahtuneiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen
LisätiedotERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko
ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus
LisätiedotJarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004
SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotErheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander
Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus Kati Tillander 15.4.2010 Lukumäärä [kpl] Kaikkien tehtävien lukumäärä 2003-2009 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotPelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen
Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten
LisätiedotTilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes
Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus 1.1.2001-31.12.2006 Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema:
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotPelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012
Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,
LisätiedotEtelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015
1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)
PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja
LisätiedotPelastusosaston ajankohtaiskatsaus
Pelastusosaston ajankohtaiskatsaus Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki 22.5.2012 Jaana Rajakko Jarkko Häyrinen 28.5.2012 Prontokatsaus erheellisistä paloilmoituksista 1.1.-30.4.2012 (14.5.2012 JR) Pronton
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 3/2015 Ta 2016 Tot 3/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 5 466 24097 5 566 23,1
LisätiedotPALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä
1 PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012 Hormi tai tulisija syttymissyynä 2 SISÄLTÖ 2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA 2009 2010VIRHE. KIRJANME 4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE.
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotPRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä
PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/tki-palvelut/tilastot-pronto/ 11.2.2019 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto
LisätiedotKumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen
Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen
LisätiedotPaloturvallisuuskatsaus 2011 - turvallisuusviestintä
Paloturvallisuuskatsaus 2011 - turvallisuusviestintä Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 3 1. Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2005 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotVTT TIEDOTTEITA 2479. Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot
VTT TIEDOTTEITA 2479 Kati Tillander, Tuuli Oksanen & Esa Kokki Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2479 Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander
LisätiedotTulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012
sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä
LisätiedotPalontutkinta2014 työryhmä
Palontutkinta2014 työryhmä Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti - Seminaari 20.03.2013 Turku Mitä on vuosien saatossa opittu palojen tutkinnasta? Kuinka
LisätiedotHelsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?
Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011
LisätiedotEmergency Services College. Pelastustoimen taskutilasto
Emergency Services College Pelastustoimen taskutilasto 2007-2011 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2007 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotSähköpalokuolemat Suomessa
Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus..-3..6 Veli-Pekka Nurmi, TTY Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema: kuolema, joka
LisätiedotASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI
ASUINALUEIDEN PALORISKIEN ARVIOINTI -kartta-aineiston sisältö ja kuvaus Kati Tillander Kari Junttila Vesa-Pekka Tervo Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 1/2012 ISBN: 978-952-5905-23-6 (pdf) ISSN: 1795-9187
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotPalontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO.
Palontutkinta 2020 11.11.2015 Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi Palontutkinta 2020 työryhmä Työryhmän tehtävänä on kehittää ja yhdenmukaistaa pelastuslaitoksien palontutkintaan
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2006 2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 31 Tiedustelut:
LisätiedotPaloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013
Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset
LisätiedotPelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön
LisätiedotRakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013
sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 107 000 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi
LisätiedotValvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet
Valvonta- ja palotarkastustoiminnan tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitto Sisältö Alkusanat ja johdanto... 4
LisätiedotERHE - seurantahanke. Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Helsinki Jaana Rajakko
ERHE - seurantahanke Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät 26.11.2008 Helsinki Jaana Rajakko ERHE -seurantahanke seuraa Hankkeen toimeksianto: ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa edellisen
LisätiedotPalonehkäisyn uudet tuulet
pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten
LisätiedotHormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot
Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston. Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander
Kotien paloturvallisuusriskien kartoitus Palovaraaineiston pohjalta Hanna Hykkyrä Tuula Hakkarainen Kati Tillander Johdanto Lähtökohta: n. 4000 rakennuspaloa / vuosi yli 95 % palokuolemista asuinrakennuksissa
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osavuosikatsaus ajalta
1 (5) Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osavuosikatsaus ajalta 1.1. 31.8.2017 Talouden toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31.8.2017 Toteuma Tot % Toteuma Ta 2017 1.1.-31.8.2017 1.1.-31.8.2016 Muutos
LisätiedotYhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002
1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...
LisätiedotRakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Valvonnan tila (2015 ja 2016)
Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 2016 Valvonnan tila 2012-2014 (2015 ja 2016) 1 Pelastuslain uudistamiselle 2011 asetetut tavoitteet onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen Silloiseen hallitusohjelmaan
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotSISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 28 6 TOIMINTAVALMIUS 32
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008-2012 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2008 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotVakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot
Esa Kokki ja Jarkko Jäntti, Pelastusopisto, PL 1122, 70821 Kuopio Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008 Tiivistelmä Palontutkinnan kehittämishankkeen 2007 2008 tavoitteena oli löytää
LisätiedotHASO. Turvallisuusilta
HASO Turvallisuusilta 30.1.2019 Ohjelma Vastuut ja velvollisuudet omistaja vs. asukas Kiinteistön Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka Kodin pelastautumissuunnitelma riskianalyysi sekä toimintamallit
LisätiedotPaloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa. Tilastotietoja STEP-hanke
4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tilastotietoja / 24.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Osan tavoite Antaa yleiskuva erilaisten palojen, syttymissyiden ja
LisätiedotPELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN
PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN JA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMIA PRONTON KEHITTÄMISEEN TIIVISTELMÄ Kati Tillander, VTT ja Esa Kokki, Pelastusopisto Vuonna 2006 toteutettiin yhteistyössä VTT:n, Pelastusopiston sekä 12
LisätiedotMarja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita
Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Lisätiedot332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta
332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Tuhopoltot, epäselvät palot ja vakuutuspetokset vakuutustoiminnan näkökulmasta Palonsyyntutkinnan kehittämistarve Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto M Palo-,
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi
LisätiedotMITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011
Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Kimmo Kohvakka TURVALLISUUS? Palokuolemat
LisätiedotPELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO
PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2004-2008 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 6 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 8 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT 26 6 TOIMINTAVALMIUS 30 Tiedustelut:
LisätiedotHoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitys työryhmän loppuraportti. Poistumisturvallisuustilanne Suomessa 2014 vuoden lopussa
Hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitys työryhmän loppuraportti Poistumisturvallisuustilanne Suomessa 2014 vuoden lopussa Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 9.10.2015 Jyväskylä Janne Aso kumppanuusverkoston
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 178 Muutos 4 kk -186 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
LisätiedotPelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen
Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.-16.12.2016, Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia
LisätiedotRISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014
RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja
LisätiedotOnnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen
Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 edellisenä vuonna käynnistyneellä yhteistyöhankkeella Kuntaliiton kanssa. Projektipäällikkönä toimi Piia Vähäsalo.
LisätiedotOta kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company
Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet
Lisätiedot