Pelastustoimi ja kulttuurihistorialliset kohteet

Transkriptio

1 SPEK - Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus Pelastustoimi ja kulttuurihistorialliset kohteet riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Sokos Hotel Presidentti

2 Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8 Väestö ~ Maa-alue 1990 km 2 Kerrosala m 2 Itä- ja Keski-Uudenmaan hätälaitos

3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Henkilöstöä ~430 - Paloasemat 9 - Sairaankuljetusasemat 3 - Sopimuspalokunnat 31 - Sopimuspalokuntalaisia ~500 Hyvinkää Mäntsälä TAVOITEVAHVUUS 365/24/7: 1 päivystävä päällikkö 2 päivystävää palomestaria 9 pelastusyksikköä 2 raskasta pelastusautoa 4 puomitikasautoa 3 säiliöautoa 1 päivystävä lääkintäesimies 13 ambulanssia Nurmijärvi Vantaa Tuusula Pornainen Järvenpää Kerava Liikevaihto ~27 miljoonaa euroa/vuosi = ~65 euroa/asukas/vuosi

4 Pelastustoimi kulttuurihistoriallisissa kohteissa Haasteet: Miten tunnistetaan kohteet onnettomuuksien ehkäisyä / valvontatoimenpiteitä varten? Pelastustoiminta / sammutustaktiikka, mitä omaisuutta evakuoidaan? Jälkivahinkojen torjunta

5 Jälkivahinkojen torjunta Toimenpiteitä, joilla estetään tai pienennetään vahingosta aiheutuvia sekundäärejä vahinkoja irtaimelle omaisuudelle rakenteille tuotantovälineille. Lyhennetään toiminnalle aiheutuvaa keskeytysaikaa

6 Pelastustoiminta ja jälkivahinkojen torjunta Pelastustoiminnan ja jälkivahinkojen torjunnan raja on veteen piirretty. 40 Jälkiraivaus ja -vartiointi Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon jälkiraivauksesta ja - vartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä 34 :n 3 momentissa tarkoitettu päätös pelastustoiminnan lopettamisesta ja ilmoittaa siitä kohteen omistajalle. Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti. Jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksen ja vartioinnin suorittamisesta, alueen pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimenpiteet omistajan kustannuksella.

7 Pelastustoiminta ja jälkivahinkojen torjunta Pelastuslaitos huolehtii sammutus- /pelastustoimenpiteistä sekä jälkiraivauksesta ja vartioinnista, jotka ovat tulipalon sammuttamisen (pelastustoiminnan) päätyttyä tarpeen tulipalon uudelleen syttymisen estämiseksi ja muiden enempien vahinkojen ehkäisemiseksi. Pelastustoiminta voidaan lopettaa silloin, kun tuli ja todennäköiset palopesäkkeet on sammutettu ja muut vahinkojen rajoittamisen edellyttämät kiireelliset toimenpiteet suoritettu ja tulipalon aiheuttamat ilmeiset vaaratekijät poistettu sekä tilanne on ilmeisesti hallittavissa ilman pelastustoimen yksiköiden toimenpiteitä.

8 Kohteen JVT Pelastuslaitos luovuttaa kohteen omistajalle. Kohteen vakuutusyhtiöllä voi olla sopimuksia jälkivahinkojentorjuntafirman kanssa. Kohde voi itse suunnitella etukäteen mitä tehdään toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi eri tilanteissa. Mitä pystytään itse tekemään, missä tarvitaan muita palveluntarjoajia, mistä ne löydetään, mikä on oleellisinta omaisuutta joka kannattaa pelastaa.. mahdollisuuksien mukaan kannattaa tehdä sopimuksia etukäteen JVT-yritysten kanssa.

9 Pelastussuunnitelmaan tiedot kohteesta Miksi? osataan suunnata torjuntatoimet oikeisiin kohteisiin helpottaa tilannearvion tekemistä lisää tietoa kohteen vaaratekijöistä auttaa paikallistuntemuksessa Miten? omistaja tai/ja henkilökunnan yhteystiedot vakuutusyhtiö ja yhteystiedot JVT-suunnitelma suurissa ja riskialttiissa kohteissa JVT-työhön soveltuvien työkalujen, koneiden ja tarvikkeiden saatavuus kohteesta MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ KOHDEKORTTI- TIETOIHIN

10 Kohteen oma JVT-toiminta Esimerkkejä Noki-, haju- ja kosteushaittojen vähentäminen suojapressu rakennusmuovi korokealustat väliaikainen sijoituspaikka Tuulettaminen vähentää noen ja savun hajun tarttumista rakenteisiin ja irtaimistoon edistää rakennuksen kuivumista ikkunat ja ovet savunpoistoluukut savunpoistopuhaltimet aikaa käytettävä useita tunteja hajulähde on poistettava mm. musta palanut jäte ja villat

11 Onnettomuuksien ehkäisy Valvontatoimenpiteet

12 Valvonta vapautuu Uudistuva Pelastuslaki astui voimaan Palotarkastusten tiukasta normiohjauksesta luovutaan ja pelastuslaitoksille annetaan mahdollisuus kohdentaa valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja esim. valistukseen ja ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella sille Pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvottavat kohteet ja kuvataan ne toimenpiteet joiden avulla valvontaa suoritetaan. Toimenpiteet voivat olla muutakin kuin perinteisiä palotarkastuksia. Palotarkastuksia EI lopeteta, ne kohdennetaan aiempaa tarkemmin!

13 Palotarkastusten normiohjauksesta luopuminen Onnettomuuksien ehkäisyn perinteinen työmuoto on palotarkastaminen. Nykylainsäädännön mukaan kohteet jaetaan kahteen luokkaan: Kerran vuodessa tarkastettavat ja Kerran 10 vuodessa tarkastettavat Ns. kerran vuodessa tarkastettavia erityiskohteita Asuinrakennukset, ovat kesämökit mm. ja muut niihin rinnastettavissa olevat Hoito- ja huoltolaitokset, joissa on yli 5 hoitopaikkaa kohteet. Majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa Kokoontumis- ja liiketilat, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintolat, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistot ja yli 500 neliömetrin kokoiset myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat suurehkot teollisuus- ja varastorakennukset Palo- ja räjähdysvaaralliset kohteet Tilat, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;

14 xx Valvonta vapautuu

15 Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Uuden lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida kvantitatiivisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Ns. erityiskohteen tarkastusväli määrittyy seuraavalla tavalla: 1. Tulipalon omaisuusriski ko. käyttötavassa ja kokoluokassa 2. Työryhmän näkemys suuronnettomuuden mahdollisuudesta tai henkilöriskeistä, kulttuuriarvoista yms. Keskimääräinen tarkastusväli 3. Yksittäisen kohteen tarkastusväli voi muuttua pidentyä tai lyhentyä palotarkastajan havaintojen perusteella

16 Määräaikaiset palotarkastukset Ns. erityiskohteiden valvonta Suurin osa palokuolemista sattuu asuinrakennuksissa. 100 % Palokuolleiden lukumäärä % Asuinrakennukset % Hoitoalan rakennukset 2 % Myymälä-, majoitus- ja ravitsemisrakennukset 3 % Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Rakennustyyppien pääryhmä N = % Muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % %-osuus

17 Tarkastusvälin määrittäminen Ns. erityiskohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, palotarkastusten välisen ajan eli tarkastusvälin lähtökohtana voidaan käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Muut riskit arvioidaan tämän tarkastelun jälkeen. Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E+00 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo

18 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot

19 Tarkastusvälin määrittäminen Kohdetyyppien keskimääräisen tarkastusvälin lähtökohtana on siis tilastollinen tarkastelu, jonka lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden yhteiskunnallista vaikutusta ja suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta lisäksi on huomioitu mm. kemikaalikohteiden erityispiirteet ja lainsäädäntö Kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan ns. Haag-listan kautta

20 Ns. erityiskohteiden valvonta Valvontasuunnitelmassa esitetään lähtökohta ns. erityiskohteen keskimääräiseksi tarkastusväliksi. Kohdetyyppien pääluokiksi muodostettiin: A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maataloustuotantotilat A6 Muut kohteet

21 Ns. erityiskohteiden valvonta

22 Ns. erityiskohteiden valvonta

23 Periaatteellisen tarkastusvälin muuttaminen Palotarkastaja voi muuttaa yksittäisen kohteen tarkastusväliä, muutosperuste tulee kirjata sähköiseen järjestelmään, jotta siitä saadaan tilastoja esim. AVIn suorittamaa valvontaa varten. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat neljään pääluokkaan ryhmitellyt seikat: Auditoivan/arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri Uhatut arvot Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat

24 Turvallisuuskulttuuri Mikäli kohteen turvallisuuskulttuuria ei arvioida systemaattisesti, saman voi tehdä myös tapauskohtaisesti, näppituntumalla. Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksilla Korjausmääräysten toteutuminen Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Asiakkaan sitoutuminen Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason

25 Periaatteellisen tarkastusvälin muuttaminen Uhatut arvot Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YETTS-kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset